Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[drone]

Ne eniten pihalla olevat vanhemmat ovat juuri niitä, jotka vain vievät lapsensa päivähoitoon futistreeneihin ja lykkävävät ylimääräisen satasen joukkueen tilille, ettei tarvitse talkoisiin osallistua. Miten keskustelet sellaisen vanhemman kanssa valmennusperiaatteista kun vanhempaa ei koskaan edes näy?

Onhan noita metodeja nykyään ihmisten väliseen kommunikaatioon, vaikkei aina paikalle ehtisi/haluaisi tulla. Seuran verkkosivut? Puskaradio? Tekstiviestit? Puhelut? Keskustelupalstat? Ja kyllähän vanhempia varmaan siinä vaiheessa näkee ihan livenä, kun tuovat juniorinsa ensimmäistä kertaa harrastuksen pariin. Kyllä ne pelisäännöt pitää tehdä selviksi alusta alkaen (mm. koskien tuota kainoa toivomusta hyvästä vuorovaikutuksesta seuran ja vanhempien välillä) - ja tosiaan tarvittaessa kuuntelemalla työn ja muiden asioiden vuoksi paineistettujen vanhempien huolia ja murheita.

[Superjunnukoutsi]

Ne eniten pihalla olevat vanhemmat ovat juuri niitä, jotka vain vievät lapsensa päivähoitoon futistreeneihin ja lykkävävät ylimääräisen satasen joukkueen tilille, ettei tarvitse talkoisiin osallistua. Miten keskustelet sellaisen vanhemman kanssa valmennusperiaatteista kun vanhempaa ei koskaan edes näy?

Tuo on kyllä aivan totta. Itse käytän sähköpostilistoja mahdollisuuksien mukaan hyödyksi, ja ainahan se jotain auttaa kun hankala vanhempi a) on yksin kuvitelmiensa kanssa b) keskustelee muiden vanhempien kanssa, jotka ovat paremmin kartalla.

Mikään ihmekeinohan tuo kommunikointikaan ei ole, mutta helpottaa ainakin jonkin verran.

[drone]

ainahan se jotain auttaa kun hankala vanhempi a) on yksin kuvitelmiensa kanssa b) keskustelee muiden vanhempien kanssa, jotka ovat paremmin kartalla.

Tämä on vähän OT ja astutaan ihmismielen psykologian puolelle, mutta tuo nk. "sosiaalinen paine" voi joissakin tapauksissa auttaa näitä ns. "hankalia vanhempia" pysymään ruodussa. Jos seurassa on sellainen toimintakulttuuri, että ylilyöntejä suvaitaan, niin tottakai niitä silloin tuleekin. Jos taas kulttuuri on avoimen ja rakentavan keskustelun suuntaan, jossa kaikki pidetään kartalla tavoitteista jne., on vaikeampi olla "hankala vanhempi" ainakaan jos on varustettu normaaleilla hoksottimilla.

[joks11]

Onhan noita metodeja nykyään ihmisten väliseen kommunikaatioon, vaikkei aina paikalle ehtisi/haluaisi tulla. Seuran verkkosivut? Puskaradio? Tekstiviestit? Puhelut? Keskustelupalstat? Ja kyllähän vanhempia varmaan siinä vaiheessa näkee ihan livenä, kun tuovat juniorinsa ensimmäistä kertaa harrastuksen pariin. Kyllä ne pelisäännöt pitää tehdä selviksi alusta alkaen (mm. koskien tuota kainoa toivomusta hyvästä vuorovaikutuksesta seuran ja vanhempien välillä) - ja tosiaan tarvittaessa kuuntelemalla työn ja muiden asioiden vuoksi paineistettujen vanhempien huolia ja murheita.

Tervetuloa tosielämään. Verkkosivuja ei juuri kukaan lue, mikä on puskaradio, tekstiviestit eivät toimi vuorovaikutteisen kommunikoinnin välineenä, puheluita soitellaan jatkuvasti jo nyt, keskustelupalstat , FF2 toimii varmaan ihan riittävän hyvänä esimerkkinä siitä miten kirjoitukset ymmärretään jatkuvasti väärin.

Naamatusten keskustelu on ainoa mikä toimii jos on kyse ristiriitatilanteista.

[drone]

Naamatusten keskustelu on ainoa mikä toimii jos on kyse ristiriitatilanteista.

