Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[PEPO news]

Tässä lehtijuttu radikaalista ryhtiliikkeestä Lappeenrannassa

http://www.esaimaa.fi/Online/2016/09/04/PEPOn%20nuoret%20nostavat%20huippujalkapalloilun%20entist%C3%A4%20mustaa%20aukkoa%2C%20Lappeenrantaa%2C%20Suomen%20kartalle/2016121230074/4

[drone]

Tässä lehtijuttu radikaalista ryhtiliikkeestä Lappeenrannassa

Hienoa työtä Lappeenrannassa!

Kun näitä keskusteluja katsoo, niin väistämätön johtopäätös on, että on panostettava laadukkaaseen valmentajakoulutukseen ja saatava koulutettu valmentaja mahdollisimman monelle nuorelle pelaajalle. Jospa tuohon harjoittelumääriä, vanhempien kanssa tehtävää yhteistötä yms. koskevaan kinasteluunkin löytyisi vähitellen ratkaisu kun kaikki valmentajat käyvät läpi saman, yhtenäisen koulutusmyllyn. Jalkapalloilun perusasioissa lienee suotavaa, että erilaisia "totuuksia" on mahdollisimman vähän.

[upi]

Mielenkiintoinen väitös: kokonaisvaltainen pelaajan kehittäminen tärkeää lasten ja nuorten jalkapallovalmennuksessa. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/50117

[Sportacus]

Mielenkiintoinen väitös: kokonaisvaltainen pelaajan kehittäminen tärkeää lasten ja nuorten jalkapallovalmennuksessa. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/50117

Aika mietaa-tason settiä ainakin äkkiä vilkaisten. Jaksoiko joku lukea enemmän, löytyikö mitään uusia näkökulmia?

[Thalian]

Tuli tuossa tutustuttua islannin järjestelmään, kun siitä on paljon puhuttu ja sinne päin pitäisi ilmeisesti mennä. Pari faktaa keskustelun tueksi:
- valmentajat, jotka eivät ole täysipäiväisiä työntekijöitä, saavat keskimäärin noin 1500e/kk
- Valtio maksaa jokaiselle seuralle junioripäällikön
- kentistä ja klubitalosta maksetaan vain juoksevat kustannukset, kaupunki omistaa tilat, mutta ei ota muuten vuokraa
- Valtio antaa jokaiselle lapselle noin 300e harrastusrahaa, jolla ostetaan lapselle harrastus, vanhemmat maksavat lopun

Summaten: islannin mallia ei ihan liiton rahoilla tuosta vain otettavaksi. Paljon pitää tehdä vielä töitä valtion kanssa.

[drone]

Tuli tuossa tutustuttua islannin järjestelmään, kun siitä on paljon puhuttu ja sinne päin pitäisi ilmeisesti mennä. Pari faktaa keskustelun tueksi:
- valmentajat, jotka eivät ole täysipäiväisiä työntekijöitä, saavat keskimäärin noin 1500e/kk
- Valtio maksaa jokaiselle seuralle junioripäällikön
- kentistä ja klubitalosta maksetaan vain juoksevat kustannukset, kaupunki omistaa tilat, mutta ei ota muuten vuokraa
- Valtio antaa jokaiselle lapselle noin 300e harrastusrahaa, jolla ostetaan lapselle harrastus, vanhemmat maksavat lopun

Summaten: islannin mallia ei ihan liiton rahoilla tuosta vain otettavaksi. Paljon pitää tehdä vielä töitä valtion kanssa.

Parhaat puolet Islannin mallista pitäisi ottaa mukaan. Jos Suomi alkaa kopioida jotakin mallia yksi yhteen ilman ajatusta, siitä seuraa vain, että olemme jatkuvasti vuosia kilpailijoitamme jäljessä.

Mielestäni tuo valmentajien osaamistaso on kyllä asia, josta ei voida tinkiä piiruakaan. Kyseessä on niin perustavanlaatuinen tekijä myös ihan ruohonjuuritason jalkapallokulttuurin kannalta. Me olemme koulutuksen mallimaa, joten voisimme ehkä pystyä innovoimaan jotain ihan omaa tässä suhteessa tänne Suomeen. Jonkinlaista "Meidän Futiksen" ideaa? Identiteettiä! Valmentajakoulutuksen sisällössä täytyy olla muutakin kuin arkipäivän valmennustyön perusteita, taktiikoita jne. Siellä pitää löytyä jalkapalloilun henkinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Juniorivalmentajalla on tässä valtava merkitys. Pelkällä taktiikalla, taidolla ja fysiikalla ei pitkälle pötkitä, jos ei ole isompaa visiota ja lajirakkautta sekä näiden tuomaa intohimoa ja tahtoa viedä asioita eteenpäin.

