The Special One

[Lord Bendtner]

Milläs vippaskonstilla Nemanja Matićille saadaan oikeus edustaa Huuhkajia?

Annetaan Joselle Sakari Mattila niin ei se huomaa eroa.

[Seeteufel]

e: Valmentajamarkkinat -topikin pohdintaan majupestistä sanoisin, että maajoukkue-ympäristössä Mourinhon kulahtanut pelikirja saattaisikin vielä toimia, mutta silti näkisin,

Myös palkka voi olla ongelma, ellei saudeja lasketa. Ja Maticin lisäksi myös Lukakun edustusoikeus on vaikea siirtää.

[FutisForum nimimerkki]

Ja Maticin lisäksi myös Lukakun edustusoikeus on vaikea siirtää.

Ei tosin välttämättä niille saudeille kunhan riittävästi lyövät pätäkkää FIFAn herrojen pöytään.

[Jimmy Hoffa]

[V.Jano]

Jose Mourinho -chantit raikuvat Olimpicolla.

[Azzurri #5]

Lauantaina pelattiin Mourinhon potkujen jälkeen ensimmäinen Rooman paikalliskamppailu ja Roma otti De Rossin johdolla ensimmäisen derbyvoittonsa kahteen vuoteen. Edellisestä neljästä kohtaamisesta plakkarissa oli kolme tappiota ja yksi tasuri. Niissä Roma ei tehnyt maalin maalia (keskimääräinen maaliodottama 0,53 per ottelu). Se jos mikä alleviivaa tätä nimimerkki Keynesin analyysia portugalilaisesta:

Olen jo pitkään ajatellut (ja myös kirjoittanut), että Mourinhon kaikkea toimintaa ohjaa pelko. Osuva vertauskuva Mourinhon evoluutiolle röyhkeän itsevarmasta ja ovelasta valmentajasta pelokkaaksi syyllisiä etsiväksi mieheksi löytyy nyrkkeilystä. Nyrkkeilyssä ei ole tavatonta, että kovalla itseluottamuksella voitosta voittoon kulkeva ottelija saa jossain vaiheessa selkäsaunan, joka muuttaa ottelijan koko lähestymistavan otteluihin. Aggressiivinen ja vauhdikas tyyli muuttuu kerrasta konservatiiviseen jabien viljelyyn ja etäisyyden hallintaan perustuvaan ottelutyyliin. Sanotaan, että ottelijalta on "lyöty luonne". Mm. Anthony Joshua koki tämän Klitchkoa vastaan käytyään voitostaan huolimatta muutamaankin otteeseen Klitchkon kovien iskujen seurauksena kanveesissa. Sen jälkeen vauhdikas ja viihdyttävä Joshua ei ole ollut entisensä ja viime vuosien ottelut ovatkin olleet tylsää kyttäilyä.

Mourinholta löi aikoinaan luonteen Pep Guardiolan Barcelona. Olikohan portugalilaisen ensimmäinen Classico kun Real lähti haastamaan Barcaa ja tuloksena oli täydellinen nöyryytys 5-0 -tappion muodossa. Tämä nöyryytys muutti Mourinhon lähestymistapaa Classicoihin, ja peleihin yleisesti, ja näkyi mm. siten, että Pepe uhrattiin keskikentälle potkimaan valeysinä pelannutta Messiä ja kaikkea muutakin liikkuvaa. Tuntuu siltä, että Guardiolan Barcan tarjoamat nöyryytykset suistivat Mourinhon pitkälle jatkuneelle alamäkiliuulle.

Ja kun aiheessa ollaan, niin pistetään tähän vielä molempien pistekeskiarvot tämän kauden Serie A:n osalta toistaiseksi:
Mourinho - 20 ottelua (8-5-7), keskiarvo 1,45 pistettä per peli
De Rossi - 11 ottelua (8-2-1), keskiarvo 2,36 pistettä per peli

[Lord Bendtner]

Keynesiltä tosiaan ansiokas analyysi ja loistava vertaus vaikka itse en nyrkkeilystä juuri perustakaan. Lisättääköön vielä että Mourinhohan yritti jälkimmäisen Chelsea-visiittinsä toisella kaudella taas paljon pelaavamman ja rohkeammin futiksen peluuttamista. Ja tulokset olivat loistavia Chelsean ollessa syksyllä 2014 niin pelillisesti kuin tuloksellisesti ylivoimainen joukkue Valioliigassa Cesc Fabregasin toimiessa kapellimestarina. Sitten tuli kuitenkin uudenvuodenpäivä 2015 ja nuoren Mauricio Pochettinon Tottenham mätti tuntemattoman Harry Kanen johdolla viisi maalia Chelsea vastaan. Tuon jälkeen Mourinho muuttui jälleen todella kyyniseksi ja vaikka mestaruus tulikin niin pelaamisessa ei ollut en iloa tuon turpasaunan jäljiltä. Kausi 15-16 oli sitten ihan järkyttävä mahalasku Mourinhon alaisuudessa.

Sittemmin Mourinhon tekemistä on tosiaan leimannut ennen kaikkea pelko ja se mielestäni näkyi myös Roomassa. Pelon kun poistaa yhtälöstä ja antaa pelaamisen ilolle vallan, niin pelkästään sillä tulokset voivat nopeasti kohentua.

[Mogitus]

Ja kun aiheessa ollaan, niin pistetään tähän vielä molempien pistekeskiarvot tämän kauden Serie A:n osalta toistaiseksi:
Mourinho - 20 ottelua (8-5-7), keskiarvo 1,45 pistettä per peli
De Rossi - 11 ottelua (8-2-1), keskiarvo 2,36 pistettä per peli

En nyt enempää ala puolustella Mourinhoa, mutta näistä kannattaisi ehkä tsekata otteluohjelma, varsinkin siis De Rossin osalta. Siellä on pelaamatta vielä pelit muiden muassa seuraavia vastustajia vastaan: Bologna, Napoli, Juventus, Atalanta, Milan. Eli sellaiset 5 joukkuetta tämän hetken top7:sta.

[Azzurri #5]

En nyt enempää ala puolustella Mourinhoa, mutta näistä kannattaisi ehkä tsekata otteluohjelma, varsinkin siis De Rossin osalta. Siellä on pelaamatta vielä pelit muiden muassa seuraavia vastustajia vastaan: Bologna, Napoli, Juventus, Atalanta, Milan. Eli sellaiset 5 joukkuetta tämän hetken top7:sta.

No kyllä ja niitä pistekeskiarvoja on varmasti järkevää tutkailla uudelleen esimerkiksi kauden päätyttyä. Se ei sitä muuta, että tuo se tilanne on toistaiseksi, kuten kirjoitin.

Ja itse asiassa jos tuota pikaisella matikalla tutkailee, niin De Rossi yltäisi käytännössä samaan keskiarvoon (1,44), vaikka noiden Bolognan, Napolin, Atalantan ja Milanin lisäksi tulisi kaikilta lopuiltakin turpaan.

[Mogitus]

No kyllä ja niitä pistekeskiarvoja on varmasti järkevää tutkailla uudelleen esimerkiksi kauden päätyttyä. Se ei sitä muuta, että tuo se tilanne on toistaiseksi, kuten kirjoitin.

Ja itse asiassa jos tuota pikaisella matikalla tutkailee, niin De Rossi yltäisi käytännössä samaan keskiarvoon (1,44), vaikka noiden Bolognan, Napolin, Atalantan ja Milanin lisäksi tulisi kaikilta lopuiltakin turpaan.

Kyllä, De Rossi on voiton puolella joka tapauksessa vs Mourinho.

[DajeRoma]

Ihan senkin vuoksi, että pelejä on taas mukava katsoa. Käytännössä koko kausi ennen Josén potkuja itselleni oli aikalailla samantekevää kuinka pelit päättyvät ja monta kertaa tuli keksittyä muuta tekemistä. De Rossin aikana myös useampi yksilö on noussut varjojen mailta, selkeimpänä esimerkkinä tietysti Pellegrini. Myös maalivahtien peluutus on ollut osaltaan käänteentekevä elementti Roman pelissä. Patricio ei saanut enää mitään kiinni, mutta Mourinho ei vaan antanut Svilarille mahdollisuutta.

[Ticorexx]

Merkittävin muutos on tosiaan tuo, että Mourinhon jälkeen Roma pelaa taas jalkapalloa. Olin ja yritin olla optimistinen, Mourinho edustaa menneisyyttä, De Rossi tässä tapauksessa on katse tulevaisuuteen.

Jos Mou nousee jossain uudelleen huipulle, niin todennäköisesti sen olisi kyettävä uudistumaan rajusti. Toivoin sen tapahtuvan Romassa. Alussa peli oli muistaakseni hyökkäävämpää, iloista ja Mou toi tekemiseen kokonaisvaltaisuutta. Cup voitosta huolimatta Mou alkoi jo puolivuotisen jälkeen taantua, eikä saanut käännettyä omaa kurssiaan. Ainoaksi tempuksi jäi ylläpitää kannattajien suosiota, joka aggressiivisessa Roomassa oli tempperamenttiselle Joselle luontaista. Minusta tuntui, että tuki ei enää viimeisinä viikkoina ollut Curvassakaan ehdotonta, ei ainakaan laajemmin kannattajien keskuudessa. Ongelmat olivat kuitenkin taktisia ja johtaja ominaisuuksiin perustuvia.

Jos Mou oppii uusia temppuja, niin eiköhän tuo tulosta vielä jossain tee. Jää nähtäväksi, mutta Roman on parempi De Rossin tai jonkun muun modernin tai ympäristön tuntevan valmentajan alaisuudessa.

[DajeRoma]

Tai sitten siirtyminen maajoukkue-puolelle. Siellä olisi vielä voitettavaa ja Josén pelikirja sekä tyyli voisi sinne sopiakin. Paljonhan siitä on puhuttukin, että maju-futiksessa pärjää nykyään hyvällä puolustuksella ja tehokkailla erikoistilanteilla. Sopivalla joukkueella joissa on tiettyihin rooleihin riittävän hyvät pelaajat, voisi Mourinho menestyä jopa erinomaisesti. Onko sitten todellista kiinnostusta sille puolelle, sen tietänee vain mies itse.

Eiköhän kesällä silti löydy joku seurajoukkue, joka jää nuolemaan näppejään ruletissa. Mourinho sisään ja tuttu kaava toistaa itsensä taas uudestaan.

[Ticorexx]

Tai sitten siirtyminen maajoukkue-puolelle.

Tervetuloa. Eiköhän Itä-Helsingistä löydy joku sopiva yksiö tai kaksio Palloliiton budjetille.

[DajeRoma]

Saisikohan Maticille Suomen passin?

[Ticorexx]

Saisikohan Maticille Suomen passin?

Pitää odottaa seuraavaa hallituskautta. Nyt ei tänne mitään ulkopuolista työvoimaa tarvita kun menee hyvin muutenkin.

[geepistejeesus]

Ihan senkin vuoksi, että pelejä on taas mukava katsoa. Käytännössä koko kausi ennen Josén potkuja itselleni oli aikalailla samantekevää kuinka pelit päättyvät ja monta kertaa tuli keksittyä muuta tekemistä. De Rossin aikana myös useampi yksilö on noussut varjojen mailta, selkeimpänä esimerkkinä tietysti Pellegrini. Myös maalivahtien peluutus on ollut osaltaan käänteentekevä elementti Roman pelissä. Patricio ei saanut enää mitään kiinni, mutta Mourinho ei vaan antanut Svilarille mahdollisuutta.

Svilarista sen verran että eikös hän nimenomaan Mourinhon aikana saanut minuutteja Euroopassa ja Patricion ollessa pois myös Serie A:n puolella? Jälkikäteen helppo sanoa että olisi pitänyt olla EL-finaalissa tolppien välissä.

Hauska kyllä nähdä että Mou jättää harvoin kylmäksi. Itse osaan suhtautua suht neutraalisti ja näen ne hyvät puolet miehen ajasta Romassa myös niiden negatiivisten lisäksi.

[Ticorexx]

Svilarista sen verran että eikös hän nimenomaan Mourinhon aikana saanut minuutteja Euroopassa ja Patricion ollessa pois myös Serie A:n puolella? Jälkikäteen helppo sanoa että olisi pitänyt olla EL-finaalissa tolppien välissä.

Svilar sai jotain pelejä alle lähinnä cupeissa, mutta ei muistaakseni niissäkään ollut aina selvä avaaja. Mou luotti Patricioon vaikka se ei saisi kiinni edes lyhtypylväästä.
Svilarin kehityskäyrä on jyrkästi noususuhdanteinen, johon on aika vaikea arvioida mitkä asiat tehtiin Mourinhon aikana ja mitkä De Rossin aikana. De Rossi oli kuitenkin se, jolla oli joko näkemystä tai rohkeutta peluuttaa Svilaria. Maalivahtipeli on kieltämättä kovinkin kriittinen muutos.
Kuvastaa aika paljon Mourinhon pelokkuutta ja jumahtamista omiin kaavoihin, joka on sen yksi keskeisimpiä heikkouksia vuonna 2024.

[olimpico]

Miksi muuten otsikon nimi on The Special One?

[agsu]

Voisi olla nykyään Special Once.

[BandW]

Kyllä se lempinimi on edelleen ihan ansaittu aikaisemmista näytöistä, nykyään toki sen merkitys on vähän muuttunut.

Ei enää valmentajana ole niin kyvykäs, mutta on se edelleen aikamoinen persoona. Hyvässä ja pahassa. Paljon tuonut eloa jalkapallomaailmaan

[Valonheitin]

Oma suosikkini Josen tempauksista on se useissa medioissa pyörivä klippi, missä Mourinho naureskelee apuvalmentajan kanssa penkillä hörppien vettä, kunnes tämä huomauttaa Joselle, että tilanteesta olisi pitänyt antaa kortti. Molemmat hyppää saman tien ylös penkiltä ja juoksevat neljännen tuomarin kimppuun. Mahtavaa showta, täytyy myöntää.

[Valonheitin]

Eikös tuosta ole vielä pidempi pätkä, missä tunnelma penkillä on hyvinkin leppoisa

[Seeteufel]

Eikös tuosta ole vielä pidempi pätkä, missä tunnelma penkillä on hyvinkin leppoisa

On
https://www.reddit.com/r/mourinhogifs/s/1pUh8voMZX

Tää Mixu-tuuletus on uusi aiemmin tuntematon helmi

https://www.reddit.com/r/mourinhogifs/comments/9v40kz/mourinhos_celebration_on_winning_12_vs_juventus/#lightbox

[DajeRoma]

Kiistatta kyseessä on viihdyttävä ja valtava persoona isolla peellä. Niitä ei koskaan ole futiksessa liikaa. Olihan se melkoista, kun kaveri puheillaan ja olemuksellaan sai hieman kärjistäen Rooman syömään kädestään. Kyseessä on kuitenkin yleisö ja ympäristö, jota pidetään Euroopassa yhtenä vaikeimmista. Tunteet voittavat usein järjen, ja siihen tunnepuoleen José pääsi kiinni. Toki Italiassa Mourinho nauttii muutenkin isommasta suosiosta jos vertaa vaikka saariin. Tyyli uppoaa ehkä paremmin kuin lädeille, jossa mm. media taisi olla aika hyökkäävä miestä kohtaan?

Ylempiin viitaten, yksi omista suosikeistani on ehkä se, kun Mou oli ottamassa laitahyökkääjä Solbakkenia sisään tasatilanteessa. Tiukka ohjeistus käynnissä, jonka aikana Roma teki maalin. Solbakkenin ilmeestä näki, että taitaa jäädä pelit toiseen kertaan ja José katsoi heti anteeksipyytävästi norjalaista. En muista kuinka tilanne jatkui, mutta luultavasti sisään tuli joku vähän puolustavampi vaihtoehto. Vastassa taisi olla kivikova Sampdoria, joka vaihtoi sarjatasoa kauden päätteeksi