FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
29.03.2024 klo 09:47:25 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 151 [152] 153 ... 268
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 849734 kertaa)
0 jäsentä ja 4 vierasta katselee tätä aihetta.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #3775 : 27.06.2018 klo 05:27:48

 Kaiser...

Syy miksi alimasta kolmanneksesta ei löydy, ei johdu valintojen oikeellisuudesta. Se johtuu siitä, et alinta ryhmää ei treenauteta. Se johtuu siitä, et alimman ryhmän pelaajien usko itseensä ja kehitykseen tapetaan. Se tapetaan aikuisten välinpitämättömyydellä ja varsinkin lasten itsensä luokittelulla.

100 pelaaja on todella vähän. Kuuden seuran, satojen pelaajien kokemuksella aina kun harrasteryhmään aletaan panostaa, sieltä löytyy pelaajia kilparyhmään vanhempiin junnuihin asti, sieltä aikuissarjoihin asti. Mut aika jolloin ei panostettu maksaa, 12 vuotiaana aloitettu valmennus ei korvaa menetettyä kuutta vuotta herkkyysaikoineen, kun aikuiset eivät välittäneet. Pelaajiin jää puutteita ja absoluuttista yksilön maksimia ei saavuteta. Toistoja, kokemuksia peleistä ja pelaamisesta on laiminlyödyllä harrastekaverilla kertakaikkiaan vähemmän, kun pikkupoikana olisi pitänyt kertyä.

Ja nopeuteen. Fyysisesti hidas kehittää pärjätäkseen nopeat aivot. Yhdistelmä harjoittelemalla keskinkertaisen nopeaksi, nopeat aivot riittää jalkapallossa ihan mihin vain.
Ylihyvä valkku

Poissa Poissa


Vastaus #3776 : 27.06.2018 klo 08:23:47

Pelaajan kehitykseen vaikuttaa paitsi "viralliset" harjoitukset ja valmennus ennen kaikkea pelaajan oma innostus, omatoimisuus ja intohimo lajia kohtaan ja se paljon mainostamani monipuolisen liikunnan kokonaismäärä. Yksi tuntemani esimerkkitapaus, joka aivan kohta täyttää 15 vuotta, on tällä hetkellä ikäluokassaan valtakunnallista top 20 tasoa. Hän tuli mukaan lajiin kavereidensa houkuttelemana vasta vuoden 2014 alussa eli 10 vuotiaana. Omien sanojensa mukaan hän ei  sitä ennen ollut yhtään jalkapallosta kiinnostunut ja ei kuulemma tiennyt siitä oikeastaan yhtään mitään. Alussa hän oli tietenkin siellä alimman kolmanneksen alapäässä, ja virallista valmennusta ja harjoittelua oli paljon vähemmän kuin kauemmin mukana olleilla. Heti alusta oli kuitenkin silmiin pistävää yrityshalu, keskittyminen ja erittäin positiivinen asenne. Aika pian kaveri oli harjoituksissa oikea joukkue- ja harjoitushengen luoja vaikka mukana oli taidoissa paljon edellä olevia ja kauemmin pelanneita kavereita. Alussa ei pelitaso mitenkään vaikuttanut muista saman tason pelaajista poikkeavalta, mutta n. 1½ vuoden harjoittelun jälkeen lähti käyntiin valtava kehitysspurtti, harjoitusmäärät lisääntyivät ja seuran saman ikäluokan parhaat saavutettiin aika nopeasti. Nyt kaveri vie 100 - 0 pelaajia, jotka 2-3 vuotta sitten olivat valovuoden edellä. Kaiken lisäksi kaikki tapahtuu niin helposti vaivattoman ja vähäeleisen näköisesti, vain tuuletukset ovat erittäin näyttäviä.

Olen yrittänyt raaputtaa taustoja, miten tällainen on mahdollista. Takana ei ole ollut alle 10 vuotiaana osallistumista muiden lajien valmennus- tai kilpailutoimintaan. Mutta omatoimista spontaania monipuolista liikuntaa on takana todella paljon kotipihalla ja kodin lähiympäristössä. Kuulemani mukaan hän on ollut kouluajan ja yöunen jälkeen jäävästä ajasta vähintään puolet liikkeellä. Pari vuotta sitten kummastutti, miten hän oppi kaikki asiat niin nopeasti, mutta pari vuotta sitten hän pelireissulla kysyi:" Valkku, haluatko nähdä kun teen voltin takaperin?" Yritin sanoa, että älä nyt loukkaa itseäsi, kun hän jo ponnitsi tasajalkaa ja teki suorituksen todella helposti jääden asentoon täydellisessä tasapainossa. En enää ihmetellyt, miksi oppiminen tapahtuu niin helposti ja nopeasti. En usko, että kysymys on geneettisestä perimästä kuin aivan pieneltä osin, vaan aivan pienestä pitäen alkaneesta liikunnalliista leikeistä, joissa monipuolisilla taitoa vaativilla tempuilla ja kikoilla on ollut suuri osuus. On kehittynyt halu oppia ja näyttää, että kyllä minä osaan. Positiivisuudella ja oikealla asenteella on erittäin suuri merkitys. Kaveri on erittäin kohtelias ja avulias sekä pelikavereita ja kaikkia muitakin kohtaan. Keskiarvo 8. luokalla on paljon yli 9:n ja sosiaalisena kaverina ollut koulussa tukioppilaana. Kaiken takana on tietenkin perheen oikea tuki ja asenne. Isä on nuorena ja aikuisena harrastanut paria yksilölajia kansallisella tasolla, joten hän ymmärtää, mitä urheilu on ja  n. 10 vuotta vanhempi veli on eräässä toisessa joukkuepelissä ollut korkeimmalla sarjatasolla.
« Viimeksi muokattu: 27.06.2018 klo 08:37:56 kirjoittanut Ylihyvä valkku »
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #3777 : 27.06.2018 klo 08:46:25

