Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Pussikalja]

Sokraatees. Kyse ei ole mistää ihmeteosta. Lienee luonnollista, et jos jotain olet tehnyt 20 vuotta hallitset sen paremmin, kuin vuoden vastaavaa opetellut. 2016 ja 2014 muistaakseni.

9-10 vanhoilla suurin ero on kropanhallinnassa. Etuperinkuperkeikka on kolmannekselle liian vaativa, osa kykenee heittämään täysvolti. Paras potkutekniikka on virheellinen, pallon alle koukkasu, sillä kun saa pallon nousemaan ja maalivahti ei yllä lähellekään ylärimaa. Hurjat maalimäärät tekniikalla, jolla aikuinen ampuisi 15 metriä maalin yli 16 rajalta.

Ei ne erot synny lapsuudesta, alle 10 vanhoilla, vielä armeijan cooperissa. Ne syntyy varhaisnuoruudessa, jossa liikuntaa ei harrasteta välttämättä lainkaan.

[Snoopy]

Edit: 10 vuotiaan tekninen taso. Jos osaa ponnautella 8, reidellä 4 ja 2 päällä, on jo teknisti taitava 10 jantteri. Paha olla isoja teknisiä eroja, kun toisilla hallussa on 5% taidoista, heikoimmilla 2. Ne on 10 vanhoja, Snoopy hyvä.

Hei älä nyt viitsi... Jos et näe hyvän 10v junnun ja huonon eroa niin ollaan kyllä ihan pikkaisen metsässä!
Ei varmaan millään pomputteluilla ole mitään merkitystä, mutta hyvä 10v on aivan eri tasolla motoriikassa, vauhdissa sekä pallonhallinnassa. Lopeta nyt toi tollanen, ettet muka ole nähnyt pelaajien eroa vai treenaatteko te pelkkää pomputtelua pallonhallintajana... ?

-Snoopy-

[Snoopy]

Edit… Tämän keskustelun taso on niin suurta paskaa ettei mitään järkeä...

-Snoopy-

[Sokrateen puskumaali]

Sokraatees. Kyse ei ole mistää ihmeteosta. Lienee luonnollista, et jos jotain olet tehnyt 20 vuotta hallitset sen paremmin, kuin vuoden vastaavaa opetellut. 2016 ja 2014 muistaakseni.

Asia selvä, siis kysymyksessä ei ollut aikaisempi maailma. Mutta koska minun taitoni ovat paljon vähäisemmät ja keskustelen nyt itseäni selvästikin paljon kyvykkäämmän kanssa, niin anna minun kuitenkin vaikka vähän liioittelevan kuuloisesti kutsua taitojasi ihmeteoiksi. Minusta ei olisi siihen, että saisin 10v harrastelijajoukkueesta parissa viikossa kilparyhmään verrattavissa olevan ryhmän vaikka kuinka käyttäisin em. motivoivia keinoja.

Voiko tätä selvästikin suurempaan kokemukseen perustuvaa valmennustaitoa käyttää vaikkapa isomman kaupungin kontekstissa, ottaa kaupunginosajoukkue ja viettää sen kanssa jonkin verran aikaa ja sen jälkeen kyetä peittoamaan kaupungin kilpailulliseen toimintaan panostava joukkue? Jos pystyy, niin kuinka paljon aikaa se vie?

9-10 vanhoilla suurin ero on kropanhallinnassa. Etuperinkuperkeikka on kolmannekselle liian vaativa, osa kykenee heittämään täysvolti. Paras potkutekniikka on virheellinen, pallon alle koukkasu, sillä kun saa pallon nousemaan ja maalivahti ei yllä lähellekään ylärimaa. Hurjat maalimäärät tekniikalla, jolla aikuinen ampuisi 15 metriä maalin yli 16 rajalta.

Olen potkutekniikasta parhaimpien kohdalla eri mieltä, mutta se saattaa johtua kokemattomuudestani havaita potkun tekniikkaa.

Ei ne erot synny lapsuudesta, alle 10 vanhoilla, vielä armeijan cooperissa. Ne syntyy varhaisnuoruudessa, jossa liikuntaa ei harrasteta välttämättä lainkaan.