Jos nyt oletetaan, että Palloliitto on tehnyt kaikkensa oman taloutensa tehostamiseksi mm. selkeyttämällä työtehtävät, pistämällä palkat raameihin ja katsomalla että avustukset on käytetty viimeistä senttiä myöten hyödyllisiin ("maksaviin") kohteisiin, ei varmaan auta muu kuin mennä ns. "lakki kourassa" valtiovallan edustajien kanssa palaveeraamaan. Jos mukana on näyttöä aiemmin saavutetuista tuloksista, selkeä ja toteutuskelpoinen suunnitelma ja hyvin perusteltu lisärahoituksen tarve, niin uskoisin, että kirstunvartijat tarkistavat noiden tukieurojen määriä. Helppoa se ei tietenkään nykyisessä taloustilanteessa ole, joten varmasti joudutaan kääntymään muidenkin rahoituslähteiden puoleen. Mutta tärkeintä on uskoa itse, että tässä tosiaan tehdään tärkeää työtä ison asian puolesta.

[ginikettu]

Tuli tuossa tutustuttua islannin järjestelmään, kun siitä on paljon puhuttu ja sinne päin pitäisi ilmeisesti mennä. Pari faktaa keskustelun tueksi:
- valmentajat, jotka eivät ole täysipäiväisiä työntekijöitä, saavat keskimäärin noin 1500e/kk
- Valtio maksaa jokaiselle seuralle junioripäällikön
- kentistä ja klubitalosta maksetaan vain juoksevat kustannukset, kaupunki omistaa tilat, mutta ei ota muuten vuokraa
- Valtio antaa jokaiselle lapselle noin 300e harrastusrahaa, jolla ostetaan lapselle harrastus, vanhemmat maksavat lopun

Summaten: islannin mallia ei ihan liiton rahoilla tuosta vain otettavaksi. Paljon pitää tehdä vielä töitä valtion kanssa.

Kuinka monta valmentajaa on yhteensä ja kuinka monta harrastajaa? Junioripäällikkö lienee täysipäiväinen? Kuinka suuria ovat seurat? Kuinka monta seuraa? Kuinka monta kenttää/klubitaloa? Kuinka paljon valmentajien koulutus maksaa ja mitä se koulutus vastaa palloliiton koulutuksissa?

Tuosta voisi joku tehdä arviota miten suomessa joku vastaava onnistuisi ja millä hinnalla.

Itse en noita isävalmentajia hylkäisi mitenkään, vaan näidenkin koulutukseen pitäisi laittaa resursseja ja vaatimuksia.

[Thalian]

Kuinka monta valmentajaa on yhteensä ja kuinka monta harrastajaa?

En osaa tähän vastata, mutta valmentajia oli "riittävästi" eli heidän rekrytointinsa ei ollut mikään ongelma. Mikä ei kyllä ole yllätys kun tiedetään palkkioiden suuruus.

Junioripäällikkö lienee täysipäiväinen?

Kyllä.

Kuinka suuria ovat seurat? Kuinka monta seuraa?

Futisseuroja on Islannissa ihan helvetisti (muistaakseni yksi seura per 2000 asukasta). Kokovaihtelut ovat kuitenkin todella suuria.

Kuinka monta kenttää/klubitaloa?

Ei tietoa, mutta ymmärtääkseni näitä on melko paljon.

Kuinka paljon valmentajien koulutus maksaa ja mitä se koulutus vastaa palloliiton koulutuksissa?

Hinnoista en tiedä, mutta Islannin järjestelmä on siinä mielessä erilainen kuin meillä, että siellä aloitetaan tuosta UEFA Bstä, mikä meillä tulee siis vasta EDC(ja C+) -kurssien jälkeen.

Itse en noita isävalmentajia hylkäisi mitenkään, vaan näidenkin koulutukseen pitäisi laittaa resursseja ja vaatimuksia.

Itsekin olen sitä mieltä, että isävalmentajat ovat varsin hyvä tapa järjestää futiksen valmentaminen.

[naumanen]

Tässä Hesarin keräämää vertailutietoa Suomen ja Islannin jalkapalloilusta:

[ginikettu]

Tuossa kuvassa absoluuttiset luvut johtavat vähän harhaan. Kuvan tiedot suhteutettuna pelaajamäärään (tuhatta pelaajaa kohti):

Koodia:

               ISL  FIN
UEFA Pro       0.64 0.85
UEFA A         9.95 1.33
UEFA B        19.82 5.11
Isot hallit    0.32 0.26
Pienet hallit  0.23 0.28
Minikentät     5.45 2.92

Ts. olosuhteiden taakse ei voi mennä kuin minikenttien osalta, mutta ennemminkin UEFA A/B -valmentajien määrissä on suuret erot. Todennäköisesti valmentajien "käyttöasteessakin" on eroa, jos kerran siellä maksetaan ihan oikeasti.

[drone]

Tuossa kuvassa absoluuttiset luvut johtavat vähän harhaan. Kuvan tiedot suhteutettuna pelaajamäärään (tuhatta pelaajaa kohti):

Koodia:

               ISL  FIN
UEFA Pro       0.64 0.85
UEFA A         9.95 1.33
UEFA B        19.82 5.11
Isot hallit    0.32 0.26
Pienet hallit  0.23 0.28
Minikentät     5.45 2.92

Ts. olosuhteiden taakse ei voi mennä kuin minikenttien osalta, mutta ennemminkin UEFA A/B -valmentajien määrissä on suuret erot. Todennäköisesti valmentajien "käyttöasteessakin" on eroa, jos kerran siellä maksetaan ihan oikeasti.

Eikös tuo valmentajamäärä selity sillä, että Islannissa ei ole näitä C-E-lisenssejä samaan tapaan kuin Suomessa?

Omalta osaltani myönnän, etten tiedä riittävästi koulutuksen sisällöistä ja tavoitteista, jotta pystyisin vertaamaan, kuinka suuri hyöty esim. juniorille on, jos häntä valmentaa B vs. C-lisenssin omaava valmentaja. Talonpoikaisjärki toki sanoo, että mitä korkeampi lisenssi, sitä parempi osaaja. Tosiasiassa kysymys tietysti on valmentajan motivaatiosta, siitä, mitä hän koulutuksessa oppii ja miten hän osaa soveltaa oppimaansa kentällä. Jos lisenssitasolla ei olisikaan esim. ns. "isävalmentajien" kouluttamisessa kovin suurta merkitystä, koulutuksen sisällöllä ja tavoitteilla on. Itse pidän tärkeänä ihan puhtaasti sitä intohimon, kulttuurin ja motivaation pääomaa, jota koulutuksista voi potentiaalisesti ammentaa (jos koulutukset on hyvin suunniteltu ja toteutettu).

[papadopoulos]

Tuossa kuvassa absoluuttiset luvut johtavat vähän harhaan. Kuvan tiedot suhteutettuna pelaajamäärään (tuhatta pelaajaa kohti):

Koodia:

               ISL  FIN
UEFA Pro       0.64 0.85
UEFA A         9.95 1.33
UEFA B        19.82 5.11
Isot hallit    0.32 0.26
Pienet hallit  0.23 0.28
Minikentät     5.45 2.92

Ts. olosuhteiden taakse ei voi mennä kuin minikenttien osalta, mutta ennemminkin UEFA A/B -valmentajien määrissä on suuret erot. Todennäköisesti valmentajien "käyttöasteessakin" on eroa, jos kerran siellä maksetaan ihan oikeasti.

Voisitko vielä suhteuttaa kunnalliset hallit ja varsinkin täysimittaiset kunnalliset hallit.

Jos pidät yksityistä hallia niin päästätkö koulut tai muuten vaan omatoimiset ilmaiseksi kuluttamaan halliasi jolla yritetät tehdä rahaa? Meillä seisoo yksityisiä halleja tyhjillään kun kunnat ei niistä mitään maksa ja koska niiden ovet on lukossa ellei sinne löydy maksavaa asiakasta.

Tässä maassa ei julkista rahaa ole ihan niin hirveästi valunut jalkapallon pariin. Tähän ei pidä sekoittaa mitään valtion rahoja jotka määräytyy lajiliittojen koon mukaan vaan tarkasteluun pitäisi ottaa kuntien käyttämä raha. Sitä rahaa ei jalkapallon olosuhteisiin mene ainakaan harrastajamäärien suhteessa.

[drone]

Tässä maassa ei julkista rahaa ole ihan niin hirveästi valunut jalkapallon pariin. Tähän ei pidä sekoittaa mitään valtion rahoja jotka määräytyy lajiliittojen koon mukaan vaan tarkasteluun pitäisi ottaa kuntien käyttämä raha. Sitä rahaa ei jalkapallon olosuhteisiin mene ainakaan harrastajamäärien suhteessa.

Valveutunut toimittaja olisi muuten voinut kysyä tästä jotakin terävää eilisessä Palloliiton tiedotustilaisuudessa. Onko liitossa ylipäätään tehty mitään aloitteita kuntien suuntaan tämän asian korjaamiseksi? Vai jätetäänkö se suosiolla seurojen vastuulle?

[Thalian]

Onko liitossa ylipäätään tehty mitään aloitteita kuntien suuntaan tämän asian korjaamiseksi? Vai jätetäänkö se suosiolla seurojen vastuulle?

Voin sanoa, että koko ajan tehdään aktiivisesti työtä uusien kenttien ja hallien saamiseksi niin piiri- kuin liittotasollakin.

[fingerström]

Tässä maassa ei julkista rahaa ole ihan niin hirveästi valunut jalkapallon pariin.

Täyttä roskaa tämäkin. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin omien panostusten lisäksi kaupunki lainoittaa käytännössä nollakorolla 40 % seurojen kenttähankkeista ja osallistuu aika hyvin näihin muillakin vähemmän näkyvillä tavoilla. Valtio osallistuu 25 % avustuksella ja lisäksi on sitten UEFA:n eli Palloliiton tukijärjestelmä.

Lisäksi kaupunki maksaa seuroille takaisin noin 45 % näitten maksamista kaupungin subventoimattomista vuoromaksuista eli käytännössä vuokrista, joita maksetaan palloiluhalleille ja omille tai naapuriseurojen kenttäyhtiöille. Laskin pikaisesti, että viime vuoden kuluista on seuroille näin palautettu about 500 000. Suhteellisen isoja ovat myös seurojen saamat kaupungin toiminta-avustukset, jotka btw ovat 80 % suunnatut junioreille.

Opetusministeriön, liiton ja piirien järjestelmien osuvuutta voisi enemmänkin miettiä. Tavalliset, junioritoimintaa omalla alueellaan määrätietoisesti harrastavat seurat eivät niistä rahoista kostu mitään. Ne menevät isojen seurojen palkkakuluihin.

[papadopoulos]

Täyttä roskaa tämäkin. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin omien panostusten lisäksi kaupunki lainoittaa käytännössä nollakorolla 40 % seurojen kenttähankkeista ja osallistuu aika hyvin näihin muillakin vähemmän näkyvillä tavoilla. Valtio osallistuu 25 % avustuksella ja lisäksi on sitten UEFA:n eli Palloliiton tukijärjestelmä.

Lisäksi kaupunki maksaa seuroille takaisin noin 45 % näitten maksamista kaupungin subventoimattomista vuoromaksuista eli käytännössä vuokrista, joita maksetaan palloiluhalleille ja omille tai naapuriseurojen kenttäyhtiöille. Laskin pikaisesti, että viime vuoden kuluista on seuroille näin palautettu about 500 000. Suhteellisen isoja ovat myös seurojen saamat kaupungin toiminta-avustukset, jotka btw ovat 80 % suunnatut junioreille.

Opetusministeriön, liiton ja piirien järjestelmien osuvuutta voisi enemmänkin miettiä. Tavalliset, junioritoimintaa omalla alueellaan määrätietoisesti harrastavat seurat eivät niistä rahoista kostu mitään. Ne menevät isojen seurojen palkkakuluihin.

Suomi on aika paljon muutakin kuin Helsinki. Lisäksi nuo luvut ja prosentit ei kerro mitään ellei niitä suhteuteta harrastaja määriin.

Turussa ei esimerkiksi ole yhtään kunnallista täysimittaista hallia ja kaupungilta ei saada rahaa rakentaa edes Veritasta valmiiksi.
Veikkausliigan stadionit on kamalia ja ne muutamat kunnollisetkin on yksityisten rakentamia.

[Pasilan kiusaaja]

Anteeksi, mutta on pakko kommentoida vielä harjoitusmääriin.

Itse olin aikanaan ihan ok tasoinen kundi. Aluesarja tuli väänettyy junnuna läpi ja B-SM:ssä pelattua.
Aikuisiällä tuli muutama kausi vedettyä 2. divarissa ja sitte voitti muu elämä.

En ymmärrä miten joku voi valittaa, että 14vuotiaalle voi olla liikaa 4 tapahtumaa viikossa. Itse aikanaan vedin tuossa vaihteessa 5 tapahtumaa viikossa eli 4 treeniä plus peli. Turnaukset sitten välillä siihen päälle. Aina oli 1 vp viikossa.

15 vuotiaana tuli sitten treenattua kovempaa. Kesällä liittyin myös miesten/A-junioreiden treenivahvuuteen ja tapahtumia alkoi olemaan viikossa se 7-10.

Lukiossa tuli parhaimmillaan vedettyä tahdilla: ma, ke, pe koulun aamutreenit missä meillä oli B-tason vetäjä. Koulusta mentiin 3 päivänä viikossa Akatemian treeneihin. Oma jengi treenas silloin 5 tapahtumaa viikossa ja talvella pääsi vielä pari kertaa viikossa liigajengin treeneihin. Kyllä tuota treenitahtia jaksoi ihan hyvin. Toki silloin piti hiukan keskustella ja neuvotella, että millaisia treenejä vedetään missäkin. Ei me joka tapahtumassa vedetty 100metrin viivajuoksua vaan keskityttiin paljon tekniikkaan ja pelinopeuden kehittämiseen.

[fingerström]

Lisäksi nuo luvut ja prosentit ei kerro mitään ellei niitä suhteuteta harrastaja määriin.

No suhteutetaan. HJK:n maksamat vuokrat yhtiöille, joita kaupunki ei valmiiksi subventoi eli lähinnä itselleen, olivat vuonna 2015 190 743 euroa. HJK sai kaupungilta takaisin 88 600 euroa. Vuoden 2015 lopussa HJK:lla oli rekisteröityneitä pelaajia 2717 eli tukea kenttävuokriin tuli 32,61 euroa per pelaaja ja kokonaiskulut olivat 70,20 per pelaaja. Sama suhde pienin muutoksin (johtuu esim siitä, kuinka paljon stadin vuoroja) on kaikilla, jotka vuokraavat joko itseltään tai joltain muulta kenttäyhtiöltä.

Kaupungin toiminta-avustusta HJK sai 78232 eli 28,80 per rekisteröity pelaaja. Toiminta-avustus on 80 % riippuvainen junnujen määrästä.

Minusta summat ovat melko isoja ja näissähän ei tietenkään ole mukana futisstadionin remontit yms. ja tämä on kuntien julkista rahaa. En usko, että stadi on tässä edes maan kärkeä.

...ja ne muutamat kunnollisetkin on yksityisten rakentamia.

Yksityiset rakentavat poikkeuksetta julkisella rahalla.

[papadopoulos]

No suhteutetaan. HJK:n maksamat vuokrat yhtiöille, joita kaupunki ei valmiiksi subventoi eli lähinnä itselleen, olivat vuonna 2015 190 743 euroa. HJK sai kaupungilta takaisin 88 600 euroa. Vuoden 2015 lopussa HJK:lla oli rekisteröityneitä pelaajia 2717 eli tukea kenttävuokriin tuli 32,61 euroa per pelaaja ja kokonaiskulut olivat 70,20 per pelaaja. Sama suhde pienin muutoksin (johtuu esim siitä, kuinka paljon stadin vuoroja) on kaikilla, jotka vuokraavat joko itseltään tai joltain muulta kenttäyhtiöltä.

Kaupungin toiminta-avustusta HJK sai 78232 eli 28,80 per rekisteröity pelaaja. Toiminta-avustus on 80 % riippuvainen junnujen määrästä.

Minusta summat ovat melko isoja ja näissähän ei tietenkään ole mukana futisstadionin remontit yms. ja tämä on kuntien julkista rahaa. En usko, että stadi on tässä edes maan kärkeä.

Yksityiset rakentavat poikkeuksetta julkisella rahalla.

Tuon vahvistetun kohdan takia lähdinkin haastamaan.

Se, että ne on sinusta isoja ei kerro vielä mitään siitä onko ne riittäviä ja minkälaisista summista puhutaan kun mietitään maita joiden kanssa joudumme kilpailemaan.
Jos ajatellaan esimerkiksi maita kuten Ruotsi, Norja, Tanska, Unkari ja Kroatia niin summien pitäisi olla näitä maita suurempia jos halutaan menestyä kun huomioidaan, että Suomella on näistä maista kaikkein vaikeimmat olosuhteet ja vähiten yksityistä rahaa käytettävissä. Lähes ainoa (ellei jopa ainoa...) Euroopan maa jossa urheiluun menevä yksityinen raha ei mene ensisijaisesti jalkapalloon.

Mietitäänpäs nyt hieman suhteita.
Tampereen kaupunki tulee todennäköisesti laittamaan uuteen jäähalliinsa summan joka on vähintään 700 € per jokainen rekisteröity pelaaja Suomessa. Eli siis yksi kaupunki suhteessa koko maan harrastajamäärään. En tiedä mikä on Tampereen kaupungin rekisteröityneiden pelaajien määrä, mutta jos arvioidaan sen pyörivän jossain 5 000 nurkilla päästään lukuun 10 000 €/rekisteröity pelaaja.
Ja nimitys "monitoimihalli" ei muuta tätä seikkaa miksikään. Jokainen täysijärkinen tietää tuon homman kuvion.

[Thalian]

Ja nimitys "monitoimihalli" ei muuta tätä seikkaa miksikään. Jokainen täysijärkinen tietää tuon homman kuvion.

Monitoimiareenoiden rakentaminen on kyllä melkoista itsepetosta. Ne maksavat aivan saatanasti pelkkään jäähalliin verrattua, ja eivät tule koskaan olemaan tuottavia laitoksia. Suomessa on tällä hetkellä oliko kolme tuollaista monitoimiareenaa, ja Tampereelle on tulossa neljäs. Jyväskylässäkin suunnitellaan jotain tuollaista ja vähemmän yllättäen futisihmiset eivät ole hirveän innostuneita aiheen tiimoilta, se kun tulee syömään aika ison kakun kaupungin liikuntapaikkarakentamisen rahoista.

[fingerström]

Tuon vahvistetun kohdan takia lähdinkin haastamaan.

Sä olet kyllä erikoinen jankuttaja. Aluksi sä väität, että julkista rahaa ei oikeastaan tule futiksen puolelle ja kun mä numeroilla näytän, että tulee, tempaiset jonkun vitun Tampereen monitoimihallin pintaan. Kai se nyt on sanomattakin selvää, että moiset hallit ovat korruptiivisia rakennelmia, mutta ei niillä ole sen enempää tekemistä sen kanssa, että ainakin stadissa
- kaupunki maksaa 45 % seurojen treenivuoroista
- kaupunki ja valtio yhdessä lainalla ja avustuksella jo rakennusvaiheessa kustantavat 65 % seuran kenttä- tai hallihankkeesta
- ylläpitovaiheessa stadi maksaa kaikenlaista, mm. 50 % kentän maapohjan vuokrasta (tietty itselleen, mutta asioitten on syytä mennä by the book)

Jos ei jo pelkästään näillä tuilla saa seuratoimintaa taloudellisesti pyörimään, kandee katsoa peiliin ja miettiä, mikä siinä ideassa on vikana.

Jostain syystä näyttää siltä, että sinä ja monet muut haluavat maahan valtion kontrolloimaa liikunta- ja urheiluapparaattia. Minä en sitä halua, vaan pikemminkin kansalaisyhteiskunnan eli seuratoiminnan vahvistamista. Joskus 70-l puolivälistä 80-luvun alkupuolelle Suomessa tehtiin politiikkaa, jossa kansalaisyhteiskunnan tehtäviä siirrettiin valtiolle, mitä esimerkiksi Ruotsissa ei koskaan tehty. Se oli virhe ja minusta nykyisen henkisen ilmapiirin aikana virhe voitaisiin korjata, mutta se edellyttää omaa aktiivisuutta eikä ruikuttamista.

[koera]

Laitoin aiemmin tänään papadopouloksen parin viikon huilille jatkuvan ylläkuvatun kaltaisen "keskustelun" takia.  

[drone]

Minä en sitä halua, vaan pikemminkin kansalaisyhteiskunnan eli seuratoiminnan vahvistamista.

Wikipedia: "Kansalaisyhteiskunta on ihmisten välinen suhdejärjestelmä, jossa jokainen yksilö rationalisoi oman toimintansa tai suhteensa muihin ihmisiin omiin etuihinsa, yhteisiin intresseihin tai yhteisiin arvoihin perustuen."

Suomalaisessa jalkapalloilussa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma: Yhteinen arvomaailma puuttuu. Näyttää siltä, että osa meistä haluaa kehittää Suomesta eurooppalaisen tason jalkapallomaan, osa taas painottaa jalkapalloilun merkitystä harrastuksena (ns. "kaikki pelaa"). Nyt joku sanoo, että nämä eivät sulje toisiaan pois. Eivät ne täysin suljekaan, mutta ensimmäistä tavoitetta (Suomi eurooppalaiseksi jalkapallomaaksi) ei voi saavuttaa ilman 100% panostusta. Ja ilman panostusta huippu-urheiluun ei jalkapalloilusta tule meillä koskaan suuren yleisön suosikkilajia. Jos taas meillä on tämä kahtiajako, 100% panostus ei ole mahdollinen. Harrastusideologiassa panostuksilla ei ole niin väliä, mutta menestyksen voimme siinä skenaariossa unohtaa. Yksittäiset seurat voivat ajaa omaa etuaan (ja se kuuluu markkinatalouteenkin), mutta suomalainen jalkapalloperhe ei ole riittävän suuri ja voimakas, jotta sillä olisi varaa jakautuneisuuteen tai siitä johtuvaan poukkoiluun esim. sen suhteen, miten asioita lähdetään kehittämään. Tarvitaan kokoava voima, joka auttaisi jalkapalloyhteisöä ponnistuksissa yhteisen päämäärän eteen. Ainakin omasta mielestäni se on Palloliitto, jonka tulee ottaa tässä roolia.

[Thalian]

Suomalaisessa jalkapalloilussa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma: Yhteinen arvomaailma puuttuu. Näyttää siltä, että osa meistä haluaa kehittää Suomesta eurooppalaisen tason jalkapallomaan, osa taas painottaa jalkapalloilun merkitystä harrastuksena (ns. "kaikki pelaa"). Nyt joku sanoo, että nämä eivät sulje toisiaan pois. Eivät ne täysin suljekaan, mutta ensimmäistä tavoitetta (Suomi eurooppalaiseksi jalkapallomaaksi) ei voi saavuttaa ilman 100% panostusta.

Pidän melko kammottavana tätä vaatimustasi 100% keskittymisestä vain huippujalkapalloiluun. Se kun tarkoittaisi esim sitä, että mun oma pelaaminen muuttuisi paljon vaikeammaksi.

Ja ilman panostusta huippu-urheiluun ei jalkapalloilusta tule meillä koskaan suuren yleisön suosikkilajia.

Kuten lentopallosta ja koripallosta on tullut suuren yleisön suosikkilajeja, kun niissä on laitettu kaikki paukut nimenomaan huippuihin?

Harrastusideologiassa panostuksilla ei ole niin väliä

Mistähän todellisuudesta tämä nyt oikein tuli? Ei ainakaan sellaisesta, missä minä elän.

[drone]

Se kun tarkoittaisi esim sitä, että mun oma pelaaminen muuttuisi paljon vaikeammaksi.
Mistähän todellisuudesta tämä nyt oikein tuli? Ei ainakaan sellaisesta, missä minä elän.

Minulla ei ole hajuakaan siitä, millaisessa todellisuudessa itse elät, joten olen pelkkänä korvana ja kuuntelen. Kerro pelaamisesi vaikuttimista, arvoista, arkipäivän rutiineistasi. Mistä sait kipinän? Mikä motivoi sinua jatkamaan? Mitä sinulle tarkoittaa "huippu"? Mikä on menestyksen mittari? Haluatko, että Suomi arvostaisi jalkapalloilua enemmän? Haluatko, että maajoukkueemme olisi vahvempi?

Kuten sanoin, minulle jalkapalloilun arvomaailma näyttäytyy Suomessa kahtiajakautuneena. Olisi ehkä helpompi etsiä siltoja jakautuneiden leirien välille, jos voisi ymmärtää paremmin, mitä jalkapalloperhe todellisuudessa haluaa.