Heitetäänpä kysymys: toimiiko tämä sinun seurassasi? Onko teillä avoin ja rakentava vuorovaikutus ja vanhemmat tietävät tasan tarkkaan alusta lähtien, mitä tenavilta (ja heiltä itseltäänkin) odotetaan?

[John Rambo]

Tervetuloa tosielämään. Verkkosivuja ei juuri kukaan lue, mikä on puskaradio, tekstiviestit eivät toimi vuorovaikutteisen kommunikoinnin välineenä, puheluita soitellaan jatkuvasti jo nyt, keskustelupalstat , FF2 toimii varmaan ihan riittävän hyvänä esimerkkinä siitä miten kirjoitukset ymmärretään jatkuvasti väärin.

Naamatusten keskustelu on ainoa mikä toimii jos on kyse ristiriitatilanteista.

Sama.

drone, vaikka se nettiritarina häärääminen varmasti innostavaa onkin, niin mitäpä jos menisit ihan oikeasti sinne kenttätyöhön toimintaan mukaan? Käsittämättömän monotonista jankkausta pahimmillaan, ja hyödytkin jäävät forumilla käytännössä nollaan.

Mitä taas hankaliin vanhempiin tulee, niin myös vanhempien allekirjoitettavaksi tehdyt vanhempien pelisäännöt auttavat suuresti.

[joks11]

Heitetäänpä kysymys: toimiiko tämä sinun seurassasi? Onko teillä avoin ja rakentava vuorovaikutus ja vanhemmat tietävät tasan tarkkaan alusta lähtien, mitä tenavilta (ja heiltä itseltäänkin) odotetaan?

Ainahan vuorovaikutus voisi olla avoimempaa ja rakentavampaa ja kaikki eivät varmasti tiedä. Viimeksi eilen istuin vanhempien kanssa pöydän ympärillä vastaamassa kysymyksiin ja selvittämässä joukkueen suuntaa heille. Parista tunnista jäi ihan hyvä fiilis. Kaikki eivät kuitenkaan varmasti esittäneet niitä kysymyksiä joihin olisivat halunneet vastauksen.

[drone]

drone, vaikka se nettiritarina häärääminen varmasti innostavaa onkin, niin mitäpä jos menisit ihan oikeasti sinne kenttätyöhön toimintaan mukaan? Käsittämättömän monotonista jankkausta pahimmillaan, ja hyödytkin jäävät forumilla käytännössä nollaan.

Olen samaa mieltä, että monotoninen jankkaus (jota kukaan ei lue/kuuntele) on turhaa suomalaisen jalkapalloilun kehittämisen kannalta, mutta vielä pöllömpää on turhanpäiväinen riitely ja kinastelu. Tuohon kenttätyöasiaan ei ole enempää kommentoitavaa kuin mitä jo aiemmin olen kommentoinut.

[SirLoser]

Palloliitto käynnistää valmentajatukipilotin seuroille
14.9.2012 klo 13.07

Osa uutta laatujärjestelmää

Suomen Palloliitto käynnistää valmentajatuen seuroille osana uuden laatujärjestelmän pilottihanketta.

Valmentajatuen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten (10–17-vuotiaat) pelaajakehitystä seuroissa Palloliiton keväällä 2012 julkaistun valmennuslinjan mukaisesti. Valmentajatukea saavat seurat valitaan syys-lokakuussa toteutettavan seurojen laatujärjestelmän pilottihaun avulla. Kaksivuotiseen kehityshankkeeseen voidaan pilottivaiheessa valita mukaan 20 seuraa.

Seurojen valmentajatuki on osa tavoitetta rakentaa jalkapalloseurojen laatujärjestelmä yhdessä pilottivaiheeseen valittavien seurojen kanssa. Uusi järjestelmä on jatkoa aiemmin käytössä olleille lasten ja nuorten sinettiseuratoiminnalle sekä seura-auditoinnille. Uusi laatujärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa, jolloin se avataan kaikille seuroille.

Kehityshankkeen tavoitteena on vahvistaa seurojen elinvoimaa tunnistamalla ja jakamalla seurojen hyviä käytäntöjä sekä toteuttamalla kohderyhmäkohtaista koulutusta erilaisten kumppanuuksien kautta.  Laatujärjestelmällä vahvistetaan seurojen urheilutoiminnan, hallinnon sekä markkinoinnin, myynnin ja sidosryhmien johtamista.

Laatujärjestelmä ja seuravalmentajatuki ovat suomalaisen jalkapallon toimintastrategiasta johdettuja pelaaja- ja seurakehityksen toimenpiteitä, jotka toteutetaan liiton ja piirien yhteistyöllä. Päätös lasten ja nuorten seuravalmentajatuen käynnistymisestä tehtiin Suomen Palloliiton liittovaltuuston kokouksessa marraskuussa 2011.
http://www.palloliitto.fi/uutiset/palloliitto-kaynnistaa-valmentajatukipilotin-seuroille

[joosar]

Ei mulla ole mitään tarvetta laittaa 7-vuotiaita edes opettelemaan mitään 2v1-tilanteita vielä. Sen aika tulee ehkä sitten ensi kesänä aikaisintaan, jos edes siloin. Totta kai ne fiksuimmat oivaltaa sen, että "hei jos mä syötän kaverille niin se on läpi" varsinkin kun ei paitsioita ole. Mutta onko se näille lapsille luonnollista toimintaa? Mä perustan kantani siihen, että toivottavasti mun valmentamat pelaajat on kaikki n. 10-vuotiaina vahvoja 1v1 pelaajia eikä vahvoja joukkuepelaajia. Ensiksi mainittuista kun on Suomessa huutava pula. Sen joukkuepelaamisen oppii myös myöhemmin, mutta sitä 1v1 pelaamista on vaikea oppia jos valmentaja on pienestä pitäen ohjeistanut ja opettanut kaikissa tilanteissa syöttämään.

Mitenkäs Kaihlamolla on onnistunut tämänsuuntainen valmennus filosofia? (itsellä samansuuntaisia ajatuksia!) Oletkos samaa mieltä kuin n.2vuotta sitten? Vai olisitko tehnyt jotain toisin jos lähtisit nyt uudestaan vetämään samanikäisiä poikia?

[Kaihlamo]

Mitenkäs Kaihlamolla on onnistunut tämänsuuntainen valmennus filosofia? (itsellä samansuuntaisia ajatuksia!) Oletkos samaa mieltä kuin n.2vuotta sitten? Vai olisitko tehnyt jotain toisin jos lähtisit nyt uudestaan vetämään samanikäisiä poikia?

Varmasti aina löytyy asioita joita tekisi toisin. Mutta ainakin toistaiseksi valmennettavat ovat pärjänneet ihan kelvollisesti yksilöinä valtakunnallisestikin katsottuna. Ensimmäiset kansainväliset matsit vuorossa tulevana talvena niin silloin nähdään mihin rahkeet riittää niissä ympyröissä. Ja nimenomaan pelaajat ovat 1v1-tilanteissa vahvoja molempiin suuntiin. Ja eipä tuo painoitus edes tällä hetkellä pahemmin näy syöttötaidossa tai siinä että eivät osaisi ratkaista tilanteita muuten kuin harhauttamalla. Mutta pitkä tie vielä edessä ja lopulliset tulokset sekä "maali" on vasta vuosien päässä näkyvissä, joten vielä ei pysty mitään varmaa asian suhteen todellakaan sanomaan.

[Jortsukka]

Mutta pitkä tie vielä edessä ja lopulliset tulokset sekä "maali" on vasta vuosien päässä näkyvissä, joten vielä ei pysty mitään varmaa asian suhteen todellakaan sanomaan.

Tässä olisi hyvä lause jokaisen juniorivalmentajan jääkaapin oveen. Pitäisi muistaa että se maali on vasta kun pelaajat on aikuisia tai lähes sitä. Eli ei sen 7-vuotiaan "maali" ole 10 tai edes 14-vuotiaana, vaan siinä vaiheessa kun ollaan päästy juniorisarjoista eteenpäin. Tavoitteena kun pitäisi olla kehittää mahdollisimman hyviksi yksilöiksi kohti tuota määränpäätä. Ei se että ollaan Suomen paras 8- tai 11-vuotiaissa(noin esimerkkinä).

[joosar]

Tässä olisi hyvä lause jokaisen juniorivalmentajan jääkaapin oveen. Pitäisi muistaa että se maali on vasta kun pelaajat on aikuisia tai lähes sitä. Eli ei sen 7-vuotiaan "maali" ole 10 tai edes 14-vuotiaana, vaan siinä vaiheessa kun ollaan päästy juniorisarjoista eteenpäin. Tavoitteena kun pitäisi olla kehittää mahdollisimman hyviksi yksilöiksi kohti tuota määränpäätä. Ei se että ollaan Suomen paras 8- tai 11-vuotiaissa(noin esimerkkinä).

