Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[BrDead]

Hesarissa oli Sundqvist haastatellut Mixu Paatelaista teemana Ruotsi-Suomi. Paatelainen mainitsi toki myös futiskulttuurin erilaisen painon, mutta tälle osiolle tärkein kommentti oli kommentti toiminnan laajuudesta ja laadusta. Paatelaisen mukaan Ruotsin kolmos-nelosmaajoukkuekin olisi vielä kova sana, mutta Suomessa taso tipahtaa heti edustusjengin takana.

Miksi? Paatelainen heitti yhden tekijän: Ruotsissa on liiton palkkaamia aluevalmentajia liidaamassa junnutoimintaa ainakin kaksikymmentäkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Tässä tuli juttu, josta olen aika ajoin itsekin skrivannut. Suomessa vähät resurssit heitetään joihin SHA:n mittauksiin ja Fortum tutoroinnin kaltaisiin operaatioihin, joista kumpikaan ei tuo kentälle yhtään ainutta uutta resurssia. Minusta ensisijaisesti pitää palkata piireihin piirivalmentajia, jotka piirin järjestämien leirien / tilaisuuksien ohella kiertäisivät työkseen seuroissa valmentamassa. Voitaisiin aloittaa maalivahtivalmentajista ja muista pelipaikkakohtaisista osaajista ja sitten siirtyä kaikille suurin piirtein yhteisiin teemoihin (juoksu, motoriikka).

Tässä olisi sellainenkin puoli, että jos havitellaan suurin piirtein yhteistä suomalaista pelifilosofiaa, niin näinhän se syntyisi, mutta koska seurojen omilla valmentajilla olisi päävastuu, monimuotoisena.

Liiton varainhankinnan pitäisi olla tehokkaampaa ja varat tulisi kohdistaa juuri tähän. Mutta niin kauan kun jokainen piiri puuhastelee omiaan ja liittoa kiinnostaa vain maajoukkuetoiminta, niin tätä ei tule tapahtumaan.

[Johnny99]

Sekä SHA:n että Fortum Tutor -ohjelman tavoite on päivittäisen seuratyön tason nostaminen. Molemmat ovat tietenkin siinä mielessä ilkeitä prosesseja, että ovat pitkäjänteistä toimintaa, eivätkä parin vuoden taikatemppuja.

Ennen kuin lähtee tuon Paatelaisen heiton pohjalta keskustelemaan, niin mites tuo piirivalmennus oikeasti menee Ruotsissa verrattuna Suomeen? Entä tuliko seuroille suoraan paikalliselta veikkaukselta rahaa panostettavaksi juniorivalmentajien palkkaamiseen?

[BrDead]

Sekä SHA:n että Fortum Tutor -ohjelman tavoite on päivittäisen seuratyön tason nostaminen. Molemmat ovat tietenkin siinä mielessä ilkeitä prosesseja, että ovat pitkäjänteistä toimintaa, eivätkä parin vuoden taikatemppuja.

Toki. Mutta pyöriihän tuo Fortum Tutor jo neljättä vuotta. Onko sillä ollut vielä mitään vaikutusta mihinkään? Edes joitain viitteitä pitäisi olla jo näkyvissä, vaikka todelliset vaikutukset mitattaisiinkin vasta 10 tai 20 vuoden aikajänteellä.

Itse epäilen, että tässäkin periaatteellisella tasolla hyvänkuuloinen hanke on mennyt aika vahvasti reisille väärien rekrytointien ja kokonaisohjauksen puutteellisuuden vuoksi.

Tiedän tapauksia, jotka olivat Fortum Tutoreina tasan vuoden tai alle, kun projekti käynnistettiin eivätkä välttämättä antaneet juurikaan mitään seuratyön toiminnan tason nostamiseksi. Suurimpina syinä ajanpuute (oma valmennustyö meni Fortum Tutoroinnin edelle) ja toisaalta tehtävään on valittu myös heikosti motivoituneita tai kompetenssiltaan puutteellisia henkilöitä.

Olisi kiva kuulla tästä Fortum Tutor-hankkeestakin joitain väliraportteja, eli mitkä ovat olleet konkreettiset vaikutukset ja mikä on ollut vaihtuvuus Tutoreissa.

[J. Soini]

Kaikki lähtee seuroista. Suomalaisilta seuroilta puuttuu yksinkertaisesti kunnianhimoa. Suurin osa suomalaisista seuroista esimerkiksi sarjatasosta riippumatta pyörittää junioritoimintaa vuodesta toiseen samalla sapluunalla. Ei systemaattisuutta, ei kehitystavoitteita yms.