Olen ymmärtänyt, että jos varhaislapsuudessa hermostoa ei kehitetä niin, että kykenee edes juoksemaan varhaisnuoruudessa, niin peli on siltäkin osin jo menetetty. Toki liikunnallisiakin lapsia vajoaa kunnon kohdalla tuossa iässä. Yritin kuitenkin lähinnä viitata siihen, että yleinen urheilullisuus on mennyttä Suomessa verrattuna aikaan ennen tietokoneita.

[Bomber80]

Ja kehtasivat vielä dissata faicebookin junnufutis palstaa. Siellä sentään trollataan omilla nimillä ja kuvilla, täällä .....

[Pussikalja]

Ymmärsitkö kuitenkin pointin. Teknisesti kaikki, myös ne kilparyhmäläiset ovat aivan alkutekijöissään.

Olen peräänkuuluttanut valmennuksen tasoa. Kyllä sun ammattimiehenä on saatava motorista kehitystä, yrittämisen kautta vauhtia, sekä opetettava suojaamaan, rohkasta ohituksiin, opettaa asioita.

Se mikä tässä vituttaa, et osa suhtautuu lajiin siten, et kun paidassa on coach leima, sä opetat pelaamaan. Osa taas tuntuu suhtautuvan siten, et jos noi kaverit on ikäluokkansa parhaita, suvaitsen jalostaa lahjakkuutta eteenpäin. Jos en onnistu, vaihdan pojan.


Jos valmennan pikkujunnuja, silloin valmennan leikkiä, lapsia ja samalla jalkapalloa, sen perustaitoja. Jos valmennan B-A-junnuja, valmennan jalkapalloa, fyysistä kehitystä ja jokaisen yksilön roolia palvella joukkuetta, koska sitä se jalkapallo on. Ja se mikä on aina pitäny kutinsa, ne joilla on oma peli ura takana, niin isinä, valmentajina kuin vanhempina, on ollu sama periaate, mihinkään ei ole kiire. Homman on oltava hauskaa niin pitkään, kunnes lapsi itse on sitä mieltä et tätä hän haluaa tehdä sata lasissa ja tosissaan. Se ei poista sitä, etteikö myös lapset nauti siitä, et veetään täysillä, vaaditaan oppimaan, mut aina pilke silmäkulmassa ja ketään sorsimatta. Lapsia ei tarvitse laittaa arvojärjestykseen, ellei jollain aikuisella ole siihen tarve.

[joks11]

Sokraatees. Kyse ei ole mistää ihmeteosta. Lienee luonnollista, et jos jotain olet tehnyt 20 vuotta hallitset sen paremmin, kuin vuoden vastaavaa opetellut. 2016 ja 2014 muistaakseni.

9-10 vanhoilla suurin ero on kropanhallinnassa. Etuperinkuperkeikka on kolmannekselle liian vaativa, osa kykenee heittämään täysvolti. Paras potkutekniikka on virheellinen, pallon alle koukkasu, sillä kun saa pallon nousemaan ja maalivahti ei yllä lähellekään ylärimaa. Hurjat maalimäärät tekniikalla, jolla aikuinen ampuisi 15 metriä maalin yli 16 rajalta.

Ei ne erot synny lapsuudesta, alle 10 vanhoilla, vielä armeijan cooperissa. Ne syntyy varhaisnuoruudessa, jossa liikuntaa ei harrasteta välttämättä lainkaan.

Höpö höpö. Mene joskus käymään kentällä. 9-vuotiaat vetää puhtaita rintapotkuja joissa pallo lentää laakana.

Vai että parissa viikossa harrastejengi ohi kilpajengistä. Salli mun nauraa.

[Pussikalja]

Tuli joks 11 käytyyn 35 pojasta kaks veti. Epäilemättä ottasit ne erikseen kilparyhmään, ja kymmenestä muusta jengistä loput.

Ei toi mun mielestä kovin erikoista ole, jos pien kenttä on jaettu 12 pojan harjoitusryhmiin, käytännössä saman tasoiset pojat molemmissa. Sen sijaan et treenattas vaan 1 vs 1 peluuttaa pikkasen idealla, et käänny, suojaa, syötä ja vaihda puoli, äkkiä ne joukkueitten voimasuhteet kääntyy. Syntyy jopa 1 vs. 1 tilanteita ilman varmistusta. Syöttööhän ei pitäny opettaa joku vuos ssitten, se kun ei ole lapsen kehitykselle luonnolista.