Nimenomaan tähän sama! Mutta kun tosiaan on näitä *koulukunta*-tapoja monenlaisia niin että tehtäis asiat oikein oikeassa iässä:)

[Stürmer]

Pitäisi muistaa että se maali on vasta kun pelaajat on aikuisia tai lähes sitä. Eli ei sen 7-vuotiaan "maali" ole 10 tai edes 14-vuotiaana, vaan siinä vaiheessa kun ollaan päästy juniorisarjoista eteenpäin.

Tämän voisi kyllä ihan ekaksi takoa Palloliiton päähän.  Siellähän on vallalla ideologia "lahjakkaiden" pelaajien seulonnasta yhä aikaisemmin ja jo nykyäänkin monen pelaajan sinivalkoinen tie katkeaa 13-vuotiaana, kun piirijoukkueen karsinnoissa ei osaa esiintyä piirin/liiton silmää miellyttävällä tavalla.  Karua, mutta kerran sivuraiteille jäänyt (nuori) pelaaja saa ihan rauhassa vaeltaa varjojen mailla.

[joks11]

Tämän voisi kyllä ihan ekaksi takoa Palloliiton päähän.  Siellähän on vallalla ideologia "lahjakkaiden" pelaajien seulonnasta yhä aikaisemmin ja jo nykyäänkin monen pelaajan sinivalkoinen tie katkeaa 13-vuotiaana, kun piirijoukkueen karsinnoissa ei osaa esiintyä piirin/liiton silmää miellyttävällä tavalla.  Karua, mutta kerran sivuraiteille jäänyt (nuori) pelaaja saa ihan rauhassa vaeltaa varjojen mailla.

Tai sitten seuravalmentajat voisivat takoa itseään päähän. Piirijoukkue ei edes Tampereen ympäristössä ole mikään ainut tie huipulle.

[Pussikalja]

Tai sitten seuravalmentajat voisivat takoa itseään päähän. Piirijoukkue ei edes Tampereen ympäristössä ole mikään ainut tie huipulle.

Ei ole ei, mutta...Pikkuseuran pojalle piirijoukkue on keino vetää muita mukaansa treenaamaan vielä pari vuotta siinä seurajoukkueessa ja loiventaa siirtymistä yläasteen (vai alakouluko se nykysellään?) jälkeen johonkin niistä isoista seuroista, jotka piirijoukkueringit täyttää.

 En näe mitään lisäarvoa siinä, jos tasaveroisten pelaajien kohdalla suositaan suuria ja kauniita. Sama pätee myös nuorisomajuihin. Isolle seuralle tasapaksun pelaajan valinnalla ei ole mitään lisäarvoa yleiseen toimintaan. Pikkuseuralle se antaa yleisellä tasolla potkua vuosiksi eteenpäin ja loiventaa tulevien valintojen tekemistä riittävän aikaisessa vaiheessa. Siis niitä valintoja, että poika muuttaa isoon kylään opiskelemaan vaikkapa yksin, kun jalkapallo on selkeä vaihtoehto uraksi.

Aika vaikea tuollaisia isoja opiskelupaikkaratkaisuja on tehdä, jos ei edes haavia peluri ole läpäissyt. Hyvin varovainen pitäisi olla karsimisessa, jotta lupaavia pelaajia ei matkalla turhaan pudotettaisi. Se pudotus on hyvin raju pikkuseurojen pelaajille, joiden joukkuetaso ei näkyvyyttä yksilölle heikon yleisen pärjäämisen kautta suo. Ison seuran pelaajalle ne ovet ovat ja pysyvät avoimmina, jos kehitys ja treeni uudelle tasolle yksilöllä pompsahtaa.

Minusta tämä on ollut aina suomessa retuperällä ja ei varmasti vieläkään niin hyvällä tolalla ole, kuin olisi mahdollista. Eikö tosiaan Tampereen yläpuolella yhtään potenttiaalista pelaajaa U17 ikäryhmässä ole, vai onko se vaan kivempi järjestellä tapahtumia, kun kaikki valmennusta, joukkueenjohtoa ja pelaajistoa myöden ovat vähän niinkuin samoilta kulmilta?

[joks11]

Ei ole ei, mutta...Pikkuseuran pojalle piirijoukkue on keino vetää muita mukaansa treenaamaan vielä pari vuotta siinä seurajoukkueessa ja loiventaa siirtymistä yläasteen (vai alakouluko se nykysellään?) jälkeen johonkin niistä isoista seuroista, jotka piirijoukkueringit täyttää.

Njoo, miten sen nyt ottaa. Käsitin kuitenkin, että nyt puhuttiin sen piirijoukkueeseen hamuavan pelaajan eikä joukkuekavereiden futisurasta.

En näe mitään lisäarvoa siinä, jos tasaveroisten pelaajien kohdalla suositaan suuria ja kauniita. Sama pätee myös nuorisomajuihin. Isolle seuralle tasapaksun pelaajan valinnalla ei ole mitään lisäarvoa yleiseen toimintaan. Pikkuseuralle se antaa yleisellä tasolla potkua vuosiksi eteenpäin ja loiventaa tulevien valintojen tekemistä riittävän aikaisessa vaiheessa. Siis niitä valintoja, että poika muuttaa isoon kylään opiskelemaan vaikkapa yksin, kun jalkapallo on selkeä vaihtoehto uraksi.

Riippuu vähän. Harvemmin kaksi pelaajaa täysin samoilla viivoilla vetävät. Jos näin kuitenkin käy, en minäkään lähtisi eroa tekemään seuran perusteella. Kenties se pienemmässä seurassa oleva olisi jopa parempi valinta, koska suuremman seuran kasvatti ei resursseista huolimatta ole yhtään parempi?

[joosar]

Ihmetyttää kovasti tämä Suomalaisen jalkapallon tulevaisuus kun katsoo taas tänään tulosta nuorten pelistä (1-8)! Vielä kun lukee ottelusta että pelissä olis ollut pikkupojat vastaan melkein jo miehet niin tämä herättää ainakin allekirjoittaneessa ihmetystä kun luki tämän huippujalkapallo johtaja (tjsp) Jakosen mielipiteitä nuorten maajoukkueista ettei sinne kannattais edes laittaa jo fyysisesti kehittyneitä poikia pelaan vaan annetaan  näille *pikkukavereille* totuttua koviin peleihin! Tätäkö me haetaan 1-8....

[Superjunnukoutsi]

Ihmetyttää kovasti tämä Suomalaisen jalkapallon tulevaisuus kun katsoo taas tänään tulosta nuorten pelistä (1-8)! Vielä kun lukee ottelusta että pelissä olis ollut pikkupojat vastaan melkein jo miehet niin tämä herättää ainakin allekirjoittaneessa ihmetystä kun luki tämän huippujalkapallo johtaja (tjsp) Jakosen mielipiteitä nuorten maajoukkueista ettei sinne kannattais edes laittaa jo fyysisesti kehittyneitä poikia pelaan vaan annetaan  näille *pikkukavereille* totuttua koviin peleihin! Tätäkö me haetaan 1-8....

Taustoja sen kummemmin tietämättä, niin osa peleistä pitäisi olla liian helppoa, osa omantasoista ja osa liian kovaa vastusta vastaan.

Ongelmanahan onkin, että pelaajat luottavat liikaa niiden parin huippupelaajaksi kokemansa työhön ja jättävät oman panoksensa sitten vähän puolitiehen. Jos joukkuetta peluuttaa ilman niitä tavallisia "työmyyriä", saa näistä kentällä ei-niin-hallitsevista pelaajista paljon enemmän irti.

[drone]

Ihmetyttää kovasti tämä Suomalaisen jalkapallon tulevaisuus kun katsoo taas tänään tulosta nuorten pelistä (1-8)!

Tulevaisuus on se, ettei sitä ole - mikäli nykymeno jatkuu. Toivottavasti 1-8 tappio on riittävän raju herätyskello Palloliiton puuhastelijoille ja myös selkeä signaali seurojen suuntaan siitä, että jotakin menee pieleen. Ok, Saksa on kova futismaa ja tappio on todennäköisempi pitkässä juoksussa kuin voitto, mutta kyllä yksittäisessä matsissa pitäisi pystyä haastamaan paremmin. Ja isossa kuvassahan Suomen nuorisomaajoukkueiden saldo on umpisurkea. Ei voi selitellä silläkään, että muut lajit vievät meiltä nuoria. Kori- ja lentopallossa on pystytty rakentamaan kilpailukykyiset maajoukkueet. Jalkapallossa harrastajia on enemmän. Miksi Kuningaslajin puolella ei onnistuta?

[Nekka]

Tulevaisuus on se, ettei sitä ole - mikäli nykymeno jatkuu. Toivottavasti 1-8 tappio on riittävän raju herätyskello Palloliiton puuhastelijoille ja myös selkeä signaali seurojen suuntaan siitä, että jotakin menee pieleen. Ok, Saksa on kova futismaa ja tappio on todennäköisempi pitkässä juoksussa kuin voitto, mutta kyllä yksittäisessä matsissa pitäisi pystyä haastamaan paremmin. Ja isossa kuvassahan Suomen nuorisomaajoukkueiden saldo on umpisurkea. Ei voi selitellä silläkään, että muut lajit vievät meiltä nuoria. Kori- ja lentopallossa on pystytty rakentamaan kilpailukykyiset maajoukkueet. Jalkapallossa harrastajia on enemmän. Miksi Kuningaslajin puolella ei onnistuta?

Nuori Suomi. Ja sen toteutus. Kori- tai lentopalloa eivät "tumpelot" harrasta. Jalkapallo kelpaa kaikille. Ja toisaalta kori- ja lentopallossa valmennus "tehokkaampaa" kun tasoerot joukkueen sisällä pienemmät.

[Pussikalja]

Nuori Suomi. Ja sen toteutus. Kori- tai lentopalloa eivät "tumpelot" harrasta. Jalkapallo kelpaa kaikille. Ja toisaalta kori- ja lentopallossa valmennus "tehokkaampaa" kun tasoerot joukkueen sisällä pienemmät.

Hienoja pelejä, sekä koris, että lentis. Niissä tosin pelaajien valinta on huomattavasti helpompaa, eli tehotreeniin ne, joista kasvaa 190 tai isompia. Osoittaa myös sen, että kovalla treenillä kehittyy. Lisäksi kotimaisen sarjan taso molemmissa on kova, sillä 2-3 vahvistusta on jo 30-60% pelaajista kentällä. Pelin taso siis tukee kehitystä sarjoissa.

Futiksessa valinta on paljon hankalampaa. Koko ei ratkaise, vaan kaikenlainen fyysisyys tuo etuja ja haittoja. Toinen juttu on se, että satsaaminen marginaaliin on hankala kompensoida sarjapeleihin mitenkään. Yhteen sarjaankin huippuja valmentamalla vaaditaan 12 x 18 pelaajaa, eli 216 kaveria/per ikäluokka. Korikseen riittää junnuissakin 100, että sarjapelit on kovia.

Me ollaan menetetty tempoa futiksen junnusarjoissa. Mielestäni jalkapallo vaatii tasonnostoa paljon laajemmin, kuin tänä päivänä satsaukset sijoitetaan. Osa syystä voi olla nuorisuomi jäänteissä, mutta ihan samaan johtaa raju karsiminenkin. Pelaajat kun tuppaa olemaan niin laiskoja, että "tähdille" riittää, että ne pärjää peleissä. Jos pelit on huonoja, riittää kun on ihan vähän tähti. Eli tekemisen laatua pitää saada nostettua ja ei riitä 12 seuraa junnuissa tasonnostoon, vaan aika paljon enemmän siihen vaaditaan, että peli kehittyy, myös aikuistasolla..

[Lenko]

Taas minua häiritsee.

Palloliiton selitys on huono: katsotaan tulevaisuuteen ja annetaan pelata maajoukkueessa niiden, joissa on potentiaalia, vaikka ovatkin pikkuisia ja hentoja ja ottavat rumasti pataan. Minä ainakin olisin paljon levollisempi, jos laitettaisiin ne fyysisesti kehittyneet kentälle ja voitettaisiin A-junioreissa Saksa, Espanja ja Hollanti, vaikka sitten silkalla voimalla ja asenteella. Joukkoon mahtuisi varmasti muutama pieni, hento ja nopea pelisilmältään nerokas kikkamestari. Väitän, että tyylistä riippumatta A-junioreiden kärkimaiden kanssa tasaväkisesti kamppailevissa joukkueissa olisi enemmän potentiaalia kuin nykyisessä jalkapallon kääpiömaiden kanssa kipuilevissa hentoisissa junioreissa.

Totuus taitaa olla kuitenkin se, ettei meillä ole edes niitä fyysisesti kehittyneitä pelaajia, joilla maajoukkue pärjäisi A-junnujen kansainvälisissä peleissä silkalla runnovalla voimalla ja juoksukunnolla. Palloliiton vastaus on enemmän huono tekosyy onnettomalle tasolle kuin todellinen pätevä selitys muka tulevaisuuteen tähtääville pelaajavalinnoille.

*

Pussikaljan kanssa olen samaa mieltä siitä, että sen paremmin vallalla ollut väärin tulkittu Kaikki pelaa -malli kuin nyt monin paikoin tapahtuva tiukka ja varhainen pelaajakarsinta ei tuo toivottua tulosta. Nimeämättömässä keskisuuressa suomalaiskaupungissa nykymeno esimerkiksi tarkoittaa sitä, että alle kaksitoistavuotiaiden kilpajoukkueissa, joihin siis tosissaan panostetaan vuorojen ja valmentajien taholta, pelaa 12 poikaa. Muille ei sitten oikein löydy valmennusta, vuoroja tai muutenkaan resursseja. Ihanko totta, koko yli sadantuhannen asukkaan kaupungista ei löydy ikäluokkaan enempää kuin 12 potentiaalista jalkapalloilijaa? En ihan usko. Oikeampi luku olisi jossain 40 ja 60 välimaastossa. Jännä nähdä, montako huippua nykyisistä tiukkaan rajatuista joukkueista nähdään Euroopan kentillä.

[Superjunnukoutsi]

Taas minua häiritsee.

Palloliiton selitys on huono: katsotaan tulevaisuuteen ja annetaan pelata maajoukkueessa niiden, joissa on potentiaalia, vaikka ovatkin pikkuisia ja hentoja ja ottavat rumasti pataan. Minä ainakin olisin paljon levollisempi, jos laitettaisiin ne fyysisesti kehittyneet kentälle ja voitettaisiin A-junioreissa Saksa, Espanja ja Hollanti, vaikka sitten silkalla voimalla ja asenteella. Joukkoon mahtuisi varmasti muutama pieni, hento ja nopea pelisilmältään nerokas kikkamestari. Väitän, että tyylistä riippumatta A-junioreiden kärkimaiden kanssa tasaväkisesti kamppailevissa joukkueissa olisi enemmän potentiaalia kuin nykyisessä jalkapallon kääpiömaiden kanssa kipuilevissa hentoisissa junioreissa.

Totuus taitaa olla kuitenkin se, ettei meillä ole edes niitä fyysisesti kehittyneitä pelaajia, joilla maajoukkue pärjäisi A-junnujen kansainvälisissä peleissä silkalla runnovalla voimalla ja juoksukunnolla. Palloliiton vastaus on enemmän huono tekosyy onnettomalle tasolle kuin todellinen pätevä selitys muka tulevaisuuteen tähtääville pelaajavalinnoille.

Jaa-a. Kävin viime vuonna katsomassa Suomi - Pohjois-Irlanti junnupelin Nurmijärvellä, ja vaikka suomalaiset näyttivät isommilta, vikkelät irkut veivät peliä ihan kuinka tykkäsivät.

Jos se fyysisesti kehittynyt (kehittyneempi) joukkue ottaa kunnolla pataan Pohjois-Irlannilta, niin tuskin se kaataa Espanjaa, Hollantia tai Saksaakaan.

[drone]

Eli tekemisen laatua pitää saada nostettua ja ei riitä 12 seuraa junnuissa tasonnostoon, vaan aika paljon enemmän siihen vaaditaan, että peli kehittyy, myös aikuistasolla..

Totta kai, tekemisen tasoa on parannettava kaikessa. Jos suomalainen jalkapallo saisi vaikka miljardilahjoituksen, olisi helppo satsata parannuksiin kaikilla rintamilla. Mutta siihen asti kun resurssit ovat niukkaakin niukemmat, täytyy miettiä tarkoin, miten saadaan paras hyöty mahdollisimman pienellä rahalla. Sitä kautta menestystä ja menestyksen kautta lisää rahaa. Olen edelleen sitä mieltä, että myös ruohonjuuritasolla asioita voidaan tehdä paremmin ihan minimisatsauksella, jos asenne vain on kohdallaan. Eivät ne brassitkaan tarvitse kuin pihapelejä ja pallon jalkaan ja johan alkaa tulosta syntyä. Kun on siis motivaatio kohdallaan. (P.S. Pleikkarit ja tietokoneet yms. turhat krumeluurit maksavat paljon enemmän kuin kohtuullinen harjoitusjalkapallo.)