Suomessa on viime vuosina ollut onneksi muutama virkistävä poikkeus, jossa seura on ryhtynyt rajusti uudistamaan omaa juniorivalmennustaan. Muutaman vuoden ryhdikkään työn jälkeen tulokset näkyvät kaikessa; parempi menestys peleissä, enemmän pelaajia piiri- ja maajoukkueissa, parantuneita tuloksia taitokisoissa. Siis kehitystä laajalla rintamalla niin yksilö- kuin joukkuetasollakin.

Parhaat esimerkit ovat KäPa Helsingistä ja Ilves Tampereelta (minulla ei ole mitään tekemistä kummankaan seuran kanssa). Muutamassa vuodessa nämä seurat ovat kehittyneet niin paljon, että niitä ei voi edes tunnistaa samoiksi seuroiksi kuin viisi vuotta sitten.

Mikä estää muita suomalaisia seuroja ottamasta mallia? Toisaalta, jos valtaosa suomalaisseuroista jatkaa nykyistä uneliasta menoa, mikään Palloliiton projekti ei auta. Muutoshalun täytyy lähteä sueroista!

[John Rambo]

J. Soinin vastaus oli samalla vastaus BrDeadin esittämiin kysymyksiin. Mitä ne tutorit voivat tehdä, jos seuroja ja seuratoimijoita ei vain kertakaikkiaan kiinnosta? Itse olen enemmän kuullut kauhutarinoita seurojen ja valmentajien huonosta vastaanotosta tutoreita kohtaan. Itse olen nähnyt ja kokenut tutor-ohjelman hyödyt erittäin konkreettisesti, ja tiedän tälläkin hetkellä täsmälleen mitä osa-aluetta tuoreet tutorit pyrkivät parhaillaan kehittämään kannattamassani seurassa, vaikka en ole mitenkään mukana tuolla osa-alueella. Näiden tutoreiden osalta aikaiset viestit kentältä kertovat pelkkää hyvää. Jatkoa ajatellen kehitystyö voisi jatkua entistä laajempana satelliittiseurojen kautta, jotka ovatkin ottaneet näkemyksiä innolla vastaan. Toiset taas ovat olleet huomattavasti nihkeämpiä, mutta onko se tutoreiden ja tutor-ohjelman vika? Mitä tuollaiset seurat hyötyisivät kerran viikossa kääntymässä käyvästä täysipäiväisellä palkalla toimivasta piirivalmentajasta, kun toiminnan laadun parantaminen ei kiinnosta nytkään?

Seuraavaksi varmaan haukutaan täysin ansaitusti tullut UEFA:n Grassroots-tunnustuskin, kun omassa seurassa järjestelmällisen kehitystyön tekeminen ei nappaa?

[Lenko]

@J.Soini
Tampereen Ilves on minullakin pistänyt silmään. Ja ei, en ole seuran kanssa kytköksissä. Jonkin verran olen heidän valmentajiensa ja toimihenkilöidensä kanssa keskustellut ja lasten valmennus on melko tavalla sellaisella pohjalla, mille sen itsekin lähtisin rakentamaan. Se näkyy myös kentällä. Kannattaa tutustua.

@DrBread
Fortum Tutorit ovat minusta liian...öh...konsultoivia. Idea oli periaatteessa hyvä, mutta tehtäväkenttä liian laaja ja aikaa sen hoitamiseen liian vähän. Minua Tutoroi ihan aidosti asiaansa perehtynyt ja ammattitaitoinen ihminen. Silti, useista sessioista huolimatta en oppinut varsinaisesti mitään, mitä en olisi tiennyt jo ennen. Suurempi Tutor minulle oli Jörn Donner, joka opetti, että lukeminen kannattaa aina.

Suurimmat ongelmat suomalaisessa juniorikasvatuksessa ovat yhä ammattimaisten ja tavoitteellisten organisaatioiden puute ja riittämättömät talviajan harjoitusolot. Ilman muutosta molemmissa ei noususta Keski-Euroopan tasolle voi oikein tosissaan edes unelmoida.

[BrDead]

Kaikki lähtee seuroista. Suomalaisilta seuroilta puuttuu yksinkertaisesti kunnianhimoa. Suurin osa suomalaisista seuroista esimerkiksi sarajatasosta riippumatta pyörittää junioritoimintaa vuodesta toiseen samalla sapluunalla. Ei systemaattisuutta, ei kehitystavoitteita yms.

Suomessa on viime vuosina ollut onneksi muutama virkistävä poikkeus, jossa seura on ryhtynyt rajusti uudistamaan omaa juniorivalmennustaan. Muutaman vuoden ryhdikkään työn jälkeen tulokset näkyvät kaikessa; parempi menestys peleissä, enemmän pelaajia piiri- ja maajoukkueissa, parantuneita tuloksia taitokisoissa. Siis kehitystä laajalla rintamalla niin yksilö- kuin joukkuetasollakin.

Parhaat esimerkit ovat KäPa Helsingistä ja Ilves Tampereelta (minulla ei ole mitään tekemistä kummankaan seuran kanssa). Muutamassa vuodessa nämä seurat ovat kehittyneet niin paljon, että niitä ei voi edes tunnistaa samoiksi seuroiksi kuin viisi vuotta sitten.

Mikä estää muita suomalaisia seuroja ottamasta mallia? Toisaalta, jos valtaosa suomalaisseuroista jatkaa nykyistä uneliasta menoa, mikään Palloliiton projekti ei auta. Muutoshalun täytyy lähteä sueroista!

En tiedä puuttuuko suomalaisilta seuroilta kunnianhimoa. Ehkä sitäkin. Mutta paljon enemmän seuroilta puuttuu näkemyksellisyyttä ja ihan oikeata lajiosaamista seurajohdoista. On vaikeata olla kunnianhimoinen, jos ei edes tiedä miten rempallaan asiat seurassa ovat ja mitkä asiat seurassa ovat rempallaan. Tai miten niihin voisi tarttua.

Se on kaikkein suurin ongelma suomalaisessa seuratoiminnassa. Osaavia ja kunnianhimoisia valmentajia on, mutta onko samanlaisia seurajohtajia?

Onneksi KäPan ja Ilveksen kaltaisia poikkeuksiakin on, mutta ainakin Käpylässä eteenpäinmenon on mahdollistanut se, että seuran johdossa on entisiä huippupelaajia, jotka tietävät miten huippupelaajia tehdään.

Suomessa on liikaa seuroja, joka johtaa siihen, että ne ovat liian pieniä. Liian monessa seurassa mennään ihan samalla sapluunalla, mikä on valittu silloin kun seuran junioritoiminta on käynnistetty. On ihan tuurissa, sattuuko seuraan osaavia seurajohtajia, osaavia valmentajia tai sattuuko seura tuottamaan aikuisikään asti pelaamista jatkavia pelaajia. Bonusta on, jos joku näistä pelaajista sattuisi jopa suhtautumaan tavoitteellisesti toimintaan.

[BrDead]

@DrBread
Fortum Tutorit ovat minusta liian...öh...konsultoivia. Idea oli periaatteessa hyvä, mutta tehtäväkenttä liian laaja ja aikaa sen hoitamiseen liian vähän. Minua Tutoroi ihan aidosti asiaansa perehtynyt ja ammattitaitoinen ihminen. Silti, useista sessioista huolimatta en oppinut varsinaisesti mitään, mitä en olisi tiennyt jo ennen. Suurempi Tutor minulle oli Jörn Donner, joka opetti, että lukeminen kannattaa aina.

Jotain tällaista arvelinkin. Olisiko Fortum Tutor-ohjelmaankin upotetut rahat voitu käyttää jotenkin järkevämmin? Tai olisiko ohjelma voitu toteuttaa jotenkin tehokkaammin? Onko liitolla, piireillä ja ohjelmaan osallistuvilla seuroilla mitään tulosvastuuta asiassa?

[referee3000]

Jotain tällaista arvelinkin. Olisiko Fortum Tutor-ohjelmaankin upotetut rahat voitu käyttää jotenkin järkevämmin? Tai olisiko ohjelma voitu toteuttaa jotenkin tehokkaammin? Onko liitolla, piireillä ja ohjelmaan osallistuvilla seuroilla mitään tulosvastuuta asiassa?

Fortum Tutor-toiminta on nimensä mukaisesti Fortumin rahoittamaa ja sitä myöten liiton taloutta se ei merkittävästi kuormita. Ohjelma on kuitenkin sen verran uusi, että luulen seurojen omalta osaltaan valinneen ehkä vääriä henkilöitä tuutoroimaan valmentajiaan. Pikku hiljaa hyvien ja huonojen kokemusten kautta löytyy varmaan se kultainen keskitie, jolloin tuutoreiksi valikoituu juuri ne lasten valmentamiseen perehtyneet henkilöt, joilla on osaamista ja halua kehittää nuorimpien alle 12-vuotiaiden jalkapalloa.

Omalta osaltani koin ainakin tuutoroinnin viime kesänä ihan positiivisena juttuna, mutta Jyväskylässä silloin ollut tuutori osasi kyllä asiansa. Häneltä sain sellaisen rehellisen ulkopuolisen arvioinomasta toiminnastani ja kyllä siellä tuli jotain sellaista esiin mitä en ollut ikinä osannut ajatella. Toisaalta olen kyllä jatkuvassa tuutoroinnissa, sillä oman seuran tuutori sattuu olemaan saman joukkueen päävalmentaja, jossa itse olen mukana valmentamassa.

[Superjunnukoutsi]

Itsekin olen tuon Fortum Tutor -ohjelman kokenut positiiviseksi asiaksi.
Ongelmana on enemmänkin se, että tutorit ovat organisaatiossa väärässä asemassa - valmennus ja/tai junioripäällikkö on looginen valinta tutoriksi, mutta kyseisessä virassa ei siihen itse tutorointiin liikene riittävästi aikaa.

Tutoroinnin tarkoituksenahan on siis auttaa valmentajia kehittymään valmentajina, ei kertoa millaisia treenejä sinun pitäisi vetää.

[joks11]

Fortum Tutor-ohjelmasta löytyy sekä menestystarinaa että täysin turhaa resurssisyöppöä. Tutor-toimintaa ei liitto pysty valvomaan käytännössä yhtään mitenkään, joten halutessaan(seuran avulla tietenkin) tutor voi laskuttaa olemattomistakin tunneista. En tiedä tehdäänkö tuollaista kovinkin laajalti, mutta sataan tutoriin mahtuu varmasti mätiäkin omenoita. Liitossa ja Fortumilla tiedostavat tämän varmasti, joten en usko sen olevan mikään suurensuuri ongelma.

Mielestäni iso ongelma ohjelmassa on maksaja. Liitto ei voi kehittää ohjelmaa täysin omien halujensa mukaisesti, koska Fortumilla on maksajana iso sana siitä mihin tutor aikaansa voi käyttää, miten laajalle toimintaa levitetään(suora yhteys tutoreiden laatuun, sillä laajentamisvaiheessa laatu on tietenkin pienemmällä silmällä).

Jos tutor on aktiivinen ja tietää mitä tekee, ohjelma toimii loistavasti. Liitosta saa apuja ihan niin paljon kuin vain kehtaa kysyä, ja ne jäärimmätkin joukkuevalmentajat kyllä ottavat aina jotain tärppejä kiinni. Vuorovaikutustaidot ovat usein koetuksella, mutta tylsäähän se olisi jos ei vastaväitteitä koskaan kuulisi

[zekki]

En tiedä puuttuuko suomalaisilta seuroilta kunnianhimoa. Ehkä sitäkin. Mutta paljon enemmän seuroilta puuttuu näkemyksellisyyttä ja ihan oikeata lajiosaamista seurajohdoista. On vaikeata olla kunnianhimoinen, jos ei edes tiedä miten rempallaan asiat seurassa ovat ja mitkä asiat seurassa ovat rempallaan. Tai miten niihin voisi tarttua.

Se on kaikkein suurin ongelma suomalaisessa seuratoiminnassa. Osaavia ja kunnianhimoisia valmentajia on, mutta onko samanlaisia seurajohtajia?

Onneksi KäPan ja Ilveksen kaltaisia poikkeuksiakin on, mutta ainakin Käpylässä eteenpäinmenon on mahdollistanut se, että seuran johdossa on entisiä huippupelaajia, jotka tietävät miten huippupelaajia tehdään.

Suomessa on liikaa seuroja, joka johtaa siihen, että ne ovat liian pieniä. Liian monessa seurassa mennään ihan samalla sapluunalla, mikä on valittu silloin kun seuran junioritoiminta on käynnistetty. On ihan tuurissa, sattuuko seuraan osaavia seurajohtajia, osaavia valmentajia tai sattuuko seura tuottamaan aikuisikään asti pelaamista jatkavia pelaajia. Bonusta on, jos joku näistä pelaajista sattuisi jopa suhtautumaan tavoitteellisesti toimintaan.

Seuroilla ei ole kunnianhimoa, mutta niiden takana olevilla ihmisillä voi sitä olla. Jos halutaan muutosta pitää laittaa itseään peliin. Siitä on kyse. Esimerkiksi Käpan avainhenkilöt lähtivät tosiasiallisesti yrittäjiksi. Irtautuivat aiemmista varmoista työpaikoistaan. Oli selvä, että seurasta piti tehdä kasvuseura, muuten ammattimaisempi toiminta ei olisi onnistunut. Mallia tuli erityisesti Ruotsin Brommapojkarna seurasta, joka on myös erikoistunut juniorityöhön. Tietenkään tämä sama malli ei ole mahdollinen kaikkialla Suomessa.

Harrastustoiminnan perusluonteeseen kuuluu se, että toiminta on sen mukaista keitä sattuu mukaan tulemaan. Siitä ei mihinkään päästä. Jos seura ryhtyy tosissaan harkitsemaan muutosta kohti ammattimaisempaan ja systemaattisemmin toimivaan suuntaan, pitäisi asiaa katsoa yrittäjyysmallin kautta vaikka yhdistyksenä toimittaisiinkin.

[J. Soini]

Zekki on analyysissään täysin oikeassa. Harrastelulla voi päästä vain tiettyyn pisteeseen asti, oli mukana olevat ihmiset miten kyvykkäitä tahansa. Täytyy muistaa myös se, että jos kaikki seuratoiminta nojaa vapaaehtoisuuteen, mitään merkittävää osaamisen kumuloitumista ei pääse tapahtumaan. Kun joku tärkeä vapaaehtoinen seuratoimija väsyy (ts. omat lapset lopettavat), samalla suurin osa hänelle kerääntyneestä osaamisesta katoaa.

Tätä kirjoitusta ei pidä ymmärtää niin, että vapaaehtoistoimintaa ei tarvita. Päinvastoin. Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät seurat osaavat yhdistää vapaaehtoisten ja ammattilaisten osaamisen parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattilaisille on olennaista pystyä ylläpitämään ja kehittämään organisaation yleistä osaamistasoa. Ei mikään helppo tehtävä.

[drone]

Kaikki lähtee seuroista. Suomalaisilta seuroilta puuttuu yksinkertaisesti kunnianhimoa. Suurin osa suomalaisista seuroista esimerkiksi sarjatasosta riippumatta pyörittää junioritoimintaa vuodesta toiseen samalla sapluunalla. Ei systemaattisuutta, ei kehitystavoitteita yms.

Mikä estää muita suomalaisia seuroja ottamasta mallia? Toisaalta, jos valtaosa suomalaisseuroista jatkaa nykyistä uneliasta menoa, mikään Palloliiton projekti ei auta. Muutoshalun täytyy lähteä sueroista!

Hyvää kirjoittelua pienen tauon jälkeen tässäkin topicissa. Palloliiton piirejä ei tosiaankaan taida kiinnostaa varainhankinta. Esimerkiksi nettisivuille ei saada edes pankkiyhteyslinkkejä kuntoon. Monilla yksittäisillä seuroilla tämä toimii: on esim. tekonurmikampanjoita jne. Mutta Palloliiton kohdalla tällaisissa aika pienissä asioissa näkyy kummallinen motivaation puute. Tänä aamuna aamuteeveessä mainittiin (tosin hieman toisessa yhteydessä), että Suomella ei ole "tunnettuutta". Mikäpä olisi parempi paikka parantaa Suomen tunnettuutta kuin hyvät esitykset jalkapalloviheriöillä? On siis vähintäänkin omituista, ettei toiminnan kehittäminen kiinnosta alan kattojärjestöä tämän enempää.

Mitä noihin seuroihin tulee, niin nyt tuntuu siltä, että aika moniin joukkueisiin voi vain "kävellä" sisään ja seurojen täytyy melkein rukoilla polvillaan, että saataisiin porukkaa edes yhden joukkueellisen täytteeksi. Sitten "harrastellaan" ja "puuhastellaan" yhdessä, kumarrellaan vanhempien puoleen ja kysellään lapsukaisilta, että mikäpä olisi kivaa. Oikeammalta tuntuisi sellainen käytäntö, että joukkueisiin olisi tietyt pääsyvaatimukset ja ne testattaisiin kokeilla. Jos ei saada joukkuetta kasaan, niin keskitytään yksilöharjoittelun ohjaamiseen ja järjestetään pelit jotakin muuta kautta (yhteistyöllä muiden seurojen kanssa). Pääasia on, että toiminta on systemaattista, tavoitteellista ja johdonmukaista.

[fingerström]

Mitä tuollaiset seurat hyötyisivät kerran viikossa kääntymässä käyvästä täysipäiväisellä palkalla toimivasta piirivalmentajasta, kun toiminnan laadun parantaminen ei kiinnosta nytkään?

Kerran viikossa? Koko vuoden? No, jos lasketaan kesälomat ja flunssaviikot veks, niin esimerkiksi
- neljäkymmentä maalivahtitreeniä tai
- neljäkymmentä juoksutreeniä tai
- neljäkymmentä motoriikkatreeniä tai
- ylipäätänsä neljäkymmentä suunniteltua treenitapahtumaa

Tietysti järki-ihminen suunnittelisi tuonkin toiminnan mahdollisesti toisin ottamalla huomioon omat resurssinsa. Esimerkiksi meillä (ei, emme ole SHA -seura) on juoksutekniikasta huolehtimassa Suomen paras heppu ja motoriikkaa treenataan myös kehonhuollon- ja rasittamisen ammattilaisen johdolla, joten emme näihin just nyt kaipaisi apua.

Sen sijaan esmes just maalivahtitreeneihin ja ylipäätänsä pelipaikkakohtaisiin sessioihin voisi olla tarvetta useammallakin joukkueella. Tämmöiset voi hoitaa mainiosti joukkueiden yhteistreeneillä. Kyse muissa paitsi maalivahtitreeneissä, jotka vaativat selvästi oman spesiaaliosaajansa, olisi pitkälti siitä, että lapset "herätetään" hiffaamaan, että ollaan menossa eteenpäin ja näin joukkueiden omat valmentajat saisivat toiminnalleen tukea.

Sen sijaan sillä, että valmentajien selän taakse ilmaantuu seisoskelemaan joku toisen seuran valmennuspäällikkö tms. tienatakseen oman liksansa, en näe ainakaan meille käyttöä. Mun on myös tosi vaikea uskoa, että Fortumissa oltaisiin ihan omin avuin kelailtu tällainen systeemi vaan eiköhän siellä ole pyydetty apua liitosta. Siksi puhe siitä, että "mennään maksajan ehdoin" on pelkkää shaibaa. Vastuun välttelyä.

[joks11]

Fortum asetteli omat raaminsa, ja niiden puitteissa liitto voi muokata ohjelman haluamallaan tavalla.

Mutta kai sä sit tiedät tämänkin paremmin.

[fingerström]

Fortum asetteli omat raaminsa, ja niiden puitteissa liitto voi muokata ohjelman haluamallaan tavalla.

Mutta kai sä sit tiedät tämänkin paremmin.

Oliko niissä raameissa ehtona, että rahaa ei saa käyttää valmennukseen, valmentajakoulutukseen tai seuratoiminnan kehittämiseen? Tuskin. Tai jos oli, oli hyvin kyseenalaista ottaa koko "tukea" vastaan. Nythän ohjelma nielee resursseja sen sijaan, että toisi niitä.

PS EDIT: Täällähän on muutama kertonut hyvistä kokemuksistaan ko. tutoroinnista. Yhteistä näille kokemuksille on ollut, että tutor on sattumalta ollut hyvä tyyppi. Mutta eihän joku systeeemi saa siitä olla kiinni, että sattuu tsäkällä kohdalle hyvä tai sitten huono tyyppi. Vaikka ihmisethän niitä aina toteuttavat.

Mutta kaiken kaikkiaan mun pointtini ei ole mikään Fortum Tutor vaan huomio siitä, että tarvitaan valtavan paljon enemmän aivan konkreettista, ammattitaitoista ja ammattimaista valmennusta ja se voi osin toteutua piirien kautta, sillä seuroilla ei siihen ole yksinään resursseja. Piirinhän pitäisi olla seurojen yhteenliittymä.

[BrDead]

PS EDIT: Täällähän on muutama kertonut hyvistä kokemuksistaan ko. tutoroinnista. Yhteistä näille kokemuksille on ollut, että tutor on sattumalta ollut hyvä tyyppi. Mutta eihän joku systeeemi saa siitä olla kiinni, että sattuu tsäkällä kohdalle hyvä tai sitten huono tyyppi. Vaikka ihmisethän niitä aina toteuttavat.

