Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Linkki]

Itse vedän nopeusharjoitteina viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen metrin juoksuja joko suoraan tai suunnanmuutoksina siten, että viimeinen pätkä on sitten suora veto. Jos laitetaan kilpailu pystyyn, niin moni poika saa sen sata lasiin. Jos mennään jonossa, niin harva vetää täysiä. Ainoa tapa oppia juoksemaan täysiä, on juosta täysiä. Harmillisesti tikkaat ovat jääneet vähemmälle, täytyy ottaa takaisin treenikassiin. Tämä ihan omaa ajattelemattomuutta. Talvella vedetään loikkia ja porrasjuoksua. Nopeuskestävyyden herkkyysaika alkaa monella olla käsillä ja kaikki liikunta on mielestäni hyväksi, kun en kuitenkaan seuran huippuryhmää valmenna.

Hankalaa oli saada pojat juoksemaan täysiä, mutta kilpailu on tuonut tuohon lisäboostia. Ongelmana kaikilla paitsi yleisurheilutaustaisilla on ollut käsien käyttö. Etenkin jääkiekon puolelta tulleilla kädet ovat luisteluasennossa ja liikkuvatkin sen mukaan. Todella vaikeaa saada opittu liikerata pois.

[papadopoulos]

Onneksi papan oma toiminta on niin vitun hyvää et voi täällä ja muissakin foorumeissa paasata. Eijjjjumalauta

TPSTEEPEESSSS. Joo sattu varmaan, mutta näin se vaan menee. Toki sama se on mitä tekee kun voi varastaa pelaajat muista seuroista kun omista ei saa mitään tehtyä.

Lisätietoa muista foorumeista?

[papadopoulos]

Olen puhunut pääosin 7-13vuotiaista pelaajista joita eniten tulee seurattua. Toki vanhempiakin, mutta heidän kohdallaan usein juna on jo mennyt...

Sitten vielä sellainen selvitys, että näkeekö mielestäsi 7 vuotiaasta kuinka nopea hänestä voi tulla?

Alunperin puhe oli juuri tästä aiheesta.

[Varalämmittäjä]

Varalämmittäjä...

No vastauksena kysymykseesi. Harvassa junnuporukassa on yhtään hyvää valmentajaa. Hyvin, hyvin harvoin kahta. Kyse on siitä, mitä ryhmää se paras valmentaja vetää. Vetääkö se ikinä sitä "heikointa", kiinnittääkö huomiota heihin, vaatiiko, kannustaako, valaako uskoa. Sen kun viittii tehdä, on olemassa kilpailukykyinen jengi myös B-junnuissa. Vasta silloin ikäryhmän parhaat saavat mahdollisuuden, kun myöhäisessäkin vaiheessa kehittyvät on valmennettu, opetettu treenaan ja motivoitu tekemään töitä.

Meillä alimman ryhmän kanssa toimii valmentaja joka osaa toimia näiden hitaammin kehittyneiden kanssa erittäinkin hyvin, omasta mielestäni vaatimustaso harjoituksissa ei vain ole riittävän korkea. Osa pelaajista on vain yksinkertaisesti laiskoja ja tekosyitä treenien aikaan saa kuulla jos jonkinmoisia. Puolivaloilla treenaamista ja vajavaisesti keskittyneesti treeneissä seilailua.Treeneissä pitäisi pystyä keskittymään harjoitteisiin ja kuunnella ohjeita, mutta tämä on osalle kovin vaikeaa.

