FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
29.03.2024 klo 13:05:21 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 156 [157] 158 ... 268
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 849841 kertaa)
3 jäsentä ja 5 vierasta katselee tätä aihetta.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3900 : 13.11.2018 klo 16:58:49

Olen samaa mieltä, että pitää olla reilu pelaajia kohtaan ja kertoa selvästi mitä asioita kehittää. Samalla kuitenkin tämä keskustelu siitä kuinka maailmalla ei ole kilpailua, jne. on kyllä ihan höpöhöpöä.

Saanut lukea nyt jotain juttuja Ruotsinkin mallista, vaikka kukaan ei ole selvästi käynyt siellä tutustumassa seuroihin. Esim. Brommapojkarna, joka voittanut 80-90% "vuoden junioriseura" palkinnoista Ruotsissa perustaa koko toimintansa hyvin pieniiin akatemiaryhmiin(9-10 pelaajaa alkuvaiheessa, sen jälkeen 12-16 riippuen pelimuodosta). Ja näitä ryhmiä Brommalla on Akatemia sekä ns. kakkosryhmä. Toki nyt Bromma on perustanut joukkueen loppuvuodesta syntyneille, mutta siis kilpailu tuohon Akatemia-ryhmään on superkovaa ja pelaajia tulee ympäri Tukholman. Aivan sama koskee Hammarbytä, joilla on se yksi pieni akatemiaryhmä. Toki molemmilla sitten 10-20 joukkuetta lisää riippuen ikäluokista, mutta nyt kuitenkin siis on supertiukat tasoryhmät tuonne kärkeen.

Samoin Belgiassa tai jossain vaikkapa Tanskassa pelaajien rekrytointi on todella kovaa, joukkueiden ryhmäkoot pieniä ja kilpailu super kovaa.

Nyt siis jos puhutaan siitä, että halutaan Suomen pärjäävän jossain ulkomailla, niin se ei ole ainakaan ratkaisu että vähennetään kilpailua. Se miten kilpailu sitten luodaan, muodestetaan ja ketkä kilpailee on eri asia.
HP

Poissa Poissa


Vastaus #3901 : 13.11.2018 klo 19:53:55

En halua dissata, mutta sen haluan tuoda esille, että on vaarallista ajatella jonkin edun olevan pitkässä juoksussa haitallista pelaajan kehitykselle. Ei jääkiekossakaan parasta luistelijaa tule mitenkään pidätellä eikä jalkapallossa pelaajaa joka kykenee laukomaan omalta puolelta maalin, ei vaikka olisikin vain roiskaisu. Se on valmentajan vika, mikäli hän ei saa pelaajia pelaamaan tämän asian kanssa.

Olen pyrkinyt puhumaan jo pitkään siitä, että pelaajan tärkeimpiä ominaisuuksia tulisi vaalia ja viedä eteenpäin, oli se sitten fyysinen  koko, nopeus, herkkyys, potkuvoima, tarkkuus jne... ihan mikä tahansa. Tärkeintä on entisestään parantaa asioita missä pelaaja on hyvä. Ei heikompien ominaisuuksien kustannuksella, ei tietenkään, vaan niin että pelaajalla on ominaisuuksia jotka erottavat hänet toisista ja joissa hän on parempi kuin kukaan muu. Ei minua haittaisi saada joukkueeseen sarjan nopein laitalinkki joka osaa kuljettaa ja laukoa vauhdista. Ehkei hän ole näppärin pienessä tilassa, mutta paras omassa erikoisuudessaan... Noh, tämä oli ehkä vähän karrikoidusti sanottu, mutta tiettyjä asioita tulee vaalia...

En tiedä onko kenelläkään antaa oikeaa vastausta, että miten ja koska, se tietohan tulisi saada kaikille, mutta pelaajien taitoja voi kehittää tiedostamatta ja jos itse lähtisin takaisin 5v5 peleihin niin tekisin muutamana asian mitä olen nähnyt ulkomaisissa joukkueissa paljon junnuille tehtävän..
-Isot pallot
Monessa maassa aivan pienet junnut vetää treenit nro.5 palloilla. Tästä aikoinaan Liverpool akatemian valmentajat puhuivat paljon kun olivat Suomessa. Pelaaja kehittyy tiedostamatta, kun arjesta otetaan helpotettu työväline pois. Junnut kyllä pelaavat oikean kokoisilla palloilla, mutta treenaavat isoilla. Voima ja tekniikka kehittyy, kun joutuu tekemään töitä enemmän. Jokainen nappula tahtoo saada sen pallon ilmaan ja laukoa ne ylänurkat. Nyt tänäkin vuonna Espanjassa seurasin paikallisen seuran treenejä jokaisena päivänä ja n. 10v natiaiset veteli treenit läpi isolla pallolla.

