Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Pussikalja]

Jos nyt ihan  hieman tylysti ja provosoivasti arvioi tätä juniorityön murrosta ja siirtymistä akatemia maailmaan, niin mielestäni tässä on lähdetty liikenteeseen väärästä päästä. Hommaa on lähdetty viemään aikuisten ehdoilla.

Ykkösprioriteetti on ollut rahoitus ja valmentajien päätoimeentulon varmistus. On luotu malli, jossa joku jalkapallolla elantonsa haluava on ottanut valtuudet tunnistaa lahjakkuudet hyvin nuorena, ne on kerätty yhteen ja ammattitaidon osoituksen varmistamiseksi joukkueharjoittelumäärät on nostettu hyvin korkeiksi jo varhaisessa lasten leikki-iässä, jotta saavutetaan kilpailullinen menestys verrokkiryhmiin nähden.  Ei siis luoteta lapsien omaehtoisen pallotreenin kehittävään vaikutukseen, kuten hollannissa ja ruotsissa uskalletaan luottaa. Ei siis ole uskallettu ottaa sellaista "yrittäjäriskiä", missä ensin hiotaan tuote ensiluokkaiseksi ja pyritään tuotteella hommaamaan omavaraisuus. Tämä ajatus perustuu siis olettamukseen, että hurjilla harjoittelumäärillä voidaan 10 vanhasta hioa esim satasen nopein suomalainen pikajuoksija 12 vanhana, mutta sen hintana on aikuisuuden huippuajan maksimin jääminen heikolle kansalliselle tasolle. Toisin sanoen huippulahjakas 12v, ei ole takuu huipputason aikuisesta pelaajasta. Oman kokemukseni mukaan nykyjunnuja vaivaa 15-18 vuoden aikana kyllästyminen ja väsymys lajiin. Näin oli myös aiemmin suurimman osan kohdalla, mutta nyt väsymys on iskenyt myös näihin lahjakkaimpiin pelaajiin, joista niiden aikuispelaajien pitäisi kasvaa.

Toki, jos tämä uusi tie tuo tuloksia, niin mikäpä siinä. Nyt vain on luotava aidot mittarit dropoutin, vammojen ja pelillisen kehityksen suhteen ja katsottava luoko aikuisten johtama ohjattu toiminta paremmat tulokset, kuin kevyemmällä valmennuksella ja omaehtoisella treenillä kehittyvän junnun lopputulos. Näin päästää eroon edellä mainitusta mutusta "pelaajien väsymyksestä" lajiin. Nimenomaan pitäisi päästä mittaamaan sitä kehityskäyrän lopullista korkeutta, eikä sitä kuinka valmis pelaaja on 12 vanhana. Harjottelumäärien ja kehityksen on ainakin ennen uskottu olevan lopputuloksen kannalta menestyksekkäin asteittain kovenevalla toiminnalla, jossa rauhallisesti määriä fyysisen ja henkisen kasvun myötä lisätään. Nyt olisi aika luoda ne mittarit ja etsiä verrokkiryhmät, eikö totta. Pohja ja riittävät harjoittelumäärät pitäisi siis yksilön kohdalla leikki-iässä löytyä MYÖS vapaaehtoisen oman liikunnanriemun kautta, ei vain ohjatussa toiminnassa ja sille pitää löytää kalenterista tilaa, väittäisin.

Toinen asia on ymmärtää realiteetit lajissa tässä maassa. Jos meinaat elää futiksella ja luoda toiminnalle perustukset myös projektia pidemmälle jatkuvuudelle, on hyväksyttävä se, ettet palkallasi osta mersua vaan japsin tässä maassa. Suosio lajissa ei riitä valmentajien samaan asemaan kuin kiekossa tai futiksessa euroopassa ja jos sitä vaatii ainoalta pidemmän aikavälin tämänhetken rahoittajalta, eli vanhemmilta, tehdään tästä helposti eliittilaji. Siihen meillä ei näillä pelaajamäärillä ole vara. Jonkunlainen vapaaehtoistyömenttaliteetti jalkapalloihmisten olisi säilytettävä, jotta laji ja sen suosio mieluumin kasvaisi, kuin alkaisi kutistua. Siitä huolimatta itse toiminta voi olla ammattimaisen tasokasta tai en ainakaan näe sille mitään estettä, vaikka tilille ei omaisuuksia valmentamalla kerrykkään.

 Olen kieltämättä hieman tulevaisuuden suhteen huolissani, niin vähän lajiin oikesti panostavia nuoria siinä aikuisuuden kynnyksellä enää on, huolimatta ihan pikkujunnujen suuresta massasta ja toiminnan selkeästä kehityksestä. Peli-ilo ja sen säilyttäminen, olisi ehkä se tärkein kehityskohde meidän junnufutiksessa.