Itse kannustan yrittämään ja kokeilemaan harjoiteltuja ja pelaajien omatoimiharjoitteluiden tuotoksia, vaikka pelaajat niissä epäonnistuisivatkin, se ei haittaa.  Mutta jos ei edes yritetä, niin se ei kannusta itseäni antamaan pelaajalle panostani yhtään sen enempää.
Pelaajan tasolla ei niinkään ole väliä vaan siinä, että treeneihin tullaan osallistumaan eikä oleilemaan. Osallistumisesta/osallistumiseen kannustetaan, ei pelkästä läsnäolosta. 
Yksi valmentaja omaa samanmoisen tavan kuin minä: ohjaa, kannusta, vaadi. Näin itse olen junnuna treenannut ja valmentajamme puhui aina suoraan vaatimustasosta osallistumisen suhteen treeneissä jne. Tästä päästään siihen että jos jokaiselta ei vaadita samaa panosta treeneissä alkaa pelaajat keskuudessaan huutelemaan toisten lintsauksista jne. Tätä on pari kertaa kuulunut treeneissä 9-vuotiaiden kohdalla kun ryhmiä on yhdistetty ja kehittyneemmät sekä hitaammin kehittyneet ovat samassa ryhmässä.

[Pussikalja]

Jos puhutaan 9v pelaajista. Nokkimisjärjestys on selvä, varsinkin jos on luotu tasoryhmät siten, et ne on pelaajille selkeät.  sen voi tehdä taiten, sekoitella lapset treeneissä, joissa eroilla ei ole väliä, koota johonkin pelilliseen treeneihin ns. edistyneimpien ryhmän, siten et lapset ei edes huomaa. Jos haluaa erotella.

Osa on pelannut joukkueessa jo neljä viisi vuotta, osa on aivan uusia. Neljä vuotta mukana olleilla, on oletus et, he osaa, uudet ei. Monesti neljä vuotta pelanneet ovat kuin dieseleitä ilman turboa, tottuneet tekeen harjoitteita puolivaloilla, pelanneet kauan yhdessä ja heidän kehittymisensä on hidasta. Yhdessä pelaaminen sujuu, mut siinä hämärtyy helposti tuleeko tulos yksilön edistyneisyydestä vai tuttuudesta ja luottamuksesta pelikavereilta, kaveri uskaltaa syöttää vanhalle jättää syöttämättä uudelle riippumatta onko uusi osaava vai ei. Uudet vetää sata lasissa ja urheilullinen kaveri ampuu ohi parissa kuukaudessa, jos erottelua ei tehdä. Heihin pitää kiinittää paljon huomiota, näihin "kilparyhmädieseleihinkin". Repiä passiivisista, sivusta katsojista irti vastuu ja velvollisuus auttaa joukkuetta. Kun tekee parhaansa, kehittyy. Ei kannata välittää, onko se 9 vuotiaan paras vielä joukkueelle voittoja tuovaa, ennemmin tai myöhemmin se kääntyy voittoisaksi, kunhan saa pelaamaan täysillä.

Aina on joku, jota ei kiinnosta.  Mut aniharvoin 30 kymmenestä lapsesta aidosti laiskaa on 1-2 enempää. Kannattaako 1-2 takia luoda ryhmää, joka passivoi 8 muuta, jotka omais mahdollisuuden, jos se annetaan?

[Varalämmittäjä]

Jos puhutaan 9v pelaajista. Nokkimisjärjestys on selvä, varsinkin jos on luotu tasoryhmät siten, et ne on pelaajille selkeät.  sen voi tehdä taiten, sekoitella lapset treeneissä, joissa eroilla ei ole väliä, koota johonkin pelilliseen treeneihin ns. edistyneimpien ryhmän, siten et lapset ei edes huomaa. Jos haluaa erotella.

