Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Lenko]

-

[petteri72]

Jätä työsi. Teet asiantuntemuksellasi nopeasti miljoonia euroja kuukaudessa. Olet nimittäin maailman ainoa ihminen, joka pystyy nimeämään pikkulapsista tulevat huippu-urheilijat. Toki meillä on seuraksesi lukuisa joukko kotimaisia nappulavalmentajia, jotka uskovat olevansa juuri tällä tavalla poikkeuksellisen kyvykkäitä, joten kilpailu tästä pseudotieteen kärkinimen tittelistä on kova.

Liikunnallisesti lahjakas on eri asia kuin tuleva huippu-urheilija. Aika nuorissakin lapsissa on helppo erottaa ne lapset, jotka EIVÄT OLE liikunnallisia ja joista EI VOI KOSKAAN tulla huippu-urheilijoita.

Noin 95% ihmisistä on geeneiltään niin hitaita, luontaiselta kestävyydeltään niin huonoja ja liikuntavietiltään sen verran heikkoja, ettei mitään edellytyksiä huippujalkapalloilijaksi ole. Tämä näkyy isoina eroina jo nuorella iällä. Toki parhaan 1% tai 5 % erottaminen nuorella iällä ei millään onnistu, mutta likimain huonoimman 75 % erottaminen on kyllä varsin helppoa, tuossa joukossa voi toki olla jouku nipin napin 90 % tasolla geeneissä oleva liikunnallisesti heikosti kehittynyt, mutta ei ketään joka pääsisi ihan huipulle.

[Varalämmittäjä]

Lenko ei näköjään ymmärrä eroa huippu-urheilun ja urheilullisesti lahjakkaan välillä. Ja huippu-urheilu kannattaa sisällyttää 5-9-vuotiaista puhuttaessa?
Kyllä joukkueessa kuin joukkueessa ne kehittyneemmät erottuu aika nopeasti ja tiettyjä pelillisiä omaksumisia nuoret oppivat huomattavasti eri tahtia.
Rehellisesti voin sanoa, että tasan yksi yllätys on tässä vajaassa kahdessa vuodessa joukkueessamme tapahtunut, kun reilun vuoden harrastanut on aiemmalta tasoltaan noussut  hienosti parissa kuukaudessa selkeästi tsemppaavaksi ja yritteliääksi pelaajaksi. Muuten tasoerot on vain kasvaneet ja ne enemmän lahjakkaat (n. ylin kolmannes) karkaavat keskiporukalta. Toki helposti voi treeneihin osallistuvista nähdä ketkä nämä ylimmän kolmanneksen pelaajat ovat. Ne on ne, jotka käy lähes kaikissa treeneissä.
Ei tällaiseen tarvita asiantuntemusta vaan pelkkää treenien pitämistä ja pelaajia seuraamalla.
Jos oma lapsesi on heitetty joukkueeseen jossa pelaajia ei mielestäsi saa kannustaa palloa tavoitellessa huutamaan että minä niin enpä tiedä kannattaako sekaantua lajiin sen enempää. Itse olen mielissäni jos joku pelaaja puhuu kentällä muille pelaajille.

[Lenko]

-

[Lenko]

-

[Metsän poika]

 Hienoa, jos on Varalämmittäjä on todennut eniten treenaavien kehittyvänkin eniten. Tuo nyt ei mistään luontaisesta urheilullisesta lahjakkuudesta kerro. Eikä aiemmin mainittu pärjääminen kahdessa lajissa - päin vastoin, viittaisi enemmän siihen, että kehitysvaihe on kilpatovereita edellä.
 Esimerkiksi koulumenestyksen suhteen alkuvuodesta syntyneiden on todettu pärjäävän paremmin. Sama koskee myös jalkapalloa. www.hs.fi/tiede/art-2000005514615.html Etu on olemassa koko lapsuuden - ja seuraa eri mekanismein aikuisuuteen.
 Eli havainto siitä, että aiemmassa vaiheessa hyvin pärjänneet pärjäävät myös isompina, voi olla oikea. Mutta tulkinta siitä, että taustalla kyseessä on jokin urheilullinen lahjakkuus on väärä. Taustalla vaikuttaa tutkimustiedon perusteella kehitysvaihe.
 Jos kaikki saisivat omaan tasoonsa sopivan haastavaa ja laadukasta valmennusta, erojen pitäisi murrosiässä tasoittua. Mutta kaikki tiedämme, että enemmän siihen kärkiporukkaan panostetaan, kuin ynnä muut osastoon.

 E. Eli Lenkon edellistä viestiä komppaan.

[Varalämmittäjä]

Hienoa, jos on Varalämmittäjä on todennut eniten treenaavien kehittyvänkin eniten. Tuo nyt ei mistään luontaisesta urheilullisesta lahjakkuudesta kerro. Eikä aiemmin mainittu pärjääminen kahdessa lajissa - päin vastoin, viittaisi enemmän siihen, että kehitysvaihe on kilpatovereita edellä.
 Esimerkiksi koulumenestyksen suhteen alkuvuodesta syntyneiden on todettu pärjäävän paremmin. Sama koskee myös jalkapalloa. www.hs.fi/tiede/art-2000005514615.html Etu on olemassa koko lapsuuden - ja seuraa eri mekanismein aikuisuuteen.
 Eli havainto siitä, että aiemmassa vaiheessa hyvin pärjänneet pärjäävät myös isompina, voi olla oikea. Mutta tulkinta siitä, että taustalla kyseessä on jokin urheilullinen lahjakkuus on väärä. Taustalla vaikuttaa tutkimustiedon perusteella kehitysvaihe.
 Jos kaikki saisivat omaan tasoonsa sopivan haastavaa ja laadukasta valmennusta, erojen pitäisi murrosiässä tasoittua. Mutta kaikki tiedämme, että enemmän siihen kärkiporukkaan panostetaan, kuin ynnä muut osastoon.

 E. Eli Lenkon edellistä viestiä komppaan.

Ja tähän voin mainita että tässä ylimmässä kolmanneksessa pelaa joukkueestamme toiseksi ja kolmanneksi nuorimmat jotka ovat vuoden ja 8 sekä vuoden ja 10 kuukautta nuorempia kuin vanhimmat. Alimmassa kolmanneksessa on taas kolme pelaajaa joista yksi on koko joukkueen vanhin sekä kaksi muuta jotka ovat alkuvuonna syntyneitä ja näin ollen samassa ryhmässä olevia yli 1,5 vuotta vanhempia. Eli mitä etua se ikä tuokaan jos liikunnallisesti lahjakas kävelee ikäperusteisen selityksen yli?

[Manselainen]

Ja noita havaintoja ei voi mitenkään perustella normaalin tilastollisen vaihtelun avulla?

Mitäs jos selvittäisit, mikä on kunkin juniorin kokonaisliikuntamäärä (jalkapallo+muut lajit+muu liikunta). Voin pistää vaikka vuosipalkkani panokseksi sen puolesta, että tuo korreloi lähes täysin sen kanssa, mikä on pelaajien taitotaso ja selittää myös kuvailemasi "liikunnallisen lahjakkuuden".

Aika usein "liikunnallisesti lahjakkaalla" lapsella on pari vuotta vanhempi sisarus, jonka kanssa on alettu touhuamaan keskimääräistä nuorempana ja jonkinlaista peliä ja vääntöä -> "harjoitustunteja" on kertynyt harrastuksen aloittamiseen mennessä prosentuaalisesti paljon enemmän kuin muilla ikätovereilla -> vaikutetaan muita lahjakkaammalta.

[Varalämmittäjä]

Valhe ,emävalhe ja tilasto.
Se kokonaisiikunta määrä ei merkitse paljoakaan jos lajit eivät mitenkään palvele toisiaan: jalkapallo ja taitoluistelu? Pitkän matkan juoksu ja jalkapallo? Telivoimistelu ja jalkapallo?
Pääsääntönä joukkueessa on että mitä enemmän muita pallopelejä harrastaa niin sen huonompi on jalkapallossa. Salibandya pelaava on laiska osallistumaan jalkapallossa kun nuoret pelaavat salibandya pienellä kentällä jossa liikkua ei tarvitse niin paljon (tästä juttelin myös fysiikkavalmentajan kanssa joka tiesi mitä tuleva kausi tuo tullessaan kun pelaajat siirtyvät isolle kentälle ja liikkua pitää paljon enemmän). Tanssia (mitä ikinä se sitten onkaan) harrastavat omaavat huonot kimmoisuus ominaisuudet tai sitten tanssi ei kehitä näitä ominaisuuksia ollenkaan. Puolet ylimmästä kolmanneksesta ei harrasta muuta liikuntaa kuin jalkapalloa. Partio, kuvaamataito jne.
Yksi ns. lahjakas liikunnallisesti harrastaa useita lajeja ja omaa isoveljen jonka kanssa vääntänyt nuoruuden pihapelejä. On useissa lajeissa (uinti, hiihto, juoksu jne) koulun edustajana, mutta ei jalkapallokentällä omaa mitään muuta muista poikkeavaa ominaisuutta kuin kovaa pelaamisen. Taidollisesti ylimmän kolmanneksen puoliväliä, peliälyllisesti heikoimpia.

[Linkki]

Telinevoimistelu ja jalkapallo ei tue toisiaan? Tai juoksu (mikä tahansa matka) ja jalkapallo? Ei mitään kehonhallintaa, hapenottokykyä tai ihan vain sitä kilpailullisuutta? Nyt lähdetään kyllä aika kauas siitä, mitä itse olen oppinut valmennustaipaleella. Tietysti yksilölajeja harrastavalla on usein puutteellinen peliäly, mutta että salibandy ei tukisi vaikkapa räjähtävyyttä; täältäkö luin?

[Varalämmittäjä]

Telinevoimistelu ja jalkapallo ei tue toisiaan? Tai juoksu (mikä tahansa matka) ja jalkapallo? Ei mitään kehonhallintaa, hapenottokykyä tai ihan vain sitä kilpailullisuutta? Nyt lähdetään kyllä aika kauas siitä, mitä itse olen oppinut valmennustaipaleella. Tietysti yksilölajeja harrastavalla on usein puutteellinen peliäly, mutta että salibandy ei tukisi vaikkapa räjähtävyyttä; täältäkö luin?

Jos näkisit kyseisen pelaajan pelaavan salibandya tai jalkapalloa niin räjähtävyydestä ei ole tietoakaan. Jos pelipaikkana on toteutettuna alhaalle makaamaan jäävä puolustaja molemmissa lajeissa ei sitä räjähtävyyttä ole tiedossakaan. Juuri tästä pelaajasta fysiikkavalmentaja sanoi että tulevat kaudet bandyn puolella ovat vaikeimmat kun kentän koko kasvaa ja liikkuminen lisääntyy. Yleistää ei kannata koska pelaajat ovat yksilöitä, joillekin sitä räjähtävyyttä ei koskaan tule, koska eivät halua harjoitella asioita jotka tuntuvat vaikeilta tai liian väsyttäviltä (juu tällaisia pelaajia löytyy).
Pitkiä matkoja juokseva omaa räjähtävän lähdön, mutta ei sitä osaa jalkapallossa käyttää vaan mieluummin junnaa dieselmäisesti, ihan samalla tavalla kuin pitkää matkaa juostessa. Jos useampi peli peräkkäin niin kunto loppuu jossain kohdassa (johtuen eniten pelityylistä kun pelaaja liikkuu mieluummin kuin liikuttaisi palloa).
Pari vuotta vanhemmissa pelaa yksi salibandya hyvin pelaava jota useaan joukkueeseen on kutsuttu pelaamaan. Räjähtävyyttä ja nopeita liikkeitä on, mutta pieni koko ja heikohko haastokyky rajoittaa jalkapallossa kun kaksinkamppailussa jää toiseksi koon takia. En näe itse tätä ongelmana, mutta se vaatisi valmentajalta vähän pelisilmää peluuttaa näitä jonkin ominaisuuden omaavia heille sopivammilla paikoilla eikä hentoista pelaajaa laiteta rouhimaan palloa vastustajan isoimmalta pelaajalta. 
Kyllä sen ymmärrän että monipuolinen harrastaminen on hyvästä, mutta tarkoittaako se monilajista? Jos nuo taitoluistelijat harjoittelee sen 4-5 kertaa jäällä ja 2-3 kertaa oheiset viikossa niin ainakaan meidän joukkueessa se ei näy jalkapalloa tukevana vaan enemmänkin haitallisena. Keskittyminen heikompaa, vammoihin perustuva laiskottelu jne kilpakaudella on paljon suurempaa kuin off-seasonilla.
Tässä unohdetaan se sukupuolien väliset erot, jotka ovat aika paljon suuremmat kuin yleensä poikien valmentajat tai poikien kanssa toimivat luulevat.

[petteri72]

Millaista joukkuetta valmennat? Onko pelaaja-aines leikkaus koko paikkakunnan pojista (ei selkeää erottumista eritasoisiin joukkueisiin) vai onko paikkakunnalla selvästi parempia joukkueita, jotka ovat vieneet parhaat pojat päältä?

[Snoopy]

On tätä taas ihan hullua lukea... Melkein tekisi mieli huolestua, mutta onneksi kentänlaidalla olevien vanhempien jutut on vielä hullumpia...

-Snoopy-

[Linkki]

Pari vuotta vanhemmissa pelaa yksi salibandya hyvin pelaava jota useaan joukkueeseen on kutsuttu pelaamaan. Räjähtävyyttä ja nopeita liikkeitä on, mutta pieni koko ja heikohko haastokyky rajoittaa jalkapallossa kun kaksinkamppailussa jää toiseksi koon takia. En näe itse tätä ongelmana, mutta se vaatisi valmentajalta vähän pelisilmää peluuttaa näitä jonkin ominaisuuden omaavia heille sopivammilla paikoilla eikä hentoista pelaajaa laiteta rouhimaan palloa vastustajan isoimmalta pelaajalta.  

Ei jumalauta.. Kai tälle pelaajalle voi 1v1 opettaa? Omassakin joukkueessa on pari pelaajaa, jotka painavat 40 kg (14-vuotiaita siis), mutta silti pärjäävät laidalla ja kärjessä hyvin nopeuden ja räjähtävyyden turvin. Ja jos ei saa palloa isoimmalta pelaajalta pois, niin ainakin helvetti soikoon yrittävät edes hidastaa ja roikkuvat mukana hamaan tappiin asti. Ja olivat siis todella huonoja haastoissa, mutta kolmen kuukauden 1v1-teemaisen periodin jälkeen ottivat isoja harppauksia. Lisäksi nämä kaksi pelaajaa saavat todella aggressiivisen prässin aikaan, jos näin määrätään.

Nyt alkaa tuntua joko vahvalta trollilta tai sitten ollaan  jossain paikkakunnalla, missä mitkään juniorivalmennuksen lainalaisuudet eivät päde.

E: Vaihdettu sana "jätkä" sanaan "pelaaja"

[BlueJ]

Tässä unohdetaan se sukupuolien väliset erot, jotka ovat aika paljon suuremmat kuin yleensä poikien valmentajat tai poikien kanssa toimivat luulevat.

Millaista joukkuetta valmennat? Onko pelaaja-aines leikkaus koko paikkakunnan pojista (ei selkeää erottumista eritasoisiin joukkueisiin) vai onko paikkakunnalla selvästi parempia joukkueita, jotka ovat vieneet parhaat pojat päältä?

Ja jos ei saa palloa isoimmalta jätkältä pois, niin ainakin

Varalämmittäjä kirjoittaa tyttöjoukkueista.
Jokainen voi pohtia, onko asiat sukupuolesta riippumatta samanlaisia vai ei.
Mutta kannattaa tämä ainakin huomioida, kun asioista lukee ja niihin kommentoi.

Osalla on kokemusta toimimiesta tyttö- ja poikajoukkueiden kanssa - ymmärrettävästi ei kuitenkaan kaikilla.

[PaoloRos]

On tätä taas ihan hullua lukea... Melkein tekisi mieli huolestua, mutta onneksi kentänlaidalla olevien vanhempien jutut on vielä hullumpia...

-Snoopy-

Sama tuli mieleen ja varsinkin, jos nämä kirjoittelijat ovat vastuussa jonkun joukkueen valmentamisesta. Ei hyvä heilahda, jos noilla asenteilla, ymmärryksellä ja taidoilla viedään suomalaista jalkapalloa (tai ihan mitä vain urheilulajia) eteenpäin.

[Linkki]

Sama tuli mieleen ja varsinkin, jos nämä kirjoittelijat ovat vastuussa jonkun joukkueen valmentamisesta. Ei hyvä heilahda, jos noilla asenteilla, ymmärryksellä ja taidoilla viedään suomalaista jalkapalloa (tai ihan mitä vain urheilulajia) eteenpäin.

Eritelkääs vähän, että keitä kirjoittajia tarkoitatte. Itse ainakin otan mielelläni palautetta vastaan näkemyksistäni valmennusta koskien ihan puhtaasti kehittymisen kannalta.

[PaoloRos]

Eritelkääs vähän, että keitä kirjoittajia tarkoitatte. Itse ainakin otan mielelläni palautetta vastaan näkemyksistäni valmennusta koskien ihan puhtaasti kehittymisen kannalta.

aloitetaan vaikka siitä mitä täällä kiveen hakattuina yritettiin todistella;

*että liikunnallisuus, urheilullisuus ei ennustaisi mitään jatkoa ajatellen
*että harjoitteluinnostus ja kokonaisliikuntamäärä(määrä, oma sitoutuneisuus) ei tarkoittaisi mitään
*että muut jalkapalloa tulkevat lajit eivät merkitsisi mitään
*että alkuvuonna syntyneet dominoisivat ikäluokkassa

vaikka nuo esimerkkinä ja varsinkin niin että jos valmennuksesta tai ohjauksesta vastaava aikuinen uskoo noihin asioihin, niin enpä kyllä halua olla samassa joukkueessa mukana.

[Metsän poika]

aloitetaan vaikka siitä mitä täällä kiveen hakattuina yritettiin todistella;

*että liikunnallisuus, urheilullisuus ei ennustaisi mitään jatkoa ajatellen
*että harjoitteluinnostus ja kokonaisliikuntamäärä(määrä, oma sitoutuneisuus) ei tarkoittaisi mitään
*että muut jalkapalloa tulkevat lajit eivät merkitsisi mitään
*että alkuvuonna syntyneet dominoisivat ikäluokkassa

vaikka nuo esimerkkinä ja varsinkin niin että jos valmennuksesta tai ohjauksesta vastaava aikuinen uskoo noihin asioihin, niin enpä kyllä halua olla samassa joukkueessa mukana.

Jos luetun ymmärtäminen on tuota luokkaa, niin en kauheasti lähtisi kommentoimaan.

 Pointteja joita itse olen tuonut esiin:
 *Lapsesta ei voi sanoa, johtuuko hänen pärjäämisensä kyseisenä hetkenä "urheilullisuudesta" (ts paremmista ominaisuuksista, jotka tulevat olemaan muita edellä aikuisenakin) vai yksilöllisestä kehitysvaiheesta.
 *Ryhmätasolla jo 1/2v ikähyvitys on merkitsevä. Se ei tarkoita, että yksilötasolla 1/2v vanhemmat dominoisivat. Yksilötasolla vaikuttaa mm. urheilullisuus ja huomattavasti kalenteri-ikää suurempana yksilöllinen kehitysvaihe.
 
 Nämä ovat mielestäni asioita joihin tuon ikäisiä ohjaavien olisi syytä uskoa ja esim Lenkon esittämällä tavalla ottaa huomioon toiminnassaan.

 Parista muusta väitteestä en ole itse edes keskustellut, joten noita olkiukkoja saa potkia joku muu.

[petteri72]

 Pointteja joita itse olen tuonut esiin:
 *Lapsesta ei voi sanoa, johtuuko hänen pärjäämisensä kyseisenä hetkenä "urheilullisuudesta" (ts paremmista ominaisuuksista, jotka tulevat olemaan muita edellä aikuisenakin) vai yksilöllisestä kehitysvaiheesta.

Testataanpa tätä ajatusta:

Otetaan kaksi 9-vuotiasta poikaa ja laitetaan heidät juoksemaan 400 metriä, kumpikin juoksevat ihan täysiä, toinen juoksee 400 metriä aikaan 1:18 (tällä ajalla ollaan isossa kaupungissa koulujen välisissä ihan kärkipäässä) ja toinen juoksee 400 metriä aikaan 2:18 (tyypillinen ei kovin liikunnallinen 9 vuotias lapsi). Eroa tulee minuutti kierroksella, josta toki osa johtuu siitä, että toinen osaa juosta hyvin ja toinen ei ole teknisestikään kovin hyvä juoksemaan. Kehityserojakin voi olla.

Jos väitteesi pitää täysin paikkansa, näiden tulosten perusteella ei pitäisi voida mitenkään ennustaa kahden lapsen välisiä suorituskykyeroja aikuisena tai sitä kumpi pärjää juoksussa paremmin 18-vuotiaana.  

[Ylihyvä valkku]

Petteri 72 esittämän esimerkin valossa on siis aivan turha treenauttaa alle 9 vuotiaita, koska tulokset eivät siinä iässä vaikuta saavutuksiin aikuisiässä.

[Ylihyvä valkku]

Määrätyt liikunnalliset valmiudet kehittyvät parhaiten määrätyssä herkkyysiässä. Jos ne jäävät silloin kehittämättä, niin juna meni jo! Hirvittävä työ saavuttaa muita resiinalla.

[Lenko]

-

[Ylihyvä valkku]

Kaikilla 10 yhdeksänvuotiaalla on peruskestävyys hyvässä kunnossa. Luultavasti paras tulevaisuus on niillä, jotka harjoittavat liikunta monipuolisesti valtaosin omalla ajalla ( yhteensä n. 15 - 20 tuntia / viikko ), ei vain 2-3 kilpalajia.

[Metsän poika]

Testataanpa tätä ajatusta:

Otetaan kaksi 9-vuotiasta poikaa ja laitetaan heidät juoksemaan 400 metriä, kumpikin juoksevat ihan täysiä, toinen juoksee 400 metriä aikaan 1:18 (tällä ajalla ollaan isossa kaupungissa koulujen välisissä ihan kärkipäässä) ja toinen juoksee 400 metriä aikaan 2:18 (tyypillinen ei kovin liikunnallinen 9 vuotias lapsi). Eroa tulee minuutti kierroksella, josta toki osa johtuu siitä, että toinen osaa juosta hyvin ja toinen ei ole teknisestikään kovin hyvä juoksemaan. Kehityserojakin voi olla.

Jos väitteesi pitää täysin paikkansa, näiden tulosten perusteella ei pitäisi voida mitenkään ennustaa kahden lapsen välisiä suorituskykyeroja aikuisena tai sitä kumpi pärjää juoksussa paremmin 18-vuotiaana.  

Olisiko hedelmällisempää verrata niitä kahta 2-3 kertaa viikossa jalkapalloa treenaavaa junnua, joista ketjussa puhutaan. Toinen juoksee 1:18, toinen 1:42. Väität että tämän perusteella voit ennustaa ensimmäisen juoksevan aikuisena kovempaa?

 E. No vaihdetaanpa 1:28 ja 1:52. Tuo 1.18 äkkiä googlaten on ihan hiton kova aika.