[rukkanen]

Tuotanoin... kuinkas monta ikäluokkaa tässä on tuonne edes 15 vuoden ikään ehtinyt niin, että olisivat olleet näiden uudistettujen metodien alaisuudessa koko juniori-ikänsä (tai edes valtaosan siitä)? Hongallakaan ei käsittääkseni ollut vielä siinäkään vaiheessa tuo juniorityöpaketti täysin "uuden liiton" kaverien kaavailemassa muodossa, kun tuli jo stoppi. Jossain toisessa topicissa puhuttiin, että Klubilla -99-ikäluokka (eli tänä vuonna 13 vuotta täyttävät) olisi ensimmäinen kokonaan uusilla metodeilla kasvatettu ikäluokka. Oman käsitykseni, joka toki voi olla virheellinen, mukaan ei tätä perään kuuluttamaasi asiaa voi siis oikein vielä millään mitata.

E: Pahoittelut, että niputin nyt epämääräisesti "uudistettujen metodien" käsitteen alle tässä liian monta yksittäistä asiaa, mutta ehkä pointti tuli kumminkin selväksi...

[joks11]

On se palkan maksaminen valmentajalle kauhea juttu.

[Pussikalja]

Joks, en tyrmää jalkapallossa päätoimisuutta ja palkanmaksua valmennukselle. Palkan on vain oltava kohtuullinen seuran kokoon ja tulojen kertymään nähden. Aika karulta kuulosti erään monilahjakkuuspojan äipän avautuminen, että kiekkopuolella ykkösryhmään pääsi lahjakkaimmat, futispuolella sinne pääsivät vanhemmista varakkaimpien kakarat. Joskus oli toisteppäin ja vaikka kyseessä nyt olikin yksittäisen äidin avautuminen, hieman siltä se ominkin silmin on näyttänyt. Vasta ollaan luomassa järjestelmiä, jossa pyritään tukemaan myös vähävaraisten lahjakkuuksien mahdollisuuksia, nousevien kustannusten lajissa.

Ja Rukkanen, akatemiasysteemi on kehittynyt vähitellen, ainakin 90-luvun alusta eteenpäin. Oikeastaan hallien myötä, kehitys on tähän suuntaan alkanut. Ei se alkanut kaikkipelaa järjestelmän alasajosta, vaan niin kauan kuin muistan, on ollut lahjakkaiden ryhmät isommilla harjoitusmäärillä ja harrastelijaryhmät hieman laiminlyötyinä, mutta elintärkeinä rahoittajina seuroissa. Onko sillä sitten niin ihmeesti eroa, oliko se ryhmä talenttien, akatemian, seura vihreät/arsenal, tai joku muu ryhmä, nimellä. Itse sisältö ei loppujen lopuksi ole niin ihmeemmin muuttunut, ehkä treeni viikossa lisää ja lyhempi tauko joulukuussa, nykyisellään.

Toki aina voidaan jonkin muutoksen tai painotuksen yhteydessä vedota, että näin on toimittu vasta 96:n, 99:n, 03:n tai 12:n kohdalta. Siksi ne mittarit ja verrokkiseurannat olisi syytä luoda, jotta askeleita osataan korjailla jouhevasti matkan varrella, eikä aina 12 vuoden välein rajusti. Ei nämä niin uusia ja mullistavia muutoksia toiminnassa ole olleet, kun ehkä hieman tuoreemmat lajin pariin saapuneet kuvittelevat. Kovaa on harjoiteltu myös aiemmin ja pelaajia haalittu niin kauan, kun sarjafutista on junnuissa pelattu.

[joks11]

No siellä on ollut oikea seura kiekossa ja väärä seura futiksessa. Turha kai siitä on mitään yleispätevää paskaa alkaa suoltamaan.

e: voisin olettaa, että tuossakin tapauksessa kiekon kk-maksu on ollut futiksen vastaavaa korkeampi.

[rukkanen]

Ja Rukkanen, akatemiasysteemi on kehittynyt vähitellen, ainakin 90-luvun alusta eteenpäin. Oikeastaan hallien myötä, kehitys on tähän suuntaan alkanut. Ei se alkanut kaikkipelaa järjestelmän alasajosta, vaan niin kauan kuin muistan, on ollut lahjakkaiden ryhmät isommilla harjoitusmäärillä ja harrastelijaryhmät hieman laiminlyötyinä, mutta elintärkeinä rahoittajina seuroissa. Onko sillä sitten niin ihmeesti eroa, oliko se ryhmä talenttien, akatemian, seura vihreät/arsenal, tai joku muu ryhmä, nimellä. Itse sisältö ei loppujen lopuksi ole niin ihmeemmin muuttunut, ehkä treeni viikossa lisää ja lyhempi tauko joulukuussa, nykyisellään.

Niin tarkennukseksi tarkoitin Hongan osalta nyt tätä mallia, jossa "kaikkien" junnuikäluokkien kattavasti akatemiajoukkueet harjoittelevat edustusjoukkueen pelitapaa varten... tätä tuskin on 90-luvulta asti harrastettu?

E: mutta olet oikeassa, jonkinlaisia mittareita vertailuun olisi kehitettävä. Taitokilpailut kun eivät riitä mittaamaan kuin yhtä pelin osa-aluetta.

[Jortsukka]

Nyt vain on luotava aidot mittarit dropoutin, vammojen ja pelillisen kehityksen suhteen ja katsottava luoko aikuisten johtama ohjattu toiminta paremmat tulokset, kuin kevyemmällä valmennuksella ja omaehtoisella treenillä kehittyvän junnun lopputulos..

Sinänsä turha taas tästä puhua, mutta hommahan ei ole joko/tai. Hyvänä esimerkkinä voi käyttää vaikka kuinka paljon. Itse kun katselen paikallisten seurojen ns. kilpajengejä, missä mennään kovimpaa, treenataan eniten, jne. Niin silti juuri niiden porukoiden pojat käy itsekseen eniten potkimassa. Liian vähän noita poikia käy ja on, mutta silti juuri niistä ne pojat löytyy. Ei niistä "kevyemmän valmennuksen" porukoista. Niiden pojat pelaa vieläkin näitä muita enemmän pleikkaa, istuu kotona katsoen telkkaa, jne.

Itsekkään en kyllä toki näe suurimpana ongelmana tällä hetkellä joukkuevalmentamista, koska monissa seuroissa se on jo hyvällä tasolla. Suurempi ongelma on se oma harjoittelu.

Mutta sitten se syy miksi edes vastasin tähän. Kuulin melkoisen luotettavasta lähteestä vähän dataa. Ja data koski juuri sitä että miten ns. nykysuuntaus on vaikuttanut dropouttiin. Ja data näytti että kun harjoitusmääriä on nostettu ja ruuvia ns. kiristetty on drop outit vähentyneet. Syytkin ovat aika selvät mielestäni. Eli koska kehitystä tapahtuu enemmän, ollaan parempia lajissa parempia-> se on kivempaa. Samoin tulee enemmän oltua myös näiden kavereiden kanssa, jne.

Toki tässäkin pitää muistaa järki.

[drone]

Toki tässäkin pitää muistaa järki.

Ent. pyöräilija Mira Kasslin puhui tämän päivän IS:ssa valmentajan merkityksestä. Muutkin entiset olympiaurheilijat kommentoivat suomalaisten heikkoa menestystä. Vedottiin intohimon puutteeseen, valmentamisen tasoon jne.

Kyllä valmentajalla täytyy olla oikeus vaatia harjoittelua omalla ajalla. Valmentajalla tulee olla auktoriteetti ja pelin henki pitää tehdä selväksi alusta lähtien. Valmentajan tukena pelaajanalkua kannustaa omalla ajalla tapahtuvaan harjoitteluun vanhempien pelaajien esimerkki. Jos nämä eivät treenaa, valmentajan sanat jäävät tyhjiksi. Kaiken pitää pelata saumattomasti.

[Matthias Sindelar]

Lisätietoja tästä Kalle Lehtisen pelitavasta ja sen eroista vaadittuun?

[tuuma]

Joks, en tyrmää jalkapallossa päätoimisuutta ja palkanmaksua valmennukselle. Palkan on vain oltava kohtuullinen seuran kokoon ja tulojen kertymään nähden. Aika karulta kuulosti erään monilahjakkuuspojan äipän avautuminen, että kiekkopuolella ykkösryhmään pääsi lahjakkaimmat, futispuolella sinne pääsivät vanhemmista varakkaimpien kakarat. Joskus oli toisteppäin ja vaikka kyseessä nyt olikin yksittäisen äidin avautuminen, hieman siltä se ominkin silmin on näyttänyt. Vasta ollaan luomassa järjestelmiä, jossa pyritään tukemaan myös vähävaraisten lahjakkuuksien mahdollisuuksia, nousevien kustannusten lajissa.

Miksi valmentajalle maksaminen on aina tällainen kuuma peruna? On kuitenkin kaikille selvää että hierojalle, osteopaatille, naprapaatille, fysioterapeutille, agentille/managerille, ortopedille ym. ym. maksetaan korvaus työstä. Mutta kun kyse on valmentajasta (tarkoitan ammatillisesti koulutettuja esim. liikuntatieteiden tai AmVT:n kautta), alkaa silti nipottaminen ja korkeintaan kulukorvaukset nostetaan pöydälle.

[SirLoser]

Miksi valmentajalle maksaminen on aina tällainen kuuma peruna? On kuitenkin kaikille selvää että hierojalle, osteopaatille, naprapaatille, fysioterapeutille, agentille/managerille, ortopedille ym. ym. maksetaan korvaus työstä. Mutta kun kyse on valmentajasta (tarkoitan ammatillisesti koulutettuja esim. liikuntatieteiden tai AmVT:n kautta), alkaa silti nipottaminen ja korkeintaan kulukorvaukset nostetaan pöydälle.

Nimimerkki Pussikaljaa en tunne (ja harvoin jaksan ks. nimimerkinn purkauksia edes lukea), mutta eiköhän kyseessä ole ihan puhdas kateus ja katkeruus. Isävalmentajat tai vastaavat talkoopohjalta valmentavat kuvittelevat tekevänsä hommia lähes yhtä paljon ja yhtä laadukkaasti tai vielä paremmin kuin palkkaa saavat. Ja nimenomaan kuvittelevat. Sitten otetaan junnumatseissa suoraviivaisella pelityylillä ammattivalmennetusta porukasta se voitto ja näytetään, että kyllä täällä osataan paremmin, vaikkei palkkaa nostetakaan.

[2012]

Akatemia toiminta on paska siinä mielessä, että ei voi olla niin, että vain "tietylle porukalle" annetaan huippuvalmennusta.

Huippuvalmennusta on annettava kaikille halukkaille, olivat he sitten todellisia lahjakkuuksia tai ns. puurtaja lahjakkuuksia.

Lukekaa Rinus Michelsin artikkelit asiaan liittyen. Se mies loi Hollantilaisen jalkapallon sellaiseksi kuin se nyt tunnetaan.

Suomalaisen jalkapallon vallankumous

http://vilquri.arkku.net/jalkapallo/

Artikkelit: Jalkapallon oppimisprosessi ja Jalkapalllon oppimisprosessi II

Niissä kerrotaan miten saavutetaan samankaltainen oppimisprosessi jalkapallossa minkä hollantilaiset käyvät läpi. Ja uskakaa pois se on menestyksekäs prosessi. (~ hollantilaisen jalkapallon taso)

Pahitteeksi ei ole lukea myös artikkelit Joukkueen rakennuksesta samalta sivulta.

[ZZlatan]

Miksi valmentajalle maksaminen on aina tällainen kuuma peruna? On kuitenkin kaikille selvää että hierojalle, osteopaatille, naprapaatille, fysioterapeutille, agentille/managerille, ortopedille ym. ym. maksetaan korvaus työstä. Mutta kun kyse on valmentajasta (tarkoitan ammatillisesti koulutettuja esim. liikuntatieteiden tai AmVT:n kautta), alkaa silti nipottaminen ja korkeintaan kulukorvaukset nostetaan pöydälle.

Kyllähän noissa purkauksissa näkyy niin selvästi sielua jäytävä kateus, että Pussikaljan jutut voi jättää omaan arvoonsa. Sikäli niistä tietenkin voi koppia ottaa, että osaltaan kuvaavat sitä asenneilmastoa, missä moni valmentaja joutuu ammattiaan toteuttamaan.

Hongan caseen molemmilta puolilta viime päivinä syventyneenä voin tulosta pitää surullisena. Tiivistys: yhden ihminen suru tämän hetkistä muutaman ikäluokan normaalia heikompaa menestystä kohtaan on saanut aikaan koko seuran toiminnan täydellisen murskaamisen.

Niin ohuilla kantimilla ovat ns. vahvimmatkin seurat Suomessa, että eipä tarvitse ihmetellä, ettei senkään takia valmennustyö kaikkia ammattina houkuttele - vaikka rahkeet riittäisivät.

[2012]

Ns. Honka caseen kommentti:

Onhan se nyt *kirosana* ihme, että toiminta romutetaan henkilöiden toimesta, jotka eivät 40 vuotta seuran parissa työskennelleenä kuitenkaan ole mitään saaneet aikaan.

[Pussikalja]

Jos se kerran valmentajan palkasta on kiinni, niin ratkaisu muiden futismaiden kiinnisaamiseen on hyvin yksinkertainen. Palkat kovemmiksi.

[jaggg]

Ns. Honka caseen kommentti:

Onhan se nyt *kirosana* ihme, että toiminta romutetaan henkilöiden toimesta, jotka eivät 40 vuotta seuran parissa työskennelleenä kuitenkaan ole mitään saaneet aikaan.

Sama asia kävi mielessä. Kaikki kunnia niille jotka ovat vuosia jaksaneet vapaaehtoisesti junnuja valmentaa, mutta pakko on ihmetellä sitä että nämä vanhat jäärät laittavat kapuloita rattaisiin kun jotain muutoksia yritetään tehdä. Näillä samoilla opeilla on Suomessa yritetty saavuttaa menestystä vuosikymmeniä eikä juuri mitään maininnan arvoista ole saavutettu, mutta silti mitään muutoksia ei saisi tehdä?

[mtontola]

Onhan se nyt *kirosana* ihme, että toiminta romutetaan henkilöiden toimesta, jotka eivät 40 vuotta seuran parissa työskennelleenä kuitenkaan ole mitään saaneet aikaan.

 

Nyt hei hattua pois päästä ja suuta suikemalle. Eiköhän kyse ole melko paljon väärinkäsityksistä ja koko vastakkainasettelu suhteessa siihen mitä ihan oikeasti on jo saatu aikaan Hongassa ja HJKssa ja mitä ns. romutettu johtaa melko pitkälti siitä mitä on kuviteltu, että voidaan saada aikaan. Todellisuus ei ole sitä mitä haavekuvissa joskus on maalailtu. Ihan turha kuvitella, että jotain valmista akatemiaa missään pääkaupunkiseudulla olisi ollut. Sen sijaan kompromissia kompromissin jälkeen.

Samalla voi toki miettiä päästäänkö ihan oikeasti, ja kuinka paljon, eteenpäin turnausjoukkueita keräillen. Esim. kv-turnaukset mittaavat kyllä jotain, mutta ne eivät mittaa toiminnan todellista tasoa sinänsä, jos kaikki panokset laitetaan siihen, että mittaustilauksissa pärjätään mahdollisimman hyvin, joskus myös keinolla millä hyvänsä. Hyvän vertauskohdan joukkuetasolta yksilötasolle antaa johonkin taitokilpailuihin hullun lailla satsaavat yksilöt. Varmaan jotain mitataan, mutta kokonaiskuvan kannalta aikamoista kärpäsen paskaa. Itsensä huijaamista jos ei pystytä toimimaan niin, että esim. joukkueen toiminta ei lähde suunnilleen tasa-arvoisista lähtökohdista niille jotka porukkaan on valittu, toki unohtamatta että mennään silti lahjakkuuden tason ylärekisterin ehdoilla. Kaiketi jotain tällaisia juttuja akatemia-toiminnalla pyritään korjaamaan. Tulosten ja yleisten periaatteiden tasapaino pitäisi jotenkin saada aikaan.

Samalla säkkikaljan dissaajat voivat lukea nimimerkin kirjoituksia pitemmältä ajalta ja huomata, että linja on säilynyt koko ajan. Toki, monesta asiasta voi hyvin olla eri mieltä, mutta puhtaat katkeruuskortit voi ehkä säästää jotain muita kirjain- tai numerosarjoja varten.

Se mikä tässä on viime aikoina paljastunut myös suuremmalle yleisölle nähtäväksi on, että kevyillä kantimilla on koko ajan seisty, jos sitäkään. Tämän paljastuminen on erittäin hyvä asia, koska se on totuus. Sen voisi jokainen vihdoin kohdata, sen totuuden siitä missä mennään ja on koko ajan menty. Nythän sitä on vuodesta toiseen vältelty sitä totuutta seurassa kuin seurassa, aika ihme jos joku kehtaa väittää muuta. Jos tarkoitus on tehdä pelaajia – oikeita ammattilaispelaajia – niin puolta vuotta ei vuodesta toiseen voi vääntää kättä ja kikkailla, tehtiin mitä tehtiin. Pitäisi saada aikaan jatkuvuutta joka kestäisi vuodesta toiseen. Sitähän tässä monet peräänkuuluttaa, oli näkemykset yhteen tai toiseen suuntaan.

80-luvun toiminnan suurin ongelma oli ja ON, että toiset hyvin nuoret ja vaikutusalttiit ja mahdollisesti framilla olevia myös lopulta potentiaalisemmat kaverit ovat tietyllä hetkellä mukana rahoittamassa toimintaa ja se kenen eteen toiminta tähtää ei KOSKAAN perustu pelkään potentiaaliin, vaan aina mukana oli ja on klikkiä siihen ja tuohon suuntaan. Kenen poika saa mitä ja miksi. Aika skeptisesti sopii suhtautua erityisesti siihen miten paljon vahinkoa kokonaisuuden kannalta saadaan aikaan kun yksi projekti jyrää kaikki muut taimet alleen. Tietysti, jos tosiasia on, että Suomessa ei parempaan pystytä, niin sitten tämä on toki hyväksyttävä, jonka myötä liikunnallisesti lahjakkaiden lasten ja nuorten kannattaa ihan oikeasti miettiä kuinka paljon jalkapalloon loppujen lopuksi kannattaa satsata.

[Lortto]

Vaikka moni saattaa olla eri mieltäkin niin Pussikaljalla on pointtinsa varsinkin näissä lainaamissani kohdissa. Ja alla olevaan boldattuun sen verran, että valitettavasti näin toimitaan muutamassa seurassa mihin olen tutustunut täällä maakunnissa.

Nuo kustannukset ovat nousseet monessa seurassa sen verran korkeaksi, että ainakin omassa perheessä olisi aikanaan tullut raja vastaan kustannuksissa jo 12-14v iässä. Ei se saatana voi olla niin, että maksat 14 vuotiaana 150 euroa kuussa, että pääset HJK:n edustukseen. Pelkästään tuo maksu rajaa jo monta potentiaalista poikaa pois. Toki tiedän, että tietynlaisia rahastoja seuroilta löytyy mutta rahojen käytöstä käydään kulisseissa todella kovaa kädenvääntöä.

Itse peräänkuuluttaisin valtiota mukaan tukemaan enemmän junioriseuroja, koska sillä olisi jo kansanterveydellisiäkin vaikutuksia. Tällöin maksuja saataisiin alemmaksi ja vähävaraisilla olisi varaa harrastaa. Tällöin saataisiin mukaan myös paljon syrjäytymis vaarassa olevia lapsia/nuoria jotka tarvitsevat ohjattua ja mielekästä tekemistä. Näistä kavereista saattaisi löytyä vaikka minkälainen potentiaali kun he vain kanavoisivat oman energiansa mielekkääseen tekemiseen.

Joks, en tyrmää jalkapallossa päätoimisuutta ja palkanmaksua valmennukselle. Palkan on vain oltava kohtuullinen seuran kokoon ja tulojen kertymään nähden. Vasta ollaan luomassa järjestelmiä, jossa pyritään tukemaan myös vähävaraisten lahjakkuuksien mahdollisuuksia, nousevien kustannusten lajissa.

Ei se alkanut kaikkipelaa järjestelmän alasajosta, vaan niin kauan kuin muistan, on ollut lahjakkaiden ryhmät isommilla harjoitusmäärillä ja harrastelijaryhmät hieman laiminlyötyinä, mutta elintärkeinä rahoittajina seuroissa. Onko sillä sitten niin ihmeesti eroa, oliko se ryhmä talenttien, akatemian, seura vihreät/arsenal, tai joku muu ryhmä, nimellä. Itse sisältö ei loppujen lopuksi ole niin ihmeemmin muuttunut, ehkä treeni viikossa lisää ja lyhempi tauko joulukuussa, nykyisellään.

[mtontola]

Vaikka moni saattaa olla eri mieltäkin niin Pussikaljalla on pointtinsa varsinkin näissä lainaamissani kohdissa. Ja alla olevaan boldattuun sen verran, että valitettavasti näin toimitaan muutamassa seurassa mihin olen tutustunut täällä maakunnissa.

Nuo kustannukset ovat nousseet monessa seurassa sen verran korkeaksi, että ainakin omassa perheessä olisi aikanaan tullut raja vastaan kustannuksissa jo 12-14v iässä. Ei se saatana voi olla niin, että maksat 14 vuotiaana 150 euroa kuussa, että pääset HJK:n edustukseen. Pelkästään tuo maksu rajaa jo monta potentiaalista poikaa pois. Toki tiedän, että tietynlaisia rahastoja seuroilta löytyy mutta rahojen käytöstä käydään kulisseissa todella kovaa kädenvääntöä.

Itse peräänkuuluttaisin valtiota mukaan tukemaan enemmän junioriseuroja, koska sillä olisi jo kansanterveydellisiäkin vaikutuksia. Tällöin maksuja saataisiin alemmaksi ja vähävaraisilla olisi varaa harrastaa. Tällöin saataisiin mukaan myös paljon syrjäytymis vaarassa olevia lapsia/nuoria jotka tarvitsevat ohjattua ja mielekästä tekemistä. Näistä kavereista saattaisi löytyä vaikka minkälainen potentiaali kun he vain kanavoisivat oman energiansa mielekkääseen tekemiseen.

Jos puhutaan oikeasta akatemiatoiminnasta, jossa kasvattajaseura tienaa rahansa myymillään ja kasvattamillaan oikeilla jalkapalloammattilaisilla, niin ei tällainen toiminta oikeasti voi maksaa vanhemmille mitään/lähemmäksi yhtään mitään. Kyse ei ole mistään varattomien pelaajien tukemisesta, vaan siitä miten toimitaan kaikkien pelaajien suhteen. Talousdopingia jos mitään, jos jollain 200 euroa/kk kun lasketaan puolen tusinaa ulkomaan reissua per vuosi mukaan pyöritetään jotain ykkösjoukkueita. Ei korreloi todellisuuden kanssa ja lopputulokset näkyy siinä millä tasolla liikutaan aikuisissa, hommalta putoaa loppujen lopuksi pohja.

[defcon1]

On se palkan maksaminen valmentajalle kauhea juttu.

Miksi valmentajalle maksaminen on aina tällainen kuuma peruna? On kuitenkin kaikille selvää että hierojalle, osteopaatille, naprapaatille, fysioterapeutille, agentille/managerille, ortopedille ym. ym. maksetaan korvaus työstä. Mutta kun kyse on valmentajasta (tarkoitan ammatillisesti koulutettuja esim. liikuntatieteiden tai AmVT:n kautta), alkaa silti nipottaminen ja korkeintaan kulukorvaukset nostetaan pöydälle.

Nimimerkki Pussikaljaa en tunne (ja harvoin jaksan ks. nimimerkinn purkauksia edes lukea), mutta eiköhän kyseessä ole ihan puhdas kateus ja katkeruus. Isävalmentajat tai vastaavat talkoopohjalta valmentavat kuvittelevat tekevänsä hommia lähes yhtä paljon ja yhtä laadukkaasti tai vielä paremmin kuin palkkaa saavat. Ja nimenomaan kuvittelevat. Sitten otetaan junnumatseissa suoraviivaisella pelityylillä ammattivalmennetusta porukasta se voitto ja näytetään, että kyllä täällä osataan paremmin, vaikkei palkkaa nostetakaan.

Anna mun kaikki kestää...

[Lortto]

Jos puhutaan oikeasta akatemiatoiminnasta, jossa kasvattajaseura tienaa rahansa myymillään ja kasvattamillaan oikeilla jalkapalloammattilaisilla, niin ei tällainen toiminta oikeasti voi maksaa vanhemmille mitään/lähemmäksi yhtään mitään. Kyse ei ole mistään varattomien pelaajien tukemisesta, vaan siitä miten toimitaan kaikkien pelaajien suhteen. Talousdopingia jos mitään, jos jollain 200 euroa/kk kun lasketaan puolen tusinaa ulkomaan reissua per vuosi mukaan pyöritetään jotain ykkösjoukkueita. Ei korreloi todellisuuden kanssa ja lopputulokset näkyy siinä millä tasolla liikutaan aikuisissa, hommalta putoaa loppujen lopuksi pohja.

Oikeassa akatemiatoiminnassa toki näin. Sellaista akatemiaa vain Suomessa ei ole vielä eikä lähitulevaisuudessakaan näytä olevan tulossa. Vielä kustannusasiasta niin on jossain määrin huvittavaa, että esimerkiksi piiri/aluejoukkueleirit maksavat pelaajille, jotka sinne ovat kutsuttu. Luulis, että liitolla (jolla on huikea visio 2020) olis sen verran hilloa, että noihin tapahtumiin kutsuttujen pelaajien ei tarvitsisi itse maksaa reissusta. Mutta vain suomessa...

[Ricardo Leite]

Mennään nyt itsensä toistamisen uhallakin. Lortolla ja Pussikaljalta ihan valideja pointteja. Etenkin Lorton sosialistisen utopian näen itsekin ideaalitilanteena Mutta valitettavasti maailma on sen verran vääristynyt paikka, etten tuon suhteen pidätä hengitystäni. Pikemminkin katson vierestä viimeisenkin valtiollisen tai kunnallisen tuen katoamista. Hoidetaan oiretta, ei syytä. Maksetaan lääkkeitä kun todellisuudessa tulisi tarjota vaihtoehtoja.

Mut vitut. Sanotaan suoraan: en mä näitä hommia ilmaiseksi tekisi. Tunteen palo ei todellakaan ole niin kova, että jaksaisin suuren osan vapaa-ajastani ja hieman aikaa leipätyöstäni uhrata silkasta rakkaudesta lajiin. Jos jalkapallomaailma kokee, että joku vasemmalla kädellä puuhasteleva isävalmentaja on halvempana versiona se oikea valinta, niin olkoon niin.

Silloin on kuitenkin ihan turha itkeä jalkapallon tai valmennuksen tasosta. Tai kehityksen puutteesta.

Jalkapallon ensisijainen tehtävä on tarjota kaikille lapsista vanhuksiin liikkumisen iloa, elämyksiä ja toimia sosiaalisena tukiverkkona yksilölle. Mutta jos siihen päälle tahdotaan hieman kehittymistä tai menestymistäkin, niin rahat tiskiin.

[Lortto]

Mennään nyt itsensä toistamisen uhallakin. Lortolla ja Pussikaljalta ihan valideja pointteja. Etenkin Lorton sosialistisen utopian näen itsekin ideaalitilanteena Mutta valitettavasti maailma on sen verran vääristynyt paikka, etten tuon suhteen pidätä hengitystäni. Pikemminkin katson vierestä viimeisenkin valtiollisen tai kunnallisen tuen katoamista. Hoidetaan oiretta, ei syytä. Maksetaan lääkkeitä kun todellisuudessa tulisi tarjota vaihtoehtoja.

Mut vitut. Sanotaan suoraan: en mä näitä hommia ilmaiseksi tekisi. Tunteen palo ei todellakaan ole niin kova, että jaksaisin suuren osan vapaa-ajastani ja hieman aikaa leipätyöstäni uhrata silkasta rakkaudesta lajiin. Jos jalkapallomaailma kokee, että joku vasemmalla kädellä puuhasteleva isävalmentaja on halvempana versiona se oikea valinta, niin olkoon niin.

Silloin on kuitenkin ihan turha itkeä jalkapallon tai valmennuksen tasosta. Tai kehityksen puutteesta.

Jalkapallon ensisijainen tehtävä on tarjota kaikille lapsista vanhuksiin liikkumisen iloa, elämyksiä ja toimia sosiaalisena tukiverkkona yksilölle. Mutta jos siihen päälle tahdotaan hieman kehittymistä tai menestymistäkin, niin rahat tiskiin.

Siis enhän minäkään ilmaiseksi uhraa vapaa aikaani junnujen koutsaamiseen ellei siitä rahaa saisi, varsinkin kun omaa jälkikasvua ei onneksi ole mukana. Mutta jokin raja pitää mennä kustannuksissa ja siihen pitäisi myös seurojen hiukan reagoida. Mun mielestä ei voida maksaa yhdelle junnukoutsille (kirjoita tähän joku hienolta kalskahtava titteli millä hän seurassa toimii) 3000 kuussa jos työmäärä on 20-30h tunnin luokkaa/viikko ja seuran koko on noin 500 lisenssipelaajaa jollaisia suurin osa seuroista on. Pahimmassa tapauksessa tällaisia 2k-3k:n kavereita voi löytyä useita seurasta jolloin kustannukset kyllä karkaavat lapasesta. Jollain 1500/kk (tähän vielä valtion tuki vai mistä sitä tukea haetaankaan nykyisin) löytys varmasti intohimosia kavereita vetämään samanlaista rallia.

Ja tuohon valtion/kunnan tukemiseen en itsekään siis usko mutta se olikin vain heitto millä oikeasti hoidettaisiin asioita kuntoon. Ennaltaehkäisy kun olisi se paras tapa hoitaa syrjäytymistä ja muita lieveilmiöitä

[tuuma]

Siis enhän minäkään ilmaiseksi uhraa vapaa aikaani junnujen koutsaamiseen ellei siitä rahaa saisi, varsinkin kun omaa jälkikasvua ei onneksi ole mukana. Mutta jokin raja pitää mennä kustannuksissa ja siihen pitäisi myös seurojen hiukan reagoida. Mun mielestä ei voida maksaa yhdelle junnukoutsille (kirjoita tähän joku hienolta kalskahtava titteli millä hän seurassa toimii) 3000 kuussa jos työmäärä on 20-30h tunnin luokkaa/viikko ja seuran koko on noin 500 lisenssipelaajaa jollaisia suurin osa seuroista on. Pahimmassa tapauksessa tällaisia 2k-3k:n kavereita voi löytyä useita seurasta jolloin kustannukset kyllä karkaavat lapasesta. Jollain 1500/kk (tähän vielä valtion tuki vai mistä sitä tukea haetaankaan nykyisin) löytys varmasti intohimosia kavereita vetämään samanlaista rallia.

Kuinka paljon tuosta 1500 eurosta jää käteen verojen, vuokrien ym. kiinteiden elämiskustannusten jälkeen? Mutta juuri tätä se tänä päivänä on. Seuroille riittää että on vain hemmetin innokas kaveri joka tunteja laskematta voi hieman halvemmalla tehdä homman. Taas kaveri joka on esim. liikunnan alalta korkeakoulutettu (=oikeasti pätevä lasten ja nuorten liikuttamiseen) pidetään roistona joka vaatii seuralta edes lähelle sitä summaa mitä saisi muualta yksityiseltä sektorilta. Maksaisitko sinä useiden vuosien opiskelusi siinä toivossa että saat tehdä kokopäiväduunia aamusta iltaan ja viikonloppuisinkin urheiluseurassa 1500 bruttoeurolla?

[pekkham]

http://vilquri.arkku.net/jalkapallo/

Artikkelit: Jalkapallon oppimisprosessi ja Jalkapalllon oppimisprosessi II

Lukisihan noita, jos olisi vaikkapa valkoisella pohjalla musta teksti, mutta ei tuollaista silmien tappajaa pysty kauaa katselemaan.