[Snoopy]

Tuli joks 11 käytyyn 35 pojasta kaks veti. Epäilemättä ottasit ne erikseen kilparyhmään, ja kymmenestä muusta jengistä loput.

Ei toi mun mielestä kovin erikoista ole, jos pien kenttä on jaettu 12 pojan harjoitusryhmiin, käytännössä saman tasoiset pojat molemmissa. Sen sijaan et treenattas vaan 1 vs 1 peluuttaa pikkasen idealla, et käänny, suojaa, syötä ja vaihda puoli, äkkiä ne joukkueitten voimasuhteet kääntyy. Syntyy jopa 1 vs. 1 tilanteita ilman varmistusta. Syöttööhän ei pitäny opettaa joku vuos ssitten, se kun ei ole lapsen kehitykselle luonnolista.

Jos tällä lähtökohdalla mennään eteenpäin niin ei ole ihme että ollaan junnufutiksessa tällä tasolla! Tämän varaan rakennat omat ajatuksesi ja maailmankuvasi miten pelaajia kehitetään, ihan näin laajan otannan kautta ja näillä argumenteilla...
Toivottavasti kukaan aloitteleva valmentaja ei lue tekstiäsi kuin piru raamattua, koska ne pitäisi kaikki jättää lukematta.

-Snoopy-

[Snoopy]

Edit, vittu tämä on kuin joku Suomi24.ti tai vauva(mikävitunpaskalienee).fi sivusto!

-Snoopy-

[Sokrateen puskumaali]

Ymmärsitkö kuitenkin pointin. Teknisesti kaikki, myös ne kilparyhmäläiset ovat aivan alkutekijöissään.

No minusta se ei siltä näytä. Toiset näyttävät vuosienkin harjoittelun jälkeen siltä, että palloa ei osata potkaista mitenkään ja toiset osaavat teknisesti jo melko taitaviakin asioita.

Olen peräänkuuluttanut valmennuksen tasoa. Kyllä sun ammattimiehenä on saatava motorista kehitystä, yrittämisen kautta vauhtia, sekä opetettava suojaamaan, rohkasta ohituksiin, opettaa asioita.

Jos lapsi ei yksinkertaisesti osaa juosta eikä hänellä pysy pallo jalassa millään tavoin, niin on aivan sama miten häntä opetetaan ja rohkaistaan ohitukseen, jos toinen ei ole samanlainen pökkelö. Motorista kehitystä on hyvin vaikea saada parissa tunnissa viikossa aikaan kymmenvuotiaalla, joka ei ole alle kouluikäisenä kehittänyt omaa hermojärjestelmäänsä. Jos tähän hermostolliseen surkastumiseen liitetään vielä haluttomuus ja kilpailuhengen puute, niin en tiedä, että millä sallituilla keinoilla se tehdään. Sinä ilmeisesti tiedät ja olen hyvin kiinnostunut kaikista mahdollisista neuvoista.

Se mikä tässä vituttaa, et osa suhtautuu lajiin siten, et kun paidassa on coach leima, sä opetat pelaamaan. Osa taas tuntuu suhtautuvan siten, et jos noi kaverit on ikäluokkansa parhaita, suvaitsen jalostaa lahjakkuutta eteenpäin. Jos en onnistu, vaihdan pojan.

Tai mitä jos ne jotkut suhtautuvat asiaan siten, että he välittävät niistä ikäluokkansa parhaista ja haluavat tarjota heillekin oppimisen ja kehittymisen, jopa haasteiden kokemuksia etteivät he lopeta jalkapalloa pelleilynä? Miksi ei opettamista voi räätälöidä sillä tavoin yksilölliseksi, että kaikki hyötyisivät?

Jos valmennan pikkujunnuja, silloin valmennan leikkiä, lapsia ja samalla jalkapalloa, sen perustaitoja. Jos valmennan B-A-junnuja, valmennan jalkapalloa, fyysistä kehitystä ja jokaisen yksilön roolia palvella joukkuetta, koska sitä se jalkapallo on. Ja se mikä on aina pitäny kutinsa, ne joilla on oma peli ura takana, niin isinä, valmentajina kuin vanhempina, on ollu sama periaate, mihinkään ei ole kiire. Homman on oltava hauskaa niin pitkään, kunnes lapsi itse on sitä mieltä et tätä hän haluaa tehdä sata lasissa ja tosissaan. Se ei poista sitä, etteikö myös lapset nauti siitä, et veetään täysillä, vaaditaan oppimaan, mut aina pilke silmäkulmassa ja ketään sorsimatta. Lapsia ei tarvitse laittaa arvojärjestykseen, ellei jollain aikuisella ole siihen tarve.