Osa on pelannut joukkueessa jo neljä viisi vuotta, osa on aivan uusia. Neljä vuotta mukana olleilla, on oletus et, he osaa, uudet ei. Monesti neljä vuotta pelanneet ovat kuin dieseleitä ilman turboa, tottuneet tekeen harjoitteita puolivaloilla, pelanneet kauan yhdessä ja heidän kehittymisensä on hidasta. Yhdessä pelaaminen sujuu, mut siinä hämärtyy helposti tuleeko tulos yksilön edistyneisyydestä vai tuttuudesta ja luottamuksesta pelikavereilta, kaveri uskaltaa syöttää vanhalle jättää syöttämättä uudelle riippumatta onko uusi osaava vai ei. Uudet vetää sata lasissa ja urheilullinen kaveri ampuu ohi parissa kuukaudessa, jos erottelua ei tehdä. Heihin pitää kiinittää paljon huomiota, näihin "kilparyhmädieseleihinkin". Repiä passiivisista, sivusta katsojista irti vastuu ja velvollisuus auttaa joukkuetta. Kun tekee parhaansa, kehittyy. Ei kannata välittää, onko se 9 vuotiaan paras vielä joukkueelle voittoja tuovaa, ennemmin tai myöhemmin se kääntyy voittoisaksi, kunhan saa pelaamaan täysillä.

Aina on joku, jota ei kiinnosta.  Mut aniharvoin 30 kymmenestä lapsesta aidosti laiskaa on 1-2 enempää. Kannattaako 1-2 takia luoda ryhmää, joka passivoi 8 muuta, jotka omais mahdollisuuden, jos se annetaan?

No joukkeessamme tämä on oikeastaan paria poikkeusta lukuunottamatta päinvastoin. Pisimpään (4 vuotta) joukkueessa ollut ja pari muuta kolmen vuoden harrastajaa on näitä laiskoja ja puolivaloilla vetäviä. Uskallus, pelirohkeus ja usko omaan osaamiseen on aika vähäinen. Samoin keskittyneisyys harjoituksiin ja uuden oppimiseen on kohtalaisen heikkoa. Joukkueessa olemisen merkitys on joidenkin kohdalla joku muu kuin kilpailullinen halu. Tämä on vain fakta joka pitää hyväksyä. Tästä on niin vanhempien kuin eplaajien kanssa keskusteltu eikä se paria treenikertaa pidempään kanna.
Alin ryhmä 0,5-4 vuotta pelanneita, keskiryhmä on sekoitus uusia ja 2-3 vuoden harrastajia ja ylin ryhmä 1-3 vuotta pelanneita.
Uudet vetää sata lasissa ja ne jotka haluavat edistyä ja oppia menevät näistä pidempään pelanneista "harrastajista" ohi heittämällä. Jos pelaajalta pyytää treeneissä vetämään reaktioharjoitteen täysillä ja tekee siitä kilpailun, niin pelaaja lopettaa kesken tai vetää puolivaloilla kun huomaa häviävänsä parilleen. Pari pelaajaa ei osaa hävitä vaan tekosyitä haetaan jalan kipeytymisellä yms. ettei tarvitsisi harjoitella, toki kun pitäisi pelata on jalka taas ihan ok.
Vastuu näiltä heikoimmilta pelaajilta revitään kentällä laittamalla heidät keskenään pelaamaan. Jos joukkoon laittaa liian hyvän pelaajan nämä heikot jäävät katselemaan ja sysäävät vastuun tälle paremmalle pelaajalle. Aiemmin tästä seurasi se että sopivia vastustajia ei löytynyt (johtuen ikäluokista)  ja pelit olivat yhteen maaliin pelaamista tuloksin 0-9, 0-14 jne.
Toki näissäkin hämärtyy se että osa pelaajista on vuoden nuorempia ja omassa ikäluokassaan (8v) nämä nuoremmat kehittyneemmät pärjäävät loistavasti. Se ero vaan senkin ryhmän välillä on älyttömän suuri.

[joosar]

Jotta nopeutta pystytään parantamaan, pitää ensin tunnistaa, mikä (tai mitkä) em. syistä on hitauden takana. Sitten lähdetään kehittämään ko. ominaisuutta yksilökohtaisella omatoimisen treenin ohjelmalla tai ohjatun fysiikkaharjoittelun ohjelmoinnilla (jos tunnistettavissa selkeä ryhmä, jolla sama "vaiva").

Tämä on mielestäni yksi 'suurimmasta ongelmasta' joukkuelajeissa. Kaikki tekee samaa?
Kiitokset jortsukalle ja Mko

[Takatasku]

Hyviä vinkkejä tullut. Kaiken taustalla on kuitenkin se yleinen urheilullisuus, yleistaito ja fyysiset perustekijät kunnossa. Kun nämä peruskivet ovat perustassa kunnossa voidaan niiden päälle rakentaa "jalkapallopyramidi" jonka huippu nousee sitä korkeammalla, mitä jykevämmät nämä perustat ovat. Nyt pitää hieman osoitella sormella koululiikuntaa. Tämä nyt on tosin mutu, mutta omaa kouluaikaa 80/90-luvuilla muistellen olen sitä mieltä, että silloin telinevoimistelua oli huomattavasti enemmän kuin nykyään. Ainakin jos vertaan omien tenavien koululiikuntaan. Tuntuu, että nykyään tehdään vain sitä mikä on kivaa. Ei sillä, että minä siitä telinevoikasta olisin tykännyt, koska olin siinä huono. Eikä opekaan ollut kovin motivoiva. Mutta kyllä siitä tietysti saisi paljon hyvää, kehonhallinta kuntoon jne. Eihän sitä voi minkäänlaista pelivälinettäkään hallita jos ei ensin hallitse omaa kehoaa. Ei se haittaisi vaikka kaikkien lajien urheilijat kävisivät ikävuodet 5-12 edes kerran viikossa telinevoimistelemassa.

Sitten yksi asia mitä olen usein kentän laidalta katsellessani miettinyt on se, että miksei jalkapalloilijat osaa juosta? No, ei sitä tietenkään jokaiseen joukkueeseen riitä semmoista valmentajaa, joka sen(kin) asian osaisi laittaa kuntoon. Mutta voitko liikkua nopeasti ilman palloa tai pallon kanssa, jos et osaa juosta? Ei junnuista tietenkään mitään usainbolteja tarvitse tehdä, mutta olisihan se hyvä jos jalkapalloilija osaisi juosta. Jos tekniikka on hyvä niin sitä jaksaa juostakin kauemmin ja ottaa aiemmin mainittuja spurtteja useammin. Jos kestävyysominaisuudet sallivat sen.

Nopeusta pitäisi myös muistaa se, että nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. Fysiologisesti nopeus on lihaksen (lihassolun) kykyä supistua mahdollisimman nopeasti ja nyt esimerkiksi syklisen toiminnan, kuten juoksun, ollessa kyseessä, kykyä toistaa mahdollisimman nopeaa supistamista ja mahdollisimman nopeaa rentoutumista. Tärkeimmät tekijät tässä ovat lihaksen hermotus, eli se kuinka nopeasti ja tehokkaasti lihas pystyy supistumaan ja sekä lihaksen koko (poikkipinta-ala) joiden tuloksena sitten saadaan aikaan lihaksen tuottama teho työjakson aikana. Toki kaikki ymmärtävät sen, että naapurin Toyotaa (tavallinen pulliainen) ja Räikkösen Ferraria (urheilija) ei kannata laittaa samalle viivalle kisaamaan, koska toisessa on paljon enemmän tehoja.

[petteri72]

Aina on joku, jota ei kiinnosta.  Mut aniharvoin 30 kymmenestä lapsesta aidosti laiskaa on 1-2 enempää. Kannattaako 1-2 takia luoda ryhmää, joka passivoi 8 muuta, jotka omais mahdollisuuden, jos se annetaan?

Jos halutaan luoda hyvin kehittävä ja tavoitteellinen ilmapiiri, joukkueista pitää ihan järjestelmällisesti heittää ulos ne joita treenaaminen ei riittävästi kiinnosta. Ensin varoitus, jos asenne treenaamiseen ei parane, tämä joukkue ei ole sinua varten ja jos homma ei parane sitten saa etsiä muut treenit.