Jos jalkapallossa kokoajan on nopeuden merkitys korostunut, niin vaikea uskoa että 5-10vuoden päästä olisi eri tilanne.

Puhumme myös eri asiasta. Puhut pelkästä nopeudesta, minä taas nopeuden puutteesta. Missään en sano, että pelkkä nopeus riittää. Ainoastaan puhun siitä, että jos ei ole riittävää nopeutta(suomeksi olet hidas), niin nykyisin ovat sulkeutuu nopeasti. Edelleen kehotan menemään johonkin Eurooppaan katsomaan juniorijalkapalloa, niin tämä asia pitäisi aueta.
Uskon että Zenithinkin touhu on ihan mietittyä, eli nopeus lapsena nostaa todennäköisyyttä sille, että on huippufutariainesta. Pelikin on nopeutunut ja tulee varmasti nopeutumaan tulevaisuudessa lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että myös nopeuden "vähimmäisvaatimus" tulee koko ajan nousemaan.

Toisaalta jos täällä meillä otettaisiin jengiin vaan yhtä nopeita jamppoja kuin Zenithillä (esim. kun verrataan siihen jengiin miltä viimeksi turpaan otettiin :)) niin ehkä yksi jamppa mahtuisi mukaan, ja tuskin tällä väestöpohjalla edes kentällistä olisi mahdollista saada aikaiseksi. Nopeuteen pitää harjoittelussa kiinnittää enemmän huomiota, että mahdollisimman moni saavuttaisi edes tarvittavan perusnopeuden. Onneksi jalkapallo on niin monipuolinen laji, että tavoitteeseen (tehdä enemmän maaleja kuin vastustaja) voidaan päästä monella eri tavalla.

Tulee mieleen kaverini kertomus liittyen palaveriin erään ison kansainvälisen firman henkilöstöpäällikön kanssa. Kaveri meni pomon puheille kun oli tullut niin iso läjä hakemuksia johonkin hommaan ettei millään ehtisi käydä niitä huolella läpi. Pomo otti reippaat puolet hakukirjeistä ja paiskasi roskiin ja tokaisi samalla ”Näillä on muutenkin ollut aina paska säkä!”.

Ikävä kyllä me ei taideta olla iso ”jalkapallokonserni” (niin kuin Zenith) vaan pikkuinen PK-yritys, jolla ei ole varaa hukata ainuttakaan meistä vähääkään kiinnostunutta resurssia.
Varalämmittäjä

Poissa Poissa


Vastaus #3778 : 27.06.2018 klo 11:02:15

Kaiser...

Syy miksi alimasta kolmanneksesta ei löydy, ei johdu valintojen oikeellisuudesta. Se johtuu siitä, et alinta ryhmää ei treenauteta. Se johtuu siitä, et alimman ryhmän pelaajien usko itseensä ja kehitykseen tapetaan. Se tapetaan aikuisten välinpitämättömyydellä ja varsinkin lasten itsensä luokittelulla.

100 pelaaja on todella vähän. Kuuden seuran, satojen pelaajien kokemuksella aina kun harrasteryhmään aletaan panostaa, sieltä löytyy pelaajia kilparyhmään vanhempiin junnuihin asti, sieltä aikuissarjoihin asti. Mut aika jolloin ei panostettu maksaa, 12 vuotiaana aloitettu valmennus ei korvaa menetettyä kuutta vuotta herkkyysaikoineen, kun aikuiset eivät välittäneet. Pelaajiin jää puutteita ja absoluuttista yksilön maksimia ei saavuteta. Toistoja, kokemuksia peleistä ja pelaamisesta on laiminlyödyllä harrastekaverilla kertakaikkiaan vähemmän, kun pikkupoikana olisi pitänyt kertyä.