Ehkä tässä on se ongelma. Sinä, ja varmaan monet muut, näette siinä jonkun arvojärjestyksen vaikka eihän se niin mene. Kaikki on yhtä arvokkaita ja juuri sen vuoksi niistä kaikista välitetään niin paljon, että heille yritetään järjestää juuri heidän tasolleen sopivaa toimintaa.

Homman on juurikin oltava hauskaa ja se ei monille totisesti sitä ole, jos se on liian helppoa tai jos aikuiset, joiden tehtävä olisi opettaa ja arvostaa sitä lajia ja kilpailua kertovat heille, että älkää nyt vaan menkö liian pitkälle ja ei se kilpailu nyt oikeastaan niin tärkeää ole. Samoin ne, jotka eivät nauti kilpailusta samalla tavoin, niin ei heidän kannata mennä ahdistumaan siitä kilpailullisten kanssa pelaamisesta tai siinä voi olla ilo kaukana molemmilta. Tai yritteliäs ja potentiaalinen haastaja voi itku kurkussa joutua hyvin syvälle murheen alhoon, jos joutuu liian taitavia vastaan pelaamaan ennen kuin se oma taito on kehittynyt. Hauskaa kaikille mielellään.

Mutta hei, sinulta taisi jäädä huomaamatta se minun aikaisempi kysymykseni. Toimiiko se sinun valmennustaitosi miten hyvin ja millä aikajänteellä? Isoimmissa kaupungeissa on kilpailullista toimintaa eriytetty harrastelijoista jo kymmenvuotiaissa, miten nopeasti pystyt kehittämään jostain kaupunginosajoukkueesta paremman vai päteekö tämä taitosi vaan jossain vähän pienemmän joukon alueella?

[Pussikalja]

Mulle riittää se, et pelaavat aikuisina ja osa nuorisomaajoukkueiden kautta. Olen onnellinen jokaisesta, joka on saanut avaimet aikuisjalkapalloon.

Samoin olen iloinen jokaisesta kerran hylätystä, jotka on nyt kilpajoukkueen runkopelaajia.

[futisjätkä]

Aikamoista settiä täällä

[hansel]

Heittäkääs muutamia Pelinrakentelu ja murtautumisvaiheen taktisia harjoitteita c14-15 pojille.

Voi myös heittää pallinhallintaan tai murtautumiseen vaikuttavien teemojen mukaisia harjoituksia.. mm. prässääjän taakse pelaamisen harjoitteita, tai ylivoimanluomiseen sopivia pelipaikkakohtaisia treenejä.


Avausvaiheen jakso takana. Joten Kolmen alueen kolmen värin pelit sekä 10v6 pelit ovat olleet kovassa käytössä.

Kiitoksia aktiivisille!

Laittakkees apuja lissää

[Sun mutsis]

https://www.palloliitto.fi/videot/live/suomalaisen-jalkapallon-kehityspaivat

[Sportacus]

Edit, vittu tämä on kuin joku Suomi24.ti tai vauva(mikävitunpaskalienee).fi sivusto!

-Snoopy-

Koitapa keskustella Pussikaljan kanssa fyysisestä harjoittelusta. Tämä on vielä ihan hunajata siihen verrattuna.

[joks11]

Tuli joks 11 käytyyn 35 pojasta kaks veti. Epäilemättä ottasit ne erikseen kilparyhmään, ja kymmenestä muusta jengistä loput.

Ei toi mun mielestä kovin erikoista ole, jos pien kenttä on jaettu 12 pojan harjoitusryhmiin, käytännössä saman tasoiset pojat molemmissa. Sen sijaan et treenattas vaan 1 vs 1 peluuttaa pikkasen idealla, et käänny, suojaa, syötä ja vaihda puoli, äkkiä ne joukkueitten voimasuhteet kääntyy. Syntyy jopa 1 vs. 1 tilanteita ilman varmistusta. Syöttööhän ei pitäny opettaa joku vuos ssitten, se kun ei ole lapsen kehitykselle luonnolista.

Juu, epäilemättä tekisin juuri niin kuin sinä trollaat.

[papadopoulos]

Jos tällä lähtökohdalla mennään eteenpäin niin ei ole ihme että ollaan junnufutiksessa tällä tasolla! Tämän varaan rakennat omat ajatuksesi ja maailmankuvasi miten pelaajia kehitetään, ihan näin laajan otannan kautta ja näillä argumenteilla...
Toivottavasti kukaan aloitteleva valmentaja ei lue tekstiäsi kuin piru raamattua, koska ne pitäisi kaikki jättää lukematta.

-Snoopy-

En ota kantaa Pussikaljan juttuihin, kun en niistä edes mitään ymmärrä, mutta samaan hengen vetoon totean että toivon ettei monikaan aloitteleva valmentaja lue Snoopynkaan tekstejäkään kuin piru raamattua.

Mielestäni kokemus on ihan hyvä, mutta samalla kokemus on suuremmalta osalta vanhentunutta tietoa.

Snoopy tekstien perusteella et tiedä mitään, mutta sinun 10-20 vuotta valmentanut seurakaveri tietää kaiken. No sain aikanaan mentorikseni vuosikymmeniä valmentaneen kaverin, joka alkoi heti ensimmäisissä U6 treeneissä kertomaan miten pelissä kuuluu syötellä. Itse asiassa lähes jokainen pitkään valmentanut valmentaja jonka olen tavannut tekee jotain nykyään jo vääräksi tiedetyllä tavalla.

Oma ohjeeni aloittelevalle valmentajalle on se, että tiedosta tietämättömyytesi ja ota asioista selvää. Älä usko mitä itseään guruina pitävät ukot selittää vaan kyseenalaista kaikki.
Opeta pelaajille vain sen mitä tiedät varmasti olevan oikein älä muuta. 1-2 asiaa opetettuja oikein voittaa aina.

Ei tarvitse olla kyyninen paska, koska positiivinen ilmapiiri on aina parempi. Suomen jalkapallon ongelmat ei tule lajin sisältä vaan yhteiskunnan ja kansan asenteista. Voimme olla ylpeitä itsestämme ja siitä mitä saamme aikaan näinkin asennevammaisessa maassa.

[Aaamatööri]

En ota kantaa Pussikaljan juttuihin, kun en niistä edes mitään ymmärrä, mutta samaan hengen vetoon totean että toivon ettei monikaan aloitteleva valmentaja lue Snoopynkaan tekstejäkään kuin piru raamattua.

Mielestäni kokemus on ihan hyvä, mutta samalla kokemus on suuremmalta osalta vanhentunutta tietoa.

Snoopy tekstien perusteella et tiedä mitään, mutta sinun 10-20 vuotta valmentanut seurakaveri tietää kaiken. No sain aikanaan mentorikseni vuosikymmeniä valmentaneen kaverin, joka alkoi heti ensimmäisissä U6 treeneissä kertomaan miten pelissä kuuluu syötellä. Itse asiassa lähes jokainen pitkään valmentanut valmentaja jonka olen tavannut tekee jotain nykyään jo vääräksi tiedetyllä tavalla.

Oma ohjeeni aloittelevalle valmentajalle on se, että tiedosta tietämättömyytesi ja ota asioista selvää. Älä usko mitä itseään guruina pitävät ukot selittää vaan kyseenalaista kaikki.
Opeta pelaajille vain sen mitä tiedät varmasti olevan oikein älä muuta. 1-2 asiaa opetettuja oikein voittaa aina.

Ei tarvitse olla kyyninen paska, koska positiivinen ilmapiiri on aina parempi. Suomen jalkapallon ongelmat ei tule lajin sisältä vaan yhteiskunnan ja kansan asenteista. Voimme olla ylpeitä itsestämme ja siitä mitä saamme aikaan näinkin asennevammaisessa maassa.

Mahtavaa, edes joku ajattelee juuri kuin minä!
Itsellä pääteemana treeneissä pitää positiivinen ja kannustava mutta samalla vaativa ilmapiiri, onneksi lapset osaavat näyttää tunteensa ja se on vain sen jälkeen itsestä kiinni että osaat reagoida oikein niihin tunteisiin.
Ja mitä tulee opetettaviin asioihin niin en nyt varsinaisesti "opeta" mitään vaan luotan siihen että tekeminen kunnolla opettaa tarpeeksi tässä vaiheessa, liika jaarittelu ei kyllä niitä kiinnosta juuri yhtään. Ja nämä koskee alkupään pelaajia.