Kun joukkue näkee, että heikoimman asenteen lapset joutuvat ulos jengistä, joukkueen keskitaso alkaa yrittää enemmän. Sekä hyvä että huono asenne näet leviävät ympärille. Näin se toimii isoissa jalkapallomaissa ja Suomessakin jääkiekossa tavoitteellisimmissa joukkueissa jo aika nuoresta iästä alkaen.

Yleensä ottaen suomalaisessa juniorivalmennuksessa on  ongelmana, ettei vaadita lapsilta riittävästi. Liian usein kaikki pelaa, treenit mitoitetaan kolmanneksi laiskimman mukaan eikä kukaan kunnolla kehity.

Kaikki joukkueet tai harjoitusryhmät eivät toki voi olla voimakkaan tavoitteellisia, myös harrastustasoa tarvitaan.

Nykyään vaan suuressa osassa juniorijoukkueista ei osata päättää, onko juuri tämä joukkue voimakkaan tavoitteellinen vai hauskaa höntsää. Sitten mennään jossain välissä.

Lopputuloksena kovia ryhmiä on kovin vähän ja toisaalta aidosti vaativat ja tavoitteelliset valmentajat liian usein karsiutuvat. Suomessa on aika vähän juniorivalmennusta, jossa valmentaja aidosti vaatii, että jokainen poika tekee jokaisessa treenissä parhaansa Ja alun jälkeen ryhmäpaine pitää ryhmän asennetta yllä.

[mieskone]

Jos halutaan luoda hyvin kehittävä ja tavoitteellinen ilmapiiri, joukkueista pitää ihan järjestelmällisesti heittää ulos ne joita treenaaminen ei riittävästi kiinnosta. Ensin varoitus, jos asenne treenaamiseen ei parane, tämä joukkue ei ole sinua varten ja jos homma ei parane sitten saa etsiä muut treenit.

Kun joukkue näkee, että heikoimman asenteen lapset joutuvat ulos jengistä, joukkueen keskitaso alkaa yrittää enemmän. Sekä hyvä että huono asenne näet leviävät ympärille. Näin se toimii isoissa jalkapallomaissa ja Suomessakin jääkiekossa tavoitteellisimmissa joukkueissa jo aika nuoresta iästä alkaen.

Yleensä ottaen suomalaisessa juniorivalmennuksessa on  ongelmana, ettei vaadita lapsilta riittävästi. Liian usein kaikki pelaa, treenit mitoitetaan kolmanneksi laiskimman mukaan eikä kukaan kunnolla kehity.

Kaikki joukkueet tai harjoitusryhmät eivät toki voi olla voimakkaan tavoitteellisia, myös harrastustasoa tarvitaan.

Nykyään vaan suuressa osassa juniorijoukkueista ei osata päättää, onko juuri tämä joukkue voimakkaan tavoitteellinen vai hauskaa höntsää. Sitten mennään jossain välissä.

Lopputuloksena kovia ryhmiä on kovin vähän ja toisaalta aidosti vaativat ja tavoitteelliset valmentajat liian usein karsiutuvat. Suomessa on aika vähän juniorivalmennusta, jossa valmentaja aidosti vaatii, että jokainen poika tekee jokaisessa treenissä parhaansa Ja alun jälkeen ryhmäpaine pitää ryhmän asennetta yllä.

Todella erimieltä. Suurin osa huipulle päässeistä kertoo , että löysäili juniorit läpi ja sitten vasta aikuisissa otti tosissaan.  Toki kaikki valmentajat ottaa 5 maalia pelissä tekevän laiskottelun "taiteilijaluoteena" , mutta harva ymmärtää puolustuspään lukon löysäilyä vaikka hänen ansiostaan pelit voitetaan.   Eli itse katsoisin vain miten peleissä suoriutuu ja joka ikäluokassa avoimet harjoituspelit kuka pääsee mihinkäkin tasoryhmään.

[petteri72]

Todella erimieltä. Suurin osa huipulle päässeistä kertoo , että löysäili juniorit läpi ja sitten vasta aikuisissa otti tosissaan.