Ja nopeuteen. Fyysisesti hidas kehittää pärjätäkseen nopeat aivot. Yhdistelmä harjoittelemalla keskinkertaisen nopeaksi, nopeat aivot riittää jalkapallossa ihan mihin vain.
Jos joukkue harjoittelee tasoryhmissä samoja harjoitteita ja jokaiselle taataan sama harjoittelumäärä niin miten selität sen että alimmasta (1 .ryhmä --> 3. ryhmä) ryhmästä ei nousta ylimpään? Samat harjoitukset, sama vaatimustaso (osallistuminen) jne.
Osa pelaajista ei anna harjoituksissa täyttä panosta ja jos treenien jälkeen ei ole edes hiki ollut on se vika pelaajan laiskuudessa. Meidän joukkueessa suurimmat erot tulevat siitä että nämä hitaasti kehittyvät tai paikalleen jääneet eivät anna riittävää panosta kehittyäkseen. Jos treeneissä on tikaita ne mennään puolivaloilla kuten kaikki muutkin nopeutta kehittävät suunnanmuutos ym treenit. Siinä ei paljoa pysty valmentaja auttamaan jos pelaaja omasta halustaan lampsii kentällä pallon kanssa sen sijaan että kuljetus olisi pelinomainen ja sisältää juoksuaskeleita. Jos pelaajia on treeneissä vähän ja nämä tasoryhmät menee pahastikin sekaisin on treenit toisille liian helpot ja toisille liian vaikeat.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3779 : 27.06.2018 klo 11:03:30

Uskon että Zenithinkin touhu on ihan mietittyä, eli nopeus lapsena nostaa todennäköisyyttä sille, että on huippufutariainesta. Pelikin on nopeutunut ja tulee varmasti nopeutumaan tulevaisuudessa lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että myös nopeuden "vähimmäisvaatimus" tulee koko ajan nousemaan.

Toisaalta jos täällä meillä otettaisiin jengiin vaan yhtä nopeita jamppoja kuin Zenithillä (esim. kun verrataan siihen jengiin miltä viimeksi turpaan otettiin :)) niin ehkä yksi jamppa mahtuisi mukaan, ja tuskin tällä väestöpohjalla edes kentällistä olisi mahdollista saada aikaiseksi. Nopeuteen pitää harjoittelussa kiinnittää enemmän huomiota, että mahdollisimman moni saavuttaisi edes tarvittavan perusnopeuden. Onneksi jalkapallo on niin monipuolinen laji, että tavoitteeseen (tehdä enemmän maaleja kuin vastustaja) voidaan päästä monella eri tavalla.

Tulee mieleen kaverini kertomus liittyen palaveriin erään ison kansainvälisen firman henkilöstöpäällikön kanssa. Kaveri meni pomon puheille kun oli tullut niin iso läjä hakemuksia johonkin hommaan ettei millään ehtisi käydä niitä huolella läpi. Pomo otti reippaat puolet hakukirjeistä ja paiskasi roskiin ja tokaisi samalla ”Näillä on muutenkin ollut aina paska säkä!”.

Ikävä kyllä me ei taideta olla iso ”jalkapallokonserni” (niin kuin Zenith) vaan pikkuinen PK-yritys, jolla ei ole varaa hukata ainuttakaan meistä vähääkään kiinnostunutta resurssia.


Kirjoitin jo kolme kertaa, että emme voi toimia samalla tavalla, mutta meidän on hyvä miettiä miksi näin tuolla tehdään. Ihan samalla tavalla kuin emme voi kopioida Barcelonaa tai Ajaxia, mutta hyvä miettiä miksi siellä tehdään joitain asioita mitä tehdään. Midtjyllandilla on 100+ satelliittiseuraa, joten emme voi kopioida niidenkään toimintaa, mutta silti olisi hyvä ymmärtää asioita mitä siellä tehdään ja miksi.

Ja koska tosiaan Suomessa selvästi vähätellään nopeuden merkitystä, tästä esimerkkinä tämä keskustelu ja samalla keskustelu mitä eräässä Suomen parhaista junioriseuroista käyty, niin tärkeä koittaa nostaa asia esille.
Metsän poika

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, TPV


Vastaus #3780 : 27.06.2018 klo 11:30:32

Jos joukkue harjoittelee tasoryhmissä samoja harjoitteita ja jokaiselle taataan sama harjoittelumäärä niin miten selität sen että alimmasta (1 .ryhmä --> 3. ryhmä) ryhmästä ei nousta ylimpään? Samat harjoitukset, sama vaatimustaso (osallistuminen) jne.
Osa pelaajista ei anna harjoituksissa täyttä panosta ja jos treenien jälkeen ei ole edes hiki ollut on se vika pelaajan laiskuudessa. Meidän joukkueessa suurimmat erot tulevat siitä että nämä hitaasti kehittyvät tai paikalleen jääneet eivät anna riittävää panosta kehittyäkseen. Jos treeneissä on tikaita ne mennään puolivaloilla kuten kaikki muutkin nopeutta kehittävät suunnanmuutos ym treenit. Siinä ei paljoa pysty valmentaja auttamaan jos pelaaja omasta halustaan lampsii kentällä pallon kanssa sen sijaan että kuljetus olisi pelinomainen ja sisältää juoksuaskeleita. Jos pelaajia on treeneissä vähän ja nämä tasoryhmät menee pahastikin sekaisin on treenit toisille liian helpot ja toisille liian vaikeat.
Liian jäykät tasoryhmät muuten voivat pahentaa tilannetta. Sellainen 2-3 ryhmien välimaastossa oleva pelaaja, joka on päätynyt alempaan ryhmään voi alisuorittaa juurikin sen vuoksi, että pelikaverit ovat täysin pihalla. Noissa heikoimmissa ryhmissä vielä ne ryhmän sisäisetkin tasoerot korostuvat.