[hansel]

Itse lähtisin liikkeelle leikkien hippojen ja kisojen kautta unohtamatta laadukasta oikeiden tekniikoiden ja liikeratojen opettamista.
Fudiksellisista teemoista pallon kesyttäminen olisi avainasia.
Ennen kuin katse nousee pallonsta en opettaisi kuin syötön tekniikkaa mutta pääosassa kuljettaminen, suojaaminen, eka tatsi, yms.
Ekoja taktisia asioita olisi opettaa miten liikut jotta sinä voit tehdä maalin pallon saatuasi miten sinä saisit pallon.
Mahd paljon 1v1 2v2 pelejä
Tässä hyvä podcast
https://www.mixcloud.com/Seinäkolmannelle/seinä-kolmannelle-podcast-nro-3105-taidon-opettaminen-vieraana-martti-iivonen/

[Pussikalja]

Mikä on vanhanaikaista.

Käsitys oppimisesta kuitenkin rantautui paljon aikaisemmin työelämään ja oppilaitoksiin, kuin jalkapalloon. Vasta tämä ekkono on pikkuhiljaa tuonu jalkapallopuolelle ajatusta siitä, et oleellista ei ole se mitä tekee, vaan se kuinka pelaaja oppii ymmärtämään erilaisen ratkaisun pelin kannalta järkeväksi.

Tanoke, ensin pallo sit katse ylös, nehän on sitä vanhanaikaista behaviorismia, pelaamisen kautta on mahdollista opettaa ja jauhaa toistot jalkapallossa hyvinkin pitkälle.

Jos kysytään hyvää treeniä murtautumisharjoituksiin, niin paras treeni on peli. Se, et opetatko keskikenttämiestä havainnoimaan hetkeä antaa ratkaiseva syöttö, hyökkääjää ennakoimaan mahdollinen murtosyöttö, ne on valmentajasta kiinni. Miten haluut pelata, tulla laudoista vai kuten joku vuos sitten pyydettiin seuroissa opetettavan keskeltä, valmentaja ohjaa pelaajat näin tilanteet ratkomaan. Valmentaja päättää haetko läpisyöttö, jolloin treeni pelataan kauempaa maalilta, vai puhkotko linjaa 16 sisälle, jolloin peli luodaan erilaiseksi.

Peli ei juuri ole muuttunut. Käsitys oppimisesta laahaa edelleen perässä futispuolella.

Siinä olen vanhanaikainen, et mielestäni iso osa jalkapalloa on joukkue ja joukkueessa toimiminen. Mä näen ison hyödyn siinä et yksilö alkaa kantaa isompaa roolia ja vastuuta sen joukkueen sisällä, mistä ryhmä muodostuu. Joukkue voittaa tai häviää yhdessä. Vaikka siinä ois yksilökohtaista tasoeroa, joukkueena kenttä on täytettävissä niillä pelaajilla joita käytössä on. Lahjakkaalle isompi osa, heikommalle sellainen et siitä selviää. Mut makunsa kullakin.

[joks11]

Itse lähtisin liikkeelle leikkien hippojen ja kisojen kautta unohtamatta laadukasta oikeiden tekniikoiden ja liikeratojen opettamista.
Fudiksellisista teemoista pallon kesyttäminen olisi avainasia.
Ennen kuin katse nousee pallonsta en opettaisi kuin syötön tekniikkaa mutta pääosassa kuljettaminen, suojaaminen, eka tatsi, yms.
Ekoja taktisia asioita olisi opettaa miten liikut jotta sinä voit tehdä maalin pallon saatuasi miten sinä saisit pallon.
Mahd paljon 1v1 2v2 pelejä
Tässä hyvä podcast
https://www.mixcloud.com/Seinäkolmannelle/seinä-kolmannelle-podcast-nro-3105-taidon-opettaminen-vieraana-martti-iivonen/

Millä tavalla lähtisit nostamaan katsetta pallosta? Kuljettamalla ja suojaamalla se on hieman haasteellista, koska katse on hyvin helposti siinä objektissa mitä liikutellaan, eli pallossa. Avoimen tilan kuljetusharjoitteilla saadaan "etsi tilaa, väistä muita"-ohjeilla toki katsetta hieman ylös.

