FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
21.10.2018 klo 15:54:30 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 144 [145] 146 ... 156
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 371118 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #3600 : 10.02.2018 klo 10:36:22

Tämä nyt on tällaistä. Selvää on, että aniharvassa, jos missään seurassa kaikki tai edes suurin osa valmentajista noudattaa seuransa virallista kantaa. Epävirallisuuus edellä mennään, eikä seurat uskalla pitää arvoistaan kiinni, kun dreamteam koutsit saattavat muutoin vaihtaa vaihteeksi seuraa ja viedä pelaajat mukanaan. Kaikki matsit pitää voittaa keinolla, millä hyvänsä ja pelien jälkeen houkutellaan entistä parempia pelaajia, jotta oma ego saa jälleen lisänostetta.

Hävityn matsin jälkeen tylytetään pelaajia asioista, joita ei edes ole aloitettu opettamaan vielä. Paiskitaan juomapulloja ja potkitaan seiniä. Aiheena taisi olla henkinen valmennus...

Vanhemmat taas odottavat tuloksia kullannuppunsa kehityksessä vuosineljänneksittäin ymmärtämättä sitä, että vuosi vuodelta se 08-pelejä dominoivan rakkaan supertalentin näyttävyys ja dominointi vähenee pelin ja yhteistyön merkityksen lisääntyessä. Huono valmennus, kun oma lapsi ei teekään enää kymmenen maalia per matsi. Tasoero pitää kuroa takaisin suureksi, joten supertalentin tulee päästä vuoden vanhempaan ikäluokkaan treenaamaan.

Hyvä siitä tulee...

Tämä se on se totuus. Valitettavasti. Tuntuu siltä nykyään että juuri tuolla lasten urheilussa on täysi anarkia seuratasolla menossa, kun ylikunnianhimoiset vanhemmat ja valmentajat käyttävät lapsia pelinappulloinaan.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #3601 : 10.02.2018 klo 11:29:06

Tämä se on se totuus. Valitettavasti. Tuntuu siltä nykyään että juuri tuolla lasten urheilussa on täysi anarkia seuratasolla menossa, kun ylikunnianhimoiset vanhemmat ja valmentajat käyttävät lapsia pelinappulloinaan.

Kyllä "nykyään" on tilanne paremmin kuin ennen. Nyt se vaan näkyy jos joku näin toimii kun ennen kyseessä oli normi toimintatapa. Muistan yhdenkin 8-9 vuotiaiden pelin, jossa valmentaja tuskaili sekuntikellolla pelin loppua eikä kukaan asiaa ihmetellyt. Olin silloin n. 18 ja tajusin itsekin vasta vuosien päästä, että siinä oli joku pielessä.

Muutos ainakin osittain kiitos paljon parjatun "kaikki pelaa" -systeemin.
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #3602 : 10.02.2018 klo 12:36:42

Kyllä "nykyään" on tilanne paremmin kuin ennen. Nyt se vaan näkyy jos joku näin toimii kun ennen kyseessä oli normi toimintatapa. Muistan yhdenkin 8-9 vuotiaiden pelin, jossa valmentaja tuskaili sekuntikellolla pelin loppua eikä kukaan asiaa ihmetellyt. Olin silloin n. 18 ja tajusin itsekin vasta vuosien päästä, että siinä oli joku pielessä.

Muutos ainakin osittain kiitos paljon parjatun "kaikki pelaa" -systeemin.

Se ero minkä itse ainakin subjektiivisesti huomaan, jos peilaan miten esim. 90-luvulla me junioreita valmennettiin, on se että vielä silloin se oman lapsen myöhempi kiekkoammattilaisuus ei ollut niin tiedostettua, mutta nykyään se on, siinä määrin että on vanhempia jotka aloittavat sen oman lapsen ”koulimisen” jo kiekkokoulusta. Nykyään lasten vanhemmat valitsevat harrastuksia lapsilleen sen mukaan missä lajissa aikuisena on ammattilaisuutta, vielä pari vuosikymmentä sitten tällaiseen törmäsi vähemmän, vaikka oli sitä vähän silloinkin.
Varalämmittäjä

Poissa Poissa


Vastaus #3603 : 10.02.2018 klo 16:10:33

Itse ihmettelin  erään vanhemman kommenttia kun peluutin pelaajia tasaisesti peliajan suhteen peleissä (peluutustaulukko laadittu olemassa olevan pelaajamäärän mukaan) huolimatta pelaajien tasosta. Kuitenkin kyseessä on 7-9-vuotiaat ja peliin nimetään pelaajia 11 (tämä sen takia että pelaajia joukkueessa on yli 20 joka jaetaan kahteen joukkueeseen eri tasoja varten) ja jokainen pääsee pelaamaan.
Vanhempi sanoi että esim. salibandyssä 1. kenttä pelaa aina enemmän kuin 2. kenttä ja peliä edeltäneen treenin poissaolo voi pudottaa pelaajan 1. kentästä 2. kenttään.
Sanoin vanhemmalle että kun kyse on näin nuorista, niin jättäisin kyseisen harrastuksen pois tai vaihtaisin seuraa jossa pelaajat ovat tasa-arvoisia.
Kaihlamo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #3604 : 10.02.2018 klo 16:25:21

Ei sitten ole tullut mieleen että voisi tehdä kolme joukkuetta eri tasoille. Jos mun lapsi olisi joukkueessa, jossa on vaihtureita pelissä enemmän kuin pelaajia kentällä vaihtaisin seuraa välittömästi. Paskaa toimintaa jossa kustaan niiden innokkaimpien lasten muroihin.
mata91