 Monta sellaista on, joita pidetään alimmassa ryhmässä laiskoina, hitaina ja taitamattomina, mutta kun pääsevät pelaamaan/treenaamaan paremmassa ryhmässä, niin menevät täydestä.
 Jos tuota mahdollisuutta ei anneta, niin ei taatusti kukaan nousekaan. Ja kuten aiemmin jo tuotu esiin, kaikki ei hyödy samanlaisesta treenauttamisesta.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #3781 : 27.06.2018 klo 11:54:11

Kirjoitin jo kolme kertaa, että emme voi toimia samalla tavalla, mutta meidän on hyvä miettiä miksi näin tuolla tehdään. Ihan samalla tavalla kuin emme voi kopioida Barcelonaa tai Ajaxia, mutta hyvä miettiä miksi siellä tehdään joitain asioita mitä tehdään. Midtjyllandilla on 100+ satelliittiseuraa, joten emme voi kopioida niidenkään toimintaa, mutta silti olisi hyvä ymmärtää asioita mitä siellä tehdään ja miksi.

Ja koska tosiaan Suomessa selvästi vähätellään nopeuden merkitystä, tästä esimerkkinä tämä keskustelu ja samalla keskustelu mitä eräässä Suomen parhaista junioriseuroista käyty, niin tärkeä koittaa nostaa asia esille.

Omalta osaltani keskustelu lähti liikkeelle väitteestäni, että ei ole liikunnallisesti lahjakkaita alle 12 vuotiaita vaan ainoastaan fyysisesti kehityksessä edellä olevia.

Edelleen haluan painottaa, että nopeudella on merkitystä, mutta että se ei voi olla rajoittava tekijä nappula vaiheessa, sillä on mahdotonta sanoa vielä mitään pelaajan fyysisestä kehityksestä. Muistaakseni 9-vuotiaana alkaa nopeuden kehityksen herkkyyskausi ja kestävyyttä aletaan kehittää vasta teini-iässä.

Lisäksi nopeus on vaikea käsite:

- Nopeus pallollisena
- Nopeus ilman palloa
- Suunnanmuutos nopeus
- Spurttien toistoväli
- Spurttien toistovälin säilyttäminen läpi ottelun
- jne.

Olen tehnyt pelaaja-arviointia käyttäen yhden ulkomaalaisen firman pohjaa ja siinä luki vain "agility" yhtenä seitsemästä tekijästä. Suora juoksunopeus ei ollut edes listoilla.

Nopeuden merkitys on varmaan kasvanut, mutta niin on kaiken muunkin.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #3782 : 27.06.2018 klo 11:58:03

Lainaus
Jos joukkue harjoittelee tasoryhmissä samoja harjoitteita ja jokaiselle taataan sama harjoittelumäärä niin miten selität sen että alimmasta (1 .ryhmä --> 3. ryhmä) ryhmästä ei nousta ylimpään? Samat harjoitukset, sama vaatimustaso (osallistuminen) jne.

Voitko käsi sydämellä sanoa, että kaikki on oikeasti ollut näin? Valmentajan suhtautuminen pelaajiinkin täysin sama eli teistä voi tulla mitä vain?

Yksi on ainakin varmasti eri ja se on harjoitteluseura. Seura tekee kaltaisekseen.
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #3783 : 27.06.2018 klo 12:01:51

Sanoisin että askeltiheys on se juttu jonka päälle on hyvä rakentaa sitten varsinaista juoksunopeutta. Ja absoluuttinen maksimivauhti nyt ei ehkä niin tärkeä ole kuin kyky nopeisiin rytmin- ja suunnanmuutoksiin, lähtönopeus jne.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #3784 : 27.06.2018 klo 12:23:32

Kirjoitin jo kolme kertaa, että emme voi toimia samalla tavalla, mutta meidän on hyvä miettiä miksi näin tuolla tehdään. Ihan samalla tavalla kuin emme voi kopioida Barcelonaa tai Ajaxia, mutta hyvä miettiä miksi siellä tehdään joitain asioita mitä tehdään. Midtjyllandilla on 100+ satelliittiseuraa, joten emme voi kopioida niidenkään toimintaa, mutta silti olisi hyvä ymmärtää asioita mitä siellä tehdään ja miksi.

Ja koska tosiaan Suomessa selvästi vähätellään nopeuden merkitystä, tästä esimerkkinä tämä keskustelu ja samalla keskustelu mitä eräässä Suomen parhaista junioriseuroista käyty, niin tärkeä koittaa nostaa asia esille.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Tämä mun kirjoittaminen nyt vaan on mitä on :)

Itse nään että nuo mainitsemasi seurat tekee niin koska voivat. Totta on, että meidän tajuta että nopeudella on merkitystä, koska he tekevät noin. Tämän takia nopeuteen ominaisuutena pitää ehdottomasti satsata. Lisäksi olisi hyvä ymmärtää onko kyseessä korrelaatio vai kausaliteetti (en tiedä menikö nämä hienot sanat nyt oikein).
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #3785 : 27.06.2018 klo 13:33:05

Sanoisin että askeltiheys on se juttu jonka päälle on hyvä rakentaa sitten varsinaista juoksunopeutta. Ja absoluuttinen maksimivauhti nyt ei ehkä niin tärkeä ole kuin kyky nopeisiin rytmin- ja suunnanmuutoksiin, lähtönopeus jne.

Askeltiheys on tosiaan yksi markkeri joita joidenkin esimerkiksi Twenten ym. organisaation scoutit seuraavat, ja jos se ei ole riittävällä tasolla, ei muitakaan fyysisiä ominaisuuksia siten enää arvioida. Siellä selkeästi on jotkut asiat primäärielementtejä jotka vain yksinkertaisesti pitää olla tietyllä tasolla, liikkumavaraa on niiden kohdalla vähemmän. Tämä on heidän vaatimustaso.

Se mikä myös pitäisi Suomessa alkaa ymmärtää on pelaajien yleinen urheilullisuus. Jotta pitkä ura olisi mahdollinen edellyttää se riittävää urheilullisuutta taustalle. Tähän on turha enää liittää mukaan 90-luvulta ja 2000-luvun alusta tästä poikkeavia esimerkkejä. Huippujalkapallo on jo nyt muuttunut hyvin kokonaisvaltaisesti atleettiseksi lajiksi, ja tulee sitä olemaan vielä enemmän tulevaisuudessa. Nuoria pitää kehittää enemmän urheilijoina kuin vain pelkästään pelaajina.
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #3786 : 27.06.2018 klo 15:06:49

-
« Viimeksi muokattu: 03.04.2019 klo 16:16:51 kirjoittanut Lenko »
Varalämmittäjä

Poissa Poissa


Vastaus #3787 : 27.06.2018 klo 18:17:16

Voitko käsi sydämellä sanoa, että kaikki on oikeasti ollut näin? Valmentajan suhtautuminen pelaajiinkin täysin sama eli teistä voi tulla mitä vain?

Yksi on ainakin varmasti eri ja se on harjoitteluseura. Seura tekee kaltaisekseen.
Pitäisikö kehnompi pelaaja laittaa sitten parempien kanssa harjoittelemaan jos tuloksena on pujottelukeppinä seisominen?
Näin se oli kun joukkueessa oli valmentaja joka aiemmin joukkuetta valmensi. Oman tyttönsä laittoi kehittyneimpien ryhmään ja n. 5 min. jälkeen vaihdoin tytön takaisin oman tasoiseen ryhmään. Tyttö sanoi jokaisen 1vs1 tilanteen jälkeen että hän on todella huono pelaaja eikä hän osaa mitään. Sanoin vain että olet väärässä ryhmässä ja kun vaihdat toiseen ryhmään onnistumisia tulee.  Pelaaja on erittäin passiivinen ja ei omaa kykyä laittaa itseään kokonaan likoon. Puolivaloilla peleissä ja treeneissä.
Jokaisesta voi tulla mitä tahansa, omalla tasollaan. Positiivista palautetta pelaajille annetaan yksilöllisesti kun edistystä tapahtuu ja treenitasot vaihtuvat kun edistystä tapahtuu. Vielä ei kukaan ole noussut 1. ryhmästä 3. ryhmään. Ei ole ollut lähelläkään. Toki ikäerotkin jollakin tavalla selittävät asioita.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #3788 : 28.06.2018 klo 07:33:44

Varalämmittäjä...

No vastauksena kysymykseesi. Harvassa junnuporukassa on yhtään hyvää valmentajaa. Hyvin, hyvin harvoin kahta. Kyse on siitä, mitä ryhmää se paras valmentaja vetää. Vetääkö se ikinä sitä "heikointa", kiinnittääkö huomiota heihin, vaatiiko, kannustaako, valaako uskoa. Sen kun viittii tehdä, on olemassa kilpailukykyinen jengi myös B-junnuissa. Vasta silloin ikäryhmän parhaat saavat mahdollisuuden, kun myöhäisessäkin vaiheessa kehittyvät on valmennettu, opetettu treenaan ja motivoitu tekemään töitä.
Valonheitin

Poissa Poissa


Vastaus #3789 : 28.06.2018 klo 08:06:05

Laitetaan tänne, kun on aktiivisin ketju: onko p7 ikäluokan otteluissa tarkoituksenmukaista käyttää pelipaikkoja? Itse olen vain päättänyt maalivahdin vuorojen mukaan, mutta muuten ollaan menty total footballin hengessä ja koko nelikko hyökkää ja puolustaa.

Tuntuu toimivan hyvin ja hienosti liikkuvat joukkueena ylös ja alas. Olen vain huomannut, että osa joukkueista peluuttaa paikkojen mukaan.
Månsas

Poissa Poissa


Vastaus #3790 : 28.06.2018 klo 08:37:34

Hei Varalämmittäjä! Kauanko kestää tehdä 18-vuotias huippu-urheilija?
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #3791 : 28.06.2018 klo 09:20:36

Varalämmittäjä...