[Aaamatööri]

Itse lähtisin liikkeelle leikkien hippojen ja kisojen kautta unohtamatta laadukasta oikeiden tekniikoiden ja liikeratojen opettamista.
Fudiksellisista teemoista pallon kesyttäminen olisi avainasia.
Ennen kuin katse nousee pallonsta en opettaisi kuin syötön tekniikkaa mutta pääosassa kuljettaminen, suojaaminen, eka tatsi, yms.
Ekoja taktisia asioita olisi opettaa miten liikut jotta sinä voit tehdä maalin pallon saatuasi miten sinä saisit pallon.
Mahd paljon 1v1 2v2 pelejä
Tässä hyvä podcast
https://www.mixcloud.com/Seinäkolmannelle/seinä-kolmannelle-podcast-nro-3105-taidon-opettaminen-vieraana-martti-iivonen/

Eiköhän jokaisella yksilöllä ole oma liikerata ja tekniikkansa ja toiseksi en ole vielä törmännyt semmoiseen ryhmään missä suurinta osaa moinen jaarittelu kiinnostaisi.
Ja myös pidän jännänä asiana sitä että pitää "opettaa" nostaa katsetta että ei törmää muihin, kyllä ne tekee sen ihan itsestään ainakin sen jälkeen kun ovat pari kertaa kumauttanut yhteen jonkun kanssa, sama koskee 1vs1 hyökkäämistä, lähes kaikki yrittää asian oikein, mutta kaikki ei siinä vain onnistu, oikea aikaisessa harhautuksessa jonka jälkeen tulee rytmi vaihdos, miksi nuo asiat pitää erikseen "opettaa"?.. Miksi asioita pitää opettaa mitkä toimii jo omalla vaistolla? Ainut asia mitä haluan opettaa on futikseen rakastumista luulen että se on paras eväs matkaan mitä alkupään junnulle voin mukaan yrittää laittaa.

[hansel]

Millä tavalla lähtisit nostamaan katsetta pallosta? Kuljettamalla ja suojaamalla se on hieman haasteellista, koska katse on hyvin helposti siinä objektissa mitä liikutellaan, eli pallossa. Avoimen tilan kuljetusharjoitteilla saadaan "etsi tilaa, väistä muita"-ohjeilla toki katsetta hieman ylös.

Jes juurikin näin. Taito kun kasvaa niin ruvetaan pystyä havannoimaan mihin suuntaan pitäisi kuljettaa törmäämättä 👍

[hansel]

Eiköhän jokaisella yksilöllä ole oma liikerata ja tekniikkansa ja toiseksi en ole vielä törmännyt semmoiseen ryhmään missä suurinta osaa moinen jaarittelu kiinnostaisi.
Ja myös pidän jännänä asiana sitä että pitää "opettaa" nostaa katsetta että ei törmää muihin, kyllä ne tekee sen ihan itsestään ainakin sen jälkeen kun ovat pari kertaa kumauttanut yhteen jonkun kanssa, sama koskee 1vs1 hyökkäämistä, lähes kaikki yrittää asian oikein, mutta kaikki ei siinä vain onnistu, oikea aikaisessa harhautuksessa jonka jälkeen tulee rytmi vaihdos, miksi nuo asiat pitää erikseen "opettaa"?.. Miksi asioita pitää opettaa mitkä toimii jo omalla vaistolla? Ainut asia mitä haluan opettaa on futikseen rakastumista luulen että se on paras eväs matkaan mitä alkupään junnulle voin mukaan yrittää laittaa.

1v1 ohittamisessa on todella paljon opetettavia niksejä. Toki joillain vaistot vievät oikeisiin toimenpiteisiin.
Jo pelkkän lihasmuistin takia erilaisia harhautuksia täytyy harjoitella vaihe vaiheelta tarpeeksi jotta harhautukset onnistuvat mahdollisimman sulavasti.
Siihen kun yhdistää vastustajan painopisteen ja liikesuunnan havannointia sitä kautta ohittamisen oikeaa ajoitusta niin asioita joita voi opettaa on valtavasti.
Lisäksi pallon suojaaminen ohittamisessa yms...