Juuri tästä syystä Suomesta tulee niin vähän aidosti korkeatasoisia jalkapalloilijoita. Parhaat yksilöt pääsevät Suomessa nuorina ihan liian helpolla, oppivat laiskottelemaan treeneissä, omalla ajalla eivät myöskään liiku riittävästi ja sitten huomaavat että surkealla junioriajan harjoittelulla ei koskaan päästykään Veikkausliigaa tai jotain karvan verran kotimaista tasoa parempaa ulkomaista seuraa ylemmäs.

Eikä tässä ole kyse kuin kulttuurista, ettei löysäily sovi, jos joku junnu on omassa ikäluokassaan niin hyvä, että pääsee ihan liian helpolla, siirretään hänet sitten vuoden tai pari-kolme vuotta vanhempiin, jossa on enemmän haastetta ja sopivan tasoista peli- ja treeniseuraa.

[Kaihlamo]

TPSTEEPEESSSS. Joo sattu varmaan, mutta näin se vaan menee. Toki sama se on mitä tekee kun voi varastaa pelaajat muista seuroista kun omista ei saa mitään tehtyä.

Lisätietoa muista foorumeista?

Aha. Omistat siis muiden lapsia. Suomalaisinta mitä tiedän -topicin kamaa...

[korhonen86]

Tuossa aiemmin oli puhetta että voisiko 9-vuotiaana juostu 400 metrin aika korreloida saman matkan aikaan 10 vuotta myöhemmin. 400 metriä on tietenkin mahdollisimman huono esimerkkimatka, koska eihän sitä yleensä edes juosta lapsena ollenkaan, että voitaisiin saada tilastodataa. Nopeutta sen sijaan voisi vertailla, kun tehtäisiin tilasto 9-vuotiaiden juoksemista 60 metrin matkoista ja verrattaisiin samojen juoksijoiden 19-vuotiaina tekemiin aikoihin. Varmasti paljon samoja nimiä olisi listoilla, mutta olisi myös paljon uusia. Jos on 9-vuotiaana nopea, niin ei se nopeus ainakaan harjoittelun myötä minnekään katoa.

Innostuin tämän topicin juttujen takia selaamaan alle 9-vuotiaiden 60 metrin tilastoa. Tuttuja nimiä jalkapallon seuraajille löytyy kaikkien aikojen listalta:
3. Tommy Wirtanen 8,77
7. Niklas Tarvajärvi 8,93
17. Paulus Roiha 9,07
20. Sami Sanevuori 9,08
50. Samuel Purola 9,24*
52. Markus Joenmäki 9,25
69. Ville Tikkanen 9,29

* Tämä kaveri jatkoi yleisurheilua ja on tämän porukan ylivoimaisesti nopein 19-vuotiaana. Itse asiassa yksi Euroopan nopeimmista ikäisissään.

[papadopoulos]

Aha. Omistat siis muiden lapsia. Suomalaisinta mitä tiedän -topicin kamaa...

En omista ja millä omistaisin kun TPS on varannut oikeuden niihin kausimaksuihin jo aikoja sitten.

Voi kuulostaa Off-topicilta, mutta ei sitä ole kun yksi ryhtiliike olisi olla tyhjentämättä lähialueen joukkueita pelaajista 4. joukkueen vaihtopenkille kausimaksujen toivossa.

[Kaihlamo]

En omista ja millä omistaisin kun TPS on varannut oikeuden niihin kausimaksuihin jo aikoja sitten.

Voi kuulostaa Off-topicilta, mutta ei sitä ole kun yksi ryhtiliike olisi olla tyhjentämättä lähialueen joukkueita pelaajista 4. joukkueen vaihtopenkille kausimaksujen toivossa.

Mitä vittuu sä selität? Kannattaisko miettiä ekaksi sitä omaa toimintaa jos 4. joukkueen vaihtopenkin tasoiset pelaajatkin haluaa vaihtaa seuraa? Edelleen suomalaisinta mitä tiedän topikkiin suoraan jatkossa nämä.

