Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[rukkanen]

Todella, todella surullista luettavaa. Lisättäköön dronen ja ZZlatanin jo esiin tuomiin asioihin se, että jutussa annetaan myös "edistyksellisille" hieman pyyhkeitä siitä, että muutoksia on yritetty ehkä toteuttaa liian äkkinäisin liikkein ja muistutettu mielestäni ihan aiheellisesti, että kun ollaan muuttamassa kokonaista toimintakulttuuria, ei tuloksia voi yhdessä eikä kahdessakaan kaudessa saada.

Tämä nurkkakuntaisuus ja kyräilevä meininki nyt vain tuntuu olevan niin tiukkaan pinttynyt ominaispiirre (futis)kulttuurissamme, että seuraavaa uudistusprojektia yritellään varmaankin sitten hieman "pehmeämmän laskun" kautta. Tai sitten vain odotellaan, että nämä "jäärät" häviävät systeemistä luonnollisen poistuman kautta :

[mtontola]

Niin, siis vielä korjauksena, meillä on ollut jonkinlainen visio akatemioista joita on lähdetty hiljalleen viemään käytäntöön työn ollessa täysin kesken joka paikassa. Mitään jatkuvuutta ei ole onnistuttu vielä luomaan kun puhutaan termein ”puolen vuosikymmenen työ”.

Missä akatemioissa isät ja äidit maailmalla maksaa ja osittain vastaa touhusta? Erilaisten eurohuuma pikavoittojen toivon lisäksi pitäisi keskittyä siihen kaikista keskeisimpään työhön yhdessä kaikkien kannattajien kanssa ja tämä tarkoittaa oikeiden seurojen vahvistamista ja sen keskeisemmän tuotteen tukemista ts. Veikkausliigaa. Katsojia on saatava peleihin – Veikkausliigan peleihin – ja seuroille oikeaa voimaa tehdä oikeita asioita. Ja ne oikeat asiat tarkoittavat rahallista panostamista juniorityöhön. Eipä tämän oikean asian suhteen Palloliitollakaan tunnu olevan mitään oikeaa kiinnostusta, muuten erilaisia konkreettisia rakenteellisia muutoksia olisi jo käynnissä ja olisi varmistettu, että paluuta vanhoihin kunnon aikoihin ei olisi – lähinnä käytännön syistä, akatemian pyörittäminen vaatii oikeita panostuksia organisaatioilta toisin kuin innokkaan yksittäisen joukkueen kasaaminen jossa tavoitellaan junioriajan menestystä vanhempien rahallisiin satsauksiin luottaen. Mutta mitään oikeaa tukeahan muuta kuin lämmintä kättä Palloliiton puolesta ns. oikeaan akatemiatoimintaan pyrkivät yritykset eivät ole saaneet. Rahastahan se kiinni loppujen lopuksi on, ilman sitä putoaa toiminnalta pohja, ihan sama onko visionaarit nuoria ja uudistusmielisiä vai vanhoja jääriä.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kuka tahansa juniori ja sen innokas isä voi käydä urheilukaupasta rahalla hakemassa mitkä tahansa kolme raitaa byysat ja painaa siihen huppariin minkä tahansa logon ja kerätä ne alueen kivikovat jannut yhteen ja kuvitella, että kohta paukkuu tilille kakskyt donaa viikossa tai ainakin Suomen mestaruus on tulossa ihan heti kohta. Mitä sitten? Lauri Dalla Valle on suomalaisen jalkapallovalmennuksen – siis tämän mihin pyritään näillä eväillä – ylivoimaisesti onnistunein tuote, innokkaat taustajoukot tekivät markkinatyötä, poika harhautteli Joensuussa vielä 15-vuotiaana puita (ihan oikein, näin kirjoittivat Hesarissa joskus) ja treenaili jossain liikuntasalissa sen sijaan, että maahan olisi rakennettu kaikki alueet kattava akatemiaverkosto, jossa ei tarvitsisi aina arpoa noppia uudestaan ja lahjakkaat pojat pääsisivät pelaamaan aina 10-vuotiaasta lähtien – pärstään katsomatta ja vanhempien lompakkoon kajoamatta – ikäluokkien lahjakkaimpien pelaajien kanssa. Ei tämä oikeasti olisi kovin vaikeaa, jos sitä oikeasti haluttaisiin.