-Tempo ja vauhti korkeana.
Toinen asia mistä olen paljon puhunut. GrIfk valmennuspäällikkö aikoinaan sanoi koulutuksessa, että jos hän saisi nyt päättää pienten pelaajien yhdestä teemasta harjoituksissa, niin se olisi että vedä koko ajan niin kovaa kuin pystyt. Olen täysin samaa mieltä. Kaikki hierominen on pois nopeuden ja varsinkin vauhdissa tehtävistä suorituksista. Onko sillä oikeasti niin paljon merkitystä jos 5v5 pelaaja ei osaa pujotella tötsiä joiden väli on kaksi askelta kuin että se osaisi juosta pallon kanssa tötstä joiden väli on viisi askelta?? Kun vauhti on hidas jää katse varpaisiin, kun vauhtia on enemmän alkaa katse nousta automaattisesti ylöspäin. Mitä enemmän juokset pallon kanssa sen vähemmän siihen täytyy katsoa. Onko sillä yhtään väliä jos se aluksi karkailee, vaikka vuoden tai kaksi? Tahtoisin kysyä niiltä huutavilta valmentajilta, että meinaavatko ne että sen kuljettamisen oppii kävelemällä??

-Pitkät syötöt.
Pitkiä syöttöjä. Pelissä ei oikein ole mitään tärkeämpää kuin hyvä ja kova syöttö. Vie syöttöjen haastavuus koko ajan suuremmaksi. Jos osaat syöttää tarpeeksi pitkälle on sinun pakko syöttää tarpeeksi kovaa. Jos osaat syöttää kovaa teet sen lyhyenkin syötön tarpeeksi kovaa. Jos osaat syöttää kovaa osaa loppujen lopuksi myös potkaista.. Potkutekniikan pohja rakentuu aina oikein opitun syötön pohjalle, samalla tavalla kuin jääkiekossa laukaus on vain helvetin kova syöttö.

Tervetuloa ja onnea valitsemallasi tiellä, pitkää pinnaa!

-Snoopy-

Kiitos! Hyvä kirjoitus ja hyviä pointteja.
Kaihlamo

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #3902 : 13.11.2018 klo 20:40:41

Olen samaa mieltä, että pitää olla reilu pelaajia kohtaan ja kertoa selvästi mitä asioita kehittää. Samalla kuitenkin tämä keskustelu siitä kuinka maailmalla ei ole kilpailua, jne. on kyllä ihan höpöhöpöä.

Saanut lukea nyt jotain juttuja Ruotsinkin mallista, vaikka kukaan ei ole selvästi käynyt siellä tutustumassa seuroihin. Esim. Brommapojkarna, joka voittanut 80-90% "vuoden junioriseura" palkinnoista Ruotsissa perustaa koko toimintansa hyvin pieniiin akatemiaryhmiin(9-10 pelaajaa alkuvaiheessa, sen jälkeen 12-16 riippuen pelimuodosta). Ja näitä ryhmiä Brommalla on Akatemia sekä ns. kakkosryhmä. Toki nyt Bromma on perustanut joukkueen loppuvuodesta syntyneille, mutta siis kilpailu tuohon Akatemia-ryhmään on superkovaa ja pelaajia tulee ympäri Tukholman. Aivan sama koskee Hammarbytä, joilla on se yksi pieni akatemiaryhmä. Toki molemmilla sitten 10-20 joukkuetta lisää riippuen ikäluokista, mutta nyt kuitenkin siis on supertiukat tasoryhmät tuonne kärkeen.

Samoin Belgiassa tai jossain vaikkapa Tanskassa pelaajien rekrytointi on todella kovaa, joukkueiden ryhmäkoot pieniä ja kilpailu super kovaa.

Nyt siis jos puhutaan siitä, että halutaan Suomen pärjäävän jossain ulkomailla, niin se ei ole ainakaan ratkaisu että vähennetään kilpailua. Se miten kilpailu sitten luodaan, muodestetaan ja ketkä kilpailee on eri asia.

Ja ainakin ruotsalaisten mukaan tuo AIK:n hehkutettu uusi linjaus on ihan samanlainen perusajatukseltaan kuin BP:llä ja Hammarbyllä. Ottavat vaan tätä kautta enemmän pelaajia toimintaan /ikäluokka pienimmistä asti, mutta eiköhän siellä ne tasoryhmät ole käytössä ilman Akademi-sanan käyttöäkin. Me vaan niellään kaikki aina niin kuin ne kerrotaan ja sit se käytäntö on ihan pikkaisen eri. Kilpailu on ihan helvetin kovaa ja suomalaisesta "kilpailusta" höpöttävät ei tajua edes kuinka kovaa se muualla oikeesti on.
Metsän poika

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, TPV


Vastaus #3903 : 13.11.2018 klo 22:28:33

Esim. Brommapojkarna, joka voittanut 80-90% "vuoden junioriseura" palkinnoista Ruotsissa perustaa koko toimintansa hyvin pieniiin akatemiaryhmiin(9-10 pelaajaa alkuvaiheessa, sen jälkeen 12-16 riippuen pelimuodosta). Ja näitä ryhmiä Brommalla on Akatemia sekä ns. kakkosryhmä. Toki nyt Bromma on perustanut joukkueen loppuvuodesta syntyneille, mutta siis kilpailu tuohon Akatemia-ryhmään on superkovaa ja pelaajia tulee ympäri Tukholman. Aivan sama koskee Hammarbytä, joilla on se yksi pieni akatemiaryhmä. Toki molemmilla sitten 10-20 joukkuetta lisää riippuen ikäluokista, mutta nyt kuitenkin siis on supertiukat tasoryhmät tuonne kärkeen.
Niin, no eikö tuo ole sitten kutakuinkin juurikin tämä:
Parasta varmaan olisi, että kaikki joilla intoa riittää, saisivat harrastaa tavoitteellisesti. Peliryhmät sitten taas tason mukaan, niin ettei niitäkään lukittaisi loppuiäksi, vaan kaikki tietäisi, että vaikka 1/2v välein niitä tarkasteltaisiin, jolloin tiputus alempaan ryhmään ei olisi mikään häpeä. Olisi helpompi ottaa huomioon myös loukkaantumiset ja yksilölliset tilanteet. Mutta onko tällaiseen riittäviä resursseja, mm. pelaajamassaa, seuroissa?
Esim -08 ikäluokassa Brommapojkarnalla on peliryhmiä/joukkueita jotain 11 (eli ihan hitosti) ja peliryhmässä se 8-10 (täydennetäänköhän alemmista ryhmistä loukkaantumisissa yms?) kun 8vs8 kilpailumuoto.
 Ja mielenkiintoista olisi kuulla miten usein noita ryhmiä uudelleenarvioidaan. Koska eihän tuossa Kausteen kritiikissäkään tasoryhmiä varsinaisesti kritisoitu, vaan ongelma syntyy ennemmin siitä, jos liian pitkään roikotetaan vanhoilla meriiteillä jatkuvan arvioinnin sijaan, jolloin tippuminen on sosiaalisesti huomattavasti merkittävämpää.

 Mikä on harjoituskoko Hammarbyssä? Hienoa, jos joka peliryhmälle ammattivalmentaja löytyy, mutta voisi kuvitella noita ylempiä ja alempia harjoituksissa yhdistettävän. Massasta voi tietenkin olla joissain asioissa etua. Ei varmaan tarvitse lätkä/salibandy/muu kaksoisharrastajia ylimmissä ryhmissä katsella.
Kaihlamo

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #3904 : 13.11.2018 klo 22:56:06

Niin, no eikö tuo ole sitten kutakuinkin juurikin tämä: Esim -08 ikäluokassa Brommapojkarnalla on peliryhmiä/joukkueita jotain 11 (eli ihan hitosti) ja peliryhmässä se 8-10 (täydennetäänköhän alemmista ryhmistä loukkaantumisissa yms?) kun 8vs8 kilpailumuoto.
 Ja mielenkiintoista olisi kuulla miten usein noita ryhmiä uudelleenarvioidaan. Koska eihän tuossa Kausteen kritiikissäkään tasoryhmiä varsinaisesti kritisoitu, vaan ongelma syntyy ennemmin siitä, jos liian pitkään roikotetaan vanhoilla meriiteillä jatkuvan arvioinnin sijaan, jolloin tippuminen on sosiaalisesti huomattavasti merkittävämpää.

 Mikä on harjoituskoko Hammarbyssä? Hienoa, jos joka peliryhmälle ammattivalmentaja löytyy, mutta voisi kuvitella noita ylempiä ja alempia harjoituksissa yhdistettävän. Massasta voi tietenkin olla joissain asioissa etua. Ei varmaan tarvitse lätkä/salibandy/muu kaksoisharrastajia ylimmissä ryhmissä katsella.

Brommassa viimeksi kun laskin klubitalon seinältä joukkuekuvat 08-joukkueista niin niitä oli yli 20. Määrä putoaa vuosittain kun pelaajat vanhenee. Pelaajamäärä ns. Akatemiaryhmissä (1 ja 2) on todella pieni. Käsittääkseni joukkueet 3-nn eivät ole varsinaisia tasoryhmiä vaan enemmän alueellisesti jaettuja kuin tasottain. Tästä ei ole ihan 100% tietoa. Enemmän itse ollut akatemiajoukkueiden kanssa tekemisissä ja ihan säännöllisesti siellä verskoissa on voinut vilahdella tyyliin P05-25 tyyppisiä merkintöjä, jolloin nopesti voisi olettaa ettei 25 tasoryhmästä pompata ihan heti akatemiaan edes huippuvalmennuksessa. Pelaajamäärä näissä 3-nn joukkueissa vaihtelee n.10 ja n. 20 pelaajan välillä. U12-ikäisenä sitten yhdistävät akatemiajoukkueet yhdeksi isoksi ryhmäksi ja pitävät isot try-outit myös siinä kohtaa.  Sen jälkeen BP 1 on akatemia, BP 2 kilpajoukkue ja loput haaste/harrastejoukkueita.
« Viimeksi muokattu: 13.11.2018 klo 23:03:09 kirjoittanut Kaihlamo »
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3905 : 13.11.2018 klo 23:00:15

Niin, no eikö tuo ole sitten kutakuinkin juurikin tämä: Esim -08 ikäluokassa Brommapojkarnalla on peliryhmiä/joukkueita jotain 11 (eli ihan hitosti) ja peliryhmässä se 8-10 (täydennetäänköhän alemmista ryhmistä loukkaantumisissa yms?) kun 8vs8 kilpailumuoto.
 Ja mielenkiintoista olisi kuulla miten usein noita ryhmiä uudelleenarvioidaan. Koska eihän tuossa Kausteen kritiikissäkään tasoryhmiä varsinaisesti kritisoitu, vaan ongelma syntyy ennemmin siitä, jos liian pitkään roikotetaan vanhoilla meriiteillä jatkuvan arvioinnin sijaan, jolloin tippuminen on sosiaalisesti huomattavasti merkittävämpää.

 Mikä on harjoituskoko Hammarbyssä? Hienoa, jos joka peliryhmälle ammattivalmentaja löytyy, mutta voisi kuvitella noita ylempiä ja alempia harjoituksissa yhdistettävän. Massasta voi tietenkin olla joissain asioissa etua. Ei varmaan tarvitse lätkä/salibandy/muu kaksoisharrastajia ylimmissä ryhmissä katsella.

Pelimuoto Ruotsissa on 7vs7 U11 vielä, U12 sitten 9vs9. Ryhmiä/joukkueita on nuoremmissa ikäluokissa noin 20 Brommalla(tämä esim. tuossa -08:ssa). Nämä toimivat täysin itsenäisesti ja kauden aikana käytännössä pelaajia ei vaihdeta ryhmistä toisiin pysyvästi kuin poikkeustapauksissa. Pelaajamäärä siis mistä tuo akatemia valitaan on pelkästään Bromman ryhmät huomioon ottaen 200+ pelaajaa nuoremmissa ikäluokissa. Tämän lisäksi siis vielä ulkopuolelta on kokoajan tulijoita.

Hammarbyn akatemia on 7vs7 vaiheessa 9-10 pelaajaa keskimäärin. Sitten 9vs9 vaiheessa nousee siihen 12-14. Ruotsissa siis näiden Tukholman suurseurojen ja monen muunkin seuran malli on se että jokainen peliryhmä on tavallaan oma joukkue. Eri seuroissa varmasti pelaajia vaihdellaan eri tavalla, mutta tosiaan esim. Brommassa nuo vuosittain "päivitetään".

Sitten taas esim. Malmöllä on nuorissa vain yksi ryhmä per ikäluokka(sekin tätä samaa koko luokkaa kuin näillä Tukholman suurilla).

Ja ei, missään muussa maassa kuin Suomessa ei puhuta siitä että huippuseuroissa harrastettaisiin aktiivisesti montaa urheilulajia. Fudiksen lisäksi siis voidaan kyllä harrastaa jotain lajia, mutta se on sitten luokkaa kerran viikossa ja ei varmasti vie fudikselta aikaa.

Mikään tutkimus ei ole vielä osoittanut että aktiivisesti useampaa lajia ns. kilpatasolla harrastamalla nykyfudiksessa tekisit todennäköisemmin uran kuin se että keskityt jalkapalloon ja sinulla on tukilaji kerran viikossa tai liikut muuten vain aktiivisesti ja urheilullisesti. Tästä oli ainakaan SHA:n sivuilla hyvä kirjoituskin joskus.

edit: Kaihlamo ehti jo vastata, mutta tosiaan aiemmin Brommalla oli vain nuo kaksi taso-ryhmää, nyt ovat aloittaneet uuden projektin jossa esim. 09 ikäluokassa on joukkue jossa pelaa -09 ikäluokan loppuvuonna syntyneet ja -10 pelaajia. Tämä ryhmä vieraili myös HJK Cupissa tänä syksynä. Suomessakin olisi tärkeää että meidän vähästä massata ei loppuvuoden pelaajat tippuisi, mutta se taas ei poista sitä etteikö meillä olisi tärkeää olla kilpailua. HJK on nostanut kilpailun ja voittamisen yhdeksi isoimmaksi teemakseen ja tällä hetkellä se hallitsee aikalailla enemmän tai vähemmän C:stä alaspäin lähes kaikkia ikäluokkia(toki muutama poikkeuskin löytyy). Ja nyt hallitsemisella on puhu pelkästään tuloksista, vaan siitä millaisia pelaajia noissa ikäluokissa on. Pelaajia jotka haluavat voittaa tilanteita, kehittyä paljon(tekevät töitä omalla ajalla kehittymisen eteen) sekä ovat taitavia.

edit2: Niin ja tosiaan valmennus ei ole mitään ammattilaisten touhua Brommassa tai Hammarbyssa kuin näissä kärkiryhmissä.
« Viimeksi muokattu: 13.11.2018 klo 23:06:08 kirjoittanut Jortsukka »
Metsän poika

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, TPV


Vastaus #3906 : 14.11.2018 klo 22:29:18

Kilpailu on ihan helvetin kovaa ja suomalaisesta "kilpailusta" höpöttävät ei tajua edes kuinka kovaa se muualla oikeesti on.
Hyvä kommenttipuheenvuoro toimittajalta: https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000005899545.html
 Siis tässä keississä ei ole kysymys siitä, että "höpötettäisiin kilpailusta". Kysymys on siitä saadaanko eri tasoiset pysymään jalkapallon parissa. Ja jos nyt ajatellaan vain siltä kannalta, miten saadaan kasvatettua huippuja, niin siihenkään ei varmasti yksikään drop-out auta.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #3907 : 15.11.2018 klo 06:45:07

Pitäs ajatella siltä kannalta, et kuinka on mahdollista et alle c-junnuikää dominoiva HJK ei kykene hallitsemaan b- ja a. junnusarjoja, kun kolme kovinta pelaajaa siirtyy miehiin. Miten on mahdollista, et yhden laitapakin loukkaannuttua, on ongelma löytää pelipaikalle korvaaja. Tai miksi laitapakit on suomessa hyökkääjiä taustaltaan pääosin, sit kun pelataan miehissä.

Vaikka meillä ei ole akatemioita ja resursseja suuren maailman tyylin, on meillä alueellisia vetureita, jotka haalii ikäluokan sen hetkisen kärjen itselleen. Todella heikolla onnistumisprosentilla. Sen sijaan et valittaisiin asennetta ja urheilullista potentiaalia, valitaan "lahjakkuutta", joka ei välttämättä realisoidu aikuisuudessa. meillä pelaa pääsarjassa venäläisiä ja brittejä, kaukana huipputasosta ja lahjakkuudesta pelaajina, joiden rutiinitaso ja pelikäsitys on opetettu tasolle, et he ovat vahvistuksia suomalaisessa pääsarjassa. Pitäs pyrkiä siihen, et jokaisen pelipolun läpikäyneen osaaminen ois lajissa hyvä. Ei arpoa pikkupojista uutta Litmasta. Mut se mahdollistaisi uusienkin superlahjakkuuksien kehittymisen, yleisenä tason nousuna.

Toi selitys, meidän kilpailu on liian vähäistä, akatemiat ei tarpeeksi kilpailullisia selittää sen, et akatemian valiojoukosta ani harva edes pelaa aikuisena futista on epälooginen.Vois luottaa enemmän nihin nuoriin, jotka futiksen ovat valinneet, pyrkii auttamaan heitä eikä keskittyä poistamaan heitä sotkemasta toimintaa.

Baggio_

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves, Arsenal


Vastaus #3908 : 15.11.2018 klo 21:00:56

Pitäs ajatella siltä kannalta, et kuinka on mahdollista et alle c-junnuikää dominoiva HJK ei kykene hallitsemaan b- ja a. junnusarjoja, kun kolme kovinta pelaajaa siirtyy miehiin. Miten on mahdollista, et yhden laitapakin loukkaannuttua, on ongelma löytää pelipaikalle korvaaja. Tai miksi laitapakit on suomessa hyökkääjiä taustaltaan pääosin, sit kun pelataan miehissä.

Vaikka meillä ei ole akatemioita ja resursseja suuren maailman tyylin, on meillä alueellisia vetureita, jotka haalii ikäluokan sen hetkisen kärjen itselleen. Todella heikolla onnistumisprosentilla. Sen sijaan et valittaisiin asennetta ja urheilullista potentiaalia, valitaan "lahjakkuutta", joka ei välttämättä realisoidu aikuisuudessa. meillä pelaa pääsarjassa venäläisiä ja brittejä, kaukana huipputasosta ja lahjakkuudesta pelaajina, joiden rutiinitaso ja pelikäsitys on opetettu tasolle, et he ovat vahvistuksia suomalaisessa pääsarjassa. Pitäs pyrkiä siihen, et jokaisen pelipolun läpikäyneen osaaminen ois lajissa hyvä. Ei arpoa pikkupojista uutta Litmasta. Mut se mahdollistaisi uusienkin superlahjakkuuksien kehittymisen, yleisenä tason nousuna.

Toi selitys, meidän kilpailu on liian vähäistä, akatemiat ei tarpeeksi kilpailullisia selittää sen, et akatemian valiojoukosta ani harva edes pelaa aikuisena futista on epälooginen.Vois luottaa enemmän nihin nuoriin, jotka futiksen ovat valinneet, pyrkii auttamaan heitä eikä keskittyä poistamaan heitä sotkemasta toimintaa.



Mitään klubilta poisottamatta Klubin dominointi on kyllä väärä vertauskuva alle c-ikäisissäkin. Yhtä Suomen parhaista junnuduunista tekevä, mutta ei dominoiva:

ELL 2018:

P12:
1.Käpä
2.TPS
3.HJK
4.Ilves
5.Jäps

P13:
1.Ilves
2.TPS
3.Käpä
4.VJS
5.HJK

P14:
1.Käpä
2.HJK
3.Inter
4.KoiPS
5.Honka

P15:
1.Honka
2.PK-35
3.FC Inter
4.TPS
5.Ilves


Omassa ikäluokassa P11 HJK, Ilves, Inter parhaassa vauhdissa


Elmo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: @JyvaskylanFutis


Vastaus #3909 : 18.11.2018 klo 10:52:57

Tuli tuossa mieleen pieni kysymys näistä pelipaikkojen määrittelyistä. Kun junnu alkaa tulla siihen ikään, että se omimman pelipaikan löytäminen alkaa olla ajankohtaista, maalivahdeilla ehkä ensimmäisenä, niin miten paljon valmentajat katsovat pelaajan geenejä?

Voisi olettaa, että pelaajan omat ominaisuuden vaikuttavat paljon ja laitapelaajiksi ei laiteta niitä hitaita ja verkkaisia, mutta voisi ajatella, että ainakin maalivahdin ja topparien tonteille ei kannata alkaa koulumaan pelaajaa, jonka vanhemmat on 170 senttisiä. Laitetaanko tälle painoarvoa vai mennäänkö pitkälti sattuman ja pelaajan omien mielihalujen mukaan?
Metsän poika

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, TPV


Vastaus #3910 : 18.11.2018 klo 12:12:31

 Ei taida olla varaakaan seuratasolla alkaa kovin krantuksi. Pelaajat pelaavat missä parhaiten pärjäävät.
 SHA olisi varmaan paikka, jossa tuota voisi miettiä, mutta käsittääkseni sielläkään ei tuollaista tutkita. Lähinnä tuokin tietenkin vain ennusteita ja todennäköisyyksiä auttaa hahmottamaan - mikä voi olla huonolla asiantuntemuksella vaarallista. Ennustaminen on vaikeaa - etenkin tulevaisuuden ennustaminen.
Snoopy

Poissa Poissa


Vastaus #3911 : 18.11.2018 klo 21:40:04

Tuli tuossa mieleen pieni kysymys näistä pelipaikkojen määrittelyistä. Kun junnu alkaa tulla siihen ikään, että se omimman pelipaikan löytäminen alkaa olla ajankohtaista, maalivahdeilla ehkä ensimmäisenä, niin miten paljon valmentajat katsovat pelaajan geenejä?

Voisi olettaa, että pelaajan omat ominaisuuden vaikuttavat paljon ja laitapelaajiksi ei laiteta niitä hitaita ja verkkaisia, mutta voisi ajatella, että ainakin maalivahdin ja topparien tonteille ei kannata alkaa koulumaan pelaajaa, jonka vanhemmat on 170 senttisiä. Laitetaanko tälle painoarvoa vai mennäänkö pitkälti sattuman ja pelaajan omien mielihalujen mukaan?


Onhan tuossa vuosien saatossa ollut enemmän niitä tapauksia, joissa lapsesta on tullut pidempi kuin vanhemmat, omakin teini ikäinen vetelee jo +10cm pidempänä kuin itse, joten ehkä ei tulisi enää mennä sinne 60-luvulle näissä asioissa.

Pelaaja tulee ajatella pelaajana siinä hetkessä ja mitä pelaaja voi saavuttaa siinä joukkueessa. Ei itselläni ole nopein kaveri laitapakkina eikä todellakaan kookkain, mutta ehkä joukkueen paras puolustaja sekä paras ennakoimaan tilanteita.

-Snoopy-
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3912 : 18.11.2018 klo 21:44:29


Onhan tuossa vuosien saatossa ollut enemmän niitä tapauksia, joissa lapsesta on tullut pidempi kuin vanhemmat, omakin teini ikäinen vetelee jo +10cm pidempänä kuin itse, joten ehkä ei tulisi enää mennä sinne 60-luvulle näissä asioissa.

Pelaaja tulee ajatella pelaajana siinä hetkessä ja mitä pelaaja voi saavuttaa siinä joukkueessa. Ei itselläni ole nopein kaveri laitapakkina eikä todellakaan kookkain, mutta ehkä joukkueen paras puolustaja sekä paras ennakoimaan tilanteita.

-Snoopy-

Toisaalta kyllä Suomessa on yleinen ongelma se että parhaat pelaa keskellä. Tarkoitan tällä sitä, että ei mietitä pelaajan vahvuuksien kautta kehittymistä kohti omaa potentiaaliaan. Enkä tarkoita että vain pistää sen nopeimman laitaan ja sano että "poika juokse prkl!". Vaan ihan vain sitä, että Suomessa on todella vähän laitapelaajia(puolustajat tai keskikentät/hyökkääjät), joten jotain menty pieleen pelaajakehityksessä.
futisjätkä

Poissa Poissa


Vastaus #3913 : 18.11.2018 klo 21:52:11

Olisi kiva tietää paljonko akatemiassa pelaaminen maksaa esim ruotsissa?
Suomessahan täytyy maksaa enemmän siitä miten laadukkaasti haluaa harjoitella.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3914 : 18.11.2018 klo 21:59:38

Olisi kiva tietää paljonko akatemiassa pelaaminen maksaa esim ruotsissa?
Suomessahan täytyy maksaa enemmän siitä miten laadukkaasti haluaa harjoitella.

Riippuu seurasta. Brommapojkarnassa maksaa aika reippaasti, koska seuralla ei kauheasti ole rahaa. Hammarbyssä esim. halvempaa. U17 jälkeen sitten jo monelle ei maksa mitään(Hammarby, Djurgården, AIK, Malmö, jne.), koska seuroilla on rahaa maksaa nämä.

Kenttämaksut ovat Ruotsissa halvempia ja muutenkin ns. rakenteet siellä halvempia.

Aikalailla sama systeemi muissakin pohjoismaissa eli nuorimmat ikäluokat maksaa, mutta sitten U15 eteenpäin alkaa olemaan ainakin osa pelaajista joilla sopimukset ettei maksa mitään/juuri mitään. Kaikki riippuu paljon seurasta, mutta ei se esim. Ruotsissa siis keskimäärin mitään halpaa hommaa sielläkään ole. Sitten jos mennään johonkin Saksaan ja puhutaan vaikka Bayern tai Borussia Dortmund tasoisista seuroista, niin siellähän se ei maksa mitään/käytännössä mitään missään vaiheessa.
futisjätkä

Poissa Poissa


Vastaus #3915 : 19.11.2018 klo 10:19:10

Riippuu seurasta. Brommapojkarnassa maksaa aika reippaasti, koska seuralla ei kauheasti ole rahaa. Hammarbyssä esim. halvempaa. U17 jälkeen sitten jo monelle ei maksa mitään(Hammarby, Djurgården, AIK, Malmö, jne.), koska seuroilla on rahaa maksaa nämä.

Kenttämaksut ovat Ruotsissa halvempia ja muutenkin ns. rakenteet siellä halvempia.

Aikalailla sama systeemi muissakin pohjoismaissa eli nuorimmat ikäluokat maksaa, mutta sitten U15 eteenpäin alkaa olemaan ainakin osa pelaajista joilla sopimukset ettei maksa mitään/juuri mitään. Kaikki riippuu paljon seurasta, mutta ei se esim. Ruotsissa siis keskimäärin mitään halpaa hommaa sielläkään ole. Sitten jos mennään johonkin Saksaan ja puhutaan vaikka Bayern tai Borussia Dortmund tasoisista seuroista, niin siellähän se ei maksa mitään/käytännössä mitään missään vaiheessa.

Saksassa taitaa vuositasolla päästä satasilla peliasi sitten millä tasolla tahansa.
Ns. Akatemiaan valituille lysti ei saisi maksaa mitään mielestäni.
Hukkaamme lahjakkuuksia kun rahavirrat joudutaan hakemaan vanhemmilta.
Lisäksi sitoutumisaste kärsii
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #3916 : 19.11.2018 klo 11:28:26

Ns. Akatemiaan valituille lysti ei saisi maksaa mitään mielestäni.
Hukkaamme lahjakkuuksia kun rahavirrat joudutaan hakemaan vanhemmilta.

Mistä sen rahan pitäisi siis tulla?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3917 : 19.11.2018 klo 11:40:04

Niin Saksassa valtio ja liitto tukee jalkapalloa merkittävillä summilla. Sen lisäksi sitten seurat toki ovat paljon Suomea rikkaampia. Samaa mieltä siitä että "ei saisi maksaa", mutta kun seuroilla ei rahaa ole, niin pakko se on jostain saada. Varsinkin kun samalla kaupungit nostavat kokoajan kenttämaksujen hintaa, kaupungit eivät enää rakenne jalkapallohalleja, vaan odottavat seurojen rakentavan ne, jne. Tässähän jalkapallo on aika huonossa asemassa, kun esim. jääkiekkoa kaupungit tukevat paljon avokätisemmin(enemmän jäähalleja ja jään hinta on suhteessa sen todelliseen kuluun todella pieni).

Jos seuroilla olisi rahaa, niin varmasti siinä vaiheessa se olisi myös halvempaa. Kuitenkin Suomen rikkain seura(HJK), jolla on hyvät olosuhteet verrattuna moniin, veloittaa vuodessa useamman tuhannen pelkästään seuramaksuja pelaajiltaan akatemia ja haaste-ryhmissä. Eivätkä varmasti sitä ns. huvikseen tee.

Esim. Islannissa valtio tukee valtavasti jalkapalloa. Sinne on rakennettu jalkapallohalleja, siellä valtio maksaa valmentajien koulutuksia/valmentajien palkkioita, jne. Suomessa palloliitto saa tukea, mutta muuten valtion tuki jalkapallolle on hyvin minimaalinen.
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #3918 : 19.11.2018 klo 11:45:15

Esim. Islannissa valtio tukee valtavasti jalkapalloa. Sinne on rakennettu jalkapallohalleja, siellä valtio maksaa valmentajien koulutuksia/valmentajien palkkioita, jne. Suomessa palloliitto saa tukea, mutta muuten valtion tuki jalkapallolle on hyvin minimaalinen.

Islannissa siis tuki on yleiseen harrastamiseen, ei suoraan jalkapallolle suunnattu. Jokainen tietyn ikäinen lapsi saa siis harrastussetelin, jolla voi maksaa harrastuksen kustannuksia (tuossa on jotain valvontaa, että pitää olla joku virallinen harrastusseura tjms, ei voi siis naapurin Penalle maksaa sitä "valmentamisesta"). Jalkapallo nyt vain sattuu olemaan se suurin ja suosituin harrastus, joten se saa suurimman osan tuosta rahasta, mutta ihan samalla tavalla sillä setelillä voi maksaa myös vaikkapa viulunsoitonopetuksen kuluja.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #3919 : 19.11.2018 klo 12:02:46

Islannissa siis tuki on yleiseen harrastamiseen, ei suoraan jalkapallolle suunnattu. Jokainen tietyn ikäinen lapsi saa siis harrastussetelin, jolla voi maksaa harrastuksen kustannuksia (tuossa on jotain valvontaa, että pitää olla joku virallinen harrastusseura tjms, ei voi siis naapurin Penalle maksaa sitä "valmentamisesta"). Jalkapallo nyt vain sattuu olemaan se suurin ja suosituin harrastus, joten se saa suurimman osan tuosta rahasta, mutta ihan samalla tavalla sillä setelillä voi maksaa myös vaikkapa viulunsoitonopetuksen kuluja.

Tuki oli myös näihin halleihin(olosuhteet) ja valmennukseen(valmennuskoulutus on halpaa). En tosin tiedä meneekö se suoraan valtion budjetista vai liiton kautta, mutta silti summat ovat merkittäviä. Suomessa viime vuosina rakennetuista jalkapallohalleista esim. lähes kaikki ovat seurojen itse rakentamia.
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #3920 : 19.11.2018 klo 12:27:02

Tuki oli myös näihin halleihin(olosuhteet) ja valmennukseen(valmennuskoulutus on halpaa). En tosin tiedä meneekö se suoraan valtion budjetista vai liiton kautta, mutta silti summat ovat merkittäviä. Suomessa viime vuosina rakennetuista jalkapallohalleista esim. lähes kaikki ovat seurojen itse rakentamia.

Itsekään en tiedä, että miten nuo olosuhdetuet menevät, mutta Islannin liittohan teki aika hyvän tilin viime EM-urakallaan, joten en ihmettelisi yhtään, jos liitto siellä tukisi noita voimakkaasti.
drone

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat


Vastaus #3921 : 19.11.2018 klo 14:52:10

Suomessa palloliitto saa tukea, mutta muuten valtion tuki jalkapallolle on hyvin minimaalinen.

Nyt puhuu inhorealismi: Kun Suomi onnistui voittamaan Kansojen liiga-lohkonsa ja Palloliitto saamaan miljoonapotin, valtio pistää viimeisetkin rahahanat kiinni ja toteaa, ettei jalkapallo enää tarvitse tukea. Palloliiton saamat rahat puolestaan hupenevat aikaisemmin syntyneiden tappioiden paikkailuun.

Syksy on synkeä, mutta toivottavasti ei aivan näin synkeä. Edes Suomessa.
valmennustiimi

Poissa Poissa


Vastaus #3922 : 22.11.2018 klo 16:05:01

https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/huu-tv-live-perjantaina-paneelikeskustelu-pelaajakehityksesta

Suomalainen jalkapallo tarvitsee ammattilaisia mukaan kehittäämän toimintaa ja pienin kustannuksin. Seurojen valmennukseen satsaamalla ja olosuhteisiin saavutetaan paras tulos. Hyppy ja pomppu testit tuhansien € kuluilla ei ole järkevää eikä tarpeellista. Fysiikka ja sen kehitys kytketään pelaajan arkeen sekä harjoituksiin. Ei tarvita SHA hyppy ja pomppu klinikkaa matkustaen satoja kilometrejä ja väsyttäen pelaajat sekä vanhempien kukkarot!

Toivotaan että oikeat asiat nousevat esiin keskustelussa. Toki aiheesta olisi hyvä ottaa ulkomailta myös akatemijohtajia mukaan keskusteluun !!

Kaihlamo

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #3923 : 22.11.2018 klo 16:09:59

Yhden SHA:n kustannus ainakin meille sama kuin 2-päiväisen turnauksen, jossa pitää yöpyä jossain muualla kuin kotona. SHA:n hyöty moninkertainen pelaajan ja valmentajan arkeen vrt. turnaus, joten miten helvetissä tosta saadaan jollain mittarilla jotenkin erityisen kallis? Ja ne pelit tulee SHA:ssa myös mitkä normi turnauksissa pelataan.

Näitä idiotismeja yleensä kuulee just niiltä jotka ei oo koskaan SHA:n tapahtumissa ees käynyt ja oma toiminta joukkueen arjessa vastaa kasaa paskaa...
« Viimeksi muokattu: 22.11.2018 klo 16:15:33 kirjoittanut Kaihlamo »
Snoopy

Poissa Poissa


Vastaus #3924 : 22.11.2018 klo 16:29:34

https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/huu-tv-live-perjantaina-paneelikeskustelu-pelaajakehityksesta

Suomalainen jalkapallo tarvitsee ammattilaisia mukaan kehittäämän toimintaa ja pienin kustannuksin. Seurojen valmennukseen satsaamalla ja olosuhteisiin saavutetaan paras tulos. Hyppy ja pomppu testit tuhansien € kuluilla ei ole järkevää eikä tarpeellista. Fysiikka ja sen kehitys kytketään pelaajan arkeen sekä harjoituksiin. Ei tarvita SHA hyppy ja pomppu klinikkaa matkustaen satoja kilometrejä ja väsyttäen pelaajat sekä vanhempien kukkarot!

Toivotaan että oikeat asiat nousevat esiin keskustelussa. Toki aiheesta olisi hyvä ottaa ulkomailta myös akatemijohtajia mukaan keskusteluun !!



Voi luoja mitä paskaa taas.. Ei ilmeisesti pienintäkään hajua näistä tapahtumista?
SHA sekä kv-tapahtumat ovat juuri sitä mitä parhaat tarvitsee, aivan kuin mitä tarvitsee laajamittainen pelaajapohja, huuhkajapäivät sekä kaikki normaalista arjesta poikkeava missä pääsee harjoittelemaan, pelaamaan sekä saamaan ulkopuolista valmennusta.

-Snoopy-

 
Sivuja: 1 ... 156 [157] 158 ... 268
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa