Hollanti, oi Hollanti. Tuo puukenkien, tuulimyllyjen, coffeeshopien ja oranssin jalkapallon luvattu maa. Sinnepä vei tieni joulun välipäivinä. Osaksi työn, osaksi huvin vuoksi.
Schipholille saavuttuani pyörin aikani Euroopan neljänneksi(?) suurimman lentokentän humussa ja sumussa, kunnes löysin oikean bussin, joka veisi minut Leidseplanin (kaupunginosa, jossa on paljon ns. huvittelupaikkoja) liepeillä sijaitsevaan majapaikkaani. Sinne pääsin, ja olipa hotellin respaan tuotu Ticket Unlimited – verkkokaupasta tilaamani lippu Ajax – Roda JC –peliin. Reilusti ylihintainen kylläkin, sain pulittaa 35 euroa oikeasti 15 euroa kustantavasta piljetistä. Noh, eipä maha mittään, parasta oli hommata lippu peliin ajoissa, eikä jäädä itkemään paikan päällä. Noh, työkuviotkin selvisivät parin soiton jälkeen ja lähdin tutustumaan kaupunkiin. Ja eiköhän heti joku setä pyöräillyt ohitse Edmonton Oilers(!) – fanitakki päällään. Kendo on siis levinnyt Hollantiinkin, kuten myöhemminkin tästä tarinasta saamme todeta
Kävin sitten pylpyröimässä museokierroksella. Amsterdamin historiallisessa museossa on muuten pieni osio, joka oli omistettu Ajaxille. Käsittääkseni museoon oli roijattu palanen De Meer – stadionista, jossa Ajax pelasi matsinsa aina 90-luvun puoleenväliin asti. Mutta tässä vaiheessa oli jo kiire työtehtäviin, joissa menikin sen verran aikaa, että jouduin luopumaan visiitistä Ajax – museoon. Kun lopulta pääsin ArenAlle vievään metroon, oli junassa jo jonkin verran Ajax-janareita. Eräällä oli muun muassa Israelin lippu harteillaan, joten kyllä Ajaxin suhde juutalaisiin elää vielä tänäkin päivänä. Jututtaessani jannuja lupasivat kaverit Ajaxin antavan kunnon selkäsaunan Rodalle. Samalla kehuttiin Jari Litmanen maasta taivaisiin, ja kerroin pojille Kuninkaan edelleen elävän ja voivan hyvin (tai vähemmän hyvin). Limsapullon korkin rävähtäminen Kuninkaan silmään ja tätä seurannut vamma aiheutti jopa pientä naureskelua.
Pian saavuttiinkiin jo Arenalle. Sieltä sitten äkkiä hankkimaan kaulahuivi itselleen ja pienen sekoilun jälkeen pääsin jopa sisään. Arenallahan sai erinäisiä tuotteita hankittua itselleen vain kortilla, joten toki oluthimon vallassa sellainen piti itselle hankkia. Aika harva joi olutta stadikalla, taisivat fanit täällä tirpaista melkoisen hyvät pohjat ennen matsia (siltä metrossa ainakin kovasti vaikutti). Arena on hieno stadion, vaikka toki uutena varsin muovinen sellainen ja eipä siinä oo samanlaista tatsia kuin vaikka de Kuipissa.
Nooh, itse peliin. Ennen sitä muuten muistuttivat videoskriinillä kovasti soihduttamisen vaaroista, ja näyttivät muun muassa soihduttamisen aiheuttamisia palohaavoja. Ja noin viiden sekunnin kuluttua Ajaxin Ultrat toki sitten sytyttivät soihdun pelin alkaessa. Muuten kai Ajaxin Ultrien meininki oli suht vaisua (normaalista en tiedä), ja lauluvalikoimakaan ei niin valtava ollut. Pelaajista erityiseltä suosikilta laulujen suhteen vaikutti Jaap Stam.
Stam muuten pelasikin pelin miehekkäästi, ja mies luuti hyvin puolustuksen keskustassa. Toisaalta Roda ei muutamia pistoja lukuun ottamatta ei juuri mihinkään kyennyt. Ajaxin pelureista jäi positiivisesti mieleen Ryan Babel, joka nousi laitaansa näppärästi ja toisella puoliajalla tempaisi rangaistusalueen rajalta ylärimaan. Itse ensimmäisen maalin Ajax sai halvalla, kun maalivahti Castro tiputti pallon palautuksen jälkeen suoraan Wesley Sneijderille. Tilanteessa saattoi olla kontaktiakin, en tiedä, protestiaallon Rodan pelaajilta tää toki aiheutti ymmärrettävästi. Toisen maalinsa ja ottelun viimeisen Ajax teki kulman jälkitilanteessa Grygeran lauottua kulman jatkotilanteesta sisään. Tästä tilanteesta on kuvakin, jonka tähän ketjuun tulen vispaamaan.
Toinen puoliaika oli suhteellisen valjua meininkiä, Ajaxin näennäisestä painostuksesta huolimatta. Hehkutettu Klaas Jan Huntelaar ei juuri jäänyt mieleen. Rodan pelaajista ehkä ainoana mieleen jäi numero kymppi, taisi olla egyptiläiskärki jonka nimeä en tähän hätään muista.
Pelin jälkeen takas kaupunkiin ilman sen kummempia voitonjuhlia.
Perjantaina sitten taas vei tie jalkapallon pariin. Rotterdamiin ja siellä suomalaisen tuttavan kanssa de Kuipille, jossa meillä oli varattu osallistuminen opastetulle kierrokselle. Ikävä kyllä se oli hollanniksi, mutta suomalainen oppaani osasi kieltä. Ensin tie vei Feyenoordin pienehköön museoon, jossa oli mm. kopio joukkueen vuonna 1970(?) voittamasta Europa Cupista. Ja hassuna yksityiskohtana mainittakoon muun muassa lokki, jonka Feyenoordin veska tappoi 70-luvulla paikallisottelussa Sparta Rotterdamia vastaan. Maalipotkusta ilmoille singottu boltsi surmasi linturaukan, ja mainittakoon että Sparta oli yrittänyt omia lintua itselleen rakennettuaan museon itselleen pari vuotta sitten. Feyenoordin maalivahti oli ottanut linnun talteen, joten omistaja piti omansa vaikka peli tosiaan pelattiin Spartan kentällä. Ei käynyt linnulle yhtä onnekkaasti kuin Turun sorsalle ;D
Muuten museossa oli esillä mm. meille oululaisille niin kovin rakkaan Theo de Jongin nimi. Ei siitä sen enempää. Filminkin näyttivät seuran historiasta aina 1900-luvun alusta alkaen. Hirveänä ei siitä jäänyt käteen, ku kaikki oli hollanniksi. Mutta maineikas satamatyöläisseura toki on kyseessä.
Itse kierroksella pääsimme muun muassa tuomareiden ja vierasjoukkueen pukukoppiin (jonne pöytään oli mm. tussattu notta AJAX) ja bisnesvieraiden paikoille. Ja kierroksen huipensi kulku pelaajien käytävää pitkin kentälle ja istuskelu Feyenoordin pelaajien vaihtopenkillä. Aivan nurmelle asti ei vieraita päästetty. Hauskaa oli myös istuskelu pressitilassa, jossa Erwin Koeman kommentoi aina tilanteita. Ja näytettiinkin meille myös Hollannin futistoimittajien veikkauksia sisältänyt taulu tapaninpäivänä pelatusta Feyenoord – PSV ottelusta (noin neljästäkymmenestä 2 oli tiennyt lopputuloksen 1-1 oikein).
Tän jälkeen meitä käytettiin muun muassa Feyenoordin fanien Legioonan klubitiloissa, jossa mm. Dirk Kuyt oli kovassa kunniassa. Tästä kuvia ohessa. Lopulta vippitilojen ja muiden sälän jälkeen tie vei fanikauppaan, josta mukaan tarttui F:n kaulahuivi ja kahvimotti. Siitä tulee varmasti vielä siemailtua aamukaffeja monesti!
Lauantaina sitten tieni vei PSV:n matsiin Eindhoveniin. Puolentoista tunnin matka Amsterdamista sujui olutta sivistyneesti siemaillen. Eindhovenissa sitten hakemaan liput juna-asemalta 10 minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevalta Philips Stadionilta. Paikkakin oli varsin hyvä R-katsomossa (hinta oli 44 euroa). Ja sitten kaupunkiin nauttimaan pari bisseä. Keskustassa oli luistelukaukalo ja Eindhoven mainostaakin itseään Hollannin talvikaupunkina. Kendoakin yritettiin vähän pelailla kaukalossa pentujen toimesta.
Fanikaupasta mukaan tarttui pakollisen kaulahuivin ohella myös mm. PSV:n släbärit.
Mutta itse peliin. ADO:n faneja ei juuri paikalla ollut, alle satakunta ehkä. Kaukana ylänurkassa olivat ja eivätkä päässeet hulinoimaan marraskuun tapaan. Muuten Philips Stadion oli hieno, tosin ei aivan täynnä ollut. Ihan kohtuullista möykkää PSV:n jannut silti pitivät pelin ajan. Itse pelissä PSV prässäsi hyvin, Cocu pyöritteli keskikenttää, Reiziger nousi laitaansa hyvin ja Kluivertkin loppujen lopuksi pääsi vähän ADO:n puolustuksen lahjana räppäämään maalin Alexin laukauksen jälkeen.
2-0 tuli sitten toisella puoliajalla suoraan vaparista Farfanin lisätessä maalisaldoaan . Arouna Kone pelasi hyvin hakien aktiivisesti paikkoja, vaikka tällä kertaa ei räpsähtänytkään. Michael Mols oli ADO:n yksinäinen kärjessä. Lopussa tosin ADO pääsi kaventamaan ja prässäsi lopussa, mutta PSV kesti kuitenkin aika helposti lähentelyt kaatosateessa. Joo, ja eipä Väykkä pelannut.
Uudenvuoden aattona sitten kävin vielä nelikerroksisessa Hollannin maajoukkuemuseossa, jossa oli näyttävästi käyty lävitse joukkueen vuosikymmenet. Pienehkössä museossa oli hollanniksi maajoukkuepelaajien esittelyitä, videopätkiä vuosien varrelta ja erinäisiä muistoesitteitä. Olipa frameihin päässyt myös vuodelta 1991 pääsylippu Suomi-Hollanti –matsiin ja ko. ottelun juliste.
Sellainen reissu futiksen kannalta – hieno kokemus, vaikka tsiigaamani ottelut eivät varsinaisesti huippumatseja olleetkaan. Mutta kokemus huippumenosta oli tärkeintä, ja vastaavanlaisia reissuja tulee varmasti tehtyä myös tulevaisuudessa tsekkaamaan jonkun toisen maan huippufutiksen taso.
Kuvat seuraavassa viestissä…
