En ole juurikaan seurannut Suomen juniorimaajoukkueiden esityksiä. Voisiko joku asiaan paremmin perehtynyt kertoa minulle, että onko Suomen jalkapallomaajoukkueella junioreja ajatellen toivoa? U21 on ilmeisesti esiintynyt varsin hyvin, voisiko tästä ikäluokasta kasvaa A-maajoukkueeseen tarvittavia ratkaisijoita ja raatajia? Onko näissä ikäluokissa sen verran potentiaalia, että esim. neljän vuoden päästä voisimme täysillä taistella EM-kisapaikasta? Tietysti vaikea vielä sanoa, mutta mitkä ovat ihmisten fiilikset tällä hetkellä? Nuorennusleikkaus on kuitenkin edessä, mutta syntyykö siitä se "musta aukko", vai voisiko tulostakin nuoremmalla materiaalilla esim. juuri neljän vuoden kuluttua tulla?
No jos katsotaan vain tätä U21-ikäluokkaa ja jätetään alaikäiset (eli 90-lukulaiset) pois niin tulossa on hyvinkin mahdollisesti tulevaisuuden A-maajoukkuemaalivahdit 1 ja 2. Kumpi on Lehtovaara ja kumpi Hradecky niin aika näyttää. Raitala tulee kaiken todennäköisyyden mukaan nousemaan rinkiin, jo pelkästään laitapakkitilanteenkin takia. Junnumaajoukkuepelien pohjalta tiedossa voisi olla jopa todellinen vastuunkantaja ja pitkäaikainen avauksen mies, saapi nähdä. Topparin tontilla on leveyttä (Toivio, Arajuuri, Ojala, Tanska), luulisi jonkun noista nousevan (vähintään) edes jokseenkin Tihisen tasoiseksi peluriksi.
Muuten mennään toivotaantoivotaan-osastolla. Aikamoista tasonnostoa vaaditaan yksittäisiltä pelaajilta että muille pelipaikoille A-maajoukkue merkittävää apua tulevaisuudessa näistä miehistä saisi. Kolehmainen ehkä voisi olla mutta hyvin köyhän miehen Roman Eremenkolla on paljon kehittymistä edessä ennen miesten maajoukkuetta.