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TPS


Vastaus #3605 : 10.02.2018 klo 18:11:11

Itse ihmettelin erään vanhemman kommenttia kun peluutin pelaajia tasaisesti peliajan suhteen peleissä (peluutustaulukko laadittu olemassa olevan pelaajamäärän mukaan) huolimatta pelaajien tasosta. Kuitenkin kyseessä on 7-9-vuotiaat ja peliin nimetään pelaajia 11 (tämä sen takia että pelaajia joukkueessa on yli 20 joka jaetaan kahteen joukkueeseen eri tasoja varten) ja jokainen pääsee pelaamaan.
Vanhempi sanoi että esim. salibandyssä 1. kenttä pelaa aina enemmän kuin 2. kenttä ja peliä edeltäneen treenin poissaolo voi pudottaa pelaajan 1. kentästä 2. kenttään.
Sanoin vanhemmalle että kun kyse on näin nuorista, niin jättäisin kyseisen harrastuksen pois tai vaihtaisin seuraa jossa pelaajat ovat tasa-arvoisia.
Oletko nyt ihan tosissaan sitä mieltä että tuo teidän toiminta on sillä tasolla, että sen perusteella on hyvä ruveta kritisoimaan muiden lajien peluutuksia?

Ihan pikaisella laskulla tarkemmista peluutuksista mitään tietämättä, jos teillä on 11 pelaajaa 5v5-pelissä niin vaikka maalivahtia vaihdettaisiin muiden vaihtojen mukana niin teidän kaverit pelaa sen 5/11 pelistä eli noin 45%. Jos kierrätyksestä laskee maalivahdin pois niin kenttäpelaajat pelaa 40%. Jos tuota verrataan tuohon haukkumaasi säbään, jossa kaksi ketjua(?), niin 60:40 peluutuksella ykköskenttä pelaa selkeästi enemmän kuin kakkoskenttä ja silti ne kakkoskentän kaverit pelaa saman verran kuin teidän kaikki pelaajat.
Baggio_

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves, Arsenal


Vastaus #3606 : 10.02.2018 klo 19:17:35

Oletko nyt ihan tosissaan sitä mieltä että tuo teidän toiminta on sillä tasolla, että sen perusteella on hyvä ruveta kritisoimaan muiden lajien peluutuksia?

Ihan pikaisella laskulla tarkemmista peluutuksista mitään tietämättä, jos teillä on 11 pelaajaa 5v5-pelissä niin vaikka maalivahtia vaihdettaisiin muiden vaihtojen mukana niin teidän kaverit pelaa sen 5/11 pelistä eli noin 45%. Jos kierrätyksestä laskee maalivahdin pois niin kenttäpelaajat pelaa 40%. Jos tuota verrataan tuohon haukkumaasi säbään, jossa kaksi ketjua(?), niin 60:40 peluutuksella ykköskenttä pelaa selkeästi enemmän kuin kakkoskenttä ja silti ne kakkoskentän kaverit pelaa saman verran kuin teidän kaikki pelaajat.

5vs5 peliin mukaan 7 pelaajaa (8 ihan max) ja 8vs8 peliin 11 pelaajaa mukaan. Ihan älytöntä enempää ottaa mukaan, peliaika jää hyvin vähäiseen.

Toinen asia mikä näissä peluutuksissa mättää, niin pelottavan moni joukkue vetää 2 min kiekkovaihdolla. Ei mitään järkeä.
Varalämmittäjä

Poissa Poissa


Vastaus #3607 : 10.02.2018 klo 20:19:03

Oletko nyt ihan tosissaan sitä mieltä että tuo teidän toiminta on sillä tasolla, että sen perusteella on hyvä ruveta kritisoimaan muiden lajien peluutuksia?

Ihan pikaisella laskulla tarkemmista peluutuksista mitään tietämättä, jos teillä on 11 pelaajaa 5v5-pelissä niin vaikka maalivahtia vaihdettaisiin muiden vaihtojen mukana niin teidän kaverit pelaa sen 5/11 pelistä eli noin 45%. Jos kierrätyksestä laskee maalivahdin pois niin kenttäpelaajat pelaa 40%. Jos tuota verrataan tuohon haukkumaasi säbään, jossa kaksi ketjua(?), niin 60:40 peluutuksella ykköskenttä pelaa selkeästi enemmän kuin kakkoskenttä ja silti ne kakkoskentän kaverit pelaa saman verran kuin teidän kaikki pelaajat.
Joukkue käsittää 11 pelaajaa ja kaksi joukkuetta 22-23 eli kaksi ryhmää joissa molemmissa 11-12 pelaajaa. Peleihin ei ole koskaan kaikki tulleet vaan pääsääntöisesti 9 tai vähemmän. Tällöin jokainen pelaa puoli peliä tai karvan yli.
Ja tämä ihmettely kommentti tuli pelaajan vanhemmalta jonka lapsi pelaa salibandyjoukkueessa jossa pelaajien peliaikaerot (70-30- 75-25) ovat suurempia ja peluutus tapahtuu pääsääntöisesti palaajien taitojen perusteella, ei sillä että kaikki pelaisi tasaisesti. Se kun ei ole vielä mitenkään minulta pois että pelaajat arvostan yhtä korkealle ja jokainen saa samanmoisen mahdollisuuden näyttää taitonsa.
Kaihlamo
Laitatko rahaa tilille niin osallistutaan useampaan sarjaan (seuramme ilmoittaa joukkueen sarjaan ja ottaa välistä aimo siivun) ja pakotat pelaajat peleihin kipeinäkin? Ai jaa Baggiokin on kustantamassa joukkueemme pelaamista kolmella ryhmällä?
Joukkueemme koostuu kahdesta ikä-luokasta ja yli-ikäisyys tulee esteeksi ja seuraavaksi se että esim. piirisarjaa ei nuoremmalle ikäluokalle ole ollut tarjolla.Se on mahdotonta perustaa kolmea joukkuetta samaan sarjaan jos oletus on että joihinkin peleihin ei riitä pelaajia tai rikotaan piirin sääntöjä tupla-edustuksella (saman päivän aikana eri joukkueissa pelaaminen) Myöskin yli-ikäisen pelaaminen eri sarjatasoilla estää sen että korvaavia pelaajia ei voi mistään ottaa. Kun on pelattu kahdella joukkueella ns. samalla tasolla on pelaajia voitu vaihtaa ja erääseenkin peliin nimettiin 5 pelaajaa jotka pääsivät paikalle kun alunperin nimetyistä vain kaksi pääsi peliin.
Ja kun että tiedä mistä kommenttia annatte niin jätän ne omaan arvoonsa. Koko joukkueen pelaajista 9-10 harrastaa jalkapalloa enemmän tosissaan ja lopuille se on harrastus muiden joukossa. Osallistuminen on vaihtelevaa joten mitään vakiomäärää pelaajia ei peleihin ole odotettavissa. Tulevaan kauteen ollaan menossa kolmella joukkueella, mutta tähän pitää piiristä saada jonkinmoinen ohjeistus mahdollisten pelaajamuutosten suhteen kesken sarjan. Se onkin helppoa paperilla piirrellä kolme joukkuetta pelaajista, mutta se karu tosiasia on että jokainen pelaaja ei ole paikalla nimetyssä joukkueessaan joka pelissä. Eli jokaisessa nimetyssä joukkueessa olisi pelaajia 7-8.  Tuosta kun ottaa sen 2-3 pois niin vaihtopelaajia ei olekaan yhtään.
Baggio_