Mutta kaiken kaikkiaan mun pointtini ei ole mikään Fortum Tutor vaan huomio siitä, että tarvitaan valtavan paljon enemmän aivan konkreettista, ammattitaitoista ja ammattimaista valmennusta ja se voi osin toteutua piirien kautta, sillä seuroilla ei siihen ole yksinään resursseja. Piirinhän pitäisi olla seurojen yhteenliittymä.

Juuri näin!

[joks11]

Jään odottamaan esimerkkiä systeemistä joka toimii hienosti vatipäiden voimalla.

Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että piiri- ja aluevalmentajia saisi olla enemmän. FT-ohjelma sen sijaan ei ole noista mitenkään pois.

Nyt kun tuli puheeksi, niin joku voisi kirjoitella kokemuksiaan huonoista tutoreista.

[Ailo]

Keskustelussa on noussut esiin Fortum Tutorit. Palloliiton ohjelma lasten valmennuksen (joista yli 90% on vapaaehtoisia) tueksi ja juniorivalmennuksen alkumatkan kehittämiseksi on tosiaan Fortumin rahoittama. Ohjelman sisällöstä ja tutoreiden koulutuksesta sekä valinnasta vastaa Palloliitto ja ohjelman vastaava Marko Viitanen. Fortum vastaa lisäksi mm. kesän turnaustutorointitapahtumista ja erilaisten markkinointiviestintämateriaalien luomisesta.

UEFA:n 2012 Euroopan parhaana ruohonjuuritason projektina palkittu ohjelma alkoi 2009. Nyt mukana on noin 90 tutoria ja noin 100 seuraa. Vuosittain tutorointia saa osakseen noin 2000 valmentajaa. Lisäksi 5 isossa turnauksessa pelien johtamistutorointia saa noin 700 valmentajaa. Suomalaisen junnufutiksen historian suurin Fortum Tutor -ohjelman järjestämä koulutustapahtuma syksyllä 2012 kokosi Eerikkilään yli 330 lasten valmentajaa oppiin. Tämä ohjelma on siis kehitetty ruohonjuuritasolle luomaan pohjaa mahdollisimman monen lapsen hyvälle futisharrastukselle isoissa tai pienissä seuroissa. Hyvä alkumatka ja pelo-ilo ovat myös ehdottomia edellytyksiä matkalla huippufutiksen polulla.

Ohjelmasta tehtyjen tutkimusten (KIHU) ja palautekyselyiden perusteella tutorin eli tukihenkilön tarvetta on paljon ja pääosin toimijat ovat olleet tyytyväisiä antiin. Aina ei tutorointiprosessi tai tutor ole onnistunut kiitettävästi, mutta pääosin palaute on ollut kiittävää. Lasten valmentajat haluavat selvityksen perusteella tukea kausisuunnitteluun ja työkalun lasten omatoimisen harjoittelun vauhdittamiseen. Näihin asioihin panostetaan tulevalla kaudella perustutorinnoinnin, vanhempien ohjeistamisen ja taitokulttuurin edistämisen lisäksi.

Lisätietoa: www.fortumtutor.fi

[SirLoser]

Hienoa.

Tälläkään foorumilla ei negatiivisia kokemuksia ole kuulunut oikeastaan mistään muualta kuin parin pahimman änkyrän suunnalta, joista nyt ei suuremmin kannata välittää.

[joks11]

Tälläkään foorumilla ei negatiivisia kokemuksia ole kuulunut oikeastaan mistään muualta kuin parin pahimman änkyrän suunnalta, joista nyt ei suuremmin kannata välittää.

Näin juuri. Eipä noita negatiivisia tarinoita ole tainnut kuulua vaikka kyselin.

[BrDead]

Näin juuri. Eipä noita negatiivisia tarinoita ole tainnut kuulua vaikka kyselin.

Kyselitkö muuallakin kuin täällä? Taitaa junnukoutsit ja vanhemmat pyöriä tuolla nappulafutis.comissa pääosin?

Mutta hyvä, jos homma on tietyn alkukankeuden jälkeen saatu pyörimään joka paikassa niin kuin sen oli suunniteltukin toimivan.