No vastauksena kysymykseesi. Harvassa junnuporukassa on yhtään hyvää valmentajaa. Hyvin, hyvin harvoin kahta. Kyse on siitä, mitä ryhmää se paras valmentaja vetää. Vetääkö se ikinä sitä "heikointa", kiinnittääkö huomiota heihin, vaatiiko, kannustaako, valaako uskoa. Sen kun viittii tehdä, on olemassa kilpailukykyinen jengi myös B-junnuissa. Vasta silloin ikäryhmän parhaat saavat mahdollisuuden, kun myöhäisessäkin vaiheessa kehittyvät on valmennettu, opetettu treenaan ja motivoitu tekemään töitä.

Näin. Pelaajien huomioininen on muutakin kuin eri tasoryhmien välillä pompottelua. Se on kehu/kannustus oikealla hetkellä, sopiva läppä sopivassa tilanteessa - pelaajalle sopivalla huumorilla, läpsäys selkään tai hiusten pörrötys ja ennen kaikkea AITOA välittämistä. Tämä tosin vaatii valmentajalta taitoa kohdata lapsi yksilönä ja siihen ei sitten moni valmentaja pystykään. Paljon helpompi on todeta että "Ei tosta kaverista kuitenkaan mitään tule.", kuin hyväksyä omat puutteet valmentajana.
gv39

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tuomarit ja kyläjoukkueet ml. Kups


Vastaus #3792 : 28.06.2018 klo 09:58:37

Jos jalkapallossa kokoajan on nopeuden merkitys korostunut, niin vaikea uskoa että 5-10vuoden päästä olisi eri tilanne.

Puhumme myös eri asiasta. Puhut pelkästä nopeudesta, minä taas nopeuden puutteesta. Missään en sano, että pelkkä nopeus riittää. Ainoastaan puhun siitä, että jos ei ole riittävää nopeutta(suomeksi olet hidas), niin nykyisin ovat sulkeutuu nopeasti. Edelleen kehotan menemään johonkin Eurooppaan katsomaan juniorijalkapalloa, niin tämä asia pitäisi aueta.

Pystytäänkö tuo laskemaan lihasten koostumuksesta, silmällä tai kristallipallolla, että nopeusominaisuus pysyy isona junnuna tai aikuisena?
Isojen maiden akatemiat pystyvät tekemään sen niin, että otetaan 100 huippunopeaa lupausta ja sitten paska tippuu rattailta.

Aina on yksittäisiä tapauksia siitä, että hidas ja kankea puhkeaa kukkaan myöhemmin. Valmennuksessa mukana olijat, mikä on näppituntumanne siitä, että onko nämä vain poikkeuksia vai onko noita suuri massa?
Nyt on varmasti viime sivut puhuttu aivan huipuista, joten ei ole minulla oikeaa tietoa ja mielipidettä siitä.

(Tavallisten* futareiden osalta näppituntuma, että taitoerot ja fysiikkaerot pienentyvät mitä vanhemmaksi mennään. Tietysti yksi syy on, että aivan huippulupaukset napataan/menevät ennemmin tai myöhemmin ravintoketjussa kovempiin joukkueisiin.
*kyseessä siis junnut, jotka pelanneet lajia tosissaan 10-15 vuotta. )
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3793 : 28.06.2018 klo 10:52:01

Pystytäänkö tuo laskemaan lihasten koostumuksesta, silmällä tai kristallipallolla, että nopeusominaisuus pysyy isona junnuna tai aikuisena?
Isojen maiden akatemiat pystyvät tekemään sen niin, että otetaan 100 huippunopeaa lupausta ja sitten paska tippuu rattailta.

Aina on yksittäisiä tapauksia siitä, että hidas ja kankea puhkeaa kukkaan myöhemmin. Valmennuksessa mukana olijat, mikä on näppituntumanne siitä, että onko nämä vain poikkeuksia vai onko noita suuri massa?
Nyt on varmasti viime sivut puhuttu aivan huipuista, joten ei ole minulla oikeaa tietoa ja mielipidettä siitä.

Edelleen en puhunut valinnasta, vaan valmennuksesta. Puhuin valinnoista ulkomailla, mutta valmennuksesta ja sen merkityksestä Suomessa. Kuten muutama muukin todennut, niin lähes aina kun suomalainen lähtee ulkomaille on hänen fysiikkansa puutteellinen. Tämä toki koskee koko pakettia, mutta nopeus mukana.

Itse olen läheltä katsonut useita ikäluokkia ja valitettavasti kyllä niissä on lähes aina käynyt niin, että vaikka sitä "suurin osa ominaisuuksista hyvää, mutta hidas" on koitettu pitää pitkään mukana, niin lopulta aina tulee seinä vastaan. Varsinkin tämä koskee pelaajia, jotka eivät siis tuohon hitauteen osaa reagoida ja teet töitä nopeuden, liikkuvuuden, jne. kanssa jotta tuo paranisi.