[papadopoulos]

Täh!

[Jokelan Spede]

Mitä vittuu sä selität? Kannattaisko miettiä ekaksi sitä omaa toimintaa jos 4. joukkueen vaihtopenkin tasoiset pelaajatkin haluaa vaihtaa seuraa? Edelleen suomalaisinta mitä tiedän topikkiin suoraan jatkossa nämä.

[ismail]

Tässä vastaus porilaisen juniorivalmennuksen ryhtiliikkeeseen.

http://www.toejoenveikot.fi/index.php/2004kalenteri1

[Snoopy]

Tässä vastaus porilaisen juniorivalmennuksen ryhtiliikkeeseen.

http://www.toejoenveikot.fi/index.php/2004kalenteri1

Tuohon on varmaan joku järkevä selitys, koska ei kukaan voi järkeillä tuon olevan järkevää... Tai sitten suuri osa noista harjoituksista on jotain ihan muuta kuin kunnon harjoituksia. Oliko siinä kolme-neljä vapaapäivää kuukauteen...

-Snoopy-

[Ylihyvä valkku]

Täytyy muistaa, että suurin osa kehityksestä "tarttuu" palautumisen aikana harjoitusten välillä. Eli vähemmän laadukasta harjoittelua on "enemmän" kuin suurempi ( liian suuri? ) määrä puuduttavaa ja väsyttävää ( väsyneenä ? ) kuluttavaa harjoittelua. Periaatteessa, jos pelajat eivät jaksa keskittyä ja yrittää harjoituksessa riittävästi, harjoitus tulisi keskeyttää.

Pelaaja pystyy yhdellä harjoituskerralla tai yhtenä päivänä hyödyntämään vain tietyn määrän harjoittelua. Se väkisin harjoittelu, mikä menee sen yli, menee "harakoille", ja vain estää pelaajan kehittymistä.

Suunniteltu valmennusohjelma ei saisi myöskään olla "kiveen hakattua", vaan sitä tulisi soveltaa tilanteen ja pelaajien
kehittymistahdin mukaan.

[Snoopy]

12-16 vuotiaissa tulee keskimäärin suurimmat kasvuvaiheet ja samalla myös eniten sekä suurimmat loukkaantumiset. He jotka ovat tämän ikäisissä mukana tietävät varmasti hyvin paljon keskimäärin on loukkaantumisia. Yksi tärkein syy on tietenkin pituuskasvu jolloin kehon eri osat ovat alttiimpia loukkaantumisille, toinen tietenkin se, että useimmat joukkueet alkavat tässä vaiheessa nostamaan ohjatun harjoittelun määrää, kun taas monessa maassa lasketaan hetkellisesti joukkueen asettamia rasituksia ja nostetaan omatoimista tekemistä, omatoimisessa kun loukkaantumisia tapahtuu vähemmän, mutta joka kehittää varsinkin parhaimpia pelaajan osa-alueita.

Ehkä porilaiset haaveilevat paremmasta sarjasijoituksesta vai onko tuo juuri syy sijoitukseen?

-Snoopy-

[Varalämmittäjä]

Millä joukkueella harjoitusmäärä on sellainen että jokaiseen harjoitukseen pitäisi osallistua?
Meillä treenit on 3 kertaa viikossa, mutta syynä  ei ole se että jokainen kävisi kaikissa harjoituksissa vaan se että luodaan mahdollisuus että useampi pääsisi harjoituksiin muiden lajien ohella. Kaikissa harjoituksissa käymistä ei kyllä kielletäkkään.

[petteri72]

Osalla pelaajista puhtaan omaehtoiset yksin treenit ei vaan onnistu, mutta porukassa on kuitenkin mukava treenata ja homma sujuu.

Kehittyvä huippu-urheilija tarvitsee kuitenkin keskimäärin 2,5-4 tuntia treeniä päivässä. Toki siitä merkittävä osa voi olla aika kevyttä, ei todellakaan koko aikaa vedetä verenmaku suussa. Tuossa tuntimäärässä on toki mukana kaikki iltavenyttelyt, kevyet lämmittelyt/palautukset ja vastaavat.

[Snoopy]

Millä joukkueella harjoitusmäärä on sellainen että jokaiseen harjoitukseen pitäisi osallistua?
Meillä treenit on 3 kertaa viikossa, mutta syynä  ei ole se että jokainen kävisi kaikissa harjoituksissa vaan se että luodaan mahdollisuus että useampi pääsisi harjoituksiin muiden lajien ohella. Kaikissa harjoituksissa käymistä ei kyllä kielletäkkään.

Kysehän joukkueharjoituksissa on siinä, että luodaan pelaajille mahdollisuus harjoitella yhdessä ja kerätään pelaajat yhteen. Jos ei ole väliä paljon pelaajia on treeneissä niin laitetaan treenit neljästi päivässä ja valmentajat päivystämään.

Tärkeintä on mahdollisimman hyvä treeni aktiivisuus, että voimme tehdä mahdollisimman hyvät treenit joista on hyötyä joukkueharjoittelussa. Kyllä myös Klubilla ja Käpalla on aamu treenejä, joisa ei ole velvoitettu aina käymään ja pelaajien rasituksen mukaan katsotaan kuka niihin saa edes tulla, mutta ei silti viikko treenien määrä saa nousta liian suureksi.

Kilpapelaajien (myös muiden, mutta erityis..) harjoitusmäärät ovat n. 12-22h viikossa,  keskimäärin n. 16h. Tästä minun mielestäni ohjattua treeniä harjoituskaudella olisi hyvä olla 2*2h ja 2*1.5h + peli. Sarjakaudella 3*1.5h + peli. Tuon mukaan jokainen voi laskea åaljon se vaatii extraa itseltä, mutta niinkuin monesti sanottu, omatoimiset eivät vastaa joukkuetreenejä eikä niissä juurikaan loukkaannuta.

Tällä hetkellä omassa joukkueessa neljällä pojalla kevennys menossa, että eivät olisi sairastuvalla jatkuvasti ja ongelmat vain kasvun takia.

-Snoopy-

[KVilho]

12-16 vuotiaissa tulee keskimäärin suurimmat kasvuvaiheet ja samalla myös eniten sekä suurimmat loukkaantumiset. He jotka ovat tämän ikäisissä mukana tietävät varmasti hyvin paljon keskimäärin on loukkaantumisia. Yksi tärkein syy on tietenkin pituuskasvu jolloin kehon eri osat ovat alttiimpia loukkaantumisille, toinen tietenkin se, että useimmat joukkueet alkavat tässä vaiheessa nostamaan ohjatun harjoittelun määrää, kun taas monessa maassa lasketaan hetkellisesti joukkueen asettamia rasituksia ja nostetaan omatoimista tekemistä, omatoimisessa kun loukkaantumisia tapahtuu vähemmän, mutta joka kehittää varsinkin parhaimpia pelaajan osa-alueita.

Ehkä porilaiset haaveilevat paremmasta sarjasijoituksesta vai onko tuo juuri syy sijoitukseen?

-Snoopy-

Pojan porukassa aloittivat juurikin tuossa 12v kantturoissa mittaileimaan poikien kasvua. En nyt tiedä/muista kuinka usein ja mitä mittoja ottavat, mutta seurannan pohjalta sitten arvioivat vähän kasvupyrähdyksiä ja biologista ikää. Jos kasvua on tullut nopeasti lyhyessä ajassa niin harjoituksia vähennetään / kehotetaan pitämään taukoa tai treeineissä ei kaikkeen osallistuta / tehdään jotain korvaavaa. Ainakin ajatuksena kuulostaa hyvältä.