...
hrrrrrrrrrrrrrr. Saksalainen kone lähestyy! Televisiot pimeiksi! Radiot kiinni! Pakoon!
Moses Mabhida Stadium, 21:30
Suomalaisen uhkapelaamisen ja sarjafutiksen siunaus, Veikkaus, on laatinut
sivuillensa ansiokkaan ennakkopätkän Saksasta. Kun oma asiantuotto on tämän hetken osalta äärimmäisen vaatimatonta tasoa, olisi suorastaan huutavaa idiotismia välttää tämän loistoanalyysin käyttöä apuvälineenä pientä ennakkoa näiden pirskeiden tylsimmän porukan avausmatsille laadittaessa. Callit ja FC Bayern saavat luvan pysyä housuissaan, tämä on nimittäin fakta.
Saksa on 14 viimeisessä MM-lopputurnauksessa selvinnyt aina heidän lohkovaiheesta jatkoon. Niin oletetaan käyvän nytkin. Lohko D on kuitenkin todella kova, vaikeampi kuin uskotaan. Saksa on voittanut kolme maailmanmestaruutta vuosina 1954, 1960 ja 1990.
Näinhän se on, ainakin melkein. Saksan saldosta voisi sanoa suoraan, ettei se maailmanmestaruuskisoissa ole koskaan jäänyt lohkovaiheeseen. Ensimmäiseen painokseen germaanit eivät osallistuneet ja sattuneista syistä heitä ei myöskään nähty vuoden 1950 kisoissa, jotka olivat kaksien erilaisten formaattien jälkeen ensimmäiset lohkovaiheen sisältäneet kisat. Seuraavissa kisoissa vuonna 1954 Sveitsissä nähtiin nykyään tutumpaa suorittamista nahkahousuista ja takatukista tykkäävän kansan pojilta, Fritz Walterin sekä Helmut Rahnin ja Max Morlockin johdattaessa kotkapaidat mestaruuteen asti. Konemaisen, tehokkaan ja tylsän harmaan palloilun riemukulkua on todistettu sittemmin kahdesti. Saksalaista uudempaa
populaarimusiikkia tuntevat eivät kohdanne vaikeuksia oikean litanian lurittelussa, Veikkaukselta se taas ei näytä sujuvan yhtä hyvin. Kaiserslauternin suurinta poikaa seurasivat aikanaan muuan Keisari Münchenistä vuonna 1974 ja Amerikassakin käynyt Loddarmaddäus kuusitoista vuotta myöhemmin.
Joukkue on hyvin organisoitu, motivoitunut ja kovakuntoinen. Se on tehokas. Taistelutahtoa riittää niin kauan kun heidän peli kestää, kauemminkin tarvittaessa.
Vanhaa totuutta käytetään ja siihen myös kaadutaan. Tämä painos Saksasta ei loista mainituilla alueilla, paitsi korkeintaan taistelutahdon ja motivaation osalta. Joachim Löw ei osaa valita oikeita pelaajia eikä organisoida joukkuettaan, kovakuntoisuudesta - fyysisesti tai muutoin - ei taas kannata puhua Miroslav Klo$ea tai Lukas Podolskia katseltaessa ja sen tehokkuuden on havainnut varmasti kukin harjoitusmatseja nähnyt tahollaan. Noh, tulosta Saksa on näissäkin matseissa tehnyt ja niin teki karsinnoissakin aina tarpeen vaatiessa, eli kai se tehokkuudesta käy. Sen takia ei Saksan jatkopaikankaan puolesta tarvinne kauheasti pelkoja elätellä, vaikka Veikkaus haluaakin esittää lohkon kovana ja vaarallisena. Löwin ei varsinkaan tarvitse enää
'Schlandiin palata, jos paikka lohkovaihetta seuraavilta kierroksilta ei aukea.
Saksa kärsi jo ennen MM-kisoja kovan takaiskun, kun joukkueen ykköspelaaja Michael Ballack loukkaantui Englannin cupin finaalissa. Hänen poissaolollaan on suuri merkitys Saksan peliesitykseen niin henkisesti kuin fyysisesti. Joukkueesta puuttuu myös Kevin Kuranyi.
Ballackin poissaolosta on sanottu kaikki ja enemmänkin. Kapteenin poissaolon varmasti huomaa matsien aikana, onhan päävastuussa erotuomarille mussuttamisesta nykyään Bastian Schweinsteiger tai kölniläisprinssi Lukas. Kapteeni Philipp Lahm on niin herttainen ja sympaattinen pienen pieni mies, ettei häntä näissä asioissa oteta tosissaan.
'Michan' tai Simon Rolfesin, Heiko Westermannin, René Adlerin ja Christian Träschin loukkaantumisia suurempi ongelma Saksan kannalta on kuitenkin Joachim Löwin osaamattomuus pelaajien valitsemisessa. Bundesligassa kolme maalia Mario Gomezin ja puolalaiskaksikon
yhteissaldoa enemmän paukutellut Kevin Kuranyi ei matkaan mahtunut, kuulemma taktisista syistä. Nämä perustelut ovat lähinnä osoitus Löwin epärehellisyydestä, taktiikka ei Schalken entisen kärkimiehen maajoukkueajoista nimittäin ole muuttunut lainkaan. Petri Pasasen seurakaveri Torsten Fringskään ei Afrikkaan päässyt, vaikka pelasikin vahvan kauden ja Ballackin loukkaantumisen myötä olisi sopinut paremmin kuin erinomaisesti tuomaan kokemusta Saksan keskikentän keskustaan. Sascha Rietherin kaltaisesta monipuolisesta kaveristakin olisi tämän hetken kokoonpanossa hyötyä, mutta Löw ei halunnut edes noteerata Felix Magathin entistä luottomiestä kaikkien thomashitzlspergereiden ja christianträschien takaa.
Useita nuoria Euroopan mestareita nähdään kisajoukkueessa: Manuel Neuer (Schalke), Mehmet Özil (Bremen), Sami Khedira (Stuttgart), Jerome Boateng (HSV), Marcus Marin (Werder Bremen) ja yllätysvalinta Dennis Aogo (HSV).
Wolfsburgin laitamiehestä saattaisi hyötyä puolustuskin, joka on matkassa kovin keskinkertaisen kaluston kanssa. Löwin idiotismin kaikista kirkkaimpia helmiä on ehdottomasti Veikkauksen mainitsemasta listasta uupuvat kaksi nimeä: Benedikt Höwedes ja Mats Hummels. Mesut Özilin jälkeen edeltäneen kesän mestariporukan kaksi parasta kenttäpelaajaa jäivät molemmat pois kisakoneesta, eikä ensin mainittua - Bundesligan kevätkauden parhaaksi arvioitua topparia - saatu mahdutettua edes kisoja edeltäneisiin harjoitusmatseihin täytemieheksi. Saksan keskuspuolustuksessa johtohahmo Per Mertesackerin rinnalta paikan ottava Arne Friedrich on varsin kiva tapaus pelaajana ja kokenutkin, mutta tasoltaan varsinkin menneen kauden osalta kaukana Höwedesistä ja Hummelsista. Serdar Tasçin ja ainoastaan edustamansa seuran takia kisaryhmään mahtuneen Holger Badstuberin kaltaisista vitseistä ei tässä yhteydessä tarvitse edes puhua. Dennis Aogokaan ei vakuuta, Marcell Jansenia ei paranisi laittaa pakiksi ja viimeisenä kisaliputta jäänyt Andreas Beck on hänkin paperia ruhrilaiskaksikkoon verrattaessa. Jerome Boateng on saanut kollegoitaan enemmän huomiota ja hypeä osakseen, vaikkei tätä voi peliesitysten osalta selittääkään. Boateng on hyvä, vaan ei Bennin tai Matsin tasoa.
Maalivahtien osalta Löw sai sentään ratkaisunsa osumaan nappiinsa, vaikka sekin vaati René Adlerin valitettavan loukkaantumisen ja kauempaa menneeltä syksyltä Robert Enken traagisen kuoleman. Manuel Neuer on Saksan paras maalivahti, sanoi Adler tai Tim Wiese asiasta mitä hyvänsä ja halusi Uli Hoeness tai Christian Nerlinger oman seuransa Hans-Jörg Buttia maaliin kuinka paljon tahansa. Kaikkea ei Manukaan aina pysty torjumaan, joten muu alakerta saisi luvan pelata
hieman paremmin ja huolellisemmin kuin esimerkiksi Bosniaa vastaan äskettäisessä harjoitusottelussa. Kapteeni Lahmin, Mertesackerin ja Friedrichin uskoisi näyttävän tosipeleissä kyntensä sekä saavan vastustajansa kuriin, mutta se neljäs paikka pelottaa. Kaikista vaihtoehdoista Boateng tuntuisi parhaalta, mutta valitettavasti Badstuberia taidetaan ainakin huomenna katsella. Onneksi ei Antonio Valenciaa sentään nähdä baijerilaista vastassa, se oli taannoin aika surullista katseltavaa se.
Saksalta on sanottu puuttuvan luovuutta pelistä, mutta esimerkiksi Mehmet Özil on erittäin kreatiivinen keskikenttämies.
Mehmet Özil. Kauhean vaikealta tuntuu tämän gelsenkircheniläissyntyisen saksanturkkilaisen nimi, kun aina Eurosportin huippuselostajista Veikkaukseen se Mesut osataan vaihtaa Mehmetiksi. Sama koskee aiemmin lainattua Mar
ko Marinin nimeä. Marin sopii tähän luovuutta koskevaan lainaukseenkin erinomaisesti, kun kaveri ei aivan näitä kliseisiä perisaksalaisia raatajaluonteita ole. Ei Sami Hyypiän [ex-]seurakaveri Toni Krooskaan tai HSVn Piotr Trochowski, eli kaikki puheet luovuuden puutteesta missä tahansa yhteydessä menevät huonon valmistautumisen ja vanhojen stereotypioiden piikkiin. Näistä Özil on varma avauksen mies ja Trochowski mahdollisesti myös, Marin taas uhrataan mitäänsanomattoman - mutta Bayern Müncheniä edustavan - Thomas Müllerin edestä. Löwiä parhaimmillaan.
Bastian Schweinsteigerin ja Sami Khediran kelvollisen varmistuksen yläpuolella Mesutin sekä kumppaneiden kelpaa kuitenkin häärätä Philipp Lahm tukenaan. Hyökkäyspelaamisen osalta alkulohkossa Saksalta voisi odottaa usein varsin iloista ja rohkeaa futista, jota tosin Juha Reinin tai Harri Kampmanin kaltaiset analyytikot osaisivat kutsua automaationa konemaiseksi sekä tylsäksi...
Saksan joukkue on kuitenkin edelleen oiva sekoitus vanhaa ja nuorta. Bayern Münchenin vaihtopenkille juuttunut kokenut Miroslav Klose vastaa edelleen maaleista. Hän teki seitsemän maalia karsinnoissa, joista kolme Suomen verkkoon. Müncheniläinen on viimeistellyt kahdessa viimeisessä MM- lopputurnauksessa viisi maalia molemmissa.
... varsinkin kisojen kolmanneksi nuorimman porukan, missä se sekoitus vanhaa on?, ainoisiin pappakaartin miehiin lukeutuvan Miroslav Klo$en maalihanojen pysyessä kiinni. Bayernissa kovaa vauhtia uraansa romuttanut edelliskisojen maalikuningas on kaukana vanhasta vireestään, vaikka karsinnoissa vertyikin ja muun muassa Suomea luvattoman helposti kolmeen otteeseen Stadikalla rokottikin. Löw on luvannut Klo$en kuitenkin räjähtävän, toivottavasti selviää hengissä, näissä kisoissa ja samaa odotetaan myös Lukas Podolskilta. Syystä, koska kaksikko sai kasaan vaivaiset viisi sarjamaalia menneen kauden aikana. Se on ainoastaan puolet kevään aikana täysin kuvasta kadonneen ja maajoukkueessa säännöllisesti jäätyneen Mario Gomezin saldosta. Stefan Kießling taas tykitti tuplat Gomeziin verrattuna, muttei saa edes mahdollisuutta näyttää kykyjään. Cacau on, sinänsä valitettavaa, aivan ehdoton valinta ainoaksi puhtaaksi kärkimieheksi - Podolskihan laitetaan taas vasempaan laitaan - mutta ei brassisyntyistä miestä ainakaan pariin ensimmäiseen matsiin avauksessa nähdä. Klo$en pamahtaessa ei ehkä myöhemminkään, joskaan kolme vuotta varjoissa vaellelleen yli kolmikymppisen kaverin uuteen syntymään en välttämättä kauheasti laittaisi luottoa.
Saksalaiset esiintyvät tai ainakin heidän pitäisi esiintyä uusissa mustissa peliasuissa Etelä-Afrikan MM-kisoissa. Viimeisessä testiottelussa ennen joukkueen nimeämistä Argentiina pakotti saksalaiset pukeutumaan mustiin myös ottelun jälkeen, sillä Diego Maradonan ryhmä voitti saksalaiset ansaitusti 0-1 Münchenissä. Takaisku osoitti, että saksalaisetkin voivat hävitä. Se on syytä muistaa jo lohkovaiheessa.
Saksalaiset käyttävät perinteistä valkoista paitaansa aina tilanteen salliessa, vaikkei brittimedia pystykään sellaisesta tylsästä rievusta natsihuumoria hakemaan. Australiaa vastaan sotisopa lienee tämä Ku Klux Klanilta varastettu kaapu ja varmasti Saksa voi matsinsa hävitä, mikä havaintona ei takuulla lukeudu kaikista terävimpiin elämäni aikana nähtyihin. Kauhean todennäköistä se ei kuitenkaan ole. Kaikesta huolimatta.
Saksan ennakoitu avauskokoonpano (4-2-3-1):
Neuer - Aogo, Friedrich, Mertesacker, Lahm - Schweinsteiger, Khedira - Podolski, Özil, Trochowski - Klose
Aogo ei avaa, se on varmaa. Trochowskikaan ei välttämättä ole avauspaikkaansa säilyttänyt, Podolski taas on Jansenin, Marinin ja Kroosin kaltaisista vaihtoehdoista huolimatta. Saksan avaus on kaiken todennäköisyyden mukaan [oikealta vasemmalle]:
Neuer - Lahm, Friedrich, Mertesacker, Badstuber - Schweinsteiger, Khedira - Müller, Özil, Podolski - Klo$e. Boateng saisi vapaasti viedä Badstuberin paikan ja Kroos tai Marin tämän seurakaverin Müllerin tontin. Löwin tuntien tämä on vain haihattelua ja näillä nimetyillä mennään aluksi.
Australia lähtenee reilusti puolustuksen kautta ja koittaa muurata oman päänsä umpeen erinomaisen Mark Schwarzerin edessä, joka tulee kyllä olemaan kovasti työllistetty. Ei vakuuta Australian materiaali alakerrassa, eikä tosin ylempänäkään. Saksa voinee hyökätä pitkälti pelikirjansa mukaisesti Lahmia ja Khediraa hyödyntyäen, Badstuber ja Schweinsteiger toppareiden kanssa hoitavat alakerran ja varmistavat etenkin Tim Cahillin. Joshua Kennedya ei ainakaan Bundesligassa nähtyjen suoritusten perusteella tarvitse pelätä, paitsi toki silloisen tukkalaitteen osalta. Ehkä se on kuitenkin käynyt parturissa ja oppinut pari uutta kikkaa vastapainoksi. Yhtä maalia kuitenkin mennään.
P.S. Australia on iso maa ja siellä asuu kenguruita sekä koaloja.
P.P.S. Lähteeköhän
Fan Club Nationalmannschaft powered by Coca-Colasta tänään enemmän ääntä kuin HSV-ikoni ja takavuosien maajoukkuetähti Vuwu Seelerin mukaan nimetyistä torvista..?
Äänestys