Itse ainakin toivon että oma "paasaukseni" saisi ainakin sen aikaan, että joku miettisi omassa arjessaan voiko vaikuttaa oman lapsensa/oman joukkueensa valmennuksessa siihen, että ajoissa tehdään asialle jotain.
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #3794 : 28.06.2018 klo 11:14:34


Itse ainakin toivon että oma "paasaukseni" saisi ainakin sen aikaan, että joku miettisi omassa arjessaan voiko vaikuttaa oman lapsensa/oman joukkueensa valmennuksessa siihen, että ajoissa tehdään asialle jotain.
Olisko Jorsukalla laittaa 'tärkeimmät prinsiipit' mitä tekisit jos alle 13v. jos jalkojen liikenopeus ei ole toivotulla tasolla?
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #3795 : 28.06.2018 klo 14:03:31

Edelleen en puhunut valinnasta, vaan valmennuksesta. Puhuin valinnoista ulkomailla, mutta valmennuksesta ja sen merkityksestä Suomessa. Kuten muutama muukin todennut, niin lähes aina kun suomalainen lähtee ulkomaille on hänen fysiikkansa puutteellinen. Tämä toki koskee koko pakettia, mutta nopeus mukana.

Itse olen läheltä katsonut useita ikäluokkia ja valitettavasti kyllä niissä on lähes aina käynyt niin, että vaikka sitä "suurin osa ominaisuuksista hyvää, mutta hidas" on koitettu pitää pitkään mukana, niin lopulta aina tulee seinä vastaan. Varsinkin tämä koskee pelaajia, jotka eivät siis tuohon hitauteen osaa reagoida ja teet töitä nopeuden, liikkuvuuden, jne. kanssa jotta tuo paranisi.

Itse ainakin toivon että oma "paasaukseni" saisi ainakin sen aikaan, että joku miettisi omassa arjessaan voiko vaikuttaa oman lapsensa/oman joukkueensa valmennuksessa siihen, että ajoissa tehdään asialle jotain.

Nyt olisi hyvä saada jotain ikänumeroita pöytään.
8 vuotiaan ja 15 vuotiaan nopeudesta puhuttaessa tilanne on kovin toinen. Olen itse koko ajan puhunut nappuloita.

Asiaan vaikuttaa myös seura eli pelitapa. Jos olet seurannut tilannetta esimerkiksi TPS:ssä en ihmettele yhtään. Oikeasti peliä voi pelata muutenkin kuin juoksemalla aivoitta ympäri kenttää.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3796 : 28.06.2018 klo 16:17:45

Olisko Jorsukalla laittaa 'tärkeimmät prinsiipit' mitä tekisit jos alle 13v. jos jalkojen liikenopeus ei ole toivotulla tasolla?

En ole fysiikan ammattilainen, joten en koe olevani tähän mikään totuus(siis mitä eksaktia tehdä missäkin vaiheessa). Tukeuden niihin jotka osaavat paremmin. Kuitenkin voin sanoa muutaman mitkä ovat sinänsä ihan täysin perusasioita, mutta silti päin persettä monessa seurassa.

- Vaadi/kannusta tekemään aivan kaikki suoritteet täysillä. Tehtiin se sitten pallon kanssa tai ilman.
- Mieti avainasiat aina myös fysiikkaharjoittelussa. Tämäkin sinänsä itsestäänselvyys, mutta usein näkee että fysiikkaa tehdään vain sen takia että se on merkitty harjoitusohjelmaan. Ilman että löydetään avainasioita mitä käydä läviset
- Tee riittävän monipuolisia ärsykkeitä. Eli ei aina sitä samaa rataa/harjoitetta

Mitä tekisin:

A) tekisin helvetisti pallon kanssa liiketaitovalmiuksia nopealla temmolla
B) tekisin ilman palloa paljon askelluksia(riittävän monipuolisia ja erilaisia)
C) tekisin paljon suunnanmuutoksia(eteen-taakse-sivulle, jne.) ilman palloa ja myös pallon kanssa(pallon kanssa aina helpompi motivoida, vaikka ihan vain liike kohti palloa josta saat tehdä vaikka maalin vielä harhautuksen jälkeen tms.)
D) paljon erilaisia juoksuja, eri pituuksilla ja käyttäen mukana myös palloa(esim. täysivauhtinen juoksu tyhjään tilaan johon kaverilta syöttö, tms.). Kuitenkin riittävästi ilmankin palloa.
E) Kimmoisuuden kehittäminen. Tämä lapsena hyppien jne. (tässä hyvä muistaa alusta, kengät, polvien kontrolli jne.)

Yksi asia mikä hyvä huomioida, mihin itse paljon törmännyt, niin pitäisin huolen hyvästä liikkuvuudesta, koska olen törmännyt moneen pelaajaan joilla olisi ns. tehoja, mutta koska pelaajan liikkuvuus on päin persettä niin tehoja ei saada irti.

