Mistä muistat MM-kisat

[Andreas Brehme]

Tässä tällainen alustus. Itse olen pyrkinyt luettelemaan vain yksi-kaksi muistoa kisoista, toki voi useampiakin muistella.

Omat muistoni alkavat Länsi-Saksan kisoista. Silloin mentiin mummolaan katsomaan finaalia. En edes muista, näytettiinkö muita otteluita. Suosikkimaajoukkue oli jo valittu ja pettymys hirmuinen: heti alussa tullut pilkku. Onneksi melko pian tuli Länsi-Saksalle oma ja lopputuloskin miellytti. Silloin katsottiin vielä musta-valkoista.

78 kisat jäivät seuraamatta. Lähetyksiä oli aika kait aika vähän ja ajankohta ei kiinnostanut. Pihapelit veivät voiton.

82 seurasin ensimmäistä kertaa kunnolla. Parhaiten mieleen jäi Stielike (oliko se pituushyppypaikalla) itkemässä (ainoaa koskaan) Saksan mokaamaa pilkkua. Koko välierä oli todella tunteikas. Olimme kisamatkalla pohjoisessa ja ehdin näkemään vain jatkoajan telkkarista. Muut (melkein kaikki) olivat Ranskan puolella ja itkivät Schumia. Peli tuntui jo ratkennelta, mutta onneksi kentälle oli saatu jeesus-teipillä kokoonkarsittu K-HR ja rest is history. Tämä on ehkä vahvin muistoni (90 lisäksi) kisoista. Loppuottelusta ei paljon mielikuvia jäänyt, nuoruuteni suosikkipelaajan PB:n maali tosin (vasta viime kisoissa tulivat seuraavat pelaajat, jotka ovat upottaneet MM-finaalissa pilkun ja tavallisen).

86 oli eka kertaa oma televisio ja siihen videot, joten pelejä tuli paljon nauhoiteltua. Maran käsi ja kuljetus tuli moneen kertaan kelattua. Loppuottelu näytti kääntyvän omille, mutta toisin kävi. Viimeisessä maalissa muistan Briegelin kymmenottelun 400m loppuviidenkympin veroisen kirin, jolla ei kuitenkaan saanut Burruchagaa?? kiinni. Stadionin varjokuva on jäänyt mieleen (se, joka näkyi viheriöllä).

90 olin eka kertaa itse kisoissa. Avausottelu Giuseppe Meazzalla 60 markan liiramäärään. Interin paita päällä ja kannatus oli vaalealle miehelle melkoinen (oli vielä 89-mestaruuspaita). Hirveä kannustus Kameronille (Maradona oli Milanossa vihattu  jäbä) ja voittohan sieltä tuli, vaikka lopuksi kahdeksalla kenttäpelaajalla. Tunnelma oli mahtava (ensi kerta Meazzalla). Matsin jälkeen jouduin narun taakse, kun jalkapallojohtajat poistuivat paikalta. Tuli hyvin bongeja. Itse kisoista muistuu parhaiten alusta asti huokunut ylivoima ja Andy sen ruumiillistumana. Umpisurkean Argentiinan lopullisesti upottanutta pilkkua ei Matthaeus uskaltanut vetää, mutta Andy pamautti varmasti. Lopussa vielä ovela ulosotto, josta Mara itki itselleen kortin ja niin oli Argentiina samanlaisessa tilanteessa kuin avausmatsissa, nyt vain toisella puolella.

94 ei paljoa tullut seurattua. Muistan tietysti Saksan putoamisen ja sen miten Belgia-ottelussa tuli aluksi maaleja. Olimme siskon häissä ja eka vartti jäi näkemättä. Loppuottelu jäi maalittomana ja tylsänä mieleen. Ruotsissa kävin kisojen aikana ja siellä into oli kova. Maran huumehörhön hullu katse.

98 on jäänyt ehkä työkiireiden johdosta vähiten seuratuksi. Aluksi näytti ihan OK, Euroopanmestaruus taskussa, mutta sitten meni vähän heikommin. Loppuottelussa Rollen hyytyminen ja finaalin jälkeinen saatu pipari. Lisäksi jäi mieleen laardi-lädien (osa jopa kotoisin sieltä) kanssa katsottu ENG-ARG, jonka Interin miehet juonivat voittoon. Itkuja.

02 tuli taas seurattua. Oli melko paljon lomaa ja internetistä pystyi seuraamaan työaikana. Heti kisojen toisena päivänä murskajaiset (jopa Jancker osui). Lopputurnauksessa näkyi, miten yksi maalivahti voi viedä joukkueen finaaliin. Vaikkakin siellä sitten kahdesti mokasikin. Aika yllätykselliset, mutta jotenkin tylsät kisat. Seaman-Jeremyn ja Beckhamin tumpelointi semeissä. Korean voitot Italiasta ja Espanjasta (vaikka ne oli mielestäni heikompi jengi).

06 oli taas vähän hiljaisempaa. Lippuja ei oikein saanut, joten katsottiin koti-Suomessa. Voitto Argentiinasta oli selviö (rp-kisa), mutta yllätyksenä tuli välierässä aivan lisäajan lopussa tullut tappio (eihän näin käy). Loppuottelussa tällä kertaa Italian wagoneissa, MM ja ZZ-episodi. Molemmat myös liittyivät PB-seuraan (74&82). Yllättävän hyviltä pelit tuntuivat Korean jälkeen.

Kommentoidaan sitten 10 kisojen jälkeen.

[MestariM]

90: Olin vielä kovin nuori eikä hirveästi tullut seurattua, mutta Roger Millan nimi jäi mieleen jo tuolloin.

94: Escobarin oma maali ja murha sekä Baggion yli ammuttu rankkari.

98: Teinipojan muistiin jäivät Jamaican fanitytöt ja finaalin yllättävän selvä nöyryytys.

02: Jäin vähän paitsioon, kun olin automatkalla ilman töllöä, mutta Etelä-Korea - Italia neljännesvälierä ja Ranskan totaalifloppaus ovat kirkkaimmat.

06: Ilman muuta tapaus Zidane/Materazzi ja että Ranskan ei pitänyt olla finaalissa.

[robyboy]

'74
Uruguay, kaksinkertainen maailmanmestari ja maalissa Busterlehden top-10 maalivahtien
listoissa kärjessä joka jannulla: Mazurkiewcz.
mitä v...ua Ruotsi voittaa 3-0 !
Saksan ltv - Puola: saksalaiset lanasivat vettä kaikin konstein pois ja peli alkoi puolituntia myöhässä.
Muutenkin Saksan vankkureissa, kun ainoat tutut pelaajat oli Bayern Münchenin pelaajat.

'78
Paninin tarra-albumin avulla "tunsin" jo pelaajat paremmin.

Skotlannin puolesta puristelin Hollanti-pelissä, olihan siellä ne enklannin liigan pelaajat.

Argentina - Unkari: kaksi turhautunutta Unkarin miestä poltti päreensä
Ranska - Argentinasta jäi mielikuva jotenkin huippumatsina. Tästä A-lohkosta jostain syystä näytettiin kaikki matsit tv:ssa, muista 1 tai kaksi, muistaakseni.

Brasilia - Peru 3-0: tässä jo vietiin perulaisia kuin mätää kukkoa, silti ajattelin kyllä tää Brasilialle riittää.

'82
Viisastuin lopullisesti, kun tajusin, ettei näistä Keeganeista ja muista noppajaloista ole mihinkään.
Brasilian maalivahdin imuroinnit. (Melkoinen kontrasti tähän päivään, kun joka toisella Euroopan suurseuralla on brassivahti)
Saksa - Itävalta  vs. Italia - Brasilia (pelattiinko tosiaan samoissa kisoissa?)
Natsisika Schumacher

'86
Pentti Salmen sanoin (välierä Argentina - Belgia):
 "Maradona, mitenkä häntä pidellään ?
Ei mitenkään!

'90
Italian vankkureissa(since '88).
Englanti -Kamerun hulinat ja
Englanti -Belgia pelissä Scifon ihana laukaus, joka osui tolppaan
Squillaci, kaikkien aikojen paitsiohirmu, ilman Totoa 5-0 olisi ollut normisuorituksella Italian voitto välierässä  ja lisäksi  Zengan ainut moka, kun lähti hakemaan palloa, johon kaksi pakkia meni yhtäaikaa, tietenkin siihen Canigggia jostain mönki väliin.
Sama juttu kuin toinen välierä, kerran pääsi Lineker irti Kohlerilta ja maalihan siitä tuli.

'94
Baggio- ja Italia-aiheiset keräilykortit esillä talismaanina heti alusta saakka, mitenkähän  olis käynyt ilman niitä
pelillisesti ei kohokohtia juuri ollut, kaveri luonnehtikin mm. Kolumbian peliä että siellä on keskiympyrä mustalla mullalla, kun Valderrama ja kumppanit pelaa metrin sisäteräsyöttöjä.

'98
'06
Zidanen ansiosta jäi noista kisoista jotain mieleen, ja olihan tietty '98  Baggion viimeiset kisat

'02
no ei

[bonq]

98: Keräsin tarroja

2002: Jenkeissä kisojen aikaa ja kaikki matsit puolivälieristä eteenpäi yöllä 2-4 aikaa herätys ja kattoo matsit faijan kaa joltai kanavalta espanjan kielisel selostuksel. Nii ja ne Ronaldon lirut mitkä Olli päästi -.-

2006: Saksa- Argentina rankkarit, Pronssimatsi ja tietenki se Zidanen pusku.

[Vituiks Män]

Italia '90: Ei hirveän paljon muistikuvia. Pelejä tuli katsottua pikkunassikkana harvakseltaan. Muutaman muistikuva jäänyt kirkkaana mieleen: Maradonan syöttö Caniggialle Brasiliaa vastaan sekä finaalista Brehmen pilkku.

USA '94: Ensimmäiset oikeasti seuratut MM-kisat. Pelit tuli vaan vähän huonoon aikaan, että niitä tuli katsottua paljon haluttua vähemmän. Kirkkaimpina muistoina jääneet mieleen avausottelu Saksa - Bolivia (ja Marco Etcheverryn nopsaan hankittu punainen), Argentiinan pelit, viihdyttävä Italia - Nigeria matsi, Saudi-Arabian alkulohkon hyvät otteet, Bulgarian voitto Saksasta, huima Ruotsi - Romania peli, välierä Brasilia - Ruotsi sekä Romarion leikkiminen futishöntsissä. Brasilian bandwagonissa näistä kisoista asti.

Ranska '98: Näistä kisoista tuli sitten seurattua jo lähes kaikki pelit. Niistä kisoista, jotka olen seurannut, nämä olivat mielestäni parhaat. Loistava tunnelma ja paljon hienoja otteluita. Parhaiten mieleen ovat jääneet kiimainen Englanti - Argentiina peli, Sukerin sykkeen koetukset ennen Romania pilkkua, Bergkampin maali Argentiinaa vastaan, Thuramin kaksi maalia toiseksi suosikiksi noussutta Kroatiaa vastaan sekä tietysti Bilic - Blanc episodi samasta välierästä.

Korea/Japani '02: Nämäkin kisat seurasin tarkkaan. Odotukset olivat taivaissa, mutta itse kisat olivat pettymys. Ei paljoa kiinnostavia pelejä, valtava määrä tuomarivirheitä ja vähän lattea tunnelma, ainakin Japanin päässä. Mieleen jäivät Etelä-Korean suosiminen Italiaa ja Espanjaa vastaan sekä tietysti Brasilian otteet ja tripla R.

Saksa '06: Nämä kisat ovat suurimmaksi osaksi nauhalla, koska kolmivuorotyön takia en montaakaan suoraa ottelua pystynyt katsomaan. Mieleen jäivät mielenkiintoiset pelit Saksa - Argentiina ja Ranska - Brasilia, kisojen paras ottelu Saksa - Italia sekä tietysti kerrankin oikeasti tapahtumarikas finaali tapahtumineen.

[Jugurttibiti]

90: Gazzan kyyneleet ja Englannin putoaminen tällä kertaa vasta välierissä.

94: Roberto Baggion pilkku.

98: Ranskan ylivoima finaalissa sekä Michael Owenin maali.

02: Saksan onnekas polku finaaliin ja Englannin median päiväseuranta Beckhamin jalan paranemisprosessissa ennen kisoja.

06: Englannin floppaus valtavien odotusten edessä. Ei mennyt all the way, taaskaan.

[WB]

1954: Alakoululaisten suosikkeja oli silloin Beara (Jugoslavian molari) ja tietysti Puskas, Kocsis ja Hideguti. Joskus olen jälkeenpäin miettinyt, että tuleeko sanonta "kova kuti" juuri Unkarin keskushyökkääjän Hidegutin kovista laukauksista....Vasta "Bernin ihme"-leffa muutama vuosi sitten selitti minulle, miksi Länsi-Saksa onnistui voittamaan Unkarin ihmejoukkueen.

1958: Ruotsin kisojen aikana ja jälkeen olimme tietysti Didejä, Vavoja, Pelejä ja Garrinchoja. Brasilian oikeana laitahyökkääjänä pelannut Garincha harhautti vastustajan pakin aina samalla tavalla, mutta hän teki sen niin nopeasti ja oikein ajoitettuna, että erittäin harvoin pakki kykeni riistämään pallon. Niin, ja molarit meidän peleissä silloin olivat tietysti "Mustia Hämähäkkejä" Lev Jashinin mukaan. Ruotsin selviytyminen finaaliin oli ihme ja hehän muistaakseni jopa johtivat ottelua 1-0 ennenkuin brassit latoivat 5 maalia.

1962: Meillä oli jo mv-televisio. Siitä tosin ei tainnut näkyä muuta kuin finaali Brasilia-Tsekkoslovakia ja sekin jälkilähetyksenä pari päivää myöhemmin,kun ottelusta kuvattu filminauha ensin piti lennättää Eurooppaan. No, Pele tietysti oli sitten näiden kisojen kuningas.

1966: Olin intissä enkä tainnut nähdä tv:stä suorana yhtään peliä. Finaalista jäi kaikille mieleen tietysti kyseenalainen ratkaisumaali, missä pallo pomppasi ylärimasta maahan ja haukankatseinen venäläinen rajamies näki sen ylittäneen kokonaan maaliviivan ja erotumari määräsi pallon keskelle.

1970: Meksikon kisoissa ratkaisuottelut alkoivat yleensä klo 24 Suomen aikaa, joten jälkipelit piti käydä pelaamassa paikallisessa krouvissa jo ennen ottelua. Ainakin puolivälierässä Englanti-Saksa ja välierässä Saksa-Italia pysyin hyvin hereillä, molemmathan menivät jatkoajalle. Saksan maalintekijät Englantia vastaan olivat ehkä kaikkien aikojen legendaarisimmat sakemanni-pelurit: Uwe Seeler, Franz Beckenbauer ja tietysti Gerd Müller. Saksa-Italia menee varmasti minun Top 5-ottelujen joukkoon tv:stä näkemistäni. Italia teki heti alussa 1-0 ja Saksa tasoitti viimeisellä minuutilla! Jatkoajalla tehtiin sitten viisi(!) maalia ja Italia-voitti loppujen lopuksi 4-3. Pelen monista huippusuorituksista on jäänyt mieleen, kun hän puolessa kentässä pallon saatuaan näki vastustajan maalivahdin olevan 16:n rajalla ja laukoi paikaltaan korkean kaaripallon maalia kohti, mutta taisi tuo veskari ehtiä nippa nappa nyrkkeilemään pallon yli maalin.

1974: Samat muistikuvat finaalista kuin edellisillä muistelijoillakin.

1978: Silloisen elämäntilanteeni vuoksi ehkä vähiten seuraamani kisat vuoden 1970 jälkeen. No luonnollisesti mieleenpainuvin ottelu oli tuo Englanti-Argentiina ja nuo Diego Armandon kaksi historiallista maalia. Ja tietysti Mario Kempes.

1982: Tämä Espanjan lopputurnaus oli ensimmäinen turnaus, johon ihan oikeasti suunnittelimme lähtevämme mukaan, mutta haaveeksi jäi. Turnauksesta on jäänyt mieleen 3 ottelua yli muiden. Yksi negatiivisessa ja kaksi positiivisessa mielessä. Tuo negatiivinen matsi oli alkulohkon viimeinen peli Länsi-Saksa - Itävalta. Samassa lohkossa pelasi Algeria, joka oli kaikkien yllätykseksi voittanut L-Saksan eka pelissään, mutta hävinnyt sitten Itävallalle. Itävallalla ja kaikki ottelunsa jo pelanneella Algerialla oli ennen GER-AUT peliä 4 pinnaa ja Saksalla 2. Maalierot olivat semmoiset, että jos Saksa voittaisi pelin yhdellä maalilla, niin Algeria jäisi kolmanneksi ja sekä Saksa että Itävalta menisivät jatkoon. No Saksa maalasi kerran ottelun alussa ja lopun voitte arvata. Kaksi saksankielistä joukkuetta potkiskelivat sopuisasti loppuajan yleisön vihaisena protestoidessa. Algerian tekemän protestin ainoana seurauksena oli se, että tämän jälkeen arvoturnausten alkulohkojen viimeisen kierroksen ottelut on pelattu samanaikaisesti.
Positiivinen ottelu oli toisen alkulohkovaiheen peli Brasilia-Italia, missä pelattiin läpi ottelun ehkä taidokkainta futista,mitä olen arvoturnausten tv-lähetyksissä nähnyt. Paolo Rossi ja Brasilia tekivät maaleja vuorotahtiin ja 90 min jälkeen taululla olivat lukemat Italia 3 - Brasilia 2.
Toinen positiivinen ottelu oli välierä Saksa-Ranska, joka 90min jälkeen oli 1-1. Jatkoajalla Ranska meni jo 3-1 johtoon, mutta Saksa tuli tietysti vielä tasoihin.  Ja rankkarit vei (tietysti!) Saksa muistaakseni 4-3.
Ja tosiaan, näiden 1982 kisojen alla oli sitten pakko hankkia väritelkkari, kun mustavalkokuvan katsojia ei enää otettu huomioon peliasuissa!

[pablo arpa]

1998. Hämärästi muistan Davor Sukerin ylivoiman, maalin Ranskaa vastaan kaikkein kirkkaimmin. Samasta matsista myös Thuramin uran huippuhetket, varsinkin jälkimmäisen tuulettaminen. Jos sitä siksi voi kutsua.
Katkerimpia muistoja taasen on Beckhamin punainen. Nuorena ja kokemattomana kun meni Simeonen provoon. Oli oma suosikkini jo tuolloin.
Finaalista jäänyt mieleen Zidanen ylivoima, Ronaldon vammat ja Petit'in karisma. Makeimmat hiukset koko lajin historiassa, itse yritin kasvattaa samanlaista, mutta jäin beckham-mittoihin. Onneksi silläkin jo vonkas.

2000. Kyseiset kisat muistankin jo kirkkaasti. Englanti ja Saksa sukelsivat. Myös Hollanti-Italian rankkarit, kun Hollanti ei osunut varsinaisella eikä kunnolla itse kisassakaan. Trezen kultainen maali ja Wiltordin ruma naama. Ranskalla oli myös penkillä joku maalivahti, jolla oli mielettömät rastat, nimeä tosin en muista. Olin hetken hänen bandwagonissaan. Siis ihan valokuvan perusteella.

2002. Omat lempparini. Ronaldo lirutteli Kahnille, Ronaldinho Seamanille ja Rivaldo oli muuten vaan vireessä. Tosin teki myös itsestään pellen. Rüstu nousi näiden kisojen kasvoiksi minulle, eikä vähiten kasvomaalausten takia. Myös aasialaisten hiusvärit jäivät mieleen.
Ja Etelä-Korealle suosiolliset tuomarit.

Seuraavista kisoista taasen en muista kuin hajanaisia kohtia. Mielestäni laji on mennyt tylsempään suuntaan, vaikka viihdyttävyyttä ei poista mikään. Kesällä 2008 palattiin kuitenkin ihan hyvään meininkiin.
Toivo lepää nyt tulevissa kisoissa, toivottavasti tulee ikimuistoiset.

[WB]

Sorry, nuo Diego maalithan tehtiin tietysti vasta 1986 toisissa Meksikon kisoissa, jotka alunperin myönnettiin Kolumbialle(!!). Mutta pitkätukka Kempes oli 1978 kisojen maalikunkku, vai olikohan? Dementiaa....

[smapsa]

-94. En muista juuri mitään. -93 aloitin futiksen. En tiedä onko noista kisoista, mutta luulisin, Valderrama jäänyt mieleen. Toki yksi tietty rankkarijäätyminen on jäänyt mieleen ajan kanssa toistojen ansiosta. Eräs pelikaveri jolla on verta Italiassa on manasi tätä rankkaria 97-99.

-98. Olin laivalla finaalien aikaan. Muistan finaalipelin pääpiirteittäin tarkasti ja molempien joukkueiden pelaajat osasin aika lailla ulkoa, toki yhä. Join pubissa limua pelin äärellä jonka jälkeen joraamaan diskoon backstreet boys-paita yllä, 10-vuotiaana, etujeejee ja elämä edessä ruotsalaisten teinityttöjen sekaan. Mut revittiin autokannen alle surisevaan hyttiin nukkumaan joskus yhentoista jälkee. Potutti mutta olin onnellinen päivän saldoon, Ja Barthesin kaljuun. Sainhan mä haleja. Nevafoket jne., kuten muutkin asiat tässä viestissä. Davor Suker ja Kroatia, joiden fanit on ihania. Harmi että Sukerin  hiukan itsekäs yritys kulmasta suoraan maaliin kiertyi etukulmasta ohi. En muista missä pelissä, varmaa viimesiä. Owenin läpiajo. Oli isosiskon suosikkipelaaja sillon, tyyliin ihanin mies Michael Jacksonin jälkeen. Ei nyt ihan niinkään. Owenista juliste jossa samassa asennossa mistä pomppaa sivulle ohi veskarin. Beckham. Jossain pyhässä pyramidissa oli että Argentiina voittaa jolloin hieno vinokolmio superteoria mestareista umpeutuu. Olikohan sittenkin että Argentiinan piti voittaa 2002. Anyway.. Carlosin vapari. Siitä jäätävät aukeeman kokoset analyysit Iltapäivälehdissä kolmesta kulmasta piirretty grafiikka pallon lentoradasta ja miten oli lyhyt mies muurin reunassa jne. Marokon voittopeli. Marokko ja Algeria kisoissa. Brasilia-Marokko 3-0. Bussimatkalla Ruotsin pelireissulla katottiin jotain pelejä MM-kisoista.. Koutsien VHS laulanut (peukku ylös) Taffarel. Pelasko Valderrama -98(? ) Isäni heitti vitsin että Chile johtaa 2-0 jotain huippumaata, eikä kukaan uskonut. Huijashan se. Jotai häröi oisko purkka+tarra settejä missä piirretty eri maiden pelaajia venytettyine naamoineen. Niistä muistan jonku Chileläisen ja Batistutan. Olikos se näissä kisoissa tää Kroatia- Serbia, vai mitä noita Mihailovitseja Jugoslaviasta kävi kuumana ku naurava nakki. Muistan pelipallon (nakke nakuttaja – mitre) futarin sivuilta. Joku pelikaverihan sellasen pallon sitten joskus hankki ja pääs testaan, ihan surkee! (ainakin kun oli tottunu Selectin M. Laudrup pallojen kaltaiseen tasoon) Romania. (oli futispiireissä lähellä marokkolaista, romanialaista ja algerialaista verta) Hollannista tykkäsin jo tällöin, ja koutsitkin näytteli meille videoita Ajaxin jalkapallokoulusta. [e. Kisojen loistava tunnusbiisi videoineen, joka pöri mtvllä, http://www.youtube.com/watch?v=bzvfqZGrMf0&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=nunoT0IguPo Näitä popitettiin, huolella. Muistan median hypetyksen kisojen päänäyttämöstä, "maailman paras".

-02 Olin semmosessa veikkauksessa, missä oli noin 300 osallistujaa viidellä eurolla sisäänosto, veikattiin alkulohkot 1X2 sekä jatkoonmenijät kiinteillä kertoimilla, ja maalikuningas. Haistelin ainakin USAsta ja Senegalista kunnon kertoimet. Olin pitkään neljäs. Lopulta taisin olla seitsemäs. Kolme ekaa sai Kaikki rahat. (2008 olin kolmas ja vain kaksi sai rahaa.. Jos olisin merkannut mestariksi ikisuosikkini Espanjan, kuten -00, -02, -04, -06, olisin voittanut koko höskän.. Ajattelin tuolloin aikuistua ja uskoa että espanja ei tuu voittamaan mitään, haha. No, onneksi rahaa näin ollen sai itse * joka oli perustanut koko vedon ja ansiokkaasti päivitteli tuloksia meille veikkaajille) Klose. Ronaldo. Ronaldinhon merimiehen koijaus. Latisti myös K€K€n. Joku Uruguailainen tais heittää aika hullun saksarimaalin (?) Eteläkorean älytön kiima. Ranskan floppi lämmitti mieltä paljon. Mendieta (enimmäkseen hänet muistan kuitenkin Valenciasta ja 2000 kisoista. Pelasko Gaizka -02(?) Brasilian voitto sai hyvälle tuulelle. Sanoinko jo Ronaldo? sympatiat hänelle vuoden -98 kisoista, ja mulla oli Ronaldon paita jo sen Barca-aikoina. Turkki ja sen kannattajat (positiivinen yllätys, toki tuskin tommonen tulos pistää kovin vihaiseksi). Senegal. Espanja. Taisi pari kertaa tuoleja lennellä kaduilla huligaanien toimesta, ei kuitenkaan mitään vrt. Belgia-Hollanti 2000. Muutamia pelaajia symppasin jotka käytti klassisia Loton kenkiä, jollaiset itselläkin tuolloin oli (ekassa pelissä niillä maagisilla kengillä uran siihen asti eka hattutemppu, yhessä puoliajassa. Eikä mikä tahansa ottelu. Voitettii 5-3 lopulta.)

-06 Oli unelma mennä Saksaan paikanpäällä käymään mutta jäi menemättä. Kannattamani jengit tippu yks toisensa jälkeen pelistä pois. Olipahan kesällä laatuaikaa töllö – piha – töllö akselilla, Ja sitä laatuaikaa on luvassa lisää Pian!

[Chamagol]

1974: Tähän aikaan olin vielä pieni ekaluokkalainen, joten kovin laajoja muistoja ei kisoista ole. Vahvimmin on jäänyt mieleen Ruotsin hienot esitykset ja varsinkin tehopari Edström-Sandberg. Tämän ohella L-Saksa-Puola-pelin kentän kuivaus sekä tietysti finaalin maalit.

1978: Tämä on eka turnaus, jonka muistaa selvästi, joskin kellonajat häiritsivät jonkin verran katsomista. Isäntien osalta paperisade sekä Mar del Platan stadionin nurmen järkyttävän huono kunto. Mitä peleihin tulee niin Brasilian ilahduttava kompurointi alkulohkossa on jäänyt erityisesti mieleen, samoin hollantilaisten upeat kaukolaukausmaalit. Ja ei kai sitäkään voi unohtaa, että olin tehnyt veljeni kanssa ennen finaalia Argentiinan lipun, johon olimme kirjoittaneet Kempesin nimen. Jostain syystä Hollantia kannattanut isoveljeni repi sen pelin aikana :-)

1982: Italia oli tohon aikaan edellen ykkössuosikkini, joten ei tarvinne arvailla mikä tarina tulee ensimmäisenä näistä kisoista. Tämän ohella Brasilian loistava maajoukke ja sen fanit. Serginho ja Valdir Peres - Selecaon kaamea sählääjäkaksikko, jonka surkeus vain korostui verrattaessa heitä muuhun joukkueesen. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkään en voi ymmärtää sitä, millä avuilla Serginhon onnistui kammeta itsensä ykköshyökkääjäksi? Ok Careca oli loukkaantunut, mutta luulisi, että puistoistakin olisi löytynyt parempia viimeistelijöitä. Schumacherin sikailu ja kylmä välinpitämättömyys Ranska-pelissä.

1986: Tanskan maajoukkue, joka pelasi todella iloista futista kisoissa. Brassifanien rummutus ja vaativat Zico-huudot (oli loukkaantuneena) alkusarjan peleissä. Bra-Fra-peli puolivälierissä

1990: YLE:n ennakkoohjelmassa esitetty ulkomaalaisen asiantuntijan veikkaus, että luvassa on huonot, puolustusvoittoiset kisat. Valitettavasti oli kokonaisuudessa oikeassa, mutta toki näistäkin karkeloista on muistoja jäänyt. Canighian kohdistunut triplataklaus on yksi vahvimpia kuvastaen aika hyvin kisojen kyynistä henkeä.

1994: Pääsääntöisesti näistä kisoista on jäänyt mieleen se, että ne olivat pelillisesti huomattavasti edeltäjäänsä paremmat, joskin finaali oli taas totutun tylsä näytelmä. Romanian hyvät esitykset nousevat aina päällimmäisenä mieleen.

1998: Tais nämä ihan ok-kisat olla pelillisesti, joskaan mitään kovin suuria muistikuvia eivät ole jättäneet. Päällimmäisenä on mieleen jäänyt näköjään muutama dramaattinen ottelu pudotuspelivaiheessa (Eng-Arg, Ned-Arg, Bra-Ned) sekä aiempiin verrattuna aika hyvä finaali.

2002: Harvinaisen puisevat kisat, ei juuri mitään heti mieleen pomppaavia mielikuvia. Argentiinan manageri taisi stepata 10 kilsaa / matsi vaihtopenkin edessä ja Espanjan kollegalla oli lieviä hikoiluongelmia. Lisäksi Ronaldolla melko mauton kampaus.

2006: Näitä kahinoita tuli käytyä katsomassa paikan päällä, joten päällimmäisenä mielessä saksalaisfanien "finale", "finale"-jollotus Berliinin kaduilla Argentiina-voiton jälkeen. 

[Chamagol]

'82
Viisastuin lopullisesti, kun tajusin, ettei näistä Keeganeista ja muista noppajaloista ole mihinkään.
Brasilian maalivahdin imuroinnit. (Melkoinen kontrasti tähän päivään, kun joka toisella Euroopan suurseuralla on brassivahti)
Saksa - Itävalta  vs. Italia - Brasilia (pelattiinko tosiaan samoissa kisoissa?)

Riippuu vähän siitä mitä tarkoitat. Alkulohkossahan Saksa-ja Itävalta pelasivat sen klassisen suhmurointipelin, jolla Algeria järjestettiin laulukuoroon. Edellisissä kisoissahan taas Itävallan onnistui yllättää "isoveljensä"  jatkolohkopelissä. Vaikkei tuota Suomessa näytettykään, niin taisi olla aika vauhdikas peli, Krankl ampui muistaakseni pari maalia, jotka upottivat germaanit.

[Oyster]

90 = Kamerunin värikäs peli ja Roger Milla. Finaalissa faijan riemu Saksan voitettua.
94 = Bebeton oudot tuuletukset. Brasilian iloinen peli. Baggion yliammuttu pilkku finaalissa.
98 = Ensimmäiset kisat joita katsoin tosissani. Zinedine Zidane ja sen tajuaminen että jalkapallo on älypeli. Hypetys Ronaldosta, mitä en ymmärtänyt vielä tuolloin. Beckhamin keskitykset ja ulosajo. Bergkampin tyylikkyys. Star Wars -tunnari Ranskan voitettua mestaruuden.
02 = Ronaldon vaivaton ylivoima ja mauton kampaus. Neljän R:n Brasilia. Ranskan floppaaminen Zidanen loukkaantumisen takia. Etelä-Korean yllätysmenestys. Aamu- ja aamupäiväpelit, joita pystyin katsomaan vain siksi, koska duunissa ei tapahtunut mitään. Senegalin tippuminen vitutti.
06 = Ronaldon ennätysosuma. Italian limainen luikertelu finaaliin. Zidanen hämmentävä päällikköys muuten umpisurkean Ranskan keskikentällä. Se uskomaton tyttö siellä baarissa finaalin aikana, en muista itse pelistä mitään.

[bootlicker]

94- kisat ovat ensimmäiset, joista on muistikuvia. Olin tuolloin 8-vuotias innokas pojankoltiainen.

1994 - Baggion ja Baresin yliammutut pilkut. Anders Escobar. Bubi Wallenius.
1998 - Ärsyttävien ranskalaisten voitonjuhlat. Davor Suker. Beckhamin punainen kortti.
2002 - Etelä-Korean menestys, Ahn(?) pudotti Italian. Ronaldon maalit finaalissa. Rivaldon filmaaminen Turkki-pelissä.
2006 - Zidane/Materazzi-tapaus. Armoton vitutus finaalin päättymisen jälkeen, joka johtui seuraavana päivänä odottaneesta armeijan harmaista.

Aikalailla kaikista kisoista muistuu lisäksi mieleen Englannin menestymättömyys ja sen aiheuttama tuska.

[Joey]

-98: Ronaldo
-02: Ronaldo + Etelä-Korean suosiminen, mm. Morientesin täysin käsittämättömästi hylätty maali kyseistä paskamaata vastaan
-06: Zidane-Materazzi-episodi

(-10: Espanjan ylivoimaa )

[TZagallo]

1990: Ensimmäiset MM-kisat, jotka muistaa joten kuten kunnolla. Purukumipaketti-keräilykortit, kaverin Schillaci-fanitus, Milla, Lineker, Brehme, Matthäus. Siinä se. Pallokorvien sympatiawagonissa taidettiin mennä, mutta Andreas Brehme oli hieno pelaaja.
1994: Romario, Bebeto, Branco, Zinho, Jorginho (!), Junior Baiano, Marcio Santos. Baggion missattu pilkku. Andres Escobar. Brassimieshuorausta heti kisojen alusta. Kerimäen maatilamajoitus kesälomalla ja illat/yöt? yksin katsomassa jalkapalloa maatilalla.
1998: Edelleen brassimieshuorausta, erityisillä Roberto Carlos -sympatioilla. Kisojen aikaan olin Ranskassa, mutta yhtään matsia en nähnyt paikan päällä. Muistan kun vitutti katsella paikan päällä mustavalkoteeveestä Pelén haastattelua, joka oli dubattu ranskaksi. Kilttipukuiset skotit uimassa Eiffel-tornin suihkulähteissä. Samalta reissulta Normandian maihinnousun vuosipäivä Omaha beachilta.
2002: Rivaldon filmi, Tottin ulosajo, Ranskan alkulohkoon jääminen, Senegal-sympatiat. Edelleen brassimieshuorausta, mutta pienemmässä määrin. Ronaldo on hieno pelaaja. Klosen maalikuninkuus ns. puskista eli ei-tee-mitään-ihmeellistä-paitsi-maaleja-vitusti.
2006: Lähes alusta saakka poikkeuksellista Italia-symppausta, hienon puolustuspelin ja Cannavaron ansiosta (ei aiempia Italia-huorauksia). Fabio Grosso. Portugalin ja Roberto Carlosin band wagonissa. Rooneyn stamp. Tietenkin Zidane-Materrazzi. Suhteellisen tylsät kisat kuitenkin kaikin puolin, turhimmat mitä muistan.

[Lisbie]

1990: Ensimmäiset MM-kisat, jotka muistaa joten kuten kunnolla. Purukumipaketti-keräilykortit, kaverin Schillaci-fanitus, Milla, Lineker, Brehme, Matthäus. Siinä se. Pallokorvien sympatiawagonissa taidettiin mennä, mutta Andreas Brehme oli hieno pelaaja.
1994: Romario, Bebeto, Branco, Zinho, Jorginho (!), Junior Baiano, Marcio Santos. Baggion missattu pilkku. Andres Escobar. Brassimieshuorausta heti kisojen alusta. Kerimäen maatilamajoitus kesälomalla ja illat/yöt? yksin katsomassa jalkapalloa maatilalla.
1998: Edelleen brassimieshuorausta, erityisillä Roberto Carlos -sympatioilla. Kisojen aikaan olin Ranskassa, mutta yhtään matsia en nähnyt paikan päällä. Muistan kun vitutti katsella paikan päällä mustavalkoteeveestä Pelén haastattelua, joka oli dubattu ranskaksi. Kilttipukuiset skotit uimassa Eiffel-tornin suihkulähteissä. Samalta reissulta Normandian maihinnousun vuosipäivä Omaha beachilta.
2002: Rivaldon filmi, Tottin ulosajo, Ranskan alkulohkoon jääminen, Senegal-sympatiat. Edelleen brassimieshuorausta, mutta pienemmässä määrin. Ronaldo on hieno pelaaja. Klosen maalikuninkuus ns. puskista eli ei-tee-mitään-ihmeellistä-paitsi-maaleja-vitusti.
2006: Lähes alusta saakka poikkeuksellista Italia-symppausta, hienon puolustuspelin ja Cannavaron ansiosta (ei aiempia Italia-huorauksia). Fabio Grosso. Portugalin ja Roberto Carlosin band wagonissa. Rooneyn stamp. Tietenkin Zidane-Materrazzi. Suhteellisen tylsät kisat kuitenkin kaikin puolin, turhimmat mitä muistan.

2002 maalikuninkuuden vei kyllä Ronaldo. 2006 toki oli Miroslav Klosen vuoro.

[DIFinn]

1998: Nigerian 0-5 tappio Tanskalle. Chilavertin ylivoimaa Paraguayn maalilla. Michael Owen. Finaali. Lädien ja Skottien hulinat.

2002: Ronaldon finaalimaalit kärsällä. Ronaldinhon vaparimaali puolesta kenttää Englannin verkkoon. Senegalin voitto Ranskasta kisojen ekassa ottelussa. Etelä-Koreaa suosineet tuomarit. Totin punainen kortti "filmauksesta". Espanjan hylätty maali (Etelä-Koreaa vastaan).

2006: Francesco Tottin jäätävä pilkku Australiaa vastaan lisäajalla puolivälierissä (?). Bruce Arenan itkut tuomarilinjasta Italiaa vastaan.

[ane]

1998: Nigerian 0-5 tappio Tanskalle. Chilavertin ylivoimaa Paraguayn maalilla. Michael Owen. Finaali. Lädien ja Skottien hulinat.

2002: Ronaldon finaalimaalit kärsällä. Ronaldinhon vaparimaali puolesta kenttää Englannin verkkoon. Senegalin voitto Ranskasta kisojen ekassa ottelussa. Etelä-Koreaa suosineet tuomarit. Totin punainen kortti "filmauksesta". Espanjan hylätty maali (Etelä-Koreaa vastaan).

2006: Francesco Tottin jäätävä pilkku Australiaa vastaan lisäajalla puolivälierissä (?). Bruce Arenan itkut tuomarilinjasta Italiaa vastaan.

Eikös se tehnyt välierässä Turkkia vastaan sen kärkkärimaalin?

[DIFinn]

Eikös se tehnyt välierässä Turkkia vastaan sen kärkkärimaalin?

Näinhän se olikin.

2002 ja Etelä-Korea vs. Italia ottelusta muistui vielä mieleen ottelun jälkimainingit jossa Perugian pomo antoi potkut Ahn Jung-Hwanille (Perugiassa pelasi tuolloin) joka juurikin pudotti kultaisella maalillaan Italian. Perui sitten myöhemmin tuon päätöksen

[Lisbie]

1990: Hämärät muistikuvat, mutta muistan isojen poikien puhuneen Coycocheasta, Caniggiasta, Schillagista ja tanssivasta Roger Millasta. Finaali oli kuulemma tylsä.

1994: Nämä olivat itselleni ne ensimmäiset todella kiimaiset MM-kisat. Upper Deck-kortteja keräiltiin ja ihmeteltiin, että miten Englanti ei ole kisoissa, vaikka niillä on mm. Paul Cascoigne ja David Platt. Italian huoraus alkoi toden teolla. Roberto Baggio oli ja on maailman paras pelaaja. Silloin 8-vuotiaana jo joutui junteille selittelemään, että ei yksi epäonnistunut rankkari tee maailman parhaasta yhtäkkiä paskaa. Kaikki muut pojat huorasivat Brasiliaa ja Romariota. Italian joukkue on muutenkin aika hyvin muistissa. Ja oikeastaan kaikki muutkin kisojen pelaajat. Ruotsi oli loistava, Diego kärähti, Escobar koki traagisen kohtalon, Saksa oli jäinen Stoitshkovin ja Letshkovin ylivoiman edessä, Salenkon ennätys jne. jne. Upeat kisat kertakaikkiaan!

1998: 12-vuotiaana poikana sitä oli kyllä varsin otollisessa iässä hullaantuvaan tällaisesta tapahtumasta. Baggion loistavat otteet ja pilkku ekassa pelissä Chileä vastaan. Muutenkin sympaattinen Chile kera mainioiden Salasin ja Zamoranon jäivät mieleen. Ronaldosta vouhkattiin, mutta vaisuhko oli neljästä maalista huolimatta. Bergkampin ja Owenin maalit Argentiinan verkkoon ovat yhtiä kaikkien aikojen komeimpia ja ikimuistoisimpia. Tietenkin mieleen jäi myös Ranskan fägislauma Blanceine ja Barthezeineen. Finaalissa toki olin Patonkien puolella. Kaikkien aikojen paskimman pelaajan Roberto Carlosin ikimuistoiset pupellukset olivat kyllä nannaa: Tanskaa vastaan yritti purkaa boksista saksarilla, veti hutipotkun ja Laudrup teki maalin. Finaalissa yritti pomputella päätyrajalla ja varmaan taas hakea jotain saksaria, pallo yli päädystä ja kulmasta Ranskalle maali. Toinen Zidanen puskuista meni vieläpä Carlosin längeistä sisään. Davor Sukerin huikealle maalivainulle myös peukkua. Mahtavat kisat!

2002: Näistä kisoista on kyllä jäänyt aika paska maku ja en taida olla ainut. Vastenmielisen Etelä-Korean metkut jättivät todella nihkeän fiiliksen koko kisoista ja pelit tulivat vieläpä vittumaisiin aikoihin. Tosin olihan siinäkin fiilistä, kun oli ensin juhlimassa kaupungilla kesäloman alkua, missasi öiset julkiset kulkuneuvot, nukkui Rautatieasemalla ja sitten aamun ensimmäisellä junalla miltei suoraan sohvalle katsomaan Ruotsi-Senegalia. Senegalin yllätysmomentille ja muutenkin yllätyksillisille alkulohkoille peukkua. Muistettava oli myös Turkin yhden hitin ihme, kaunis poika Ilhan Mansiz.

2006: Hienot kisat toki jo huorauskohde Italian loistavien otteiden ja mestaruuden ansiosta. Dramaattisia hetkiä matkalla riitti: De Rossi vs. McBride, Pippon parikymmentä minuuttia kentällä, Grosso vs. Neill, taktinen alistus välierässä, ja finaalista nyt varmaan tarvitse mitään edes enää mainita. Saksan mainio meininki oli myös hienoa seurattavaa. Nolojen brassien pupellus toki lämmitti sydäntä, samoin vitun kovan Espanjan "yllättävä" räveltäminen.

Pitää kyllä katsoa noita koosteita vanhoista kisoista ennen kesän vääntöjä. Kiima alkaa jo nyt olla aika kovaa luokkaa...

[parkkeri]

Pitää kyllä katsoa noita koosteita vanhoista kisoista ennen kesän vääntöjä. Kiima alkaa jo nyt olla aika kovaa luokkaa...

Mistä noita koosteita löytäis suomi selostuksilla? Etenkin 98 Ylen koostetta kaipailisin. Tuli joskus katottua valehtelematta 100+ kertaa.

[Lisbie]

Mistä noita koosteita löytäis suomi selostuksilla? Etenkin 98 Ylen koostetta kaipailisin. Tuli joskus katottua valehtelematta 100+ kertaa.

http://futisforum2.org/index.php?topic=71246.0

http://futisforum2.org/index.php?topic=70792.0

http://futisforum2.org/index.php?topic=70809.0

http://futisforum2.org/index.php?topic=71590.0

Tuollahan noita koosteita oli tarjolla joku aika sitten, mutta en todellakaan tiedä, onko nuo latauslinkit vielä elossa.

[Vastapallo]

1990
- Ensimmäiset MM-kisat, jotka oikeasti seurasin (-86 olin toki jo olemassa, mutta muistikuvia ei ole) ja mukana elin. Takapihalla pelattiin kavereiden kanssa MM-kisamatseja ja kotona katsottiin telkkarista. Muistan vieläkin sen ylpeydentunteen, kun jaksoin isän kanssa katsoa loppuun asti Argentiina - Neuvostoliitto -myöhäisottelun. Yksittäisiä mieleenjääneitä tilanteitakin on paljon. Zengan huikeat torjunnat ja seikkailu Caniggian maalissa, Gazzan kyyneleet, Maradonan kusinen pilkku Jugoslaviaa vastaan, sympaattinen Peter Shilton ja hänen avuttomuutensa, kun välierässä pallo kimpaa Paul Parkerista Englannin maaliin, finaalin punaiset kortit ja pilkku, onhan näitä... Nämä ovat edelleen minulle ne rakkaimmat kisat ja kun kisojen tunnari Un' Estate Italiana pärähtää soimaan, niin kylmät väreet menee edelleen.

1994
- Samalla takapihan kentällä pelattiin näitäkin kisoja kavereiden kanssa. Ruotsi - Kamerun taitaa olla edelleen yksi viihdyttävimmistä futismatseista jonka olen nähnyt ja finaali yksi tylsimmistä, jonka olen nähnyt. Toki pilkkukisa toi oman dramatiansa siihen. Pilkkukilpailusta muistuu mieleen yksi jalkapallomaailman hienoimmista asioista, eli maalivahtien "yhteispeli" pilkkukisan aikana. Pagliuca ja Taffarel ainakin juttelivat pitkät tovit kaulakkain ennen kilpailun alkua, ja oliko jopa niin, että läpsäisivät tsempit aina toisilleen, kun torjuntavuoro vaihtui? Tottakai mielessä on myös Escobarin oma maali + jälkihulinat ja Diegon käry. Ja paljon muita juttuja, joita ei juuri nyt muista.

1998
- Riparikesän kisat. Riparin ajankohtakin piti valita sillä perusteella, että ehtii näkemään kisat kokonaan. Ja ehtihän ne - ripari loppui samana päivänä, kun Brasilia - Skotlanti pelattiin ja riparilta epäforumistimaiseen tapaan naarattu mötkö pääsi heti pyörittelemään päätään ja ihmettelemään, miten jalkapallo voi kiinnostaa noin paljon? Lisbietä pitää kompata kyllä siinä, että sekä Bergkampin, että Owenin maalit Argentiinan häkkiin olivat aivan törkeän upeat. Englantia näissä kisoissa tuli huorattua, joten sen puolesta ei paljoa juhlittavaa löytynyt. David Battyn rankkari muistuu mieleen edelleen. Kokonaisuudessaan hienot kisat päättyivät kuitenkin hienoon finaaliin, jonka ylle oman mystiikkansa loi Ronaldon hämärä poissaolo.

2002
- Ylioppilasjuhliin ramppaa porukkaa sisään, mutta me vahdataan enon kanssa Saksa - Saudi-Arabia -matsia. Paheksuviakin katseita saimme osaksemme, mutta minun juhlani - minun ohjelmani. Parhaan kaverini huoraaman Ranskan jääminen alkulohkoon toi nautintoa, mutta itse peesailin edelleen Englantia ja tietäähän sen kuinka siinä käy. Etelä-Korean vähintääkin kyseenalaiset puuhastelut jättivät kuitenkin minullekin aika paskan maun suuhun muuten ihan hienoista kisoista. Finaali ei yltänyt ihan 1998 -kisojen tasolle.

2006
- Viimeisimmät kisat meni myös kepeästi Englannin vankkureissa roikkuessa ja vituiksihan se meni - luonnollisesti. Muuten kisat tarjosivat värikästä viihdettä loppuottelua myöten ja neljännesvälierin korttishow Portugalin ja Hollannin välillä oli myös ikimuistoinen - kuten myös se, että ottelun venäläistuomarista tehtiin se pahin terroristi, vaikka miesparka toimi täysin oikein kyseisessä ottelussa. Saksan kone jyräsi myös vakuuttavasti, mutta alistui lopulta Italialle.

[TZagallo]

2002 maalikuninkuuden vei kyllä Ronaldo. 2006 toki oli Miroslav Klosen vuoro.

Totta. Aamuyöstä kun kirjoittelee niin tämä on tulos. Se mitä tarkoitin sanoa oli varmaankin että Klosen suuri maalimäärä tuli puskista itselleni. Muistaisin, että Klose ei oikein mitään ihmeellistä kentällä tehnyt, paitsi maaleja. 2006 maalikuninkuus nyt ei varsinainen yllätys ollut.

Kaikkien aikojen paskimman pelaajan Roberto Carlosin ikimuistoiset pupellukset olivat kyllä nannaa:

Älä nyt, tykkäät salaa kuitenkin.