Ennen matkaa:Ajattelin ensin kirjoitella lyhyen tarinan matkasta, mutta "Repe Sorsa" heitti niin kovan haasteen, että täytynee siihen vastata. Ensin kyllä kävi mielessä, ettei vastaavaan voi pystyä, mutta täytyyhän sitä edes yrittää. Matkavalmistelut alkoivat lokakuun alussa. Yhtäkkiä tuli vain sellainen olo, että Old Traffordille on nyt vihdoin ja viimein päästävä, rahasta viis. Hh pistänyt kovasti hanttiin juuri jälkimmäisen asian vuoksi. No sain rahoitusta järjestetyksi ja ei muuta kuin katsomaan lentoja Ryanarilta ja googlesta hotelleja. Tarkoituksena oli ensin yöpyä Liverpoolissa, mutta kaikeksi onneksi siellä ei ollut enää tarjolla kohtuuhintaisia hotelleja. Tai oikeastaan minkäänhintaisia. Sen sijaan Manchesterissa oli tarjolla jos jonkinlaista hotellia. Ryanairin lennot maksoivat kaiken kaikkiaan lopulta kahdelta hengeltä 189€ edestakaisin. Mielestäni ihan kohtuullinen hinta. Parikymppiä tuli hintaa lisää, kun jouduin vielä pari päivää taivuttelemaan hh:ta suostuvaiseksi matkaan. Hotellinkin buukkasin kolmeksi yöksi Manchesterin keskustasta. Siinä sitten vielä seuraavana päivänä katselin hotelleja vielä uudemman kerran läpi ja huomasin eräässä hotellissa varsin hyvän tarjouksen. Kaksi yötä yhden yön hinnalla ja vielä aamiaiset siihen päälle. Pakkohan siihen tarjoukseen oli tarttua. Tämä tiesi sitä, että viimeisen yön eli uuden vuoden vaihtumisen viettäisimme toisessa hotellissa. Siinä, missä alunperin piti olla kaikki kolme yötä. Oman nettisurffailuni vuoksi olin säästänyt 56€ ja saanut vielä kahdet aamiaiset siihen "kaupan päälle". Olin varsin tyytyväinen itseeni heh.
Nyt oli siis lennot ja hotellit hallussa. Seuraavaksi piti miettiä ja selvittää sitä, iten Liverpoolin lentokentältä pääsisi Manchesterin keskustaan. Netistä löytyi lopulta tietoa, että Arrivan bussi nro 700 menisi suoraan keskustaan. Tämä bussi, kuten mikään muukaan bussi, ei kuitenkaan kulkisi uuden vuoden päivänä. Näin pitäisi matkustaa tuolloin junalla ensin Liverpooliin ja sieltä taksilla kentälle. No onneksi kaikki järjestyi paikan päällä aivan käsittämättömän hienosti, josta kerron myöhemmin.
Seuraavana vielä lippujen hankkiminen otteluun. Se ei ollutkaan mikään maailman helpoin asia. Tosin olihan niitä muutamia "tickets, tickets"-äijiä pelipäivänä siellä Traffordin tuntumassa lippuja myymässä. Olin ollut E-memberinä, mutten ollut virallinen One United-jäsen. Tästä lystistä piti maksaa £30. Toki siihen hintaan tuli iso laukullinen ManU-krääsää kotiin kuljetettuna. Erityisesti on ilahduttanut pullonkorkinavaaja, joka avattaessa huutaa kunnon "United, United, United" -kannustusta. ;D No siinä sitten hankin jäsenyyden viikkoa ennenkuin liput tulisivat myyntiin Reading-matsiin. No siinä sitten todettiin, että piti myös hh:lle vastaava jäsenyys hankkia, jotta saisi kahta lippua tavoitella. No ei auttanut muuta kuin maksaa taas £30 ja sama krääsähässäkkä tuli hh:lle. Toki ne tulivat samaan aikaan ja satuin silloin kotona olemaan, kun luulin postimiehen tulevan väkisin läpi ovesta. Pullonkorkinavaajan lisäksi oli, jäsenkorttia, vuoden 2006 virallinen kausikirja, dvd, pinssiä ja avaimenperää jne.. Jäsenyyden rekisteröinnissä piti mennä pari päivää, mutta kolmantena päivänä alkoi jo vähän huolettaa ja tuli mailattua tuonne Manchesteriin päin. No lopulta ne saivat jäsenasiat hoidetuksi ja pääsin varaamaan lippuja. Kaikki meni ihan ok. Tavoittelin lippua South Standiin tai North Standiin.
Kun loppujen lopuksi tuli ilmoitus siitä, että peli on loppuunmyyty, niin odottelin tietoa mahdollisista lipuista. Mitään ei kuulunut. Jälkeenpäin hoksasin, että niin siellä todellakin lukee tuossa paperissa, että vain niille ilmoitetaan, jotka eivät ole saaneet lippuja. Mikä järki siinä on? Siinä sitä sitten tulisilla hiilillä tuli oltua viikon verran. Pitäisikö kuitenkin varata liput kalliin Viagogon kautta vai ei? Aika huonosti oli kausikorttilaiset sinne tähän otteluun ilmoittaneet lippuja, joten sieltä ei välttämättä olisi vierekkäisiä paikkoja saanut. Noin viikon päästä tuli ilmoitus Fanzone-alueesta: koska olette tulossa Reading-matsiin, niin olisi mahdollisuus tulla Fanzone-alueelle jne jne. No perkele! Tarkoittiko tämä nyt sitä, mitä luulin ja toivoin, eli olimme saaneet ne liput? Siitä sitten lähetin mailia jälleen kerran ystävälliseen sävyyn eli tarkoittiko tämä nyt sitä, että saimme ne liput? Vastaus oli lyhyt, mutta positiivinen: "Yeah, that's right." Perfect! Nyt ei muuta kuin odottelua ja kohta olisimmekin jo Manchesterissa. No eihän se nyt ihan niin helposti tietysti mennyt..
The story continues.. Jouluna on luonnollisesti ruuhkaa ja vielä tuli noita sumuja tuonne Brittannian päähän (suuri ihme?) ja lentomaili vähän tökki. Niinhän siinä kävi lopulta, että odottelin niitä lippuja, mutta mitään ei kuulunut. No taas mailia Manchesterin suuntaan. Mitä tehdä, jos liput eivät kerkeä ennen matkaa? Vastaukseksi tuli puhelinnumero, johon pitäisi soittaa ennen lähtöämme, jos liput eivät ole tulleet. Eivät sitten tulleet, joten pääsi sitten lopulta sinne Englantiin ihan soittamaankin. Lopulta pääsin läpi ja kaveri oli hyvin ystävällinen ja sanoi, että homma on ok. Liput noudettavissa lipputoimistosta. Kysyin, missä paikkamme sijaitsivat, mutta kaveri taisi ymmärtää, että kysyin lipputoimiston sijaintia ja sanoi sen olevan North Standin luona. No en ollut varma tarkoittiko hän lipputoimistoa vai paikkojamme, joten se siitä. Olimme ehkä North Standissä, minne olinkin halunnut. No emmehän me tietenkään lopulta siellä olleet.
[ Ensimmäisen hotellin vessasta löytyi puhelin vessasta. In case on emergency.. you know where to phone. ]
http://s128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/?action=view¤t=DSCN1722.jpgPe 29.12.2006No niin. Lopulta perjantaipäivä koitti. Lennon piti lähteä klo 18.20, joten aikaa oli vielä odotella lippuja. No niitä ei siis tullut ja soittelin Manchesteriin. Siinä sitten pakkailtiin kamat. Mahdollisimman vähän tavaraa, jotta mahtuu paljon roinaa sitten sieltä päästä mukaan. Matkalaukku autoon ja pienen mutkan kautta kohti Tamperetta. Piti viedä vielä koira matkamme ajaksi hoitoon. Tampereen lentokenttä oli jo aiemmin tuttu ja myös Ryanairin terminaalina käyttämä varasto. Itse asiassa se oli paremmassa kunnossa kuin muistinkaan. Autolle ei meinannut löytyä paikkaa. Lopulta hieman kauempaa löytyi. Sen verran oli ikkunat kohmeessa, että rohkeana miehenä luotin, ettei mitään parkkimaksua tarvitse maksaa. Paskat ne niitä lippuja huuruisten ikkunoiden läpi näkee. No takaisin tullessa huuruista ei toki ollut tietoakaan.
Tampereen päässä oli tiedossa tiukat turvatoimet. Itse en mitään kenkiä joutunut riisumaan, mutta neitokainen kyllä tikullaan kävi tarkasti läpi meikäläisen kehoa. Kai olin sitten niin epäilyttävän näköinen? Siinä jonossa eräs liverpoolilainen mies alkoikin juttua heittämään nähdessään United-huivini. Mukavaa rupattelua se oli. Itse asiassa siinä jonottaessa myös huomasin onneksi, että siellä myytiin bussilippuja. Menin siihen juttelemaan ja kyselemään lippuja Manchesterin keskustaan, koska juuri niitä tämä mies siellä myi kopissaan. Kaksi lippua edestakaisin Liverpoolin lentokentältä Manchesteriin £11. Tuntui aivan uskomattomalta ja halvalta. Harmitti vain, koska "tiesin" ettei bussit kulkisi maanantaina. Toki tätäkin kysyin tältä mieheltä, mutta käski kysyä sitten siellä Liverpoolin päässä uudestaan.
Lentokone saapui maahan vasta 18.10, joten tiesimme jo siinä vaiheessa lentomme olevan vähän myöhässä. Lopulta pääsimme ilmaan noin klo 19.00 eli 40min myöhässä. Lento oli peruskamaa aina Liverpooliin asti. Tuolloin vähän vaaputtiin ja heiluttiin sinne sun tänne. Lopulta kapteeni ilmoitti aikansa kieputtuaan Liverpoolin tuntunassa, ettei pystytty laskeutumaan, koska oli juuri puhjennut ukkosmyrsy Liverpoolin kentälle. No ihme! Toisaalta ei meitä Liverpool niin kiinnostanutkaan. Hh heitti kuningasidean, että jospa joutuisimmekin lentämään Manchesteriin. Sepä olisi vielä jotain! Lyhenisi bussimatka huomattavasti. No siinä kieputtiin yhä ilmassa ja odoteltiin sään paranemista. Kapteeni ilmoitti, että saattaisimme mahdollisesti lentääkin Manchesterin kentälle, jos Liverpooliin laskeutuminen ei ollut mahdollista. Bensaahan ei ollut loputtomiin. Miettikää nyt jos se bensa olisi loppunut ja olisimmekin jääneet pysähdyksiin sinne ylhäälle.
No kyllähän se siinä vaiheessa vähän huvitti ja vielä enemmän siinä vaiheessa, kun suuntasimme nokan kohti Manchesterin lentokenttää. Ei haittaa, ei haittaa heh heh. Sillä lailla siinä tuli naureskeltua. No toki vähän harmitti muiden puolesta, joilla oli odottajat Liverpoolissa vastassa tai oma auto siellä parkissa. Lopulta kapteeni joten kuten onnistui koneen saamaan sateiselle Manchesterin kentälle, vaikka välillä meinasi uskokin mennä, kun kone heittelehti puolelta toiselle. Puuh. Pienen 3-4-vuotiaan tyttären ääneen huokaistu: "He made it!" kirvoitti pienet naurunpyrskähdykset huolestuneiden ja jännityksestä adrenaliinissa olevien ihmisten suusta. Me selvisimme! No siinä sitten odottamaan, että ovet aukaistaan ja päästään ulos. No kohta tuli kapteenilta kuulutus, että odotamme bensaa tankkiin ja jatkamme sitten takaisin Liverpooliin. Siinä vaiheessa syntyi aika paljon vastaväitteitä. Minähän en tämän koneen mukana lähtisi enää mihinkään tässä säässä! Reilun tunnin siellä olimme maassa. Porukka lopulta hieman rauhoittui ja kapteeni hoiti hommansa ammattitaidolla ja sai kaikki pysymään koneessa rauhallisina. Juttelimme vieressämme olleen suomalaispojan kanssa, joka oli matkalla takaisin Prsetoniin vaihto-oppilaaksi. Joulu oli takana ja 5kk vielä edessä. Ei hän mikään hirveä futisfanaatikko ollut, mutta puhui toki haluavansa myös käydä vielä ManUn ottelun katsomassa. Prestonin joukkueesta hän ei tainnut edes tietää mitään.
No any way. Lopulta päästiin taas ilmaan kohti Liverpoolia. Lentoemot pistivät perinteisen, kuinka pistän vyön kiinni ja puhaltelen ilmaa pelastusliiviin blaa blaa blaa.. Lähinnä tilanne huvitti. Turvaohjeet oli pakko antaa aina noustessa ilmaan. Lento kesti yhteensä 13min maasta maahan (siis Manchesterista Liverpooliin). Kokonaisuutena lentomme piti olla paikalla klo 19.40 paikallista aikaa, mutta olimme siellä vasta klo 22.55. Eli yhteensä 3 tuntia ja 15 minuuttia myöhässä. Aikataulumme meni siihen heti kättelyssä hieman perseelleen, mutta ei hätää. Bussiaikataulun mukaan pitäisi bussin lähteä klo 23.50 kohti Manchesteria. No sieltä päästä selvisimme ihan kunnialla turvatarkastuksista. Toki liverpoolilainen mies vielä naureskeli, että luuletko tosiaan vielä jonkin bussin menevän tähän aikaan Manchesteriin. Kyllä luulin ja olin oikeassa.
Lopulta pääsimme ihan bussiinkin asti pienen odottelun jälkeen. No siihen olimme toki jo tottuneet. Tämä bussi oli aivan upouusi Terravisionin bussi. Kyseinen reitti oli aloitettu muistaakseni elokuussa 2006 eli oli vielä melkoisen uusi reitti ja halpa kuin mikä, kuten jo aiemmin totesin. Unohdin tuossa aiemmin todeta, että sairastuin luonnollisesti juuri päivää ennen matkaa flunssaan, joten pientä hankaluutta matkustamisessa toki oli. Esimerkiksi painevaihteluiden vuoksi pää oli aivan tukossa ja en kuullut mitään noin 20 minuuttiin lennettäessämme ensimmäistä kertaa kohti Liverpoolia. Olo ei ollut siis enää tuon reissaamisen jälkeen mikään paras mahdollinen, mutta jaksoin hyvin tsempata koko ajan, hyvä asian puolesta. Lopulta siis pääsimme bussiin ja harmiksemme sattui joku espanjalainen lento tulla juuri samoihin aikoihin ja nämä karvakädet sitten änkesivät luonnollisesti samaan bussiin elämöimään. Espanjaan kun menee, niin saa kärsiä brittituristeista ja Britanniassa espanjalaisista. Voi helvetti. Odotin kyllä kuulevani englantia, enkä sitä espanjan molotusta. No onneksi bussimatka ei kestänyt kuin 45 minuuttia. Jäimme pois Sackville Streetillä. Prestoniin matkalla ollut poika oli ehdottanut, että ottaisimme taksin saapuessamme Manchesterin keskustaan. Ja paskat sanoin minä jälleen kerran. Kävelimme Portland Streetille 70-80m ja siellä hotellimme jo näkyi taivasta vasten. Yhteensä matkaa kertyi huimat 250m. Sen kyllä jaksoi kävellä vaikka Valentin Kononenkin.
Hotellin aulassa oli musta kuin yö portieerina ja vaati vähän todistuksia siitä, että olimme oikealla asialla. Siinä sitten juttelin vähän lämpimikseni lentomme myöhästelystä ja saimme luvan jatkaa matkaa toisen kerroksen respaan. Siinä meni vähän aikaa ja lopulta pääsimme ylös 12. kerrokseen, missä huoneemme sijaitsi. Kello näytti 0.45 eli Suomessa oltiin jo 2.45 ajassa. Matkaan kului yhteensä aikaa lähes 12 tuntia. 12 tuntia Porista Manchesteriin. Samperin pitkä aika! Ei siinä huvittanut enää mihinkään lähteä, vaan särkylääkettä naamariin ja nukkumaan, jotta seuraavana päivänä olisi tarpeeksi hyvässä kunnossa ja jaksaisi hyvin matsin katsella.
[ Tuolla takana näkyi hotellimme, jossa kaksi yötä nukuimme. ]
http://i128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/DSCN1760.jpgLa 30.12.Vihdoin aamu koitti ja oli aika suunnata Old Traffordille! Ensin toki aamiaiselle kolmanteen kerrokseen. Pöytään ohjauksen jälkeen vähän kokkelia ja kalaa ja jugurttia ja paahtoleipää ja mehua ja teetä jne lautaselle ja maha täyteen. Hyvää oli, vaikka terveellisempiä ruokia puuroineen toki kaipailin Suomesta. Siitä sitten paljon vaatetta mukaan reppuun ja matkalle kohti stadionia. Menimme ensin käymään Piccadillyn asemalla, jotta selviäisi miten ja mistä sinne kannattaisi mennä. No siinä asemalle tallustaessa tuli joku pikkumies kinkaten vastaan. Sanoin hh:lle että hei, toi oli Lou Macari. Vahna United-legenda. Siinä se Lou nilkutti heti ensi metreillä vastaan. Hienosti oli matka alkanut.
Särkylääkettä oli pumpattu kiitettävästi ja olo oli ihan ok jo. Hh yritti järjestellä asioita ja halusi mennä infosta kysymään reittiä Old Traffordille. No hän kysyi, mutta äijä ihmetteli miksi kukaan sinne tahtoi mennä. :
No neuvoi hän jotain nurkan takana olevaa taulua, josta selviäisi jotain. No siinä oli joitain juna-aikatauluja Old Traffordille klo 13 alkaen. Olimme kuitenkin matkassa jo ennen klo 11 ja piti ne liputkin sieltä stadionilta hakea, joten aikaisemmin piti päästä. Sanoinkin, että nyt etsitään se metro ja mennään sillä. Kyllä kaikki järjestyy. No laskeuduimme alas metroasemalle. Maksu piti suorittaa koneeseen kolikoilla. Juuri olin tuhlannut kolikot kaupassa juomapulloihin. Ja ei kun takaisin ylös. Ostin purkan ja takaisin alas. Lipun hinta £2.10 edestakaisin. Ei paha. No aika nopeasti oikea "metro" tuli ja hyppäsimme kyytiin. Ja ei se tosiaan mikään metro ollut vaan pikemminkin raitiovaunu. Reitti kulki Piccadilly Gardenin kautta eli hotellimme oli siinä 50m päässä. No ihan hyvä oli käydä vähän selvittämässä minkälainen Piccadillyn asema oli, vaikka sinne hieman kävellä jouduimmekin.
Old Traffordin asemalle saavuimme melko nopeasti ja siitä sitten ulos. Jonkin verran porukkaa jo lappasi kohti Old Traffordia. Kello oli noin 11 tuolloin. Sir Matt Busby wayta pitkin matkaa kertyi muutamia satoja metrejä. Ei niitä siinä enää laskettu. Porukka vain ei vaikuttanut siltä kuin olisi menossa suosikkijoukkueensa ottelua katsomaan. Aivan kuin joihinkin hautajaisiin oltaisiin menossa. Muutama huivi- ja paitakauppias oli jo pystyttänyt kojunsa ja 5-6 lipunmyyjää tuli vastaan. Lopultakin Old Trafford alkoi näkyä ja totesin sen olevan East Endin. Sir Matt Busbyn patsaasta ja muutenkin päädystä piti tietenkin ikuistaa kuva. Megastore sijaitsi suoraan siinä alla, mutta päätimme ensin mennä käymään siellä lipunmyynnissä ja hommata ne liput. Kiersimme hienoa stadionia ulkopuolelta North Standin ohi kohti sivussa olevaan lipunmyyntirakennusta. Noin 50m jono oli jo kertynyt oviaukolle. Paikka aukeasi kolme tuntia ennen peliä eli klo 12. Katsoin kelloa ja se oli vasta 11.28. Päätimme suunnata Megastoreen. Liput ehtisi sitten myöhemminkin.
Megastoressa oli jo tuolloin todella paljon väkeä! Olihan siellä vaikka mitä ostettavaa, mutta pidin järjen päässä(?) ja ostelin itselleni vain vieraspaidan (kotipaita jo oli), gollegetakin, lippiksen ja penaalihässäkän. ;D Lahjaksi lähti rannenauhaa ja nallea. Hh ei ostanut mitään tällä kertaa. Sieltä sitten lopulta jonottelun jälkeen pois. Taisi siellä olla 18 kassaa käytössä, joten suhteellisen nopeasti homma kävi. Tuin Glazereiden aamiaista £91. Harmitti ulkopuolella, etten ollut tajunnut näyttää One United-korttiani, jolla olisi saanut 5% alennuksen. No ei se nyt niin hirveästi olisi tehnyt..
Siitä sitten uudestaan lipunmyyntiluukulle. Porukkaa oli jonottamassa nyt vähemmän ja menin sinne perään. No näin siinä sitten ihmisten kuitenkin menevän suoraan sisään. No mitä minäkään siinä jäisin jonottamaan ja menin oviaukolle ja sanoin meneväni hakemaan lippujani. No siitä järkkäri siten neuvoi menemään johonkin sisällä olevaan jonoon. Tietenkin valitsin väärän jonon, joka ei edennyt mihinkään ja vaihdoinkin jossain vaiheessa. Lopulta kun pääsin tiskille, niin One United-kortti tiskiin ja lippuja odottamaan. Hieman jo meinasi usko mennä, kun poika arpoi siellä vähän aikaa ennenkuin toi liput. Puuh. Vihdoin saatoin huokaista helpotuksesta. Siinä ne nyt olivat kuoressa!
Ulkopuolella tuuli aika kovaa ja menimme suojaan avaamaan kuorta. Siis häh? Liput olivatkin East Stand Tier 2:seen. Nehän piti olla North Standiin. No hh rauhoitteli, että pääasiahan oli se, että pääsisimme sisään. Niinhän se oli! Sanoin, että kierretäänpä tuolta West Standin kautta, kun pari kertaa oltiin jo siitä North Standin ohi kävelty.. No siellähän oli porukkaa venaamassa pelaajien tuloa. Siinä odoteltiin ja seisoskeltiin noin 30 minuuttia ja saaliina oli pelkkä Gary with his massive Audi. Suurinosa muista United-pelureista näytti jo olevan sisällä. Ajattelin, että odotellaan nyt vielä Reading-pelaajia, jotta pääsisi huutamaan Kevin Doylelle hänen olevan pelkkä wanker. Säänherra kuitenkaan ei tätä suunnitelmaa suvainnut, vaan alkoi ripsottelemaan sadepisaroita ja siirryimme sisäpuolelle. Sinänsä siirtyminen oli ihan hyvä juttu, koska sade vain yltyi. Kiersimme East Standille ja menimme sisään. Liput tarkistettiin, mutta sitten ei mitään muuta. Olisi voinut viedä vaikka metrisen ilotulitusraketin perseessä sisään, koska ketään ei näyttänyt kiinnostavan. Nousimme portaita ylös, mikä kävi pienessä flunssassa hyvästä harjoituksesta. Lopulta nousimme omille paikoillemme asti. Ensimmäinen fiilis oli pieni pettymys, koska olimme niin ylhäällä. Toisaalta sade vain yltyi, mikä kohotti mielialaa. Paikalla ei ollut vielä kuin muutamia muita innokkaimpia faneja. Suunnitelma kentällä viuhahtamisesta piti haudata. Täältä käsin se olisi täysin mahdotonta. Toisaalta homman kaatuminen oli ihan hyvä juttu, koska oli vielä vähän flunssaa päässä ja se rakettikin oli unohtunut..
Pitihän sitä nykyteknologian näin salliessa vähän spämmätä paikan päältä tänne forumillekin asti. En kuitenkaan liikaa viitsinyt siihen rahojani tuhlata. Olihan Liverbirdykin kaverinsa luota juuri ennen kick-offia spämmännyt FF1:lle aikoinaan. Enhän voinut pistää huonommaksi? ;D Sade näytti jo kaatosateelta. Pelaajia ei näkynyt. Otteluselostaja lämmitteli aluksi vieraskannattajia ja haastatteli heidän lapsiaan. Veikkauksia ottelun lopputuloksestatuli luokkaa 1-2 ja 1-3 for Reading.. of course. Lopulta Readingin jengi tuli käymään kentälle. Silmiin pisti eniten Humppatukka-Hunt ja akuankkakävelyä harrastava loistava Leroy Lita.
Vieraskannattajat tietenkin innostuivat omilleen huutamaan. Joku kaljupää siellä käveleskeli aiemmin myös, jolle kannattajat hurrasivat. Ajattelin sen olleen Steve Coppellin, mutten ollut varma.
Noin 30min ennen peliä tuli United verryttelemään ja 5min sen jälkeen Reading. Aika myöhään? Okei, sääkin oli aika huono. Unitedin alkuverryttely oli aika hauskan näköistä häsläystä, jonka fysiikkavalmentaja veti. Lopulta joukkue meni takaisin sisälle noin 10min ennen pelin alkua. Park oli ainoa avauskokoonpanon pelaaja, joka verrytteli pitkissä housuissa. Readingin Hahnemann ja Lita jäivät viimeisiksi avauskokoonpanon miehiksi kentälle. Lita paukutteli vetoja vielä 5min ennen pelin alkua ja meinasikin tulla kiire takaisin koppiin. Lopulta pelaajat sitten ilmaantuivat kentälle ja yleisö hurrasi villisti. Ottelu oli alkamassa.
Itse ottelussa pisti silmään Silvestre. Kaveri hoiti tonttinsa suorastaan erinomaisesti. Aina oli pallon edessä tai kaivamassa palloa vastustajalta sitä pois. Rion hieman nilkuttaessa Silv hoiti tyylillä homman kotiin. Sen sijaan Brown oli koko ajan kauheissa vaikeuksissa omalla laidallaan, kun piti puolustaa.. Myös O'Shea pelasi ihan ok. Toki Ronaldo ja Rooney vaikuttivat koko ajan äärimmäisen vaarallisilta. Lopulta katsomo räjähti totaalisesti, kun Ole-Gunnar siinä silmiemme alla pääsi puskemaan aivan vapaasti pallon maaliin. Luonnollisesti katsomo kiitti muutamalla Ole-Gunnaria kiittävällä laululla. Olin juuri minuuttia aiemmin toivonut, että saataisiin se maali tähän päähän ja toiveeni toteutuikin. Kohta tapahtuikin jotain aivan kummallista toisessa päässä. Musta mies nousi korkeimmalle ja Sonko oli tasoittanut ottelun. (Shoreyn vaparit ja kulmat ovat olleet loistavia, minkä muun muassa Kinkut saivat tuntea ottaessaan seuraavassa matsissa 6-0 lukua.) van der Sarin hölmistyneen ilmeen näki melkein East Standille saakka. Readingin katsomonosa repesi liitoksistaan. Me teimme sen! Puoliaika tuli ja oli aika hengähtää. 1-1 tilanne oli ihan hyvä, koska jännitys säilyi toisellekin jaksolle.
Ronaldohan se lopulta taas kerran päästi kannattajat piinasta ja iski pari maalia. Pelaaja, jota kesällä huhuiltiin aivan muualle kuin Old Traffordille sai jo esittelyssä kovimmat suosionosoitukset. Lopulta Ronaldo ja Rooney otettiin samaan aikaan kentältä pois. Pomppasin heti ylös antamaan "standing ovationit" ja niin tekivät kaikki muutkin, Readind-sektiota lukuun ottamatta. Hirvittävät suosionosoitukset Ronaldolle ja pakolliset Rooney, Rooney -huudot toiselle maestrolle. Onneksi peli ei hajonnut lopussa täysin, vaikka Silvestr toisen maalin Readingille lahjoittikin. Selkeästi East Standistä näki, että Lita antoi vähän kyytiä ranskalaiselle, mutta ei voi mitään. 3-2 taululle, perkele! Muuten aivan loistavan ottelun pelannut Silvestre teki sen taas. Harmitti! Lopussa Reading oli jopa saada vähän myllytystä aikaiseksi ja jännitys oli katsomossa käsin kosketeltavaa. Lopulta tuo tuomarin armahtava loppuvihellys kuului ja koko stadion pomppasi pystyyn ja juhlinta alkoi.
Jäimme hetkiseksi paikallemme, kunnes lähdimme solumaan muiden mukana kohti metroasemaa. Muutamat yrittivät vähän kehitellä vielä kannatuslauluja ja -huutoja, mutta muuten käveltiin taas varsin apeissa merkeissä kohti metroasemaa. Jumalauta! Ei olisi uskonut, että United oli juuri voittanut. No pakkohan se oli sieltä päästä pois ja porukka oli saanut, mitä oli tullut hakemaankin. Pysähdyin ostamaan yhdestä kojusta vielä matkaan pipon ja kaulahuivin.
Metroasemalla oli kaksi pidempää jonoa, joista pääsi sisään itse laiturille. Huomasin sivussa olevan vielä yhden kolmannen sisäänkäynnin, jossa jono oli selkeästi lyhempi. Siihen siis ja lopulta pääsimme todella vaivattomasti laiturille. No siellä saimmekin odottaa "metron" tuloa lähemmäs 20min. Jokin siellä vain tökki. Altrinchamiin toki kulki metroja koko ajan, varmaan 5-6 samassa ajassa, kunnes vihdoin omamme tuli. Siitä sitten Piccadilly Gardenille ja ulos ja hotelliin. Tasan tunti ottelun loppuvihellyksestä olimme jo hotellilla. Olotila oli ihan hyvä. Mietin sarjataulukkoa. Chelsea-Fulham ottelun lopputulos oli stadionilla herättänyt viimeisen hurraahuudon. Johdimme jo kuudella pisteellä. Tämähän.. helvetti.. tämähän alkoi vaikuttaa jo mestaruudelta? Chelsea jatkoi pupeltamistaan ja United pystyi voittamaan.
Sen verran oli vielä kipeähkö olo, että illan riennot päätimme jättää väliin. Katselimme BBC:ltä sarjoja mm. Little Britain Abroad jne. Kävimme toki yhdessä italialaisessa ravintolassa klo 19 syömässä. Tilasin hawai-pitsan ja lopulta sain semmoisen vähän nyrkkiä isomman pitsaa muistuttavan lapasen siihen pöytään. Eipä paljon lähtenyt nälkä siitä. Kiersimme hieman nopeasti kaupunkia ja vaikutti aika hiljaiselta ja mukavalta paikalta. Eniten naurua herätti Piccadilly Gardenin vieressä ollut luistelupaikka, johon britit innokkaina jonottivat. Näkyi siellä joku Wayne Gretzkykin pyörähtävän, mutta ei tainnut olla aito..
[ Kuvia Old Traffordilta ]
East Stand ulkoa:
http://i128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/DSCN1723.jpgWest Stand:
http://i128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/DSCN1729.jpgGaz ajanut juuri massiivisen Audinsa parkkiin ja poistuu pikapikaa katkarapuvoileipien ääreen..
http://i128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/DSCN1731.jpgNorth Stand stadionin sisältä:
http://i128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/DSCN1736.jpgPaikaltamme East Stand Upperilta. Stretford End näkyy hyvin vastapäätä:
http://i128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/DSCN1738.jpgPelin aikana:
http://i128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/DSCN1752.jpgJa muutama tunnelmapalavideo katsomosta:
http://s128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/?action=view¤t=DSCN1746.flvhttp://s128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/?action=view¤t=DSCN1751.flvhttp://s128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/?action=view¤t=DSCN1753.flvSu 31.12.2006Uuden vuoden aatto! Ihan siisti juttu. Tällä kertaa olimmekin sitten Manchesterissa. Hieman harmitti, että oli sunnuntaipäivä, olisiko kaupat edes auki? No turha pelko. Aamulla aamiaiselle ja samanlainen satsi naamariin ja taas jaksaa. Olotilakin kohentunut huomattavasti, joten jollakin lailla voisi uutta vuotta juhlistaa. Eilen oli toki pari halpaa viinipulloa tullut hankittua ja yksi olut jäänyt muutamasta eilisestä bissestä, jotka ostimme iltaa varten. Edessä oli myös hotellin vaihto. Klo 11 aikoihin menimme alakertaan ja jouduimme venaamaan ammattitaidottomien ihmisten vuoksi 20 minuuttia ennenkuin pääsimme pois. No ei hätää. Seuraava hotellimme olikin 100m päässä, joten siirtyminen oli jälleen todella helppoa. Kyllä matkanjärjestäjä aina osaa asiansa!
Hotelli oli huomattavasti pienempi ja kodikkaampi ja LÄMMIN! Edellisessä oli melkein liian kylmä, mutta täällä tukahduttavan kuuma. No patteria hieman pienemmälle ja no problem. Lähdimme siitä sitten keskustaa kohti.. ja väkeä oli aivan älyttömästi! Taas oli iso jono odottamassa jäälle pääsyä. Hassua.
Hh oli bongannut siitä läheltä yhden halvan vaatekaupan. Itse en hirveästi - luonnollisesti - innostu mistään rättikaupoista, mutta näillä hinnoilla meikäläinenkin innostui. Jumalauta. Paitaa oli £5 jos jonkinlaista. Housut maksoivat £5-£10 ja olivat ihan siistejä. No siitä ostin pari kolme kauluspaitaa, pikeepaidan, parit housut ja siistin takin. Kaikki maksoivat yhteensä £44.50. Eli suunnilleen saman verran kuin Megastoresta ostamani pelipaita! Halpaa oli. Hh hankki lähes yhtä paljon kamaa ja pari käsilaukkua päälle ja taas oli molemmilla mieli korkealla. Siitä oli pakko pistää U-turnia päälle ja viedä kamat takaisin hotellihuoneeseen. Yhteensä aikaa kului 1,5 tuntia sovitellessa kamoja.
Eihän sitä viitsinyt kauaksi aikaa jäädä huoneeseen homehtumaan, vaan taas matkaan. Lompsimme alaspäin kohti ostoskeskusta ja huomasin ylösmenevät rullaportaat. Ylhäällä oli luvattu olevan paljon erilaisia pikaruokaravinteleja McDonaldsia, PizzaHutia jne jne.. Ja olihan siellä niitä vieri vieressä. Johan sitä taas oli jo nälkä ja ei kun syömään.Sieltä suuntasimme alemmille kerroksille, joissa oli kauppoja kymmenittäin ja kymmenittäin ja ihmisiä satoja ja satoja. No koska olimme ostaneet itsemme jo tyytyväisiksi, niin päätimme pistää ranttaliksi ja mennä huomamaamme maailmanpyörään, joka siinä ostoskeskuksen vieressä oli. Eihän sitä voinut olla huomaamatta.. No siinä jonottaessamme alkoi satamaan ja tuuli yltyi. Lopulta kun pääsimme matkaan, niin tuuli ulvoi ja heilutti koppia ja sade piiskasi ikkunoita. Myönnän, että hieman pelotti. Pari kiekkaa siinä ympäri ja ok. Sitten tulikin aika päästää porukkaa ulos ja pysähdyimme pitkäksi aikaa sinne ylös. Melkein meinasin paskoa housuihini, mutta onneksi pää kesti. Olipahan taas kokemus! ;D :keskari:
Kävimme vielä pistäytymässä kävelykadulla ja muutamassa paikassa ennen suuntaamista takaisin hotellille. Lyhyen lepohetken jälkeen päätimme mennä pistäytymään pubissa yhdellä tai kahdella pintilla. No lopult tuli oltua siellä tappiin asti heh.. Pintti vain maistui niin mielettömän hyvälle ja tunnelma oli muutenkin loistava. Yritettiin siinä vähän jututtaa muutamia porukoita, mutta kunnon keskustelut saatiin parin paikallisen lädin kanssa lopussa aikaiseksi. Toinen oli City- ja toinen United-fani. Mukavat jalkapalloaiheiset keskustelut siinä tuli käytyä ja taisin sanoa, että Joey Barton ja Micah Richards siirtyisivät tammikuun aikana meille. :
Paikka suljettiin kello 23.30 ja siitä suuntasimme askeleet kohti hotelliamme. Oli vielä toinen viinipullo korkkaamatta ja piti keritä se tekemään ennenkuin iso paukku tulisi. No kävihän siinä niin legendaarisen vanhainaikaisesti, että kiskoin sitä vinukkaa hirveeseen tahtiin yksinään ja lavuaariin taisi jotain lennellä sen jälkeen.. Eipä siitä tullut sitten lähdettyä enää mihinkään. Sairastelun ansiosta nousi kiitettävästi alkoholi päähän.
Kuva maailmanpyörästä:
http://i128.photobucket.com/albums/p182/Kansi0/DSCN1769.jpgMa 1.1.2007Aamulla herätessä aivan järkyttävä kankkunen! Onneksi sentään heräsimme, kun oli tuo herätys unohtunut laittaa päälle. Suunnitelmissa oli lähteä klo 9.40 kohti lentokenttää. Olimme eilen käyneet kysymässä kulkisiko Terravisionin bussi normaalisti myös uuden vuoden päivänä ja kuulemma vuorot menivät silloinkin normaalisti. Ihme väkeä nuo italialaiset vai ketkä sitä nyt pitivätkään. No siinä sitten meinasi tulla pakatessa kiire ja lähdimme tarpomaan kohti 350m päässä olevaa pysäkkiä. No sattuihan niin sopivasti, että sama hemmo oli kuskina, jolta elen olimme kyydistä kysyneet. Käveltyämme reilu 100m hemmo veti bussin sivuun keskellä Manchesterin keskustaa ja poimi meidät kyytiin. Nauratti, mutta pahaolo vei voiton. Matka Liverpooliin menikin silmät ummessa. Lopulta lentokenttä tuli näkyviin ja pääsi pois. Teki mieli oksentaa, mutten viitsinyt, koska vessassa oli muutakin väkeä. Päätin siis vain kärsiä. Lopulta saimme laukut pois ja kun sai hieman murua rinnan alle, niin jo helpotti. Vähän siinä ehti ennen koneeseen astumista katsoa Liverpool-Bolton otteluakin ja "huudettua" C'moon Bolton! Liverpoolin lentokentällä. Tällä kertaa sekään ei auttanut.
Piti vielä tuhlata loput punnat ja tuli ostettua karkkia ja suklaarasiaa jos jonkinmoista. Viimeiset pennoset pistin lifeboatin hyväntekeväisyyteen. Sellainen mies minä olen. Aina auttamassa muita.
Oma paikka koneesta ja istumaan. Onneksi pahaolo oli jo vain muisto ja eiköhän tämäkin lento vielä menisi ok. Kahden tunnin jälkeen mietti, että vielä olisi yksi tunti edessä. Hämmästykseksemme aloitimmekin jo kohta laskeutumisvalmistelut. Kaikki eivät sitä heti tajunneet. Olimme lopulta 45 minuuttia etuajassa, kiitos kovien tuulien! Loistavaa. Ehtisin siis katsomaan illaksi kotiin Newcastle-ManU ottelun. No passitarkastuksessa saimmekin sitten odotella poliiseja parikymmentä minuuttia, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Saimme laukun ja ei kun matkaan kohti autoa. Kaikki huurteet olivat sulaneet ja jännitti olisiko "pikavoitto" tuulilasissa. Ei ollut, onneksi. Siitä pienen mutkan kautta kotiin ja parahiksi 1-0 Milnerin maalia katsomaan. No voittoa tarjottiin, mutta tasapisteisiinkin voi olla ihan tyytyväinen.
Kokonaisuutena olimme molemmat äärimmäisen tyytyväisiä matkaamme. Täytti kaikki odotukset ja melkein vielä enemmän. Tuli bongattua vielä David May kolme tuntia ennen matsia North Standin juurelta, mutten jaksanut mennä jututtamaan tällä kertaa. Ehkä joku nykyisen pelaajan kohtaaminen olisi täydentänyt reissun. Myös kierros stadionilla jäi tällä kertaa kokematta, mutta ensi kerralla sitten. Tämän kauden suosikkipoju Vidic oli valitettavasti ottelussa pelikiellossa, mutta Ronaldon ja Rooneyn näkeminenkin oli kaiken ajan ja vaivan arvoista ja Olen maali. Tekisi mieli mennä vielä tänä keväänä uudestaan, mutta katsotaan nyt. Sunnuntaina olimme vielä siitä varmoja, mutta täytyy nyt vielä miettiä.