Mitä nuoremmista kyse, sitä tärkeämpi on vain pyrkiä esim. kisoilla luomaan tilanteita missä pelaajista saadaan 100% irti. Tähän sitten vielä päälle valmentajan kannustus. Todella moni pelaaja ei edes ymmärrä mikä se oma 100% teho voisi olla ilman näitä juttuja. Jos päästään tilanteeseen missä saadaan 100% pelaajasta irti, niin sitten voidaan alkaa opettamaan avainasioiden kautta sitten lisää. Kuitenkin ilman sitä on se lähes mahdotonta.

Mutta kuten todettua, niin itse hyödynnän fysiikkapuolessa ammattilaisia, enkä itse siinä ole ammattilaista edes lähellä. Sen takia enemmän yritän vain sohaista muurahaispesää ymmärtämään missä olemme maailmaa jäljessä ja jäämme kokoajan entistä enemmän jälkeen, jos jotain ei tehdä. Meillä kun siis ollut ihan ns. suomalainen huippujunioriseura missä ei ole tehty fyysistä harjoittelua käytännössä ollenkaan vaan koitettu tehdä "kaikki pallon kanssa". Tämä ei koskien seuran kaikkia ikäluokkia, mutta joitain.

Nyt olisi hyvä saada jotain ikänumeroita pöytään.
8 vuotiaan ja 15 vuotiaan nopeudesta puhuttaessa tilanne on kovin toinen. Olen itse koko ajan puhunut nappuloita.

Asiaan vaikuttaa myös seura eli pelitapa. Jos olet seurannut tilannetta esimerkiksi TPS:ssä en ihmettele yhtään. Oikeasti peliä voi pelata muutenkin kuin juoksemalla aivoitta ympäri kenttää.

Olen puhunut pääosin 7-13vuotiaista pelaajista joita eniten tulee seurattua. Toki vanhempiakin, mutta heidän kohdallaan usein juna on jo mennyt...
« Viimeksi muokattu: 28.06.2018 klo 16:47:37 kirjoittanut Jortsukka »
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #3797 : 28.06.2018 klo 17:36:26

Pystytäänkö tuo laskemaan lihasten koostumuksesta, silmällä tai kristallipallolla, että nopeusominaisuus pysyy isona junnuna tai aikuisena?

Lihasbiopsialla voidaan selvittää nopeiden ja hitaiden lihassolujen suhde. Otetaan reidestä koepala ja tutkitaan. Jos tutkittavalla on vähän nopeita soluja niin eipä siinä kovin suuria mahdollisuuksia ole nopeaksi tulla. En kyllä tiedä tehdäänkö noita tutkimuksia enää vai onko tämän vanhan DDR:n keksinnön tilalle saatu jo joku kivuttomampi vaihtoehto. Luultavasti.
Mko

Poissa Poissa


Vastaus #3798 : 28.06.2018 klo 19:20:54

Olisko Jorsukalla laittaa 'tärkeimmät prinsiipit' mitä tekisit jos alle 13v. jos jalkojen liikenopeus ei ole toivotulla tasolla?

En ole Jortsukka, mutta koska tiedän aiheesta jotain, kirjailen tähän muutaman vinkin.

Se, mikä näyttää maallikon silmään junioripelaajan hitaalta "jalkojen liikenopeudelta", on useimmiten tosiasiassa jotain seuraavista tai niiden sekoitus:

A) Alhainen askeltiheys
B) Lyhyt askelpituus
C) Huono liikkuvuus
D) Puutteita ketteryydessä eli suunnanmuutosnopeudessa
E) Puutteita koordinaatiossa

Jotta nopeutta pystytään parantamaan, pitää ensin tunnistaa, mikä (tai mitkä) em. syistä on hitauden takana. Sitten lähdetään kehittämään ko. ominaisuutta yksilökohtaisella omatoimisen treenin ohjelmalla tai ohjatun fysiikkaharjoittelun ohjelmoinnilla (jos tunnistettavissa selkeä ryhmä, jolla sama "vaiva").

Vielä pintaraapaisu em. kehityskohteisiin sopivista harjoittelumuodoista:

A) Askellukset, motoriikka pallon kanssa maata vasten, pujottelut
B) Loikat, juoksutekniikkaharjoittelu, tempokuljetukset
C) Toiminnallinen liikkuvuusharjoittelu, venyttely, oheisharjoittelulajit (paini, voimistelu, jne.)
D) "Timanttijuoksut", ketteryysradat, reagointipelit
E) Perusvoimisteluliikkeet (kuperkeikka, kärrynpyörä, jne.), pallonhallinta ilmassa

Edit: Murrosiän myötä nopeutta kehitetään enenevässä määrin varsinaisella nopeusharjoittelulla, jossa keskitytään voimantuoton ja voiman suuntaamisen optimointiin. Siihen mennessä em. ominaisuuksien pitäisi olla riittävän hyvällä tasolla.
« Viimeksi muokattu: 28.06.2018 klo 19:27:01 kirjoittanut Mko »
Kaihlamo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #3799 : 28.06.2018 klo 19:25:26

Onneksi papan oma toiminta on niin vitun hyvää et voi täällä ja muissakin foorumeissa paasata. Eijjjjumalauta :D

 
Sivuja: 1 ... 151 [152] 153 ... 268
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa