Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Kaihlamo]

Huolestuttavaa on se, ettei monikaan suomalaislapsi liiku edes 14h viikossa, joka vaadittaisiin terveen tuki-ja liikuntaelimistön kehittymiseen...

Niin mitä tuo "monikaan" sitten sisältää? Kuitenkin tutkimusten mukaan ainakin seuratoiminnassa mukana olevien kohdalla yli puolet liikkuu riittävästi oman terveytensä kannalta. Ja seuratoiminnassa on mukana suunnilleen puolet kaikista lapsista. Toki tämä ei missään nimessä ole hyvä tulos sinällään, mutta tuo sinun käyttämäsi kieliasu vaan pisti silmään. Huippu-urheilun kannalta riittävän määrän liikkuu sitten huomattavasti vähempi seuratoiminnassa mukana olevista, eli noin 10-20 prosenttia.

[Noviisi]

Niin mitä tuo "monikaan" sitten sisältää? Kuitenkin tutkimusten mukaan ainakin seuratoiminnassa mukana olevien kohdalla yli puolet liikkuu riittävästi oman terveytensä kannalta. Ja seuratoiminnassa on mukana suunnilleen puolet kaikista lapsista. Toki tämä ei missään nimessä ole hyvä tulos sinällään, mutta tuo sinun käyttämäsi kieliasu vaan pisti silmään. Huippu-urheilun kannalta riittävän määrän liikkuu sitten huomattavasti vähempi seuratoiminnassa mukana olevista, eli noin 10-20 prosenttia.

[Korjaus]Huolestuttavaa on, että yhä useampi suomalaislapsi ei liiku edes 14h viikossa, mikä vaadittaisiin terveen tuki- ja liikuntaelimistön kehittymiseen.[/Korjaus]

Omankin logiikkasi mukaan n. 70 prosenttia suomalaislapsista ei liiku tarpeeksi. Aika moni.

[Kaihlamo]

[Korjaus]Huolestuttavaa on, että yhä useampi suomalaislapsi ei liiku edes 14h viikossa, mikä vaadittaisiin terveen tuki- ja liikuntaelimistön kehittymiseen.[/Korjaus]

Omankin logiikkasi mukaan n. 70 prosenttia suomalaislapsista ei liiku tarpeeksi. Aika moni.

Omatoimisestikin voidaan liikkua vaadittavat määrät, joten lukema ei todennäköisesti ole aivan noin suuri. Varsinkin pienimpien lasten (3-6-vuotiaat) kohdalla liikunnan määrä on varmaan suurimmalla osalla riittävä - tarhassa ja perhepäivähoidossa ulkoilu ja erilaiset leikit on osa päivärutiineja. Niissä tutkimuksissa, jotka itse olen nähnyt niin ikähaitari on 3-18 vuotiaat, josta lähes puolet siis harrastaa seuroissa. 3-6 vuotiaissa liikuntaa harrastetaan usein paljon omatoimisesti (päivähoitopaikat, pihaleikit kotona) aivan samaa on havaittavissa 15-18 vuotiaissa, jossa ikävaiheessa erilaiset kuntoilumuodot on suosittuja. 92 prosenttia suomalaislapsista harrastaa ylipäätään urheilua, ja tuo prosenttiluku ei paljon heittele eri ikäryhmissä. Seuratoiminnassa mukana olevien määrä sen sijaan on noissa aiemmin mainitsemissani ikäryhmissä (3-6v. ja 15-18v.) huomattavasti alhaisempi kuin siinä välissä. No joka tapauksessa liikunnan määrä on laskusuunnassa ja asian parantamiseksi pitää toimia. Eli itse asiasta en ole eri mieltä.

[drone]

Kertokaapa viisaammat, pitääkö seuraava hintatieto edes suurinpiirtein paikkansa:

A-valmentajakurssi ( A ) Hinta 2.500 EUR

B-LISENSSIVALMENTAJIEN KOULUTUS
Fyysisen harjoittelun kurssit ( FH )
* Hinta 400

B-valmentajakoulutus ( B ) Hinta 1.300 EUR

Maalivahtivalmennuskoulutus
    * Maalivahti osana joukkuetta ( MVOJ ) * Hinta 350 EUR

D-TASO: Taidon opettaminen           160 EUR
D-TASO: Pelikäsityksen opettaminen    140 EUR
D-TASO: Maalivahtiharjoittelu,taitavuus   170 EUR
D-TASO: Taidon opettaminen       160 EUR
D-TASO: Pelikäsityksen opettaminen    140 EUR
C-TASO                                440 EUR

Jos nämä tiedot pitävät paikkansa, juniorivalmentajien koulutus kuulostaa mielestäni varsin kohtuuhintaiselta.

Olen ainakin jossakin määrin hyväntekeväisyysorientoitunut ihminen, harrastanut mm. "joululahjavuohia" ja ostanut Unicefin nukkeja sekä
lahjoitan joka kuukausi määrätyn summan syöpätutkimukseen. En pidä ollenkaan poissuljettuna, ettenkö voisi jonakin vuonna suunnata lahjaani
juniorivalmentajien koulutukseen. Toivoisin vain, että seuroilla olisi tällaisille lahjoittajille nykyistä toimivampia ratkaisuja tarjolla.
Nykyisin seurojen sivuilta ei tahdo löytyä edes tilinumeroa saati että siellä olisi esimerkiksi linkki "lahjoita D-tason valmennuskoulutus 'taidon opettaminen'"
hintaan 160 EUR tai "ryhdy kuukausilahjoittajaksi".

P.S. Ja tietenkin hyvään toimintamalliin kuuluu myös seuran vastuullisuus, jossa lahjoittajalle kerrotaan,
minne hänen lahjoittamansa rahat on käytetty. Ruinasin kerran erään nimeltä mainitsemattoman junioriseuran tilinumeron (todellakin ruinasin, eivät meinanneet antaa). Sitten lahjoitin heille 1000 mk (se oli markka-aikaa). En saanut edes kiitosta puhumattakaan siitä, että olisi kerrottu, menivätkö rahat lasten hampurilaisiin vai valmentajien saunailtaan. Tunsin itseni hyväuskoiseksi hölmöksi ja lahjoittaminen loppui jopa ajatuksen tasolla 10 vuodeksi. Siinä kärsi suomi-futiksen lisäksi mm. Unicef ja YK:n lastenapu.

Painokas P.S.: Tässä olisi seuroilla kehittämisen ja itsetutkiskelun paikka!

[Kaihlamo]

Pelkkä A-valmentajakurssi taitaa nykyään olla 3000 euroa plus 100 euroa valintapäivistä.

B-lisenssivalmennus eli NuVK maksaa myös sen 3000 euroa

Perus B-valmentajakurssi maksaa Turussa muistaakseni 680 euroa, jossain muualla oli reilun 400 euroa ja opistoilla suoritettuna taisi olla reilut 800 euroa. Eli hintavaihtelua eri puolin Suomea on aika paljon.

Fyysinen harjoittelu oli 440 euroa ja MVOJ maksoi ainakin Eerikkilässä 390 euroa.

C-taso Turussa 300 euroa.

D-tason 100-150 euroa/taso erikseen suoritettuna, D1+D2 n. 250 euroa, D1-D3 hieman alle 300 euroa. Valtakunnalliseksi leviävä prosessikoulutus E+D-taso, jossa koulutusta kerran viikossa, oli hinnaltaan Turussa jotain 500 euron luokkaa.

Ja E-taso on kaikkialla ilmainen tai lähes ilmainen.

[Ricardo Leite]

Kalliitahan nuo vielä ovat verrattuna esimerkiksi Itä-Suomen piirin järjestämiin koulutuksiin. Esimerkiksi B-kurssi maksaa tänä vuonna 400 euroa ja mvoj:lla hintaa on ruokineen päivineen vain 160 euroa.

Tietenkin jos mainitut ovat Eerikkilässä järjestettäviä kursseja, jotka sisältävät majoituksen ja muun ylläpidon, on hinta ihan ok.

[Kaihlamo]

Kalliitahan nuo vielä ovat verrattuna esimerkiksi Itä-Suomen piirin järjestämiin koulutuksiin. Esimerkiksi B-kurssi maksaa tänä vuonna 400 euroa ja mvoj:lla hintaa on ruokineen päivineen vain 160 euroa.

Tietenkin jos mainitut ovat Eerikkilässä järjestettäviä kursseja, jotka sisältävät majoituksen ja muun ylläpidon, on hinta ihan ok.

Meillä fyysinen harjoittelu ja MVOJ järjestetään Eerikkilässä. B-kurssi järjestetään Turussa ja siihen ei kuulu majoituksia. Meillä ainakin tänä vuonna se on vielä 5 päivää putkeen (ma-pe) joulun ja uudenvuoden välissä.

[Ricardo Leite]

Meillä fyysinen harjoittelu ja MVOJ järjestetään Eerikkilässä. B-kurssi järjestetään Turussa ja siihen ei kuulu majoituksia. Meillä ainakin tänä vuonna se on vielä 5 päivää putkeen (ma-pe) joulun ja uudenvuoden välissä.

Mitä helvettiä? Sehän on ainoa rako kun jalkapalloihmiset ehtivät vetää kunnon rännin. Todellista ajattelemattomuutta.

[Kaihlamo]

Mitä helvettiä? Sehän on ainoa rako kun jalkapalloihmiset ehtivät vetää kunnon rännin. Todellista ajattelemattomuutta.

Ja ei varmaan ole raskas tuollainen 5 pvän setti yhteen pötköön.

[Ricardo Leite]

Ja ei varmaan ole raskas tuollainen 5 pvän setti yhteen pötköön.

Tuollaisenahan se toteutetaan Eerikkilän huippupelaajien valmennuskurssillakin, jossa tuon lisäksi käydään pikakelauksella vielä kaikkipelaasetit, d-taso ja mvoj. Onhan tuo toki raskas, mutta eipähän tarvitse useaa viikonloppua järjestellä vapaaksi.

[Pallavolo]

Mielenkiintoista keskustelua - en jaksanut kuitenkaan koko ketjua lukea läpi, joten pahoittelen jos tulee toistoa. Tulipahan vain mieleeni, että olisiko mielestänne lentopallon puolella hyväksikoettu valmennuskeskusjärjestelmä vaihtoehtona täysin poissuljettu? Tässä lentopalloliiton sivuilta virallinen esittely:

Lentopalloliiton poikien valtakunnallinen valmennuskeskus on toiminut Kuortaneen Urheiluopistolla jo syksystä 2000 alkaen, siirtyen sinne Tampereelta Varalan Urheiluopistolta. Keskuksessa valmennetaan optimiolosuhteissa kahden päätoimisen valmentajan johdolla urheilulukiossa opiskelevia maan parhaita lentopallonuoria ja valmistetaan heitä huippu-urheilukauteen, joka lentopalloilussa ajoittuu selvästi lukio-opiskelujen jälkeiselle ajalle. Keskukseen pääsevät opiskelemaan ainoastaan maan parhaat nuoret, joten eri ikäluokkien maajoukkueiden ulkopuolelta on hyvin vaikea päästä sisään. Tavoitteena on tuottaa uusia pelaajia lyhyemmällä tähtäimellä liigatasolle ja hieman myöhemmin aikuisten maajoukkueisiin.

Kuortaneen Urheiluopistolla ja Suomen Lentopalloliittolla on myös kolmevuotinen yhteistyösopimus (2008-2011), jolla opistosta tuli lentopallon miesten maajoukkueen virallinen valmennuskeskus.

– Olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön lajin kanssa, joka pyrkii tosissaan maailman huipulle. Näen lentopallon lajina, jolla on todellisia mahdollisuuksia selviytyä palloilulajien arvokisoihin, esimerkiksi olympialaisiin, sanoo Kuortaneen huippu-urheilun valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus.

Tampereella ja Varalan Urheiluopistolla on pitkät perinteet nuorten valmennuskeskustoiminnasta. Sammon keskuslukio on ollut jo vuodesta 1986 kehittämässä urheilulinjaa, jonka toiminta vakinaistettiin 1994. Poikien valmennuskeskus sijaitsi Varalassa vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen se siirtyi Kuortaneelle.

Valmennuskeskusjärjestelmän positiiviset vaikutukset miesten maajoukkueen menestykseen ovat kiistattomat: vaikka harrastajamäärät ovat menneet alamäkeä, on miesten maajoukkueen menestys viime vuosina ollut kovassa nousussa, kun (vielä melko tuoreen) valmennuskeskusjärjestelmän läpikäyneet ovat tulleet pelimiehen ikään. Myös ulkomailla ammatikseen pelaavien määrä on kasvussa. Olisiko jalkapallossa mahdollista toteuttaa samantyyppistä järjestelyä?. Ihanteellista tietysti olisi, että jokaisella suomalaisella huippuseuralla olisi oma vastaava keskuksensa, mutta riittävätkö resurssit? En sano, että järjestelmä välttämättä sellaisenaan suoraan toimisi - etenkin, kun jalkapallon juniorimäärät Suomessa ovat aivan eri tasolla lentopalloon nähden. Jonkinlaista keskustelua toivoisin tämän kuitenkin herättävän asiaan liittyen, kun onnistunut kokeilu suomalaisesta palloilumaailmasta löytyy. Jääkiekkoliitto on aloitellut muuten vastaavaa toimintaa tyttökiekon puolella niin ikään Kuortaneella.

[Lortto]

Minkäs ikäluokan kanssa samantyyppistä viritelmää kokeiltiin myös futiksen puolella jokunen vuosi sitten? Pojat kerättiin samaan lukioon jossa sitten mj valmentajat treenauttivat poikia viikon verran kerrallaan. Viikonloppuisin pojat sitten pääsivät omien seurojensa mukaan joissa käytännössä pelasivat vain pelinsä.

[Savon keisari]

Eipä tuo Kuortanekaan mikään ihmeidentekolaitos ole. Miesten maajoukkueeseen nousseista nuorista pelaajista taitaa Urpo Sivula olla ainut jota voidaan pitää oikeasti jossakin määrin Kuortaneen "kasvattina", ja moni Kuortaneelta tullut nyt ei ihan välttämättä vahvista edes liigajoukkueita. Ei tuolla nytkään ole ikäluokan kaikkein lahjakkaimmat yksilöt.

[Lortto]

Eipä tuo Kuortanekaan mikään ihmeidentekolaitos ole. Miesten maajoukkueeseen nousseista nuorista pelaajista taitaa Urpo Sivula olla ainut jota voidaan pitää oikeasti jossakin määrin Kuortaneen "kasvattina", ja moni Kuortaneelta tullut nyt ei ihan välttämättä vahvista edes liigajoukkueita. Ei tuolla nytkään ole ikäluokan kaikkein lahjakkaimmat yksilöt.

Tällaisten oppilaitosten ongelmahan on se, että jos halutaan kaikki maajoukkuepelaajat samaan opistoon niin valintahan on tehtävä käytännössä vuoden maajoukkueleirityksen jälkeen. Esim futiksen puolella nyt vuorossa olisi 95 ikäluokka joka on pelannut neljä harjoitusmaaottelua. Koska lukioihin haku on kohta ovella niin pelaajavalinta pitäisi tehdä näin suppean otannan perusteella eikä tuollaiseen oppilaitokseen kaikki olisi valmiita edes lähtemään. Väkisinkin ulkopuolelle jää lahjakkaampia pelaajia koska tuon ikäisten maajoukkueesta on aika suuri osa vaihtunut kun mennään vaikkapa U21-ikäluokkaan.

[Pallavolo]

Eipä tuo Kuortanekaan mikään ihmeidentekolaitos ole. Miesten maajoukkueeseen nousseista nuorista pelaajista taitaa Urpo Sivula olla ainut jota voidaan pitää oikeasti jossakin määrin Kuortaneen "kasvattina", ja moni Kuortaneelta tullut nyt ei ihan välttämättä vahvista edes liigajoukkueita. Ei tuolla nytkään ole ikäluokan kaikkein lahjakkaimmat yksilöt.

En tiedä mistä "faktasi" revit, mutta paikkaansa ne eivät ainakaan pidä.

Miesten maajoukkueryhmässä tällä hetkellä (kesällä 2010 nimetty) pelaavista 22 pelaajasta nopeasti laskettuna 5 (joista ilmeisesti 3 ammattikoulutaustalla) ei ole opiskellut liiton valmennuskeskuksessa, lukiossa Kuortaneella (tai Varalassa, jossa keskus siis aiemmin sijaitsi).

Ihmeidentekolaitos ei tietenkään ole - sellaista akatemiaa tuskin kukaan on keksinyt, josta jokainen pelaaja nousee maailman huipulle. Nuoria pelaajia lopettaa motivaation puutteeseen, opiskelujen takia tai ei muuten vaan riitä rahkeet huipulle asti.

Mitä tulee nykyisiin lahjakkuuksiin, niin voisit listata muutaman nimen, joka ei opiskele Kuortaneella. Niklas Seppänen (joka toki on poikkeuksellinen lahjakkuus ja ikäluokkansa paras) tulee itselleni ainoana selkeänä tapauksena mieleen ja tähän on luonnollinen syy: on jo nyt pelaajana sen verran valmis, että pelaa jo nyt 1-sarjan kärkiporukassa vastuullisessa roolissa ja kehittyy huippuvalmentajien (Lindberg ja isä-Seppänen) johdolla kotiseudullaan.

En minä väitä, että valmennuskeskuskonsepti sellaisenaan toimisi futiksessa, mutta mielestäni ideana keskustelun arvoinen.

[Pallavolo]

Tällaisten oppilaitosten ongelmahan on se, että jos halutaan kaikki maajoukkuepelaajat samaan opistoon niin valintahan on tehtävä käytännössä vuoden maajoukkueleirityksen jälkeen. Esim futiksen puolella nyt vuorossa olisi 95 ikäluokka joka on pelannut neljä harjoitusmaaottelua. Koska lukioihin haku on kohta ovella niin pelaajavalinta pitäisi tehdä näin suppean otannan perusteella eikä tuollaiseen oppilaitokseen kaikki olisi valmiita edes lähtemään. Väkisinkin ulkopuolelle jää lahjakkaampia pelaajia koska tuon ikäisten maajoukkueesta on aika suuri osa vaihtunut kun mennään vaikkapa U21-ikäluokkaan.

Kuka kieltää vaihtamasta lukiota kesken? Esim. ensimmäinen vuosi kotiseudulla -> vahvoja näyttöjä seurajoukkueessa tai nuorten maajoukkueessa -> kutsu valmennuskeskukseen.

Tottakai lahjakkuuksia jää ulkopuolelle, se on väistämätöntä. Ideana kuitenkin se, että mahdollisimman moni lahjakkuus ammattimaiseen valmennukseen pääsisi jo nuorena - siis mahdollisimman moni, kaikkia lahjakkuuksia ei yksinkertaisesti pysty tunnistamaan noin nuorena.

Ja koska futiksessa on sen verran suuret juniorimäärät ja lahjakkuuksien seulominen pieneksi ryhmäksi on hankalaa, niin miksei vaikkapa useampia alueellisia keskuksia?

[Savon keisari]

En tiedä mistä "faktasi" revit, mutta paikkaansa ne eivät ainakaan pidä.

--

Vastaan nyt vielä tähän vaikkei suoraan liitykään aiheeseen. Puhuin Kuortaneesta enkä laskenut sinne mitään Hyväristä joka siellä taisi yhden vuoden olla tai jotain Jani Sippolaa joka nyt ei ikinä tule olemaan maajoukkuetasoa ole vaikka sihen valittukin jos katsoit tuota liiton sivuilta löytyvää listaa.

Lahjakkuuksista tuolta puuttuu mm. oman näkemän mukaan montakin kovempaa pelaajaa esim. Etelä-Savosta etunenässä tietysti liigajoukkueen ykkösliberoksi noussut Eetu Pennanen, toisaalta E-Savossa on oma urheiluakatemiansa. Koko maan tilanteesta en osaa sanoa, mutta kyllä tuossa iässä muutenkin tosiaan jos pelaaja on "valmis" niin ei nyt välttämättä ole huonompi vaihtoehto harjoitella ja pelata sitten ihan miesten kanssa. Pelaahan tuo Kuortaneen porukkakin 1-sarjaa mutta eivät kovin menestyksellä, siinä missä juuri samanikäiset janarit paremmissa seurajoukkueissa ovat usein selkeitä vahvistuksia.

[Jortsukka]

Ja koska futiksessa on sen verran suuret juniorimäärät ja lahjakkuuksien seulominen pieneksi ryhmäksi on hankalaa, niin miksei vaikkapa useampia alueellisia keskuksia?

Suomen kokoisessa maassa pitäisi niitä ollakkin. Sanotaanko sellaiset 5-6. Eri asia riittäisikö resurssit näin moneen, tuskinpa. Palloliitolla kun on tärkeämpiäkin toimintoja, kuten Baxterin palkka ja liiton reissut ulkomaille...

Ideana ihan keskustelun arvoinen, teoriassa. Valitettavasti meillä ei ole, eikä tule hetkeen, resursseja tuota toteuttaa. Tämän takia sinänsä turha kauheasti edes spekuloida.

[drone]

Ideana ihan keskustelun arvoinen, teoriassa. Valitettavasti meillä ei ole, eikä tule hetkeen, resursseja tuota toteuttaa. Tämän takia sinänsä turha kauheasti edes spekuloida.

Heille, jotka kaikesta huolimatta haluavat ja jaksavat unelmoida ja spekuloida sekä myös uskaltavat vaatia asioita tapahtuvaksi:
http://www.facebook.com/group.php?gid=153725788001541

[Pallavolo]

Vastaan nyt vielä tähän vaikkei suoraan liitykään aiheeseen. Puhuin Kuortaneesta enkä laskenut sinne mitään Hyväristä joka siellä taisi yhden vuoden olla tai jotain Jani Sippolaa joka nyt ei ikinä tule olemaan maajoukkuetasoa ole vaikka sihen valittukin jos katsoit tuota liiton sivuilta löytyvää listaa.

Lahjakkuuksista tuolta puuttuu mm. oman näkemän mukaan montakin kovempaa pelaajaa esim. Etelä-Savosta etunenässä tietysti liigajoukkueen ykkösliberoksi noussut Eetu Pennanen, toisaalta E-Savossa on oma urheiluakatemiansa. Koko maan tilanteesta en osaa sanoa, mutta kyllä tuossa iässä muutenkin tosiaan jos pelaaja on "valmis" niin ei nyt välttämättä ole huonompi vaihtoehto harjoitella ja pelata sitten ihan miesten kanssa. Pelaahan tuo Kuortaneen porukkakin 1-sarjaa mutta eivät kovin menestyksellä, siinä missä juuri samanikäiset janarit paremmissa seurajoukkueissa ovat usein selkeitä vahvistuksia.

En ymmärrä miksi kommentoit pelkkää Kuortanetta, kun täysin sama konsepti toimi aiemmin Varalassa - ainoastaan sijainti muutettiin. Toisekseen pelkästään Kuortaneellakin useamman vuoden opiskelleita ovat mainitsemasi Sivulan lisäksi ainakin Oivasen veljekset, Shumov, Olli ja Tuominen. Loput sitten Varalassa tai molemmissa olleita.

Pennanen voidaan katsoa siinä mielessä myöhäisheränneeksi/tunnistamattomaksi lahjakkuudeksi, että ei ollut nuorempana maajoukkueleirityksissä mukana, eikä tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista Kuortaneella ollakaan, kun peliaikaa tulee jo ihan miesten peleissä. Näitä tapauksia tulee väkisinkin ja kertoo siitä, että seuroissakin osataan tehdä asioita oikein. En ole tosin varma onko Pennasta Kuortaneelle kutsuttu, tai opiskeleeko ylipäätään lukiossa. Sellaisiakin tapauksia, eli kieltäytyneitä tai ammattikouluun meneviä tulee väkisinkin (Tervaportti, Mikkonen, Ojansivu ainakin tällä hetkellä).

Valmennuskeskusjoukkueen menestymisen perusteella ei kannata todellakaan tehdä mitään johtopäätöksiä keskuksen toiminnan tasosta. Pelaajia ajetaan sisään miesten peleihin tätä kautta ja kaikille pyritään saamaa peliaikaa oikealla tasolla. Menestyminen on toissijaista ja tuloksia voidaan puntaroida sitten, kun pelurit ovat miehen iässä ja nähdään onko heistä hyötyä miesten maajoukkueen menestykselle.

Se offtopicista.

[koera]

Tämäntyyppisiä ideoita on puitu tasaisin väliajoin ja ajatus on edelleenkin helvetin hyvä. Kovatasoisessa porukassa motivaatio nousee ja terve kilpailu tekee valmentamisesta helppoa ja tehokasta. Nuorilla itsellään jää hiukan enemmän aikaa tehdä ns. normaaleja asioita, kun treeneihin ravaaminen vähenee. Harrastajamäärät ovat kuitenkin sen verran suurempia kuin lentopallossa, että eiköhän noita mahdu vielä kahden ketjussa aikaisemmin mainitun perään muutama. Suomalaisittain vielä todella tärkeä pointti vanhempien tuen kannalta on se, että tuleepahan se lakkikin hankittua. Paljon suurempi kynnys olisi päästää lapsi urheilemaan päätoimisesti.

http://www.peda.net/veraja/jkllukiokoulutus/sepanlukio/akatemia
http://urheiluakatemia.fi/opiskelu

[Lepi]

Palloliitollahan oli pari vuotta sitten hieman tämäntyyppistä viritelmää sisäoppijakson muodossa. Käytännössähän tuo ilmeisesti meni niin, että lukion ensimmäinen jakso treenattiin Eerikkilässä mj-valmentajien johdolla ja samalla opiskeltiin Forssassa. Käsittääkseni tuon kävi läpi 90 ja 91 ikäluokkien maajoukkueet ennen kuin tuo idea sitten kuopattiin. Syistä minulla ei ole tietoa.

Keskustelemisen arvoinen idea tämä lentopallostakin tuttu akatemia sillä edellytyksellä, että valmennukseen oikeasti panostettaisiin (käytännössä joka valmennuksen osa-alueelle asiantuntija). Itse kuitenkin näkisin ennemmin seurat luomassa entistä laadukkaampaa putkea ammattilaiseksi lahjakkaille pelaajille, sillä seuratoimijoista ne laadukasta työtä tekevät valmentajat löytyvät. Heitä tulisi vain aktivoida entistä paremmin homman kehittäjiksi.

[Yourworstnightmare]

Itsekin ihmettelin tuota, että miksi tuo kokeilu ei johtanut jatkotoimiin aikanaan? Onko kellään tarkempaa tietoa? Taisi olla joku suunnilleen 8-10 viikon jakso mitä pojat silloin siellä Eerikkilä-Forssa -akselilla touhusivat.

[Reisi-Denis]

Mitäpä noista valmennuskurssien hinnoista, kun seurojen tehtävä on ne valmentajille maksaa. Fortum myös tutoroi (maksaa opastuksen), jolla kokeneita jalkapallovaikuttajia saadaan tutoreiksi aloitteleville valmentajille.

Nuoriso läskistyy ja laiskistuu nykyisessä datayhteiskunnassa, joten ensimmäinen asia on saada lapset liikkeelle esim. koululiikunnan keinoin, jotta yleinen taitavuus ja motoriikka kehittyy. Junioreissa täytyy jo katsella muitakin kuin pelaajien isiä valmentajiksi, eikä valmentajan ensimmäinen tehtävä voi olla kymmenvuotiailla lapsilla voittaa sarjaa peluuttamalla vain parhaita pelaajia. Toistoahan tämä, mutta surullisuudestaan huolimatta arkipäivää.

[jykke]

ensimmäinen asia on saada lapset liikkeelle esim. koululiikunnan keinoin, jotta yleinen taitavuus ja motoriikka kehittyy.

Ei kannata paljon koululiikunnan varaan laskea. Liikuntatunteja taitaa olla joku 2-3 viikossa, eikä tekeminen välttämättä ole kovin korkeatasoista. Liikunnallisuus täytyy saada kuntoon omalla vapaa-ajalla, joten se on silloin aika paljon vanhemmistakin kiinni.