[John Rambo]

Kerran viikossa? Koko vuoden? No, jos lasketaan kesälomat ja flunssaviikot veks, niin esimerkiksi
- neljäkymmentä maalivahtitreeniä tai
- neljäkymmentä juoksutreeniä tai
- neljäkymmentä motoriikkatreeniä tai
- ylipäätänsä neljäkymmentä suunniteltua treenitapahtumaa

Sen sijaan esmes just maalivahtitreeneihin ja ylipäätänsä pelipaikkakohtaisiin sessioihin voisi olla tarvetta useammallakin joukkueella. Tämmöiset voi hoitaa mainiosti joukkueiden yhteistreeneillä. Kyse muissa paitsi maalivahtitreeneissä, jotka vaativat selvästi oman spesiaaliosaajansa, olisi pitkälti siitä, että lapset "herätetään" hiffaamaan, että ollaan menossa eteenpäin ja näin joukkueiden omat valmentajat saisivat toiminnalleen tukea.

Sen sijaan sillä, että valmentajien selän taakse ilmaantuu seisoskelemaan joku toisen seuran valmennuspäällikkö tms. tienatakseen oman liksansa, en näe ainakaan meille käyttöä.

Aika köykäinen määrä treenejä, kun ottaa vielä huomioon että seurojen pitäisi itse valita junnuistaan noihin tapahtumiin osallistuvat pelaajat, montaa kymmentähän siellä ei varmasti voi olla kerrallaan tila- ja muista rajoitteista johtuen, jos siis jotain tehoa treeneihin haetaan. Valmentajille on totta kai kysyntää muutenkin piirien tasolla, mutta tämmöisetkin mainitsemasi kuviot ovat jälleen kerran seuralähtöistä toimintaa. Jos ei ole resursseja järjestää, niin miksei ottaisi yhteyttä johonkin toiseen seuraan jolla resursseja löytyy? Onko se piirivalmentaja tässäkin pakollinen välikäsi? Samalla pienemmän seuran valmentajat voisivat mennä treeneihin itse oppimaan ja vaihtamaan ajatuksia. Muutamat seurat ovatkin saaneet yhteistyökuviot pyörimään edes siedettävällä tavalla, ja nykytilanteesta ei olisi vaikea parantaa jos vain halua kehitystyöhön löytyisi enemmän.

Valitettavan harvalla seuralla on edes tavoitteena maksimoida junnujensa mahdollisuuksia tavoittaa potentiaalinen huippunsa pelaajana, vaan tyydytään harrastelemaan. Aika hemmetin moni seura voisi nytkin tehostaa toimintaansa huomattavasti liittymällä tavoitteellisemman seuran kelkkaan ja hakemalla sieltä oppia valmentajilleen. Nyt halua tuollaiseen ei ole, sillä intohimoa puuttuu. Valitettavan surkealta monen jengin toiminta näytää kun treenejä käy väijymässä. Kuten BrDeadkin totesi, seuroja on myös yksinkertaisesti liikaa.

PS EDIT: Täällähän on muutama kertonut hyvistä kokemuksistaan ko. tutoroinnista. Yhteistä näille kokemuksille on ollut, että tutor on sattumalta ollut hyvä tyyppi. Mutta eihän joku systeeemi saa siitä olla kiinni, että sattuu tsäkällä kohdalle hyvä tai sitten huono tyyppi. Vaikka ihmisethän niitä aina toteuttavat.

Seurathan ovat ainakin tietämissäni tapauksissa valinneet tutor-toimintaan hakevat aktiivit itse, joten en usko sattumaan ainakaan tavoitteellisempien seurojen kohdalla. Pienempien seurojen kohdalla sattumalla on varmasti iso osansa, mutta sehän vain alleviivaa seurojen heikkoutta. Edelleenkin kaikki lähtee seuroista itsestään.

Kyselitkö muuallakin kuin täällä? Taitaa junnukoutsit ja vanhemmat pyöriä tuolla nappulafutis.comissa pääosin?

Forumin aktiivisuudesta päätellen ei sielläkään paljoa tapahdu. Kysy Viitalalta suoraan jos esimerkkejä kaipaat enemmän.

[joks11]

Kyselitkö muuallakin kuin täällä? Taitaa junnukoutsit ja vanhemmat pyöriä tuolla nappulafutis.comissa pääosin?

Mutta hyvä, jos homma on tietyn alkukankeuden jälkeen saatu pyörimään joka paikassa niin kuin sen oli suunniteltukin toimivan.

Täällä tuo huutelu tapahtui. Ajattelin, että jollain olisi jotain konkreettistakin valituksen lomaan. Ilmeisesti olin väärässä, mikä kyllä on ihan positiivinen signaali