[drone]

Todella, todella surullista luettavaa. Lisättäköön dronen ja ZZlatanin jo esiin tuomiin asioihin se, että jutussa annetaan myös "edistyksellisille" hieman pyyhkeitä siitä, että muutoksia on yritetty ehkä toteuttaa liian äkkinäisin liikkein ja muistutettu mielestäni ihan aiheellisesti, että kun ollaan muuttamassa kokonaista toimintakulttuuria, ei tuloksia voi yhdessä eikä kahdessakaan kaudessa saada.

Tämä nurkkakuntaisuus ja kyräilevä meininki nyt vain tuntuu olevan niin tiukkaan pinttynyt ominaispiirre (futis)kulttuurissamme, että seuraavaa uudistusprojektia yritellään varmaankin sitten hieman "pehmeämmän laskun" kautta. Tai sitten vain odotellaan, että nämä "jäärät" häviävät systeemistä luonnollisen poistuman kautta :

Otit esille tärkeitä pointteja. Toiminnasta puuttuu pitkäjänteisyys. Tuloksia ei malteta odottaa, vaan yritetään juuri noita äkkinäisiä liikkeitä. Toisaalta, kun asiasta keskustelee näiden kabinettien pöydissä istuvien johtohenkilöiden kanssa, niin he kääntyvät helposti pikkuasioihin kuten diagonaalisyöttöihin (vaimitänenyolivat?). Ei välttämättä ymmärretä, että tässä yritetään puhua isommista asioista, kulttuurin muutoksesta. Pitäisikö vääntää rautalangasta? Hyväksyttäköön, että kulttuurinmuutos vie sekin aikaa, mutta ei kai sentään ole viisasta odotella "luonnollista poistumaa"? Mieluumminkin näitä vanhoja "jääriä" pitäisi saada jotenkin haastettua ja houkuteltua mukaan laajempaankin (julkiseen?) keskusteluun, jossa vastaavasti heidän elämänkokemuksensa tuomaa viisauttaan voisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Voi olla, että tähän ei riitä pelkkä kirjoittelu FF2:lla tai Paitsio.com:lla (joka ei muuten hyväksynyt dronea jäsenekseen jostain syystä), vaan täytyy ottaa ihan suoraan yhteyttä näihin henkilöihin. Tärkeää on, ettei mene itse mukaan siihen "asemasotaan", vaan yrittää nähdä asioita ikään kuin ulkopuolelta. Maallikon silmin tuollainen lehtikirjoittelu ja sen kuvaama "sisällissota" (jos tilanne oikeasti on noin paha) näyttää todella naurettavalta.

[rukkanen]

Otit esille tärkeitä pointteja. Toiminnasta puuttuu pitkäjänteisyys. Tuloksia ei malteta odottaa, vaan yritetään juuri noita äkkinäisiä liikkeitä. Toisaalta, kun asiasta keskustelee näiden kabinettien pöydissä istuvien johtohenkilöiden kanssa, niin he kääntyvät helposti pikkuasioihin kuten diagonaalisyöttöihin (vaimitänenyolivat?). Ei välttämättä ymmärretä, että tässä yritetään puhua isommista asioista, kulttuurin muutoksesta. Pitäisikö vääntää rautalangasta? Hyväksyttäköön, että kulttuurinmuutos vie sekin aikaa, mutta ei kai sentään ole viisasta odotella "luonnollista poistumaa"? Mieluumminkin näitä vanhoja "jääriä" pitäisi saada jotenkin haastettua ja houkuteltua mukaan laajempaankin (julkiseen?) keskusteluun, jossa vastaavasti heidän elämänkokemuksensa tuomaa viisauttaan voisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Voi olla, että tähän ei riitä pelkkä kirjoittelu FF2:lla tai Paitsio.com:lla (joka ei muuten hyväksynyt dronea jäsenekseen jostain syystä), vaan täytyy ottaa ihan suoraan yhteyttä näihin henkilöihin. Tärkeää on, ettei mene itse mukaan siihen "asemasotaan", vaan yrittää nähdä asioita ikään kuin ulkopuolelta. Maallikon silmin tuollainen lehtikirjoittelu ja sen kuvaama "sisällissota" (jos tilanne oikeasti on noin paha) näyttää todella naurettavalta.

En nyt sentään tosissani ehdottanut ratkaisuksi luonnollista poistumaa, lähinnä pessimistisenä/inhorealistisena tokaisuna tuo

Totta kai kokeneita tekijöitä tarvitaan aina, mutta valitettavan suurella osalla asenne taitaa olla se, että kun on jotain tottunut tietyllä tavalla tekemään ja (ainakin omasta mielestään) siinä onnistunutkin vuosien varrella, niin vaikeahan niistä asemista on ulos kaivautua uutta oppimaan. Toisaalta kyseessä on varmasti (ainakin näin haluan uskoa) monien kohdalla viestintäongelma: uudistuksia ei ole ehkä valmisteltu riittävän perusteellisesti – veikkaanpa, että HJK:n ja Hongan tapauksissakin monelle, monelle "vanhan liiton" kaverille on uudistusten syyt (perustelut) jääneet epäselviksi ja syntynyt ehkä mielikuva, että nyt sitä yritetään asioita muuttaa ihan muuttamisen ilosta. Ja ehkä vanhojen käytäntöjen varjopuolia on tuotu liian demonisoidusti esiin, mikä luonnollisesti sitten on omiaan saamaan vanhemman polven kaverit puolustuskannalle.

Mutta tuo nyt on vain arvailua, itse en ole ko. junnuorganisaatioiden kanssa ollut tekemisissä "sisältä päin". Ja kotoisessa "keskustelu"kulttuurissamme lienee melko epätodennäköistä, että kukaan näiden seurojen sisällä toimineista tulisi aiheesta ainakaan julkisesti suutaan aukaisemaan.

Joka tapauksessa ratkaisu ongelmaan: KUN seuraavaa laajamittaista junioriorganisaatiouudistusta puuhastellaan käyntiin, toivottavasti asioita tehtäisiin yhdessä, läpinäkyvästi organisaatioon jo kuuluvien toimijoiden kesken. Ensin hahmotellaan yhteinen tavoite, jonka kaikki voivat allekirjoittaa. Sitten käydään läpi, mitä sen saavuttaminen vaatii a) organisaation ja b) yksittäisten toimijoiden tasolla. Ihan kuten mtontola heittikin, ei tämä voi olla niin vaikeaa.

[drone]

Ensin hahmotellaan yhteinen tavoite, jonka kaikki voivat allekirjoittaa. Sitten käydään läpi, mitä sen saavuttaminen vaatii a) organisaation ja b) yksittäisten toimijoiden tasolla. Ihan kuten mtontola heittikin, ei tämä voi olla niin vaikeaa.

Minulle syntyi käsitys, että näin olisi toimittu myös esim. Hongassa. En ole ollut sisäpiirissä, mutta kuulostaisi maalaisjärjen mukaiselta toiminnalta.
Onko Hongassa käynyt niin, että ongelmat ovat kuitenkin syntyneet pikku hiljaa toiminnan edetessä? Menestystä ei ole tullut toivotulla tavalla? Osapuolet ovat ajan saatossa eristäytyneet omiin poteroihinsa eikä vuoropuhelua ole käyty jatkuvasti?

Kuulostaa vähän ensirakkauden huumassa sovitulta avioliitolta. Kaikki tuntuu alussa hunajaiselta ja vannotaan ikuista rakkautta. Sopimukset allekirjoitetaan hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta kun vastaan tulevat ensimmäiset tai toiset ongelmat, jo ollaan eroamassa. Itse sopimuksia ei kukaan enää muista. (Tietysti, jos sopimukset ja suunnitelmat ovat jääneet kokonaan laatimatta, niin sitten tilanne on ehkä toinen. Mutta silloin voitaisiin kyllä puhua jo sen luokan typeryydestä, johon en halua uskoa suomalaisten seurojen syyllistyneen.)

E: P.S. Eronnutkin pari voi löytää toisensa uudelleen, mikäli rakkaus uudistuu (eli tässä tapauksessa rakkaus jalkapalloon).

[Earl Godwin]

Joka tapauksessa ratkaisu ongelmaan: KUN seuraavaa laajamittaista junioriorganisaatiouudistusta puuhastellaan käyntiin, toivottavasti asioita tehtäisiin yhdessä, läpinäkyvästi organisaatioon jo kuuluvien toimijoiden kesken. Ensin hahmotellaan yhteinen tavoite, jonka kaikki voivat allekirjoittaa.

Tätäkään vaihetta ei läpäistä ikinä.

[joks11]

Tätäkään vaihetta ei läpäistä ikinä.

Tämä on totta koska sinä sanot niin.

[Earl Godwin]

Tämä on totta koska sinä sanot niin.

Tämä on totta koska "Ensin hahmotellaan yhteinen tavoite, jonka kaikki voivat allekirjoittaa" ei ikinä onnistu Suomessa.

[joks11]

Tämä on totta koska "Ensin hahmotellaan yhteinen tavoite, jonka kaikki voivat allekirjoittaa" ei ikinä onnistu Suomessa.

Suomalaiset ovat paljon tyhmempiä kuin ylväät englantilaiset.

[Lenko]

Suomalaiset ovat paljon tyhmempiä kuin ylväät englantilaiset.

Ei, kun eivät kaikki englantilaisetkaan pääse yhteisymmärrykseen. Konsensus on ollut Neuvostoliiton hajomaisen jälkeen mahdotonta ja siellä lähetettiin Siperiaan ne, jotka eivät olleet samaa mieltä. Suomessa vielä perinteisesti älykkyyttä ja pätevyyttä osoitetaan olemalla kriittisiä toimijoita kohtaan, ei viemällä yhteisiä tavoitteita eteenpäin, joten saman paperin allekirjoittaminen on isolle joukolle liki mahdotonta.

Jos ihan kaikkia ei tarvitse kuunnella, niin kuitenkin Palloliiton ja isoimpien seudullisten kasvattajaseurojen kesken tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten edetään. Palloliiton tukirahat (joita epäilemättä junioritoimimintaan osoitetaan...) voidaan sitten antaa tavoitteet allekirjoittaville seuroilla ja sitoa niiden jakaminen asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Jos joku seura on eri mieltä asioista, saa olla ja toimia ihan keskenään.

[erno]

UL:n juttuihin kannattaa toki suhtautua suurella varauksella.

[rukkanen]

Ainakin Hongan akatemian käänteitä taidettiin ruotia taannoin myös Veikkaajassa (en ole itse lukenut, mutta kaverit kertoi)... Joku ko. jutun lukenut voisi avata vähän, mistä näkökulmasta aihetta siinä lähestyttiin.

[Kaihlamo]

Ainakin Hongan akatemian käänteitä taidettiin ruotia taannoin myös Veikkaajassa (en ole itse lukenut, mutta kaverit kertoi)... Joku ko. jutun lukenut voisi avata vähän, mistä näkökulmasta aihetta siinä lähestyttiin.

Ari Masalinin

[wesse]

Ainakin Hongan akatemian käänteitä taidettiin ruotia taannoin myös Veikkaajassa (en ole itse lukenut, mutta kaverit kertoi)... Joku ko. jutun lukenut voisi avata vähän, mistä näkökulmasta aihetta siinä lähestyttiin.

Taidettiin kirjoittaa muistaakseni, että kuinka nämä "vanhat ratsut" romuttivat Lehkosuon & kumppaneiden akatemiahankkeen, kysymättä näiltä kyseisiltä vastuussa olevilta herroilta mitään. Nyt vastuu hongan junioripuolesta siirrettiin jollekin vanhukselle, joka ei ymmärrä edes, mitä "akatemia" -sana tarkoittaa. Jotain tällasta siis veikkaajassa...

[Kaihlamo]

Siellä se Hongan-topikissa on kokonaisuudessaan jos jotain kiinnostaa.

[murdock]

Kävin vetelemässä pelkkiä yläkulmia paikallisessa urheilu/liikuntapuistossa. Puolentoista tunnin aikana 2,5 jalkapallokenttää oli tyhjillään, kun taas skeittirampeilla pyöri samassa ajassa puolisensataa pikkujätkää. Miltähän jossain Brasiliassa tai Espanjassa näyttää?

[SirLoser]

Otetaanpa tännekin tuo Veikkaajan juttu:

FC Hongan valtataistelu
Vanha kaarti palasi valtaan
Mika Lehkosuon ajama yhtenäinen pelitapa romukoppaan FC Hongassa.

Filosofi George Berkeley kysyi jo vuosisatoja sitten, että jos puu kaatuu eikä kukaan ole paikalla metsässä kuulemassa, kuuluuko siitä ääntä?
Espoossa tästä ei ainakaan ole huolta. Vuodesta 1957 lähtien kasvatetun Hongan ympärillä kuuluu. Edustusjoukkueen talousvaikeudet ovat
olleet esillä useamman vuoden ajan. Nyt seuran kehutulla junioripuolella kuohuu, ja uudistusten seuraukset heijastuvat edustusjoukkueeseen asti.
   Honka lähti 2000-luvun puolivälissä uudistamaan juonioritoimintaansa edustusjoukkueen päävalmentajan Mika Lehkosuon johdolla. Myöhemmin mm.
Vesa Vasara, Ari Masalin, Gert Remmel ja Jarkko Tuomisto liittyivät akatemiatoiminnan kehittäjiin. Seurassa luotiin yhteinen pelifilosofia aina junioreista
edustusjoukkueeseen saakka - tarkoituksena luoda selkeä polku omille kasvateille aina huipulle saakka. Nyt toiminta on vaakalaudalla.
   Kansainvälistäkin kiitosta herättänyt akatemiatoiminta ei ollut vanhan liiton honkalaisten mieleen.

Honka-juoniorikoulun rehtori Ari Masalin halusi täysin vapaat kädet akatemian operointiin. Uusi yhdistys pyörittäisi akatemian hallinnollista puolta erillään Hongan muusta juonioripuolesta eli Honka ry:stä. Kilpailullisen puolen päätöksistä vastasi täysin edustusjoukkueen valmentaja Lehkosuo.
   Akatemian itsenäistymisprosessi oli jo pitkällä, kun hankkeelle lyötiin jarrut viime keväänä. Kaikki juonioripuolella eivät olleet mielissään siitä, että akatemia saisi pyöriä täysin erillisenä muusta toiminnasta. "Akatemia alkoi elää liikaa omaa elämäänsä. Kukaan ei voi tietää mihin sellainen toiminta olisi päättynyt", lähes 50 vuotta Hongan junioripuolella valmentanut vanhan vallan edustaja Raimo Konkola kertoo.
   Talvella käytiin rajuja keskusteluja akatemian jatkosta. Lehkosuon, Vasaran ja Masalinin väitettiin haluavan irtauttaa akatemia kokonaan Hongasta. Perusteilla oli puheiden mukaan kokonaan uusi seura. Liikkeen vaikutukset olisivat heijastuneet Hongan pienimmistä junioreista edustuspuolelle saakka.
   Konkolan mukaan kolmikko ei itse uhannut lähdöllä, mutta muut käyttivät heidän nimiään osana lähtöuhkausta. Tästä säikähtänyt liigajoukkuetta hallinnoivan Pallohonka Oy:n johtoryhmä päätti pikapikaa siirtää akatemian kilpailullisen päätösvallan Lehkosuolta Pallohonka Oy:n alaisuuteen. Pallohongan hallitukseen nimettiin Konkola ja hänen vastuualuekseen annettiin akatemiatoiminta, eli käytännössä hänelle annettiin Lehkosuolla ollut vastuu. Uusi akatemiayhdistys romuttui ja Masalin sai väistyä akatemian rehtorin paikalta. Espoolaisen juniorifutiksen legenda Konkola sai junioripuolella uutta sananvaltaa. "Pallohongan johtajat halusivat minut sinne vastavoimaksi", Konkola kertoo.

   Sen jälkeen valmennuspäällikkö Hans Lahti  sai lähteä ristiriitaisissa merkeissä. Hänen oli määrä siirtyä 1. kesäkuuta uuden akatemiayhdistyksen palkkalistoille. Kun hanke romutettiin, Lahti jäi tyhjän päälle ja hänet irtisanottiin. Moni juniorijoukkueiden valmentajista kaivelee lähtökuoppia, sillä uuden sukupolven luotsien mukaan Konkola haluaa tuoda ikätovereitaan takaisin toimintaan ja romuttaa samalla pitkään hiotun yhteisen pelifilosofian.
   Masalin ja kumppanit kiistävät jyrkästi uhkailleensa akatemian kaappamisella. "Miksi me haluaisimme aloittaa uudestaan jostain kutosdivarista? Konkola oli ilmeisesti suputellut Jouko Harjunpään (Pallohongan hallituksen puheenjohtaja) korvaan, eikä Harjunpää edes vaivautunut kysymään minulta tai Lehkosuolta mikä tilanne oikeasti on. Olimme väitteistä aivan äimänä", Masalin sadattelee. "En ole vieläkään toipunut shokista. Aivan tyhjästä minulle soitettiin kesken työmatkan ja ilmoitettiin, että kaikki pannaan lyttyyn."

   Sukupolvien välinen kuilu kasvoi Espoossa liian suureksi. Vanhan koulukunnan ei allekirjoita Lehkosuon, Vasaran ja kumppanien pelikirja-ajattelua. Jatkossa Lehkosuo joutuukin keskittymään vain edustusjoukkueen valmentamiseen - koska Konkolan mukaan siinäkin riittää haasteita ihan tarpeeksi. "Edustusjoukkueen valmentaja saa keskittyä jatkossa edustusjoukkueen ongelmien ratkaisemiseen. Banan ei pitäisi puuttua juonioripuoleen. Kaikki eivät ole tyytyväisiä liigajoukkueen pelitapaan. Ensimmäisen vuoden jälkeen siitä tuli liian varovaista, vaikka se johtuu tietysti osin materiaalistakin. Liiga on kilpailupeliä. Jos et voita, kukaan ei tule katsomaan ja touhu loppuu äkkiä", Konkola paukuttaa.
   Lisäongelmia syntyi kun vuosi sitten Hongan 1996 syntyneiden Premier Cup-joukkueesta kymmenen poikaa loikkasi Kalle Lehtisen perässä HJK:hon. Skismaa oli syntynyt, kun Lehtinen ei peluuttanut hyvin menestynyttä joukkuettaan yhteisen pelikirjan mukaisesti. Akatemiaväen mielestä joukkueen hieno menestys tuli pelaajakehityksen kustannuksella. Pelaajat seurasivat sitten valmentajaansa Klubiin.

   Ari Masalin on huolissaan koko Hongan tulevaisuudesta. Akatemiaprojektin tarkoitus oli tehdä Hongasta ajan saatossa mahdollisimman omavarainen. "Jos tätä jatkuu vielä pari vuotta, niin pian edustusjoukkueeseen ei nouse enää ollenkaan omia kasvatteja. Nyt edustusjoukkueessa on omia kasvatteja 50 prosenttia ja tavoite on 75. Kunnioitan Raimo Konkolan pitkää työtä valtavasti, mutta nyt tilanne taitaa olla se, että hän koki itsensä ulkopuoliseksi ja ryhtyi sitten toimiin. Hän ja nykyvalmentaja eivät puhu samaa kieltä." "Nyt Hongassa sanotaan, ettei akatemian toiminta mihinkään lopu. Kaikella kunnioituksella: miten sellaiset ihmiset voivat vetää akatemiaa, jotka eivät edes tiedä, mitä akatemia tarkoittaa", Masalin kysyy.
   Konkola on aivan eri linjoilla: "Akatemiassa ei juurikaan välitetty siitä, että seuralla on ollut aina aika hyvä juonioritoiminta. Olen toiminut Hongassa yli 40 vuotta. Tuskin siis toimisin seuraa vastaan millään lailla", Konkola puolustautuu.

   Tällä hetkellä siis vaikuttaa siis siltä, että vanha koulukunta on viemässä voiton Hongan junioripuolen päätöksenteossa. Tilannetta ei helpota se, että Harjunpään ja muun Pallohongan johtoryhmän pikaisesti tekemä päätös siirtää akatemiajuniorit Pallohongan alaisuuteen perustui virheelliseen tietoon Lehkosuon ja kumppanien karkaamisesta uuteen seuraan.
   Tilanne hyvää juniorityötä tekevässä espoolaisseurassa on siis enemmän kuin tulehtunut. Jos Konkola muiden vanhojen honkalaisten kanssa savustaa uuden sukupolven valmentajat muualle Tapiolasta, niin miten käy Hongan juniorituotannon?
   Ovatko rintamalinjat niin syviä, ettei paluuta akatemia-ajatteluun ole?
   Ja mikä on Mika Lehkosuon asema jatkossa FC Hongan edustusjoukkueen päävalmentajana, jos hän on leimautunut uudistusmielisten keulakuvaksi?

Ja keskustelua aiheesta:

Honka 2012 liigajoukkueen kausiotsikossa

Hongan juniorit -ketjussa

Ei voi muuta sanoa, kun että kyllä alkoi vituttaa noita lukiessa, vaikken ole edes mikään Hongan kannattaja.

Veikkaajan juttu voi olla osin puolueellisesta näkökulmasta kirjoitettu, mutta ei jumalauta. Honka on ollut viime vuosina melkein ylivoimainen junioriseura Suomen mittakaavassa (nuorisomaajoukkue-edustukset, Veikkausliigaläpimurrot jne.) ja nyt otetaan jokin suunnanmuutos? Siis mitä vittua?

Vanhat katkeroituneet jäärät haluavat takaisin vallan syrjään kiinni tai eivät ole tyytyväisiä Hongan junioreiden pelitapaan, vaan haluavat myös juniori-ikäluokissa tuijottaa tulostaulua? Aivan vitun sama, mutta päin seinää päin ajetaan ja lujaa. Hohhoijaa.

PS. Joku voisi skannata myös sen Urheilulehden jutun.

[Kaihlamo]

Honka on ollut viime vuosina melkein ylivoimainen junioriseura Suomen mittakaavassa (nuorisomaajoukkue-edustukset,Veikkausliigaläpimurrot jne.) ja nyt otetaan jokin suunnanmuutos? Siis mitä vittua?

Ja tässä näkyy kuinka paljon uuden sukupolven kädenjälki?

[SirLoser]

En tiedä minkä verran, mutta aika hyvin tulosten perusteella pelaajat on saatettu 'loppuun asti' eli saatu lyömään läpi, vaikka pohjat onkin tehty aiemmin, mitä on turha vähätellä. Ajan kanssa vielä paremmin.

Mitä muita syitä kun edellisessä viestissä mainitut oli kääntää homma päälaelleen?

[Pussikalja]

Jospa siellä nyt ei kaikki kuitenkaan käänny päälaelleen. Ja tuskimpa kääntyi silloinkaan, kun akatemia pystyyn lyötiin. Loppujen lopuksi se on tekemisen sisältö, eikä tekijöiden henkilöllisyys tai systeemin nimi, mikä ratkaisee. Eiköhän siellä iso osa toimijoista Hongassakin halua ajatella vain ja ainoastaan junnujen parasta.

Se, mikä tuosta sinänsä lapsellisesta lehdistövuodatuksesta kävi ilmi, oli tuo "seura seuran sisälle" eriytyminen, joka on mielestäni yksi syöpä meidän futistouhuissa. Meillä on tapana tehdä hyvästä ikäluokasta oma erillinen projektinsa (joka henkilöityy tiettyyn valkkuun) ja kuten tunnettua, projekteista ei ihan kauheasti jatkoa ajatellen yleensä toimintakulttuuria jää. Tämä siis yleisellä tasolla, mitenkään honkaan erikseen viittaamatta.

 Akatemia on yksi tapa viedä asioita eteenpäin, mutta ihan saman asian ajaa pitkäjänteinen seurakulttuuri. Se on ainakin varma, ettei joku barcan, ajaxin yms. akatemia sellaisenaan suomifutikseen istu. Siihen ei riitä lajin suosio, ei valmentaja/pelaajamassat, eikä ainakaan raha. Tekemisen sisältö ja harjoitteet on toki pitkälti kopioitavissa meidänkin  toimintaan ja se on mielestäni tärkeintä.

[drone]

Se, mikä tuosta sinänsä lapsellisesta lehdistövuodatuksesta kävi ilmi, oli tuo "seura seuran sisälle" eriytyminen, joka on mielestäni yksi syöpä meidän futistouhuissa.

Suomen Kuvalehdestä poimittua: Suomessa vallitsee yhden totuuden kulttuuri. Pystytään keskustelemaan vain yhdestä asiasta kerrallaan. Milloin se on Nato, milloin karppaus. Tässä poikkeamme mm. länsinaapuristamme Ruotsista, jossa rinnakkaiset totuudet tulevat paremmin juttuun keskenään. Kyseessä lieneekin toinen futistouhuihin ja kaikkiin muihinkin meikäläisiin touhuihin pesiytynyt syöpä.

[OneFour]

Suomen Kuvalehdestä poimittua: Suomessa vallitsee yhden totuuden kulttuuri. Pystytään keskustelemaan vain yhdestä asiasta kerrallaan. Milloin se on Nato, milloin karppaus. Tässä poikkeamme mm. länsinaapuristamme Ruotsista, jossa rinnakkaiset totuudet tulevat paremmin juttuun keskenään. Kyseessä lieneekin toinen futistouhuihin ja kaikkiin muihinkin meikäläisiin touhuihin pesiytynyt syöpä.

Mistähän hatusta SK:n kesätoimittaja oli tuollaista tuubaa vääntänyt. Sen enempää Suomessa kuin Ruotsissa ei juurikaan totuuksista jutella, vaan mediat jauhaa yhteiskunnallisesti mitättömistä asioista ja tällä tavalla totuus ja kiusalliset asiat haudataan unohduksiin jauhamalla paskaa jostakin asiasta jolla ei todellisuudessa ole mitään merkitystä yksittäisen kansalaisen hyvinvoinnin kannalta. Samalla tavalla joka ikisessä instituutiossa vallalla on kulloisenkin hegemonian virallinen totuus jota varjellaan viimeiseen asti ja vähänkin vastakkaiset näkemykset mystifioidaan. Ei tarvitse olla mikään Antonio Gramsci tahi Raymond Williams tuon havaitsemiseen. Forumillakin tuohon törmää heti kun avaa keskustelun jossa valtavirta puhuu totta ja muu sekopää soraääni esittää idioottimaisia totuudenvastaisia ajatuksia. Mutta näin se toimii. Ihmisen perusturvallisuutta ruokkivaan valtavirran valmiiksi miettimään probagandatuubaan on turvallisempi uskoa ettei vaan millään tavalla erotu massasta.

[hauman]

Mistähän hatusta SK:n kesätoimittaja oli tuollaista tuubaa vääntänyt. Sen enempää Suomessa kuin Ruotsissa ei juurikaan totuuksista jutella, vaan mediat jauhaa yhteiskunnallisesti mitättömistä asioista ja tällä tavalla totuus ja kiusalliset asiat haudataan unohduksiin jauhamalla paskaa jostakin asiasta jolla ei todellisuudessa ole mitään merkitystä yksittäisen kansalaisen hyvinvoinnin kannalta. Samalla tavalla joka ikisessä instituutiossa vallalla on kulloisenkin hegemonian virallinen totuus jota varjellaan viimeiseen asti ja vähänkin vastakkaiset näkemykset mystifioidaan. Ei tarvitse olla mikään Antonio Gramsci tahi Raymond Williams tuon havaitsemiseen. Forumillakin tuohon törmää heti kun avaa keskustelun jossa valtavirta puhuu totta ja muu sekopää soraääni esittää idioottimaisia totuudenvastaisia ajatuksia. Mutta näin se toimii. Ihmisen perusturvallisuutta ruokkivaan valtavirran valmiiksi miettimään probagandbaan on turvallisempi uskoa ettei vaan millään tavalla erotu massasta.

Kenen totuus on sitten oikea totuus- "vanhojen jäärien" vai nuorempien aktiivien. ??Nämä tälläkin palstalla olevat aktiivit haluaisivat jalkapallon olevan aikaisin lajiin erikoistuvien harvojen ja valittujen huippujen laji- pois keskinkertaisuudet jo pienenä. He unohtavat usein, että keskinkertaisista haastajistakin voi tulla kelpo pelimies -jolle jopa kenttien kuningaskin-oikealla valmennuksella ja lapsen halulla kehittyä.

[joks11]

Ketkä ovat tuota mieltä, herra olkiukko?

[Kaihlamo]

Niinpä