Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[referee3000]

Itsekin ihmettelin tuota, että miksi tuo kokeilu ei johtanut jatkotoimiin aikanaan? Onko kellään tarkempaa tietoa? Taisi olla joku suunnilleen 8-10 viikon jakso mitä pojat silloin siellä Eerikkilä-Forssa -akselilla touhusivat.

Tämä kirjoitus perustuu ihan pelkästään omiin arvioihin, mutta kirjoitetaan nyt, sillä pystyn ainakin suurin piirtein ajattelemaan mitä noilla tuota tuolla olleilla olisi ollut mielestään. Ensinnäkin tulee mieleen ainakin itselleni, että tuo on aika ankeaa aluetta. Sielläpäin Suomea on melko kuollutta ja, jos paikallinen elämä on sitä käydään raveissa yms. niin ei se kovinkaan motivoiva ympäristö ole. Uskoisin Forssan olevan täysin väärä alue tälläiselle toiminnalle. Pelaajat kaipaavat kuitenkin koululle ja jalkapallolle muutakin vastapainoa ja Forssan suunnalta sitä tuskin löytyy.

[Yourworstnightmare]

Tämä kirjoitus perustuu ihan pelkästään omiin arvioihin, mutta kirjoitetaan nyt, sillä pystyn ainakin suurin piirtein ajattelemaan mitä noilla tuota tuolla olleilla olisi ollut mielestään. Ensinnäkin tulee mieleen ainakin itselleni, että tuo on aika ankeaa aluetta. Sielläpäin Suomea on melko kuollutta ja, jos paikallinen elämä on sitä käydään raveissa yms. niin ei se kovinkaan motivoiva ympäristö ole. Uskoisin Forssan olevan täysin väärä alue tälläiselle toiminnalle. Pelaajat kaipaavat kuitenkin koululle ja jalkapallolle muutakin vastapainoa ja Forssan suunnalta sitä tuskin löytyy.

Totta tuokin. Tarkoitinkin lähinnä ajatuksen viemistä eteenpäin ja jatkamista vaikka jossain muualla. Nyt esim. Lahdessa olisi mahdollisuus tuohon kun Pajulahteenkin nousi komea uusi halli.

[#666]

Urheilulukiot ovat ihan hyvä, juttu niille joilla on jo hyvät pohjat. Mutta kuten kaikissa taitolajeissa liikekuvamallit täytyy saada huipuille tähtäävillä selkärankaan jo alle 12 vuotiaana. Urheilulukiossa huipulle pääsemisessä ollaan jo auttomattomasti myöhässä.

 Palloliiton eskari ja iltapäiväkerhotoiminta on oikeaan suuntaan, mutta ilman todellisia resursseja. Harvalla valmentajalla on mahdollisuus vetää valmennustoimintaa klo 12-16 välisenä aikana. Ajatuksena mennään oikeaan suuntaan. Junnujen olisi saatava sitä ohjattua harjoitusta vaikka sitten liikuntasalissa ympäri vuoden n. 10 tuntia viikossa. Muu liikunta sitten siihen päälle tukemaan liikunnallista kehitystä. Noilla harjoitusmäärillä olisi edes teoreettisesti mahdollista päästä lähelle maailman huippua n. 10 vuoden sisällä.

[fingerström]

Junnujen olisi saatava sitä ohjattua harjoitusta vaikka sitten liikuntasalissa ympäri vuoden n. 10 tuntia viikossa. Muu liikunta sitten siihen päälle tukemaan liikunnallista kehitystä. Noilla harjoitusmäärillä olisi edes teoreettisesti mahdollista päästä lähelle maailman huippua n. 10 vuoden sisällä.

Kymmenen joukkuetreeniä viikossa läpi vuoden unohtamatta loma-aikoja 5-11 vuotiaille päätellen tosta alun selkärankajutusta. Mistähän roskapöntöstä tämä foorumin mielipuoli on taas bannaamattoman nikkinsä kaivanut?

Tosiasia on, että MYÖS futis kaipaa ennenkaikkea oma-aloitteisia ja sosiaalisia individialisteja, joita ei koko ajan paapomalla tai käskyttämällä (mikä on sama asia käänteisesti) synny. Joukkuetreeneissä annetaan mahikset ymmärtää, mistä on kyse. Loput nuori hoitaa itse vaikka sitten sen halveksitun isävalmentajan johdolla. Futislukiot ovat mahtava idea tähän saumaan joskohta jos niitten ajatus on mennä seuratoiminnan framille, niin sitten astutaan pahasti harhaan.

PS EDIT: Lisätään sen verran, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole mahdollista rakentaa menestystä tämän kaltaisessa kulttuurista riippuvaisessa toiminnassa ilman, että se tapahtuu (a) vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti eli perinteisellä seuratoiminnalla (b) verovaroilla eli koko kansan yhteisellä ponnistuksella lukioin ja resurssein. Näissä molemmissa pohdinnoissa tuo Pallloliittokin näyttää ajavan metsään. Naapurissa so. Ruotsissa olisi jo vuosikymmeniä toiminut esimerkki. Voitaisiin ottaa siitä vaari.

[Yourworstnightmare]

Kymmenen joukkuetreeniä viikossa läpi vuoden unohtamatta loma-aikoja 5-11 vuotiaille päätellen tosta alun selkärankajutusta. Mistähän roskapöntöstä tämä foorumin mielipuoli on taas bannaamattoman nikkinsä kaivanut?

Tuossa ylempänä puhuttiin kylläkin 10 tunnista viikossa. Ei 10 treenistä. Vai luinko vain vähän alusta?

[fingerström]

Tuossa ylempänä puhuttiin kylläkin 10 tunnista viikossa. Ei 10 treenistä. Vai luinko vain vähän alusta?

Et, mutta siinä puhuttiin kymmenestä tunnista ohjattua treenaamista viikossa ja sen päälle omatoiminen harjoittelu. Oletusarvoisesti ohjattu treeni tarkoittaa tehokasta treeniä ja sitä ei yli tuntia kerrallaan tehdä. Pelailla voi toki pidempäänkin ja harjoitusten kokonaiskesto voi olla pidempi, mutta ei kai sellaista kandee laskea tähän yhtä vähän kuin noita järjettömiä matka-aikojakaan, kun lapsia kuskataan "parempiin" harjoituksiin.

[Yourworstnightmare]

Et, mutta siinä puhuttiin kymmenestä tunnista ohjattua treenaamista viikossa ja sen päälle omatoiminen harjoittelu. Oletusarvoisesti ohjattu treeni tarkoittaa tehokasta treeniä ja sitä ei yli tuntia kerrallaan tehdä. Pelailla voi toki pidempäänkin ja harjoitusten kokonaiskesto voi olla pidempi, mutta ei kai sellaista kandee laskea tähän yhtä vähän kuin noita järjettömiä matka-aikojakaan, kun lapsia kuskataan "parempiin" harjoituksiin.

Niin, en tiedä tarkkaan minkä pituisia treenejä missäkin vedellään, mutta aika normaalia on sellanen 2-2,5h treeni joka sisältää oheisia (nopeus, ketteryys, liikkuvuus, lihaskunto) ja pallotreenin. Kokonaisliikuntamäärästä kai tuossa puhuttiin eli silloin nitä ohjattuja olisi viikossa about 4-5 kpl.

[defcon1]

aika normaalia on sellanen 2-2,5h treeni joka sisältää oheisia (nopeus, ketteryys, liikkuvuus, lihaskunto) ja pallotreenin

Junnuilla 120-150 minuutin treenejä..? Ei täälläpäin, 60 (hallivuorot, nuorimpien treenit) tai 90 minuuttia on tavallisempi - ja oppimisen kannalta parempi.

[Yourworstnightmare]

Junnuilla 120-150 minuutin treenejä..? Ei täälläpäin, 60 (hallivuorot, nuorimpien treenit) tai 90 minuuttia on tavallisempi - ja oppimisen kannalta parempi.

Kannattaako tunnin treenin takia vaivautua kun samaan voidaan yhdistää sitä muuta urheilua ja saada näin treenistä kahden tunnin mittainen? Lapsetkin jaksaa keskittyä, kun homma vaihtuu sopivasti esim. 30min. oheinen, 60min pallo, 30min oheinen.

[Addick]

Vierailin UV:n aikaan Skotlannissa ja rupesin miettimään, että "maa" on käytännössä Suomen kokoinen ja perinteinen jalkapallomaa. Menestystä nyt ei ihan viime aikoina ole juuri tullut, mutta kai sieltäkin jotain voisi oppia.

Lueskelin sitten jonkun verran artikkeleita ja heidän palloliiton sivustoa. Löysin tällaisen vinkkisivuston, josta esimerkiksi Suomen Palloliitto voisi ottaa mallia.

http://www.scottishfa.co.uk/developingtalent/

Erityisesti suosittelen jokaiselle valmentajalle ja kasvattajalle tätä:

http://www.scottishfa.co.uk/resources/documents/DevelopingTalent/9-12/MentalFactors/How%20Not%20to%20Talk%20to%20Your%20Kids.pdf


Anteeksi kevyt off-topic.

[Ricardo Leite]

Olen nähnyt jonkin verran Skotlannin liiton koulutusmateriaalia ja kaikki viittasi siihen, että Suomen tulee pysyä helvetin kaukana skotlantilaisesta valmennustietoudesta. Sitä ei nimittäin ole tai se on 70-luvulta. Otos on kuitenkin onneksi niin ohut, etten viitsi merimiesnauruksi kuitenkaan pistää.

[Jortsukka]

Samaa mieltä tuosta skotti-asiasta. Tosin sen voisi sieltä "ottaa malliksi" että kouluttajia tulisi paljon lisää, täyspäiväisiä. Tämäkin sillä varauksella, että ovat oikeasti tarpeeksi hyviä. Skotlannissa taitaa olla liittokouluttajia luokkaa ~150 täyspäiväistä. Suomessa muutamia kymmeniä, osa-aikaisia.

[Kuqqen]

Turha täällä on skoteille naureskella kun on edelleenkin futismaana Suomea selkeesti edellä.

[Jortsukka]

Turha täällä on skoteille naureskella kun on edelleenkin futismaana Suomea selkeesti edellä.

Niin on esim. Nigeriakin, mutta ei se tarkoita että Nigeriasta voisi ottaa jotain merkittävää oppia Suomeen. Maailmasta löytyy useita paljon paremmin resurssinsa käyttäviä maita, kuin Skotlanti, mielummin käytetään näitä esimerkkeinä. Vaikkapa jotain Tanskaa. Vähän sama kun tenniksessä lähdettäisiin hakemaan oppia ennemmin Luxemburigsta, kun se on ehkä joskus vähän ollut Suomea parempi tennismaa, kuin haettaisiin oppia Espanjasta.

Lyhyesti, jos et vielä ymmärtänyt. Suomeen tulee hakea oppia ulkomailta, mutta ei kannata todellakaan hakea sitä Skotlannista, koska maailmasta löytyy valtavasti parempia maita niin valmennuksen kuin resurssien käytön suhteen.

[Yourworstnightmare]

Turha täällä on skoteille naureskella kun on edelleenkin futismaana Suomea selkeesti edellä.

Onko oikeesti?

[Addick]

Liiga on pykälän verran edellä, mutta eihän Skotit maajoukkuetasolla ole yhtään Suomen edellä.

Lähinnä linkeillä viittasin siihen, että Suomessa palloliiton materiaali on vaikeasti löydettävissä eikä sitä juurikaan levitetä internetissä, vaan tietoa pitää metsästämällä metsästää.