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves, Arsenal


Vastaus #3608 : 10.02.2018 klo 20:27:26

Joukkue käsittää 11 pelaajaa ja kaksi joukkuetta 22-23 eli kaksi ryhmää joissa molemmissa 11-12 pelaajaa. Peleihin ei ole koskaan kaikki tulleet vaan pääsääntöisesti 9 tai vähemmän. Tällöin jokainen pelaa puoli peliä tai karvan yli.
Ja tämä ihmettely kommentti tuli pelaajan vanhemmalta jonka lapsi pelaa salibandyjoukkueessa jossa pelaajien peliaikaerot (70-30- 75-25) ovat suurempia ja peluutus tapahtuu pääsääntöisesti palaajien taitojen perusteella, ei sillä että kaikki pelaisi tasaisesti. Se kun ei ole vielä mitenkään minulta pois että pelaajat arvostan yhtä korkealle ja jokainen saa samanmoisen mahdollisuuden näyttää taitonsa.
Kaihlamo
Laitatko rahaa tilille niin osallistutaan useampaan sarjaan (seuramme ilmoittaa joukkueen sarjaan ja ottaa välistä aimo siivun) ja pakotat pelaajat peleihin kipeinäkin? Ai jaa Baggiokin on kustantamassa joukkueemme pelaamista kolmella ryhmällä?
Joukkueemme koostuu kahdesta ikä-luokasta ja yli-ikäisyys tulee esteeksi ja seuraavaksi se että esim. piirisarjaa ei nuoremmalle ikäluokalle ole ollut tarjolla.Se on mahdotonta perustaa kolmea joukkuetta samaan sarjaan jos oletus on että joihinkin peleihin ei riitä pelaajia tai rikotaan piirin sääntöjä tupla-edustuksella (saman päivän aikana eri joukkueissa pelaaminen) Myöskin yli-ikäisen pelaaminen eri sarjatasoilla estää sen että korvaavia pelaajia ei voi mistään ottaa. Kun on pelattu kahdella joukkueella ns. samalla tasolla on pelaajia voitu vaihtaa ja erääseenkin peliin nimettiin 5 pelaajaa jotka pääsivät paikalle kun alunperin nimetyistä vain kaksi pääsi peliin.
Ja kun että tiedä mistä kommenttia annatte niin jätän ne omaan arvoonsa. Koko joukkueen pelaajista 9-10 harrastaa jalkapalloa enemmän tosissaan ja lopuille se on harrastus muiden joukossa. Osallistuminen on vaihtelevaa joten mitään vakiomäärää pelaajia ei peleihin ole odotettavissa. Tulevaan kauteen ollaan menossa kolmella joukkueella, mutta tähän pitää piiristä saada jonkinmoinen ohjeistus mahdollisten pelaajamuutosten suhteen kesken sarjan. Se onkin helppoa paperilla piirrellä kolme joukkuetta pelaajista, mutta se karu tosiasia on että jokainen pelaaja ei ole paikalla nimetyssä joukkueessaan joka pelissä. Eli jokaisessa nimetyssä joukkueessa olisi pelaajia 7-8.  Tuosta kun ottaa sen 2-3 pois niin vaihtopelaajia ei olekaan yhtään.

Minkä ihmeen takia pitäisi ilmottautua enempään kuin riittää pelaajia? Eihän sun joka peliin tarvi nimetä kaikkia pelaajia. Exceliin taulokko, kuka pelaa missäkin ja saa jaettua osallistumisen hyvin tasan ja vielä tasoryhmien mukaan. Kustannusten osalta myös harkkapelejä on helppo järjestää, puhelin käteen ja naapuri seuraan soittoa.

Meinaan älytöntä se + 10 pelaajalla 5vs5 on lähteä pelaamaan.
Kaihlamo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #3609 : 10.02.2018 klo 20:39:20

Hobbytason toimintaa siis ja valmentajan  asennoituminen on näköjään samaa tasoa.  Ootko koskaan selvittänyt miksi pelaajat on noin isolla prosentilla pois pelaajan juhlapäivinä?

Miksi seura ottaa ison siivun sarjailmoittautumismaksuista? Kuulostaa keksityltä tai jos on totta niin kannattaisko vaihtaa seuraa?
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #3610 : 10.02.2018 klo 21:09:29

Mikäs katastrofi se on, jos kerran kaudessa käy niin, että 5 vs 5 -peliin ei ole vaihtureita?
Varalämmittäjä

Poissa Poissa


Vastaus #3611 : 10.02.2018 klo 21:19:52

Minkä ihmeen takia pitäisi ilmottautua enempään kuin riittää pelaajia? Eihän sun joka peliin tarvi nimetä kaikkia pelaajia. Exceliin taulokko, kuka pelaa missäkin ja saa jaettua osallistumisen hyvin tasan ja vielä tasoryhmien mukaan. Kustannusten osalta myös harkkapelejä on helppo järjestää, puhelin käteen ja naapuri seuraan soittoa.

Meinaan älytöntä se + 10 pelaajalla 5vs5 on lähteä pelaamaan.
Laitan pienen kysymys patterin ja kun saan niihin edes jonkinmoisen järkevän vastauksen niin voin avata tilannetta vähän enemmän.
Riittääkö sinulla kiinnostusta excel-taulukointiin pelaajien peliajan suhteen? Tasoryhmien väliset muutokset,  myös ikäluokat huomioiden piirin säännöt tulee vastaan joukkueemme kohdalla kuten aiemmin mainitsin. Joukkueemme vanhempi ikäluokka kun sattuu sisältämään joukkueen parhaimmat ja heikoimmat pelaajat joten tasoryhmiin jakaminen tuo tuon yli-ikäisyysongelman.
Kesällä harkkapelit helppoja, talvella kustannuskysymys (omalla joukkueelle/seuralla ei ole omia talviharjoitushalleja ja muita joukkueita joilla olisi on alueella pari). Tosin nuoremmalle porukalle harkkapelit vaikeampia järjestää,koska muissa seuroissa toiminta ympäristökunnissa paljon heikompaa. Viime vuonna piirisarjaa ei muiden joukkueiden puuttuessa järjestetty ollenkaan.

Kaihlamo
Miksi pelaajat on pois?
Viimeksi peleistä pois olleet pelaajat olivat kaikki kuumeessa. Viime treeneistä 4 oli pois muun harrastuksen takia ja 4 kuumeen takia. Se että pelaajat osallistuvat eri vuoden aikaan erilailla peleihin on ihan normaalia, tuo esimerkkini peli oli kesäkuun lopussa jolloin moni oli perheensä kanssa kesälomareissuilla.  
Laitanko seuran toiminnanjohtajan numeron että voit kysellä miksi piirisarjamaksu peritään joukkueilta paljon korkeampana kuin se palloliiton sivuilla on?Selityksiä löytyy aina seuran puolelta kustannuksista, mutta kyseessä on kaupungin ainoa seura ja jos lähdet sponssaamaan treenimatkoja jne niin laitan tilinron koska olet kovasti innokas sponssaamaan joukkuettamme jos joukkueemme siirtoa ehdottelet. Muuten toimintaympäristön mahdollinen vaihto olisikin ollut asialistalla. Nykyiset kesäharjoittelu olosuhteet on erittäin hyvät ja joukkueen pelaajia lähellä joten tähän ei kovinkaan suuresti miinusta voi laittaa.
Baggio_

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves, Arsenal


Vastaus #3612 : 10.02.2018 klo 21:47:24

Laitan pienen kysymys patterin ja kun saan niihin edes jonkinmoisen järkevän vastauksen niin voin avata tilannetta vähän enemmän.
Riittääkö sinulla kiinnostusta excel-taulukointiin pelaajien peliajan suhteen? Tasoryhmien väliset muutokset,  myös ikäluokat huomioiden piirin säännöt tulee vastaan joukkueemme kohdalla kuten aiemmin mainitsin. Joukkueemme vanhempi ikäluokka kun sattuu sisältämään joukkueen parhaimmat ja heikoimmat pelaajat joten tasoryhmiin jakaminen tuo tuon yli-ikäisyysongelman.
Kesällä harkkapelit helppoja, talvella kustannuskysymys (omalla joukkueelle/seuralla ei ole omia talviharjoitushalleja ja muita joukkueita joilla olisi on alueella pari). Tosin nuoremmalle porukalle harkkapelit vaikeampia järjestää,koska muissa seuroissa toiminta ympäristökunnissa paljon heikompaa. Viime vuonna piirisarjaa ei muiden joukkueiden puuttuessa järjestetty ollenkaan.

Kaihlamo
Miksi pelaajat on pois?
Viimeksi peleistä pois olleet pelaajat olivat kaikki kuumeessa. Viime treeneistä 4 oli pois muun harrastuksen takia ja 4 kuumeen takia. Se että pelaajat osallistuvat eri vuoden aikaan erilailla peleihin on ihan normaalia, tuo esimerkkini peli oli kesäkuun lopussa jolloin moni oli perheensä kanssa kesälomareissuilla.  
Laitanko seuran toiminnanjohtajan numeron että voit kysellä miksi piirisarjamaksu peritään joukkueilta paljon korkeampana kuin se palloliiton sivuilla on?Selityksiä löytyy aina seuran puolelta kustannuksista, mutta kyseessä on kaupungin ainoa seura ja jos lähdet sponssaamaan treenimatkoja jne niin laitan tilinron koska olet kovasti innokas sponssaamaan joukkuettamme jos joukkueemme siirtoa ehdottelet. Muuten toimintaympäristön mahdollinen vaihto olisikin ollut asialistalla. Nykyiset kesäharjoittelu olosuhteet on erittäin hyvät ja joukkueen pelaajia lähellä joten tähän ei kovinkaan suuresti miinusta voi laittaa.

