Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Ricardo Leite]

Jollain 1500/kk (tähän vielä valtion tuki vai mistä sitä tukea haetaankaan nykyisin) löytys varmasti intohimosia kavereita vetämään samanlaista rallia.

No liksan pitäisi olla sellainen, että sillä voi oikeasti pitää yllä jonkinlaisen inhimillisen elintason ilman lisätöitä, jotta valmentamiseen voi käyttää tarpeeksi aikaa parhaalla mahdollisella keskittymisellä. Tuolla liksalla ei elätä kuin ehkä hikisesti itsensä, vaan ei perheen puolikasta. Joten se vaatisi taas sen normaalin päivätyön rinnalle. Eikä siitä taas silloin tulla hullua hurskaammaksi.

Eihän valmentamisesta ihmeitä rahaa tarvitsisi, jos sitä jaksaisi tehdä keskittyneesti ja rautaisella ammattitaidolla ja -ylpeydellä normaalin päivätyön lisäksi. Itse en ainakaan jaksa.

Boldattu kohta kuulostaa aina pahalta, koska ei tuolla liksalla intohimostakaan asioita tehdä, vaan se menee yli-innokkuuden ja riemuidioottiuden puolelle. Ja yli-innokkuus ja älykkyys, järjestelmällisyydestä puhumattakaan, kohtaavat kovin harvoin samassa ihmisessä...

[Jortsukka]

Kuinka paljon tuosta 1500 eurosta jää käteen verojen, vuokrien ym. kiinteiden elämiskustannusten jälkeen? Mutta juuri tätä se tänä päivänä on. Seuroille riittää että on vain hemmetin innokas kaveri joka tunteja laskematta voi hieman halvemmalla tehdä homman. Taas kaveri joka on esim. liikunnan alalta korkeakoulutettu (=oikeasti pätevä lasten ja nuorten liikuttamiseen) pidetään roistona joka vaatii seuralta edes lähelle sitä summaa mitä saisi muualta yksityiseltä sektorilta. Maksaisitko sinä useiden vuosien opiskelusi siinä toivossa että saat tehdä kokopäiväduunia aamusta iltaan ja viikonloppuisinkin urheiluseurassa 1500 bruttoeurolla?

Voin myöntää olevani hullu, mutta kyllä voisinkin(tai noh ainakin jos se olisi ~2k). Tosin Suomessahan ei tarvitse kauheasti opiskelusta edes maksaa. Ymmärrän toki että olen vähemmistöä, niin sen suhteen mitä käytän elämiseeni rahaa, kuin sen suhteen mitä arvostan elämässä. Enkä usko että tuolla summalla kauheasti valmentajia saadaan homman pariin.

Toisaalta en näe tarvetta sillekkään että lähetään puhumaan mistään 3keurosta. Ennemminkin koen että homma voisi toimia niin että korvaus olisi sidoksissa esim. koulutustasoon(valmentaja, jne.), valmentajakokemukseen sekä sitten tietenkin vielä työmäärään. Näin voitaisiin lähteä sitten myös katsomaan miten homma toimii valmennuksessa ja sen mukaan sitten kasvaisi mahdolliset summat. Toki tässä ongelma on edelleen se että niin kauan kun vanhemmat maksaa valmentajien palkat, niin nämä asiat(palkan nousemisen perusteet) pitäisi tarkasti määritellä, jotta joka vuosi sitä voisi tarkistaa.

Mielestäni Hämeenlinnassa ainakin tehty hyvää työtä sen suhteen että päätoiminen valmentaja on kuitenkin samalla osa-aikaisesti vetämässä kaupungilla fudiskerhoja(kouluissa) ja osan aikaa sitten valmentaa. Sitten rahatkin tulee osittain kaupungilta. Toki tämä ei ole mikään ideaalinen tilanne sen suhteen että ei välttämättä se keskittyminen ole 100% pelkkään juniorivalmennukseen. Toisaalta taas sitten tässä on hyvä kosketuspinta isoon osaan kaupungin lapsista. Mielestäni tämä olisi vähintään hyvä esiaskel miten voitaisiin lähteä ympäri Suomen liikkeelle. Saataisiin kaupunkien/kuntien kanssa yhteistyössä valmentamiseen panostavia ammattivalmentajia, ilman että kustannukset nousisivat pilviin.

[Lortto]

No liksan pitäisi olla sellainen, että sillä voi oikeasti pitää yllä jonkinlaisen inhimillisen elintason ilman lisätöitä, jotta valmentamiseen voi käyttää tarpeeksi aikaa parhaalla mahdollisella keskittymisellä. Tuolla liksalla ei elätä kuin ehkä hikisesti itsensä, vaan ei perheen puolikasta. Joten se vaatisi taas sen normaalin päivätyön rinnalle. Eikä siitä taas silloin tulla hullua hurskaammaksi.

Eihän valmentamisesta ihmeitä rahaa tarvitsisi, jos sitä jaksaisi tehdä keskittyneesti ja rautaisella ammattitaidolla ja -ylpeydellä normaalin päivätyön lisäksi. Itse en ainakaan jaksa.

Boldattu kohta kuulostaa aina pahalta, koska ei tuolla liksalla intohimostakaan asioita tehdä, vaan se menee yli-innokkuuden ja riemuidioottiuden puolelle. Ja yli-innokkuus ja älykkyys, järjestelmällisyydestä puhumattakaan, kohtaavat kovin harvoin samassa ihmisessä...

Itsekin olen sen verran hullu ja tässä elämän tilanteessa tekisin todellakin tuolla summalla sitä mitä ite haluan tehdä. Itse kun en rahaa ole ikinä pitänyt mittarina töistä vaan työn mielekkyyttä. Itse kun opettajana (tosin epäpätevänä kun koulut vielä kesken) en hirveästi saa käteen kun normi käteen jäävä osuus on jossain 1600 luokkaa. Toki tuosta 1500 jäisi joitamia satasia vähemmän mutta silti se riittäisi ainakin itselle ja uskoisin että riittäisi monelle muullekin. Tottakai pitää ottaa huomioon asuinpaikka esim. jossain helsingissä kun asuminen maksaa ns. vitusti joten en tiedä olisinko siellä valmis tuolaiseen. Täällä maakunnassa toki "hiukan" eri asia...

Toki pitää palata ehkä huomenna aiheeseen lisää kun pää on hiukan selvempi kuin tällä hetkellä

[Ricardo Leite]

Itsekin olen sen verran hullu ja tässä elämän tilanteessa tekisin todellakin tuolla summalla sitä mitä ite haluan tehdä.

Mikä ettei. Mutta entä sitten kun sitä perhettä siunaantuu. Kyllä, kaikesta huolimatta uskon, että sinullekin käy joskus näin murheellisesti. Jättäydytään pois jalkapallohommista juuri silloin kun parhaat vuodet valmentajana olisivat edessä päin?

Ei. Kyse ei ole siitä, että saadaan ne muutamat pätevät ja vielä nuoret valmentajat tekemään täysipäiväisesti töitä futiksen eteen. Vaan kuinka saada pitkäjänteisesti töihin kaikki ne harvat, jotka ovat a) päteviä ja b) halukkaita tekemään ihan oikeasti raskasta duunia kohtuullisen kämäisellä, mutta inhimillisen elintason takaavalla liksalla. Ei näitä ole tässä maassa hukattavaksi asti.

Toki pitää palata ehkä huomenna aiheeseen lisää kun pää on hiukan selvempi kuin tällä hetkellä

Eipä perseillä siellä. Sunnutaina ois vähän hommia teillä.

[Lortto]

Eipä perseillä siellä. Sunnutaina ois vähän hommia teillä.

Hommia on jo tänään... Normaali katsomovalmentajan valmistautuminen

[2012]

Lukisihan noita, jos olisi vaikkapa valkoisella pohjalla musta teksti, mutta ei tuollaista silmien tappajaa pysty kauaa katselemaan.

Ikinä kuullut, copy/paste (kopio/liitä) toiminnosta ja Windows Wordistä tai notepadista ?


Jalkapallon oppimisprosessi
2011-09-19
Minun näkemykseni on: katujalkapallo on luonnollisin koulutusjärjestelmä, joka voidaan löytää. Jos analysoit katufutista itse, tulet seuraavaan tulokseen: sen vahvuus on siinä, että sitä pelataan päivittäin kilpailumuodossa – matsi on enimmäkseen kaikenlaisissa 'katupelipaikoissa' ja tavallisesti pikkuryhmissä.

Katufutiksessa näet harvoin nuorten pelaajien harjoittelemassa erillisiä teknisiä tai taktisia tehtäviä. Ei, kyseessä on aina kilpailutilanne, jossa nuoret pelaajat oppivat virheistään tietämättöminä niistä tekniikan, taktiikan, mentaalisista ja fyysisistä ominaisuuksista, jotka heissä kehittyvät näissä harjoitusotteluissa.

Jalkapallon pelaaminen joka päivä varmistaa tämän kehittymisen. Se on prosessi, jossa vanhempien ei välttämättä tarvitse olla läsnä. Nuori oppii myös joukkueen taktiset periaatteet ilman eri opetusta, vain pelaamalla peliä. Toinen joukkueen jäsen, joka on korkeammalla katufutiksen nokkimisjärjestyksessä, pakottaa pelaajan noudattamaan sovittua taktiikkaa. Monissa huippujalkapalloa pelaavissa maissa on enää tuskin ollenkaan tilaa katufutikselle. Siellä missä aiemmin palattiin futista ajelevat nyt autot. Pelikenttiä käyttävät vanhemmat nuoret, joilla on omat kiinnostuksen kohteensa. Avoimet ruohokentät ovat nykyisin koirankakan peitossa. Olosuhteet katufutiksen pelaamiselle jättävät monissa maissa toivomisen varaa. Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa olosuhteet katujalkapallolle ovat suosiolliset ja heti voi havaita, että näiden alueiden nuorisopelaajilla on etulyöntiasema. He läpikäyvät monipuolisemman tekniikan ja taktiikan kehityksen omassa kokemusmaailmassaan. Siksi myös ”pelifiilis” on parempi. Nuoret löytävät motivaation pelata pelejään kadulla aina uudelleen riippumatta siitä, kuinka yksinkertaisia pelit ovat. Näin on, vaikka heillä olisi käytössään vain paljas seinä...

Ennen kaikkea näillä pelaajilla on hallussaan ketteryys, koordinaatio ja perusnopeus, jollaisia länsieurooppalaiset pelaajat eivät enää omaa. On hyviä syitä siihen, että esimerkiksi länsieurooppalaiset joukkueet niin intensiivisesti lähettävät kykyjenetsijöitään etelään.

VAIHTOEHTOJA KATUJALKAPALLOLLE

Vuonna 1985 aloin yhdessä sen ajan KNVB:n (Hollannin kuninkaallinen jalkapalloliitto) teknisen henkilökunnan kanssa rakentaa perustyötä niille välttämättömille vaihtoehdoille, joita tarvitaan katujalkapalloilmiön valitettavan vähentymisen vuoksi. Silloin katufutista ei vielä tunnustettu ihanteelliseksi oppimisprosessiksi.

Tämä tapahtui, kun aikuiset itse tulivat mukaan ja nuorten kasvatusjärjestelmä sai struktuurinsa. Se oli yritykseen ja erehdykseen perustuvaa kehitystä, ja tehtiin monia virheitä harhakäsitysten vallassa. Kuitenkin vain aikuisilla oli mahdollisuus kehittää vaihtoehtoja katufutiksen oppimisprosessille. Se tapahtui hyvää tarkoittaen. Alussa ei oikein oivallettu luonnollisen oppimisprosessin eli katufutiksen normeja ja arvoja.

Vuodesta 1985 lähtien Hollanti on omaksunut edelläkävijän roolin näiden vaihtoehtojen etsimisessä. Pohja luotiin tuona vuonna säännöllisten kokoontumisten kautta. Kaikki kansallisen tason miehistöjen valmentajat – siis myös nuorisomaajoukkueiden valmentajat – tulivat viikoittain Zeistiin (KNVB:n päämajaan) keskustelemaan jalkapallon tulevaisuudesta. Näistä kokouksista syntyi into parantaa nuorisojalkapalloa ja siten jalkapalloa kokonaisuudessaan. Katufutis oli lähtökohtana.

[drone]

Ikinä kuullut, copy/paste (kopio/liitä) toiminnosta ja Windows Wordistä tai notepadista ?

Elämä ei ole pelkkää cut-copy-pastea. Jos Suomalaisen jalkapalloilun vallankumous-sivustoa aiotaan aidosti markkinoida ja ajaa sisään keskusteluun, suosittelen lämpimästi sen ulkoasun päivittämistä 2010-luvulle.

[Matthias Sindelar]

Elämä ei ole pelkkää cut-copy-pastea. Jos Suomalaisen jalkapalloilun vallankumous-sivustoa aiotaan aidosti markkinoida ja ajaa sisään keskusteluun, suosittelen lämpimästi sen ulkoasun päivittämistä 2010-luvulle.

 Suomalainen junnuvalmennus on toki metodiltaan copy-paste-cut

[Pussikalja]

Palkka on näköjään herkkä aihe. No selitetäänpäs asia vielä kerran. Jotta olisi mahdollista ylläpitää niitä päätoimisia, on oltava myös niitä jalkapalloihmisiä, joille laji ei ole päätulonlähde. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun hyvissä tehokkaissa harjoituksissa 20 pelaajan ryhmissä on oltava vähintään 2 ohjaavaa silmäparia, mieluumin kolme, on näiden apuvalmentajien tyydyttävä siihen kulukorvaukseen, jotta edes yksi kolmesta voi keskittyä asiaan päätoimisesti. Eli seuroissa osan on hieman uhrauduttava, jotta osa voi keskittyä lajiin koko resursseillaan. (Nämä seikat voi joko ymmärtää, tai niistä katkeroitua. Itse olen kuulema viime tietojen mukaan katkeroitunut.) Ja muutes, näin se kiekkokin on homman ratkaissut. Kolmelle kun ei palkkaa, ainakaan sellaista millä voisi elää, voi nykyisellä tulorakenteella kestävästi maksaa. Tai ehkä voi, mutta aniharvassa suomalaisseurassa.

Ja tuosta 2012 linkistä, on siinä jotain käytännön perää ja muutosta tapahtunut. Jotkut asiat varsinkin pelaamiseen ja sen luonnollisuuteen liittyen on muuttuneet itsestäänselvyydestä ohjattavaksi ja "valmennettaviksi" asioiksi. Näitä on mm. ennakointi, pelattavaksi liikkuminen ja kentän havannointi. Ei näistä aiemmin juuri puhuttu tai jouduttu puhumaan, kun pelureilla ne oli selkärangassa, kun niitä peliminuutteja pallopelien ympärillä oli kertynyt iso osa lapsuuden leikki-iästä. Nyt niitä täytyy ihan oikeasti opettaa 6-8 vuotta jalkapalloilleille kyky/taitokoululaisille, joiden joukkueen perässä lukee esim. akatemia. Siitäkin huolimatta, että tutulla pelipaikalla tutun kaverin kanssa peli näyttää ensisilmäyksellä ihan hyvältä. Totuus paljastuu sitten, kun esimerkiksi pelipaikka kentällä vaihtuu. Tässä näkyy ne todelliset tarvittavat pelin parissa vietetyt tuntimäärät selkeästi, joihin ei pelkillä joukkuetreeneillä kyllä ihan helposti  päästä.

Mutta vastavuoroisesti henkilökohtainen tekniikka on paremmalla tolalla ehkä potkutekniikkaa ja sen monipuolisuutta lukuunottamatta nykyjunnuilla. Siksi, jos nämäkin perusjutut ja hieman taktista ymmärrystä nykyjunnuille saa iskostettua, heistä voi tulla parempia, kuin ikäluokat aiemmin. Niihin vain pitää osata kiinnittää huomiota ja näköjään mitään ei saa olettaa ja pitää itsestään selvyytenä. Ohjatusti lapsia kehittämällä joudutaan sitten ohjaamaan nekin pelin osa-alueet, jotka kehittyisivät myös omatoimisesti, jos lapset paljon pelaisivat. Ei se välttämättä ole huono asia, mutta selkeä muutos kuitenkin, joka kannattaa tiedostaa. Ja jos ei tiedosta, on epätodennäköistä, että kovinkaan kummoisia pelaajia näistä aikuissarjoihin syntyy. Pitää kuitenkin taidon, ketteryyden ja askelfrekvenssin lisäksi osata pelata.

[Ricardo Leite]

Ja tuosta 2012 linkistä, on siinä jotain käytännön perää ja muutosta tapahtunut. Jotkut asiat varsinkin pelaamiseen ja sen luonnollisuuteen liittyen on muuttuneet itsestäänselvyydestä ohjattavaksi ja "valmennettaviksi" asioiksi. Näitä on mm. ennakointi, pelattavaksi liikkuminen ja kentän havannointi. Ei näistä aiemmin juuri puhuttu tai jouduttu puhumaan, kun pelureilla ne oli selkärangassa, kun niitä peliminuutteja pallopelien ympärillä oli kertynyt iso osa lapsuuden leikki-iästä.

Mitä helvetin itsestäänselvyyksiä? Klassista mummonmökkisukupolven ylimalkaisuutta, jossa itsestäänselvyyksinä pidetään asioita, joita ei välttämättä täysin ymmärretä ja ne tehdään usein suoraan sanottuna jopa päin vittua. Myönnän esimerkiksi itse pitäneeni pelaajana sellaisia asioita itsestäänselvyyksinä, mitkä satuin tekemään aivan väärin. Enkä tarkoita, että sinun kohdallasi, Pussikalja, näin olisi. Vaan usein kun vanha pelimies puhuu asioista itsestäänselvyyksinä, huomataan pienen keskustelun jälkeen, ettei tämä koskaan ole tehnyt asioita oikein, eikä oikeastaan ymmärrä edes mistä puhuu.

"Itsestäänselvyyksistä", kuten ennakkoinnista, havainnoinnista jne. ei ennen puhuttu, koska niitä ei osattu opettaa. Ja jotkut jopa luulivat, että niitä ei voi opettaa, vaan ne vain joko omaksutaan tai sitten ei. Ihan hirveää paskaa väittää, että lapsuuden pihapeleillä oppisi tekemään kaiken oikein ilman osaavaa ohjausta. Totta kai toistot ja tunnit pihapeleissä ovat kaiken ydin, mutta niitä voidaan viedä vielä aivan eri tasolle oikeanlaisella valmennuksella.

[mtontola]

Tempo ja pelin kovuus laajasti ymmärrettynä on meillä aivan liian heikkoa, että sitä sinänsä ihan kelvollistakin ”taitoa” vietäisiin järjestelmällisesti kohti pelitaitoa jota tarvitaan oikeaan jalkapalloon. Tämän pitäisi iän karttuessa kehittyä systemaattisesti, nyt tätä ei tapahdu, jäädään kelkasta hyvinkin nopeasti ja sitten joudutaan kikkailemaan vuodesta toiseen, että säilyy illuusio tasosta. Homma kaventuu erittäin nopeaan tahtiin ja siltä putoaa lopulta pohja. Liittyy tähän kaikkeen mistä puhutaan. Tämä heijastuu erittäin selvästi myös siihen minkälaista jalkapalloa temmoltaan veikkausliigassa pelataan ja miten tämä vertaantuu muualle.

Junioreilla pelaaminen on aivan liian usein hieromista liian pienillä kentillä. Tähän pitäisi ihan oikeasti kiinnittää huomiota. Pelata vähemmän pelejä ja kun pelataan, niin pelataan sillä lailla että se tähtää kohti oikeaa jalkapalloa. Palloliitolla pitäisi olla suuri vastuu järjestää tätä varten kunnon sarjat, joissa pelattaisiin kunnon pelejä ja mieluiten vikonloppuna sen sijaan, että kierretään turnauksia siellä ja täällä ja koko ajan.

Harjoittelukulttuuri on myös selvästi meillä usein heikkoa. Treenataan määrällisesti (siis kuinka monta kertaa viikossa kokoonnutaan yhteen) paperilla ehkä jopa paljon, mutta kuitenkin treenataan ilmeisen huonosti. Tempo ja tekemisen taso pitäisi aina olla todella kova. Harjoitukset pidemmiksi ja vaatimustaso reippaasti kovemmaksi ja treenit myös fyysisesti kovemmiksi ja mahdollisesti sitten vähemmän kokoontumisia viikossa. Sitä kautta sitten peli-ilme ja peli-ilo tappiin.

Näitähän on usein toisteltu, mutta ennen kuin tapahtuu muutos, sopii toistella.

[joks11]

Palkka on näköjään herkkä aihe. No selitetäänpäs asia vielä kerran. Jotta olisi mahdollista ylläpitää niitä päätoimisia, on oltava myös niitä jalkapalloihmisiä, joille laji ei ole päätulonlähde. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun hyvissä tehokkaissa harjoituksissa 20 pelaajan ryhmissä on oltava vähintään 2 ohjaavaa silmäparia, mieluumin kolme, on näiden apuvalmentajien tyydyttävä siihen kulukorvaukseen, jotta edes yksi kolmesta voi keskittyä asiaan päätoimisesti. Eli seuroissa osan on hieman uhrauduttava, jotta osa voi keskittyä lajiin koko resursseillaan. (Nämä seikat voi joko ymmärtää, tai niistä katkeroitua. Itse olen kuulema viime tietojen mukaan katkeroitunut.) Ja muutes, näin se kiekkokin on homman ratkaissut. Kolmelle kun ei palkkaa, ainakaan sellaista millä voisi elää, voi nykyisellä tulorakenteella kestävästi maksaa. Tai ehkä voi, mutta aniharvassa suomalaisseurassa.

En kyllä tiedä ainuttakaan juniorijoukkuetta, missä olisi 3 päätoimista valmentajaa hommissa.

Voisiko näitä yleistyksiä vähän vähentää? Sanoin tästä sinulle jo viime vuonna. Nytkin olet sulavasti niputtanut tasoryhmiä käyttävät joukkueet samaan nippuun HJK:n edustusjoukkueiden kanssa(kovat kk-maksut).

Tiedoksi muuten, että edes "kuuluisan" HJK P99:n vastuuvalmentaja ei ole päätoiminen.

[hauman]

On se palkan maksaminen valmentajalle kauhea juttu.

palkan maksaminen ei ole kauhea juttu. Valmentaja ansaitsee arvokkaasta työstä palkan, mutta jos parhaimmat valmennusresurssit ja tämä palkkavalmentaja ohjataan lasten/nuorten kärkiryhmän kehittämiseen samanaikaisesti kun "haastajat" toimivat edelleenkin puhtaasti vapaaehtoisvoimin isävalmentajien ohjaamana, niin palkkavalmentajien kustannuksetkin pitäisi mennä kokonaisuudessaan kärkiporukan vanhempien kukkarosta. Haastajia ei saisi asettaa maksajan rooliin, jos haastajat eivät palkkavalmennuksesta mitään hyötyisi.

Ikävä kyllä, mutta näin se on..haastajatkin tarvitsevat valmennusosaamista ja sitoutumista

[joks11]

palkan maksaminen ei ole kauhea juttu. Valmentaja ansaitsee arvokkaasta työstä palkan, mutta jos parhaimmat valmennusresurssit ja tämä palkkavalmentaja ohjataan lasten/nuorten kärkiryhmän kehittämiseen samanaikaisesti kun "haastajat" toimivat edelleenkin puhtaasti vapaaehtoisvoimin isävalmentajien ohjaamana, niin palkkavalmentajien kustannuksetkin pitäisi mennä kokonaisuudessaan kärkiporukan vanhempien kukkarosta. Haastajia ei saisi asettaa maksajan rooliin, jos haastajat eivät palkkavalmennuksesta mitään hyötyisi.

Ikävä kyllä, mutta näin se on..haastajatkin tarvitsevat valmennusosaamista ja sitoutumista

Juu, asia on juuri näin. Se on sitten ihan toinen juttu kuinka monessa seurassa tuollaista tasaista keräämistä ja epätasaista jakamista tapahtuu. Onko kyseessä yksittäistapauksia(idioottimaista yleistää) vai laajempikin trendi?

[Pussikalja]

"Itsestäänselvyyksistä", kuten ennakkoinnista, havainnoinnista jne. ei ennen puhuttu, koska niitä ei osattu opettaa. Ja jotkut jopa luulivat, että niitä ei voi opettaa, vaan ne vain joko omaksutaan tai sitten ei. Ihan hirveää paskaa väittää, että lapsuuden pihapeleillä oppisi tekemään kaiken oikein ilman osaavaa ohjausta. Totta kai toistot ja tunnit pihapeleissä ovat kaiken ydin, mutta niitä voidaan viedä vielä aivan eri tasolle oikeanlaisella valmennuksella.

Kyllä, ei ole joko tai asia tämäkään, vaan sekä joukkuetreeneillä, että pihapeleillä on oma sijansa. Tukevat toisiaan, eivät poissulje, missään tapauksessa.

Totta tuokin, että osa valmentajista ajatteli, ettei pelikäsitystä voi opettaa, mutta kyllä ainakin itsellä on paria vanhaa valkkua ikävä, jotka pelin todella hyvin osasivat opettaa ja ymmärsivät.

Mitä noita valmentajia itsellä on ollut, taso ei aivan suoraan tosiaan korreloi valkun peliuraa saati koulutusta. Koulutuksissakin on ymmärrettävä, että aina kun kouluttajat vaihtuvat, tuppaa uudet painottamaan jotain ja jättävät jonkun asian vähemmälle ja se on yleispätevä seikka kaikessa koulutuksessa.  Eli viimeisin koulutus ei välttämättä ole se ainut absoluuttinen totuus, vaan yksi versio kouluttajien mielestä oleellisimmasta. Omia aivoja saa käyttää, opiskelipa sitten jalkapalloa, kemiaa tai rakentamista.

 Siksi ei kannata rakentaa vastakkainasettelua kokeneiden ja uuden polven valkkujen välille. Oppia voi varmasti molemmin puolin, jos jonkilaista yhteistyötä seura aikaan saa, valkkujen välille. Jos on liian asenteellinen ja jyrkkä, sekä liian itsevarma (käytännössä liika ehdottomuus kertoo omasta epävarmuudesta) oman tiedon parhaudesta, aika kapoiseksi pohja lajista vääjäämättä jää. Jotain tehtiin aiemminkin hyvin, koska moni vanhus pelaa yhä juuri sillä tasolla kuin haluaa, huolimatta aina uusista ja uusista sukupolvista kilpailijoita.

Ja Joks! Kun kerran edellä mainitsemani vanhempien rahoitus on kerran poikkeus säännössä, jaa nyt jumalauta muillekin tietosi järjestelmästä, miten rahoitus "oikeissa seuroissa" järjestetään, jotta laji ei koidu vanhemmille taloudelliseksi taakaksi. Moni seura kiittää tästä "yleisestä toimivasta järjestelmästä", jonka tunnet, koska talouden kanssa painii ainakin kaikki tuntemani seurat.

[tuuma]

palkan maksaminen ei ole kauhea juttu. Valmentaja ansaitsee arvokkaasta työstä palkan, mutta jos parhaimmat valmennusresurssit ja tämä palkkavalmentaja ohjataan lasten/nuorten kärkiryhmän kehittämiseen samanaikaisesti kun "haastajat" toimivat edelleenkin puhtaasti vapaaehtoisvoimin isävalmentajien ohjaamana, niin palkkavalmentajien kustannuksetkin pitäisi mennä kokonaisuudessaan kärkiporukan vanhempien kukkarosta. Haastajia ei saisi asettaa maksajan rooliin, jos haastajat eivät palkkavalmennuksesta mitään hyötyisi.

Ikävä kyllä, mutta näin se on..haastajatkin tarvitsevat valmennusosaamista ja sitoutumista

Tuolla vain aiheutetaan se että vähävaraisemmilla ei ole enää mahdollisuuksia ammattivalmennukseen. Siinä jää monta lahjakkuutta ulos kilpapuolelta. Joukkueita tullaan tuolla mallilla kokoamaan enää pelkästään vanhempien maksukyvyn mukaan, ei lahjakkuuden. Eli se eskaloisi nykyistä suuntausta vain vauhdikkaampaan alamäkeen, missä jo nykyäänkin lahjakkuuksia jää ulos kun kustannukset tulevat esteeksi.

[2012]

Pääpointti pitää olla, että kaikille tarjotaan huippuvalmennus ympäri maata.

Todennäköisesti helpoiten tämä toteutuu, että on yksi ammattivalmentaja ja tämän "alaisuudessa" toimii useita muita valmentajia. Suhdelukua en osaa sanoa.

Kaikista paras systeemi on se, että "valmentajasysteemi" tehdään kaikille selväksi ja vain parhaimmat ja lahjakkaimmat ja parhaan pistemäärän saaneet voivat päästä ammattivalmentajiksi.

Muut, jotka toimivat apuna, tottakai heillekin tarjotaan kaikki materiaalia yms.

Homma pitäisi toimia siten, että voit edetä myös valmentajana alimmalta portaalta ylimmälle, mikäli rahkeet siihen riittävät. Siinä samassa koulutetaan pelaajat huippuvalmennuksella.

[joks11]

99% joukkueista joutuu keräämään 99% tuloistaan suoraan pelaajien vanhemmilta. Surullista, mutta näin se on. Tämän ei tietenkään pidä tarkoittaa sitä, etteikö joukkueen valmennuksessa voisi olla mukana ulkopuolista, palkattua väkeä. Massaa riittävästi, niin varsin kohtuullisella kuukausimaksulla maksaa jo valmentajalle ihan riittävää korvausta työstään. Mitään täyttä kk-palkkaa nyt on ihan turha ma vaikka varaa olisikin jos valmentajan työmäärä ei ole lähelläkään "normaaln" työn työmäärää.
Ainakin täällä pk-seudulla valmentajille pystytään joukkueiden niin halutessa maksamaan palkkaa joka vastaa täysin jopa Euroopan huippuseurojen palkkoja. Tietämissäni tapauksissa harrastuksen parista ei ole jäänyt pois ainuttakaan lasta liian kovien maksujen vuoksi. Jos jotain kiinnostaa tarkemmin niin seurat ja ikäluokat saa tarvittaessa privaviestinä. Tiedän myös, että jotkut seurat rahastavat kylmästi harrastepelaajien vanhempia, mutta nämä ovat oikeasti yksittäistapauksia ainakin täällä pk-seudulla.

[tuuma]

99% joukkueista joutuu keräämään 99% tuloistaan suoraan pelaajien vanhemmilta. Surullista, mutta näin se on. Tämän ei tietenkään pidä tarkoittaa sitä, etteikö joukkueen valmennuksessa voisi olla mukana ulkopuolista, palkattua väkeä. Massaa riittävästi, niin varsin kohtuullisella kuukausimaksulla maksaa jo valmentajalle ihan riittävää korvausta työstään. Mitään täyttä kk-palkkaa nyt on ihan turha ma vaikka varaa olisikin jos valmentajan työmäärä ei ole lähelläkään "normaaln" työn työmäärää.
Ainakin täällä pk-seudulla valmentajille pystytään joukkueiden niin halutessa maksamaan palkkaa joka vastaa täysin jopa Euroopan huippuseurojen palkkoja. Tietämissäni tapauksissa harrastuksen parista ei ole jäänyt pois ainuttakaan lasta liian kovien maksujen vuoksi. Jos jotain kiinnostaa tarkemmin niin seurat ja ikäluokat saa tarvittaessa privaviestinä. Tiedän myös, että jotkut seurat rahastavat kylmästi harrastepelaajien vanhempia, mutta nämä ovat oikeasti yksittäistapauksia ainakin täällä pk-seudulla.

Ei varmaan ihan suoria lopettamisia, mutta vaikuttaa kyllä kun lahjakkaan pojan/tytön vanhemmat miettivät mahdollisuuksia siirtyä pienestä paikallisseurastaan isoon seuraan jossa mahdollisuus ammattivalmennukseen.

Mutta jalkapallo ei ole, vielä, sillä tiellä missä esim. jääkiekot, taitoluistelut, ratsastukset, laskettelut, voimistelut ym. ym. jo ovat, eli siellä tulee lopettamisia ihan siitä että kk-maksuja ei enää pystytä maksamaan. Näissä lajeissa ei ole sellaista puoli-ilmaista haastajatasoa johon voisi siirtyä, vaan ihan perusharrastaminen on jo rahakasta.

[joks11]

Ei varmaan ihan suoria lopettamisia, mutta vaikuttaa kyllä kun lahjakkaan pojan/tytön vanhemmat miettivät mahdollisuuksia siirtyä pienestä paikallisseurastaan isoon seuraan jossa mahdollisuus ammattivalmennukseen.

Mutta jalkapallo ei ole, vielä, sillä tiellä missä esim. jääkiekot, taitoluistelut, ratsastukset, laskettelut, voimistelut ym. ym. jo ovat, eli siellä tulee lopettamisia ihan siitä että kk-maksuja ei enää pystytä maksamaan. Näissä lajeissa ei ole sellaista puoli-ilmaista haastajatasoa johon voisi siirtyä, vaan ihan perusharrastaminen on jo rahakasta.

Mitä tarjoat ratkaisuksi? Ammattilaisten pitäisi tehdä työtään ilmaiseksi vai? Rahaa ei tällä hetkellä ole tulossa muuta kautta.

[Earl Godwin]

Mitä tarjoat ratkaisuksi? Ammattilaisten pitäisi tehdä työtään ilmaiseksi vai? Rahaa ei tällä hetkellä ole tulossa muuta kautta.

Liitto voisi vapauttaa parhaat junnut lisenssi- ja vakuutusmaksuista. Se on tietenkin vain osaratkaisu, mutta kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

[tuuma]

Liitto voisi vapauttaa parhaat junnut lisenssi- ja vakuutusmaksuista. Se on tietenkin vain osaratkaisu, mutta kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

Minulla taas ei ollut noin hyvää ideaa kuin Earl Godwinilla.

[Viltsu]

Taitaa olla tästäkin aiheesta keskusteltu jo vuosikaudet, mutta onko tässä oikeasti mitään ryhtiliikettä tapahtunut?

Ensimmäinen asia, missä tulisi ryhdistäytyä, on yhteistyö. Jalkapalloväki, miksei muukin urheiluväki Suomessa, on eripuraista, mutta itse olen huomannut tämän jalkapallossa. Itse olen käynnyt lukuisia valmennuskursseja futiksessa tässä viimeisten kuuden vuoden aikana ja silmiinpistävin "anti" oli melkein se, että jokaisen kurssin aluksi, ikään kuin tervetuliaissanoiksi, kurssin vetäjä haukkui jonkun muun kurssin, valmennuslinjan, Palloliiton, seuran, valmentajan tai ihan minkä tahansa. Se on aika rasittavaa kuunneltavaa.

Suomi on kuitenkin melkoinen futiksen kehitysmaa ja jos täällä ei ruohonjuuritasolla toimivat tai ketkään muutkaan kykene tekemään yhteistyötä, on turha odotella tuloksia. Uskon, että kaikista valmennuslinjoista, suuntauksista ja muista olisi poimittavissa ne hyvät asiat, joita voitaisiin yhteistyössä viedä eteenpäin. Keskustella pitää, mutta rakentavasti. Ja kaiken huippu on, että jo joidenkin seurojen sisällä käydään taisteluita siitä, miten toimintaa pitäisi kehittää.

Sanon vielä, että onneksi tässä maassa on seuroja ja toimijoita, jotka tekevät helvetin hyvää työtä jo nyt, mutta liian paljon on pelkkiä kitisijöitä, jotka käyttävät aikaansa enimmäkseen siihen, että kritisoivat muita.

[pitkäpakki]

Monessa kirjoituksessa on todettu, että valmennuksen tason nostamiseksi tarvitaan ammattivalmentajia, mutta todetaan, että se nostaa kustannuksia liikaa. Jos valmennukseen palkataan todellinen ammattilainen esim. riittävällä kuukausipalkalla, häneltä tulee tietenkin vaatia täyttä 40 tunnin ( tai yli ) viikottaista työpanosta. Yhden joukkueen valmentamisesta tätä työmäärää ei missään tapauksessa muodostu. Mutta jos ammattivalmentaja valmentaa esim. viittä joukkuetta, eli hän vetäisi viikottain lajiharjoittelua 4 x 1½ h / joukkue. Yhteensä siitä kertyy valmennustyötä kentällä 30 tuntia / viikko, jolloin jäisi vielä 10 työtuntia valmennuksen organisointiin ja suunnitteluun + joukkueiden ottelujen ajoittaiseen seuraamiseen. Koutsin normaali arkiohjelma olisi esim. valmennusta kentällä klo 15 - 21, ja muun työn hän tekisi päiväsaikaan juniorien ollessa koulussa. Jokaisella joukkueella olisi lisäksi toinen talkootyötä tekevä valmentaja, joka toimisi ammattivalkun apuvalmentajana  ainakin osassa lajiharjoituksia ja vastaisi sen lisäksi ehkä tehtävistä fysiikka- ja pelitreeneistä sekä joukkueen peluuttamisesta otteluissa. Sekä pelaajien harjoittelu että harrastelijavalmentajan oppiminen saisi aivan uudenlaista ryhtiä ja laatua. Tässä esimerkkimallissa, jos pelaajia olisi 20 / joukkue, kustannukset jakautuisivat 100:lle pelaajalle. Jos kustannus / pelaaja olisi 40 tai 50 euroa / kuukausi, eli koko summa 4000 tai 5000 euroa, valmentajalle voitaisiin maksaa palkkaa, jota vastaan hänen työlleen voitaisiin asettaa todella korkeat taso- ja laatuvaatimukset. Tässä olisi kysymys todellisesta ammattimiehestä eikä nälkäpalkalla kituuttavasta "melkein amatööristä".

Suuri kysymys on, missä määrin riittävän tasokkaita ammattivalmentajia olisi saatavissa. Valmentajalta vaadittaisiin omaa henkilökohtaista pelaajataustaa ja -taitoa, niin että näytöt harjoitustilanteissa sujuvat mallikkaasti, riittävää koulutusta ja "valmentajan sielua" ( = pedagogisia ja psykologisia taitoja ja motivaatiota ). Missään tapauksessa hommaan valittavan kanssa ei kannattaisi tehdä papereiden tai kuulopuheiden perusteella pidempiaikaista sopimusta vaan alkuun sovittaisiin muutaman kuukauden koeaika, että nähtäisiin, onko kaveri hintansa väärti.

Itse olen eräässä toisessa lajissa elättänyt itseni jo hyvin pitkään vastaavalla konseptilla ammattivalmentajana, ja ainakin siellä ollaan laadusta valmiita maksamaan.  

[Lortto]

Monessa kirjoituksessa on todettu, että valmennuksen tason nostamiseksi tarvitaan ammattivalmentajia, mutta todetaan, että se nostaa kustannuksia liikaa. Jos valmennukseen palkataan todellinen ammattilainen esim. riittävällä kuukausipalkalla, häneltä tulee tietenkin vaatia täyttä 40 tunnin ( tai yli ) viikottaista työpanosta. Yhden joukkueen valmentamisesta tätä työmäärää ei missään tapauksessa muodostu. Mutta jos ammattivalmentaja valmentaa esim. viittä joukkuetta, eli hän vetäisi viikottain lajiharjoittelua 4 x 1½ h / joukkue. Yhteensä siitä kertyy valmennustyötä kentällä 30 tuntia / viikko, jolloin jäisi vielä 10 työtuntia valmennuksen organisointiin ja suunnitteluun + joukkueiden ottelujen ajoittaiseen seuraamiseen. Koutsin normaali arkiohjelma olisi esim. valmennusta kentällä klo 15 - 21, ja muun työn hän tekisi päiväsaikaan juniorien ollessa koulussa. Jokaisella joukkueella olisi lisäksi toinen talkootyötä tekevä valmentaja, joka toimisi ammattivalkun apuvalmentajana  ainakin osassa lajiharjoituksia ja vastaisi sen lisäksi ehkä tehtävistä fysiikka- ja pelitreeneistä sekä joukkueen peluuttamisesta otteluissa. Sekä pelaajien harjoittelu että harrastelijavalmentajan oppiminen saisi aivan uudenlaista ryhtiä ja laatua. Tässä esimerkkimallissa, jos pelaajia olisi 20 / joukkue, kustannukset jakautuisivat 100:lle pelaajalle. Jos kustannus / pelaaja olisi 40 tai 50 euroa / kuukausi, eli koko summa 4000 tai 5000 euroa, valmentajalle voitaisiin maksaa palkkaa, jota vastaan hänen työlleen voitaisiin asettaa todella korkeat taso- ja laatuvaatimukset. Tässä olisi kysymys todellisesta ammattimiehestä eikä nälkäpalkalla kituuttavasta "melkein amatööristä".

Suuri kysymys on, missä määrin riittävän tasokkaita ammattivalmentajia olisi saatavissa. Valmentajalta vaadittaisiin omaa henkilökohtaista pelaajataustaa ja -taitoa, niin että näytöt harjoitustilanteissa sujuvat mallikkaasti, riittävää koulutusta ja "valmentajan sielua" ( = pedagogisia ja psykologisia taitoja ja motivaatiota ). Missään tapauksessa hommaan valittavan kanssa ei kannattaisi tehdä papereiden tai kuulopuheiden perusteella pidempiaikaista sopimusta vaan alkuun sovittaisiin muutaman kuukauden koeaika, että nähtäisiin, onko kaveri hintansa väärti.

Itse olen eräässä toisessa lajissa elättänyt itseni jo hyvin pitkään vastaavalla konseptilla ammattivalmentajana, ja ainakin siellä ollaan laadusta valmiita maksamaan.  

Tuota boldattua kohtaa en allekirjoita. Kyllä valmentajan, joka joukkuetta valmentaa, pitää myös peluuttaa joukkuetta. Miten helvetissä sie treenautat joukkuetta jos et näe miten se pelaa? Muuten toki paljon asiaa kirjoituksessa.