Jälkimmäisen linkin tekstiä selailin hiukan läpi ja kyseisessä artikkelissa pohditaan ainakin täällä Pohjois-Suomessa täysin arkipäiväistä asiaa. Vähäiset talentit kehutaan nuorina pilalle. Koko maailma on saavutettu, kun pelaaja on piirijoukkueessa mukana tai pääsee edes isomman seuran ykkösjoukkueeseen pelaamaan ja voittaa piirimestaruuden. Etelässä sitten tahkotaan parhailla ikäluokilla kärjen tuntumassa, mutta oikeasti lahjakkaista ikäluokista ja joukkueista on monesti vain varjo jäljellä, kun päästään miesten ikään.

Itse olen seurannut lähinnä Kajaanin, Rovaniemen ja Oulun alueen joukkueita ja kaikissa kaupungeissa tuntuu sama toistuvan lähes vuodesta toiseen. Mikäli valmentaja ei hehkuta, niin kyllä vanhemmat sen viimeistään hoitavat.

[Johnny99]

Tällaisissa asioissahan Suomella olisi todellinen mahdollisuus olla maailmanhuippua. Apua nimittäin löytyisi meidän yliopistoista joiden kanssa yhteistyötä tekemällä saisi varmasti jalkautettua tietoutta esimerkiksi tuon linkin pohjalla oleviin attribuutioteorioihin. Ne ovat kuitenkin erittäin keskeinen osa palautteen antamista ja palaute puolestaan yksi valmentamisen keskeisimpiä tekijöitä.

[Jortsukka]

Tällaisissa asioissahan Suomella olisi todellinen mahdollisuus olla maailmanhuippua. Apua nimittäin löytyisi meidän yliopistoista joiden kanssa yhteistyötä tekemällä saisi varmasti jalkautettua tietoutta esimerkiksi tuon linkin pohjalla oleviin attribuutioteorioihin. Ne ovat kuitenkin erittäin keskeinen osa palautteen antamista ja palaute puolestaan yksi valmentamisen keskeisimpiä tekijöitä.

Suomessa on vain vähän tapana olla siellä omassa nurkassa ja tehdä sitä oman nurkan työtä. Tämä siis valmennuksessakin. Toki löytyy poikkeuksiakin, mutta noin yleisesti tehdään sitä omaa hommaa ja ei haluta katsoa sen oman pienen kuplan ulkopuolelle. Tämä siis koskien niin tiedon saantia, kuin sen jakamistakin.

[Viinioksa]

Niin on esim. Nigeriakin, mutta ei se tarkoita että Nigeriasta voisi ottaa jotain merkittävää oppia Suomeen. Maailmasta löytyy useita paljon paremmin resurssinsa käyttäviä maita, kuin Skotlanti, mielummin käytetään näitä esimerkkeinä. Vaikkapa jotain Tanskaa. Vähän sama kun tenniksessä lähdettäisiin hakemaan oppia ennemmin Luxemburigsta, kun se on ehkä joskus vähän ollut Suomea parempi tennismaa, kuin haettaisiin oppia Espanjasta.

Lyhyesti, jos et vielä ymmärtänyt. Suomeen tulee hakea oppia ulkomailta, mutta ei kannata todellakaan hakea sitä Skotlannista, koska maailmasta löytyy valtavasti parempia maita niin valmennuksen kuin resurssien käytön suhteen.

Ajatus jonkun suurmaan oppien apinoimisen kautta menestykseen nousemisesta on itsessään kyseenalainen. Aikoinaan SUL pestasi kestävyysjuoksuvalmentajaksi Kenian Mike Kosgein tajuamatta, että Kenian juoksuihmeen syy oli ihan muualla kuin valmennuksessa, jossa Kosgeilla ei ollut suomalaisille mitään opetettavaa. Silloinkin kun kun suurmaasta löytyy oikeaa tietoutta, ei se välttämättä toimikaan aivan erilaisessa kulttuurissa. 90-luvulta asti suomalaisessa futiksessa on estoitta ihannoitu ja apinoitu Hollantia. Tulokset ovat olleet jokseenkin keskinkertaisia, koska Suomi ei ole Hollanti. Johonkin Espanjaan välimatka kulttuurissa, olosuhteissa ja resursseissa on vieläkin isompi.

[Ricardo Leite]

Nyt tahtoisin kuulla Viinioksalta esimerkkejä siitä, miten Hollantilaista jalkapalloa on apinoitu käytännössä tai edes teoriassa.

[Lortto]

Eiköhän suomalaisessa futiksessa ole apinoitu aivan jonkun muun maan jalkapalloa kuin Hollannin. Itselle tulee kyllä mieleen yksi esimerkki, joka käsittääkseni on apinoitu 90- luvun lopulla Ajaxilta mutta haluaisin ensin kuulla Viinikalan esimerkin.

[tamman siika]

Kyllähän noina Ajaxin edellisinä menestysvuosina Suomessa käytettiin laajalti junioreiden treenauksessa hollantilaisseuran opetusmateriaalia sekä sen sisältämiä harjoitteita. Samaan hengenvetoon voi kuitenkin todeta, ettei näissä harjoitteissakaan mitään vikaa/etua ollut kansainvälisessä vertailussa, koska kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään jalkapallon viisasten kivi, joka olisi tarjonnut eurooppalaisella mittakaavalla mitään mullistavaa. Monipuolisti joka tapauksessa junioreiden harjoittelua.

Lähes kaikki valmentajien käsillä oleva opetusmateriaali leviää jo nykyisin niin nopeasti ympäri maapallon, että peruspalloharjoittelussakaan mitään uraa uurtavia drillejäkään tuskin on jäänyt valtiosalaisuudeksi asti.

[Messi]

Nyt tahtoisin kuulla Viinioksalta esimerkkejä siitä, miten Hollantilaista jalkapalloa on apinoitu käytännössä tai edes teoriassa.

Ensiksi tulee mieleen syöttödrillit ja askellusharjoitteet. Voin toki olla väärässäkin, mutta kyllähän nämä yleistyivät harjoittelussa 90-luvun loppupuolella. Itse epäilen, että hollantilaiset apinoi aikanaan brasseja?
Sen kyllä tiedän varmasti, että suomalaisvalmentajat ovat käyneet tutustumassa esim. Ajaxin toimintaan, joten eiköhän sietä nyt ainakin jotain ole puseroon tarttunut.

[defcon1]

Hollannista tuo coerver-ideologiakin tuli... Ja junnuvalmennuksessa, jos ei suoraan niin ainakin Hollannin menestyksen kautta, myös paljon muuta: esim. koordinaation/liikkuvuuden korostamiset, totalvoetball-pelaajaopetus (pelipaikkapelaajan sijaan), jopa tiettyyn 4-3-3-ryhmityksen yleiskäyttöön tai maalivahdin rooliin asti. Nämä voi tietysti olla framilla aika paljon sattumanvaraisesti, joillain seuduilla/piireillä enemmän ja joillain vähemmän käytössä sen mukaan mitä ja millaisia virikkeitä on saatu. Turun hoodeilla jo pelkästään Dragtsma+Inter on ollut jonkunlainen vaikuttaja, valmentajamatkojen & muun lisäksi.

Skotlannissa on menossa aika paljon päivitystä junnuvalmennusajatteluun ja pelimuotoihin, joten sopii sitä nykyisin sieltäkin virikkeitä ottaa.
Minusta kuitenkin tärkeää olisi kaiken valmennuksellisen infotulvan ja aate(tuotteistus)suuntausten keskellä miettiä, mitkä voisivat olla erityisesti suomalaisen futiksen vahvuuksia ja lähteä siltä pohjalta miettimään junnuvalmennukseen linjoja, jotka tukisivat tätä.
Ja ehdottomasti pitäisi SPL:ssä huomata, että poikien/miesten puolella tilanne, lähtökohdat ja mahdollisuudet on ihan erilaiset kuin tyttöjen/naisten puolella, joten myös futista ja pelin ja valmennuksen linjauksia pitää ajatella eri tavoilla.

[#666]

Kymmenen joukkuetreeniä viikossa läpi vuoden unohtamatta loma-aikoja 5-11 vuotiaille päätellen tosta alun selkärankajutusta. Mistähän roskapöntöstä tämä foorumin mielipuoli on taas bannaamattoman nikkinsä kaivanut?

Tosiasia on, että MYÖS futis kaipaa ennenkaikkea oma-aloitteisia ja sosiaalisia individialisteja, joita ei koko ajan paapomalla tai käskyttämällä (mikä on sama asia käänteisesti) synny. Joukkuetreeneissä annetaan mahikset ymmärtää, mistä on kyse. Loput nuori hoitaa itse vaikka sitten sen halveksitun isävalmentajan johdolla. Futislukiot ovat mahtava idea tähän saumaan joskohta jos niitten ajatus on mennä seuratoiminnan framille, niin sitten astutaan pahasti harhaan.

PS EDIT: Lisätään sen verran, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole mahdollista rakentaa menestystä tämän kaltaisessa kulttuurista riippuvaisessa toiminnassa ilman, että se tapahtuu (a) vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti eli perinteisellä seuratoiminnalla (b) verovaroilla eli koko kansan yhteisellä ponnistuksella lukioin ja resurssein. Näissä molemmissa pohdinnoissa tuo Pallloliittokin näyttää ajavan metsään. Naapurissa so. Ruotsissa olisi jo vuosikymmeniä toiminut esimerkki. Voitaisiin ottaa siitä vaari.

Ihan ensiksi, kiitoksia vain nimittelystä. Antaa todella fiksun kuvan juuri sinusta

Espanjassa tuo 10 tuntia ohjattua jalkapalloa on ihan normi käytäntö kaikille alle 14 vuotiaille junnuille. Oma isäkin toki, jos oikeasti osaa asiansa, mutta harvalla on vain tiloja harjoitella ympäri vuoden.
Ohjattu treeni Espanjassa onkin sitten kaikkea mitä jalkapallojunnu vaatii kehittyäkseen. Ennenkaikkea paljon pienpelejä, joissa nämä individialistit oppivat ilman käskyttämistä ja luovuutta korostaen peliä. Rinnalla kulkee pallonkäsittelyä, koordinatiivisiä, kehonhallintaa, dynaamista liikkuvuutta ja pelin vaatimaa nopeaa päätöskykyä (psykokinestiikka) sekä valintareaktioita kehittäviä harjoituksia.

 Koko runkona on pelikäsityskeskeinen opetusmenetelmä oppimiskehineen, jota mm. Horts Wein ja monet muut myyvät eri tuotemerkeillä. Perustuu ihan tieteellisiin tutkimuksiin motorisesta ja neurologisesta oppimisesta. Opetusmenetelmä nojaa nimenomaan luovuuteen ja oman ajattelukyvyn vahvistamiin muistijälkiin. Käskyttäminen, jäykkä harjoitusilmapiiri ja virheistä huomauttelu eivät kuulu tähän sisäistä motivaatiota kehittävään opetusmenetelmään. Pelikäsitys, taito, luovuus ja sisäinen motivaatio kulkevat käsi kädessä.

Tästä johtuen sopii vain kaiken likoon pistäville ja lasten mukana tilanteissa eläville valmentajille. Käskyttävät ja huutavat autoritääriset valmentajat eivät saa tällä parasta tulosta. Toisaalta tällaiset autotoritääriset valmentajat pitäisi palloliiton pakottaa muutenkin luopumaan tehtävistään. Jos ei saa lasta nauttimaan ja haluamaan 10 tuntia viikossa harjoittelusta on vika valmentajassa tai vanhemmissa.

Futislukio tulee vain oikeasti ihan liian myöhään. Panostuksen täytyisi alkaa paljon aiemmin, ja Suomessa se tarkoittaa vapaaehtoistyötä.

Terveisin: Mielipuoli, joka kaivaa aina välillä tunnarinsa roskapöntöstä. Kun vain valmennustouhuilta ehtii