No on mulla itsellä käytössä mm. pelitapahtumien, pelikertojen ja harjoitusläsnäolon seurantaan excelit. Laita yv:tä niin pistän sulle valmiit pohjat niissä on kolmeen tasojako. Ei vie paljon aikaa, kun valmiisiin pohjiin naputtelee,
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #3613 : 19.02.2018 klo 11:43:12

Jatkan asian pohdintaa täällä, kun olisi mennyt sen verran paljon ohi tuolla Oulun junnut – keskustelussa.

Jos ei ole hallia, niin silloinhan omatoiminen harjoittelu tekonurtsilla talvella on hankalaa. Tämä kelpaa selitykseksi sille, että teknisen osaamisen osalta ollaan perässä. Mutta sitten kun on halli, mutta ei kuitenkaan voida treenata, niin onko sille enää selitystä? Miksi kenttämestari heittää innokkaan futatreenaajan ulos? Onko kuitenkin kyse enemmän asenteesta kuin olosuhteista?

Täälläpäin ongelmat ovat juuri samoja. Parin vuoden aikana on kuitenkin näkynyt pieniä valonpilkahduksia valmentajien, hallijohdon ja seurojen asenteessa. En ole varma onko asioista sovittu seurojen välillä, seurojen sisällä vai edes valmentajien kesken, mutta näin olen itse asiat "rekisteröinyt".

Pikkuhallissa ei tahdo olla oikein tilaa lämmitellä, kun treenit ovat edellisillä kesken. Innokkaimmat treenaajat tulevat usein kuitenkin jo hyvissä ajoin kikkailmenaan. Treenaavan joukkueen vetäjä jättää aina hieman tilaa seuraaville lämmitellä ja treenailla ennen omia treenejä.

Isommassa hallissa kenttä on yleensä jaettu kahteen osaan. Kenttien väliin jätetään n. 10 – 15 metrin vyöhyke jossa mahtuu niinikään treenailemaan ja lämmittelemään.

Valmentajat opastavat poikia siitä miten omalla ajalla hallille tullessa tulee käyttäytyä. Moni valmentaja (ainakin oman porukan) ovat sanoneet että jos tulee kysymään luvan niin valmentaja osoittaa paikan jossa voi omatoimisesti harjoitella. Näin pojat voivat sanoa kenttämestarille että ovat kysyneet ajasta maksavan porukan valmentajalta luvan olla paikalla. Kun paikalla on oman seuran väkeä niin aina on luvan kanssa löytynyt paikka jossa olla. Myös parin muun seuran kanssa homma onnistuu, mutta ei vielä kaikkien. Ehkäpä tämäkin korjaantuu tulevaisuudessa.

Käsittääkseni myös halliyhtiön kanssa on keskusteltu asiasta. Kenttämestari ei enää vaan kiellä, vaan kertoo missä voi olla ja mitä voi tehdä.

Toivottavasti edes joku sai kiinni siitä mitä tässä haen takaa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3614 : 06.03.2018 klo 23:05:42

Tämä tässä pelin lomassa kaikille, jotta taas kun ensi kerralla aletaan väittelemään asiasta voi kaivaa faktaa asiasta: https://www.eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #3615 : 07.03.2018 klo 16:37:06

Tämä tässä pelin lomassa kaikille, jotta taas kun ensi kerralla aletaan väittelemään asiasta voi kaivaa faktaa asiasta: https://www.eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/

Itse olen pitkään tästä puhunut ja täällä foorumillakin siitä maininnut, että monipuolisuus ja monilajisuus eivät ole sama asia. Ongelma tulee siinä että suomalainen juniorivalmennus jalkapallossa, ei pelkästään yleisliikunnan osalta vaan myös itse lajiharjoittelun osalta, ei ole riittävän monipuolista jotta lapselle riittäisi yhden lajin seuraharjoituksissa käyminen joka sitten täydentyy muulla omalla liikunnalla kavereiden ja perheen kanssa. Tämän takia tämä paini monipuolisuuden ja monilajisuuden välillä on jatkuvasti esillä, ja siksi vanhemmat kuskaavat lapsiaan paljon useissa lajeissa, ja siten vapaa-aika omaan liikuntaan jää vähälle. Ja siten ollaan tässä hyvin sekavassa yhtälössä.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #3616 : 28.03.2018 klo 15:13:40

Tämmöseen törmäsin:

https://yle.fi/uutiset/3-10134769

Mitä porukka mieltä? Mun mielestä tosi tärkeä homma.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #3617 : 30.03.2018 klo 16:22:25

Tämmöseen törmäsin:

https://yle.fi/uutiset/3-10134769

Mitä porukka mieltä? Mun mielestä tosi tärkeä homma.

Jos lähdetään vaikka siitä, ettei kaikkien kanssa tarvi olla kaveri, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen kun kerran samassa joukkueessa ollaan. Parhaimmillaan joukkue on tiivis kaveripiiri ja se kaveruus/ystävyys jatkuu jopa pitkälle aikuisikään saakka. Tapasin tuossa erään valmentamani pelaajan pikkuveljen joka oli perustamassa entisten pelikavereiden kanssa puulaakijoukkuetta kun suurin osa oli jo muuten aktiivisen uran lopettanut. Ovat nyt kuitenkin jo lähempänä kolmeakymmentä, joten hienoa kun on kaverit edelleen yhteydessä. Tietysti se on joukkueelle hyväksi kun voidaan olla kavereita keskenään ja puhalletaan yhteen hiileen, opitaan ryhmässä toimimista ja tuetaan pelikaveria vaikeina hetkinä. Mutta ei sitä oikein voi pakottaa ketään olemaan kenenkään kaveri joukkueessakaan. Mutta toimeen pitää tulla ja kiusaamista ei saa hyväksyä. Siihen on puututtava välittömästi.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool


Vastaus #3618 : 30.03.2018 klo 20:47:32

Tietysti se on joukkueelle hyväksi kun voidaan olla kavereita keskenään ja puhalletaan yhteen hiileen, opitaan ryhmässä toimimista ja tuetaan pelikaveria vaikeina hetkinä. Mutta ei sitä oikein voi pakottaa ketään olemaan kenenkään kaveri joukkueessakaan. Mutta toimeen pitää tulla ja kiusaamista ei saa hyväksyä. Siihen on puututtava välittömästi.

Joukkueissa on syytä erottaa ystävyys ja pelikaverius.

Kaikki eivät viihdy hyvin toistensa seurassa eivätkä ole ystäviä. Kuitenkin kun pelataan samassa joukkueessa,  pitää puhaltaa riittävästi yhteen hiileen ja pyrkiä tulemaan toimeen muiden kanssa. Valmentajan yhtenä tehtävänä on vaatia, ettei joukkueessa vallitse anarkia.

Jokaisella pelaajalla pitää olla myös omaa vastuuta siitä että joukkueessa on hyvä henki. Hyvää henkeä ei voi pakottaa, mutta sitä voi edistää. Treeneissä olennaista on harjoitteiden tekeminen riittävässä määrin kaikkien kanssa, ryhmiä vaihdellen, ei vain omien kavereiden, se opettaa toimimaan kaikkien kanssa, vaikka kaikkien naama ei miellyttäisikään.

Toisaalta joukkueen henkeä myrkyttäviin tapoihin kuten kiusaamiseen tai muihin tarkoituksellisesti pahaa mieltä aiheuttaviin tapoihin pitää puuttua, myös yksilötasolla. Hengen myrkyttämiselle olisi hyvä olla melkein nollatoleranssi.
tab

Paikalla Paikalla


Vastaus #3619 : 03.04.2018 klo 17:12:43

Tämmöseen törmäsin:

https://yle.fi/uutiset/3-10134769

Mitä porukka mieltä? Mun mielestä tosi tärkeä homma.

Itseltä meni innostus jalkapalloharrastukseen siinä vaiheessa, kun kaikki kolme ikäluokan joukkuetta yhdistettiin yhdeksi suureksi ryhmäksi ja yhtäkkiä treeneissä on 30 tuntematonta kaveria ja joukko tuntemattomia valmentajia antamassa ohjeita tälle suurelle ryhmälle, josta sitten muodostettiin tasojoukkueet. Tuossa vaiheessa olisi pitänyt järjestää enemmän harjoitusten ulkopuolella oheistoimintaa, jossa olisi tutustunut väkisin muihin pelaajiin. Treeneihin kun ei yleensä tulla juttelemaan kavereiden kanssa, vaan pitää keskittyä tekemiseen.
« Viimeksi muokattu: 03.04.2018 klo 17:30:37 kirjoittanut tab »
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #3620 : 04.04.2018 klo 09:45:20

Yllämainitut on tärkeitä asioita, mutta itse näen että tämä on yksi asia millä voitaisiin korjata, ainakin osittain, suurta dropout-lukua siinä 14-16 ikävuoden kantturoilla (tab tätä sivusikin).

Sellainen mielikuvat tullut, että kun joskus katsonut kansainvälisestikin kovien pelimiehien haastatteluja tai lukenut elämänkertoja, niin aika usein sinne parhaimpien muistojen kastiin eivät välttämättä olekaan jääneet mestaruuskannut tai hienot maalit, vaan tunne joukkuehengestä ja yhteenkuuluvuudesta.

Vaikka kuinka olisi 5 vuotiiasta asti tiennyt haluavansa messiksi ja ammattilaiseksi, niin tulee vastoinkäymisiä, motivaatioongelmia, epäuskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Esimerkiksi teini-iässä ja aikuistumisen kynnyksellä varmaan aika yleisiä fiiliksiä. Näissä tilanteissa täytyy olla joku muu syy mennä treeneihin ja pysyä hommassa mukana. Joukkue, joukkuehenki ja -voima ovat niitä asioita jotka auttavat eteenpäin.

Itsekin lopetin aktiivijalkapallon 16-17 vuotiaana juuri sen takia, että joukkueen vetovoima ei ollut tarpeeksi kova. Henki ei ollut paras mahdollinen ja kun oli loukkaantumisia eikä itseluottamus ollut häävi, niin höntsäfutisporukan veto oli liian suuri. Sinänsä ei jalkopallomaailma mitään menettänyt, mutta näin kävi myös parille muulle tyypille joilla mahdollisuuksia olisi ollut vaikka vähän ylemmäskin. Meidän ikäluokasta ei tainnut yhtään huippufutaajaa tulla (eikä mikään ihme sillä valmennuksella :) ja harjoittelulla), mutta pari kaveria kävi liigassa kokeilemassa ja osa pelaili 1 ja 2 divaritasolla vähän pitenpäänkin. Ko. tyypit eivät välttämättä olleet niitä "lahjakkaimpia" vaan niitä jotka jaksoivat pysyä mukana ja joille joukkue tarjosi enemmän.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3621 : 07.04.2018 klo 11:08:27

Jos halutaan oikeasti muutosta niin seuraavien asioiden pitää muuttua:

Olosuhteet riittäviksi kaikkialla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tarvitsemme vielä merkittävästi enemmän lämmitettäviä tekonurmia, jalkapallohalleja ja pihakenttiä lähiympäristöön. Tämä on jossain päin Suomea jo hyvällä tasolla(esim. pk-seutu), mutta jossain päin Suomea todella heikolla tasolla(esim. Pirkanmaa). Ja siellä aivan loppupäässä se tarkoittaa, että meillä pitäisi olla stadionit missä pelata liigaa säästä huolimatta. Näistä viimeinen kuuluu mielestäni myös seurojen tehtäväksi, mutta lasten ja nuorten olosuhteissa pitäisi yhteiskunnan olla isommassa roolissa. Mitä paremmat olosuhteet ja mitä enemmän olosuhteita yhteiskunnan tuella, niin sitä helpompi olisi myös saada isommat massat liikkumaan ja harrastuksen hinta pysymään kurissa. Nyt esim. pk-seudulla missä olosuhteet ovat kunnossa, niin samalla harrastuksen hinta on karannut käsistä. Tästä päästään seuraavaan.

Harrastamisen hinta järkeväksi, jotta emme menetä liikaa lahjakkaita poikia/tyttöjä urheilun parista ostarin nurkalle. Tässä esim. Islannissa on hyvä esimerkki kun on tuettu riittävästi urheilua, niin samalla saatu isot massat mukaan urheiluun, mutta myös se kilpapää menestynyt paremmin. Nyt lahjakas yh-lapsi voi hyvin jäädä pois, vaikka olisi kuinka lahjakas, kun ei ole vain rahaa. Tämä on samalla myös yhteiskunnan arvokeskustelua. Halutaanko että saadaan enemmän lapsia urheilun pariin. Jalkapallo kuitenkin verrattuna suurimpaan osaan lajeista matalakustanneista, jos vain tukea olisi(vrt. vaikka jääkiekko).

Nämä kaksi ensimmäistä olivat ns. yhteiskunnan muutoksia ja panostuksia. Seuraavat sitten mitä jalkapallon sisällä pitäisi tehdä paremmin.

Valmennuskoulutus uudelle tasolle, jotta valmennusksen taso nousee. Tällä hetkellä valmennuksen taso on aivan liian kirjavaa ja esim. ns. valmennus lisenssit ei takaa oikein mitään. Eikä niitä kauheasti toki edes ole. Tähän palloliitto onkin tekemässä muutoksia, joten katsotaan mitä tulee tapahtumaan. Mielestäni yksi merkittävä asia olisi entistä enemmän taata mahdollisuus erikoistua tiettyihin ikävaiheisiin ja antaa niihin valmennuskoulutusta. Esim. 10-14 vuotiaiden valmennukseen, 14-18vuotiaiden, 6-10 vuotiaiden, jne. C+ valmennuskurssi on hyvä muutos, mutta entistä enemmän tarvitsemme valmentajia, jotka olisivat erityisosaajia tietyissä ikäluokkavaiheissa, samalla toki halliten laajasti ymmäryksen tasolla vaatimuksen muissakin ikävaiheissa.

Seurojen selvän profiloitumisen, jotta rajallitset resurssit voidaan käyttää mahdollisimman hyvin. Nykyisin liian moni seura pyrkii tekemään kaikkea mahdollista harraste-, haaste-, ja kilpatasoilla. Eli samalla koitetaan olla näitä kaikkia, vaikka resurssit ei riittäisi. Näinpä olisi tärkeää, että voitaisiin tukea esim. sitä pienempää seuraa jonka tavoite on taata mahdollisimman laadukas toiminta esim. E-ikäluokkavaiheeseen saakka kaikille, josta eteenpäin seura keskittyisi vain harrastetoiminnan mahdolllisimman laadukkaaseen vetämiseen. Nämä seurat voisivat samalla olla ylpeitä siitä, että hoitavat tämän asian hyvin ja ne omat lahjakkaimmat pelaajat olisi saatu hyvään alkuun sekä siihen alueen kilpaseuraan. Josta päästään viimeiseen kohtaan...

Alueelliset akatemiat, joiden tehtävänä olisi tarjota oman alueensa motivoituneimmille pelaajille se riittävän laadukas ympäristö kehittyä kohti mahdollista ammattilaisuutta. Samalla tämään alueellisen akatemian(joko seura tai liitto-vetoinen riippuen alueesta) tehtävä olisi kehittää alueen muita seuroja. Seura-vetoisessa mallissa tuki tulisi palloliitolta tälle akatemialle, jonka tehtävänä siis kouluttaa muita seuroja. Nyt sitten moni varmaan miettii että mitä jos ei kehitä? No sitten A) muut akatemiat kehittyvät paremmin, koska pelaajatuotanto heikkenee B) palloliiton seurannassa löydettäisiin muu akatemia-malli. Näitä alueellisia akatemioita voisi olla Suomessa 6-12. Riippuen vähän ikäluokkavaiheista. Esim. niin että D-ikäluokkaan saakka kaksi, jonka jälkeen enää yksi. Tavoite ei ole siis kasata 10-12 pelaajaa lapsena yhteen joukkueeseen ja panostaa vain heihin, vaan saada sillä sen hetkiselle ryhmälle mahdollisimman hyvät olosuhteet ja samalla kehittää jatkuvasti niitä alueen muita seuroja ja niiden toimintaa. Nykyisellään meillä on tilanne, että alueellisesti muutamista innokkaista pelaajista pitävät jotkut seurat väkisin kiinni, kehitys menee ohitse näillä pelaajilla ja hukkaamme ison potentiaalin. Samalla toki myös niiden isojen seurojen toiminnassa on isoja puutteita, koska se asema riittää siihen alueelliseen pärjäämiseen. Kuitenkin tässä mallissa se mittatikku omasta toiminnasta ei olisi se alueellinen pärjääminen, vaan koko Suomen kattava pärjääminen. Tämä malli myös mahdollistaisi paremman kouluyhteistyön, joka on merkittävä tekijä jos tahdotaan toimintaa kehittää nykyisestä.

Viimeisen kohdan toteuttamiseenkin löytyy alustava malli minulta, siis tarkemmin, joten palloliitto yv:tä vain...

Tämän hetken puuhastelulla ja marginaalisilla muutoksilla ei kehitystä tapahdu. Tai jos tapahtuu, niin muualla mennään entistä kovempaa vain eteenpäin.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool


Vastaus #3622 : 07.04.2018 klo 22:35:55

Jos halutaan hyvät olosuhteet ja hyvä valmennus, harrastamisen kustannukset pomppaavat ihan varmasti rajusti ylöspäin. Taivaasta ei vaan sada rahaa.

Kyllähän jääkiekon junioriolosuhteet tulevat merkittävältä osin siitä, että jäävuorot maksavat reilusti ja junnujen valmentamisestakin maksetaan yleisesti muutakin kuin pähkinöitä.



Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #3623 : 08.04.2018 klo 10:04:21


Jortsukan viesti on sellainen, jonka minä olisin voinut kirjoittaa, jos vain noin hyvin osaisin. Lyhyessä viestissä ei kaikkea voi purkaa, mutta noiden pääotsikoiden alle minäkin haasteet ja kehityskohteet lajittelisin.

Olosuhteet ovat kehittyneet valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tekemistä toki vielä riittää. Ollaan kuitenkin ihan hyvässä kurssissa, kunhan ei seisahduta tähän.

Harrastamisen hinta on haaste saada "järkeväksi". Kansainvälisesti seuroilla on rahaa, koska jalkapallo siellä on bisnestä. Suomessa jalkapallo on pisnestä, joka korkeimmallakin sarjatasolla on jatkuvaa eloonjäämistaistelua. Se, kuinka paljon on yhteiskunnallisesti oikeutettua laittaa rahaa yhden lajin kilpaurheilun tukemiseen, on laajemman keskustelun paikka. Islannissa, tuolla Pohjoismaiden Tampereella, näin tehtiin. Suomessa tätä tuskin tapahtuu, joten vaihtoehdoksi jää se, että pelaajakasvatukseen tulee enemmän rahaa emoseuroilta. Ei ihan helppo yhtälö sekään. Vanhempien kukkarot alkavat olla kupatatut.

Valmennuskoulutusta on käsittääkseni uudistettu ja valmentajien koulutukseen on osoitettu rahaa. Ero on silti melkoinen, kun vertaa vaikkapa Espanjaan, jossa valmentajaksi voi opiskella yliopistossa. Suomessa pitäisi saada pystyviä valmentajia koulutettua paitsi tasoltaan myös lukumääräisesti paljon enemmän. Kelvollisia kilpajoukkuevalmentajia miten kuten löytyy, mutta heti kärjen takana taso tippuu jyrkästi.

Seurojen profiloitumisesta olen samaa mieltä. Liian moni "kilpaseura" pitää taloudellisen kannattavuuden nimissä haastaja- ja harrastetoimintaa yllä. Toiminnalla kampitetaan alueellinen yhteistyö, kun kärkiseuran intresseissä on kerätä kaikki pelaajat oman katon alle, kun seudun pienemmät seurat kituvat tai lopettavat ikäluokkia kokonaan. Tähän hyvä vastaus olisi Jortsukan esittämä akatemiaseura, joka toimii valtakunnallisesti ja vain valtakunnallisesti. Olen omissa mielipiteissäni käyttänyt sanaa kärkiseura, koska oikeat akatemiat ovat Suomessa vielä syntymättä.

Olen samaa mieltä akatemioista. Lukumääräkin osuu (Helsinki, Espoo, Lahti, Tampere, Turku, Jyväskylä, Seinäjoki, Kuopio, Oulu, Rovaniemi...mitä unohdin?). Sivulauseessa tulee mainittua myös kouluyhteistyö, joka on yksi pelaajakehityksessä ehdottomasti huomioitava asia, joka toistaiseksi toimii huonosti tai ei ollenkaan.  Mitä pelaajakehitykselle tekeekään, jos treenit voidaan suunnitella siten, että käytettävissä oleva aika ei alakaan neljältä vaan aamu kahdeksalta.

Akatemioiden suurin kysymys on raha, jota ei ole.

Drop out ilmiö on toki haaste, mutta minä pidän sitä enemmän edellä mainittujen ongelmien oireena kuin itse ongelmana.   Parhaan kipulääkkeen määrääminen päänsärkyyn ei hoida itse sairautta. Harrastaisitko itse, jos valmennus on huonoa, harjoituksia on liian vähän ja huonoissa olosuhteissa, treenimatkaa tulee tunti suuntaansa, joukkueessa puolet hönöilevät mitä huvittaa ja vanhemmat maksavat koko touhusta itsensä kipeiksi. Minä ainakin lopettaisin.

En ole Palloliitto, mutta saanko Jortsukka yv:llä kotimaisen akatemiamallisi puhtaaksi kirjoitetun ja vastaväittäjän tarkistaman mallin luettavaksi. Änkytän siitä sitten lisää.
« Viimeksi muokattu: 08.04.2018 klo 10:13:32 kirjoittanut Lenko »
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #3624 : 08.04.2018 klo 11:46:08

Seurojen profiloitumisesta olen samaa mieltä. Liian moni "kilpaseura" pitää taloudellisen kannattavuuden nimissä haastaja- ja harrastetoimintaa yllä.

Ongelmahan tässä on se, että ilman haastaja- ja harrastepelaajien tuomaa rahaa myöskään kilpajoukkueet eivät voi toimia. Palataan taas rahaan, eli kilpaseuroillakaan ei ole vara profiloitua, koska ilman suuria massoja toiminnan järjestäminen ei ole taloudellisesti mahdollista.

 
Sivuja: 1 ... 144 [145] 146 ... 156
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines