Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[pallojalassa]

Jep, kyllä sitä kahlaa mieluummin tuolla puolitoistametrisessä hangessa kuin tätä viestiketjua lävitse...

Mut hei. Täältäkö luin, että Suomifutiksen suurin ongelma on tasoryhmät ja/tai niiden puute?

[hansel]

Jalkapallon akatemiamallissa missä vanhemmat rahoittaa akatemian jalkapallo olisi "hyvä tuloisten laji" ja maailmalla taas "kaikkien laji"-> kilpailu entistä kovempaa suhteessa Suomeen

Tässä ollaan meidän ongelman ytimessä

[Bomber80]

Mut hei. Täältäkö luin, että Suomifutiksen suurin ongelma on tasoryhmät ja/tai niiden puute?

Kyllä. Minä allekirjoitan ihan milloin vain tuon väittämän. Tasoryhmien puute tottakai siitä syystä ettei massat löydä tekonurmille.. Miekan terä on vain liian kapea. Aivan liikaa 8-0 tuloksia kaikissa tasoryhmissä mutta varsinkin "eliitti" nimityksen omaavilla.

Hintakeskusteluun en todellakaan lähde täällä,. Jätetään se faisebuukkiin ja sihteeriopistolle..
Tässä meidän velaksi porskuttavassa hyvinvointi valtiossa huntti sinne toinen tänne ei todellakaan voi olla mikään este.

[pallojalassa]

Tässä ollaan meidän ongelman ytimessä

Sitten kun teillä on ihan oikeita akatemioita, missä seura maksaa kulut ja päättää kuka akatemiassa pelaa ja millä sopimuksella, niin nämä vitun tasoryhmät voidaan unohtaa.
Niin kauan kun näitä oikeita akatemioita teillä ei ole niin A) vanhemmat ovat mukana laskemassa tuotto-odotuksia euroilleen B) paikalliset Mourinhot jyvittämässä akanoita tyylillä mulle parhaat sulle jämät...

[Sokrateen puskumaali]

Sitten kun teillä on ihan oikeita akatemioita, missä seura maksaa kulut ja päättää kuka akatemiassa pelaa ja millä sopimuksella, niin nämä vitun tasoryhmät voidaan unohtaa.
Niin kauan kun näitä oikeita akatemioita teillä ei ole niin A) vanhemmat ovat mukana laskemassa tuotto-odotuksia euroilleen B) paikalliset Mourinhot jyvittämässä akanoita tyylillä mulle parhaat sulle jämät...

En täysin ymmärrä tätä ajattelumaailmaa. Vaikka jossain ihan oikeissa akatemioissa asiat menevät noin, niin eihän se poista sitä, että pelaajia kehitetään Euroopassakin ruohonjuuritasolla niihin akatemioihin. Ei kai se ruohonjuuritouhu ole vanhemmille ilmaista? Silti kyetään kehittämään niitä pelaajia eri tasoilla ja moni sielläkin löytää paikkansa akatemioissa myöhemmin. Eihän missään muuallakaan toteuteta ruohonjuuritason futista niin, että kaikki pelaa kaikkien kanssa koska ei olla akatemiassa?

Eikö Suomen pitäisi olla samanlainen ruohonjuuritason harrastusympäristö, missä kaikille lapsille pyritään saamaan oikeanlaista harjoitusta, jotta mahdollisesti voivat päästä teini-iässä näihin oikeisiin akatemioihin? Jos täällä lyödään asiat leikiksi vain sen vuoksi, että meillä ei ole miljoonabudjeteilla toimivia akatemioita, niin se ei johda mihinkään positiiviseen. Ne akatemiat on jo olemassa, mutta vaan vähän kauempana maailmalla.

Voisiko oikeampi tie olla se, että A) vanhempien tuotto-odotuksille viitataan kintaalla ja B) paikallisten Mourinhojen kykyä jakaa lapset kehittäviin oppimisympäristöihin parannetaan niin, että mahdollisimman moni kehittyy ja ihastuu lajiin?

[pallojalassa]

Hyviä kysymyksiä. Palaan paremmalla ajalla.

[Pussikalja]

Pointti on siinä, et reaalimaailmassa koko juniorijalkapallon perusta on rahoituksen puolesta pienimmät, mut laajimmat ikäluokat. Ratkaisu on ollut se, et pienimmistä hyvin varhain valitaan pieni joukko ketä valmennetaan, eikä laajalle massalle ole resurssia laatuun. Se, et onko ihan alkuvaiheessa eriyttämisellä mitään merkitystä kehitykselle, ei saa ääneen sanoa. Se et B-ssä voi pelata vain 150€ kuukausimaksulla perustuu siihen, et nuoremmista kerätään taloutta kuntoon, se 150 on pelkän puolen kentän kuukausikenttävuokrat. Ei kata valmentajan palkkoja, se summa kerätään kollektiivisesti pikkujunnuilta, harrastelijoiden vanhemmilta.

Ja miksi? Koska varsinainen valmennus ja panostus on merkittävää nuorilla ja vanhemmilla ikäluokilla. Herkkyysikä tunnistetaan ja kun napataan kymmenen lahjakkainta 7 vanhaa, on se pienen pieni osa junnuista, joille se aika käytetään hyödyksi. Voisko se määrä olla kolminkertainen samalla resurssilla on ollut keskustelun aihe sivu tolkulla. Kaks treeniä viikossa 10 pelaajalle ja päävastuu esin c-juniori joukkueesta on paketti, millä päätoimisuus on mahdollista seuran valmentajalle kustantaa. Se on valkulle helppo, ei tarvitse yksilövalmentaa ihan pieniä, voi asettaa teemapohjaisesti suhtkoht tasavahvalle porukalle treenit. Pelaajamäärä vakio, helppo toteuttaa suunnitelmaa.

Tämä on vain tavattoman paljon lahjakkuutta hukkaava tapa toimia. Se on helppo perustella Jortsukan tapaan kansainvälisellä tavalla toimia. Meiltä vain puuttuu kaupungista ne kymmenen muuta seuraa kuin ajax, jotka hoitaa leiviskänsä myös laadulla. Niitä ei voi olla, koska massa tarvitaan ison emoseuran alle edellämainituista rahoitussyistä. Pikkulapsille toiminta on toteutettava mahdollisimman halvalla.

[Sokrateen puskumaali]

Pointti on siinä, et reaalimaailmassa koko juniorijalkapallon perusta on rahoituksen puolesta pienimmät, mut laajimmat ikäluokat. Ratkaisu on ollut se, et pienimmistä hyvin varhain valitaan pieni joukko ketä valmennetaan, eikä laajalle massalle ole resurssia laatuun.

On aika typerä ratkaisu kyllä. Miksi ei ole resurssia laatuun? Onko suomalainen valmennuskoulutus niin luokatonta muuhun maailmaan verrattuna, että isävalmentajista ei saada täällä laadukkaita valmentajia, mutta muualla saadaan?

Se, et onko ihan alkuvaiheessa eriyttämisellä mitään merkitystä kehitykselle, ei saa ääneen sanoa.

Miksi ei saa? Ja mitä tarkoitat, onko sillä mielestäsi vaikutusta vai ei? Välillä puhut siitä niin epäjohdonmukaisesti, joskus se on äärimmäisen merkittävän vaikuttavaa, mutta toisaalla taas julistat, että pystymetsästä tulee helposti parempia kuin vuosia ko. valmennusta saaneet. Minusta sillä on positiivinen merkitys kaikille, niin parempiin ryhmiin eriytetyille kuin huonompiin ryhmiin eriytetyille.

Se et B-ssä voi pelata vain 150€ kuukausimaksulla perustuu siihen, et nuoremmista kerätään taloutta kuntoon, se 150 on pelkän puolen kentän kuukausikenttävuokrat. Ei kata valmentajan palkkoja, se summa kerätään kollektiivisesti pikkujunnuilta, harrastelijoiden vanhemmilta.

Minä en tunne rahoituskuvioita niin hyvin, että osaisin sanoa, että miten se menee. Mutta olettaen että se menee näin, niin onko se jollain tavoin silti huono asia? Voisin otaksua, että tällä tavoin pidetään seura hengissä ja harrastusmahdollisuus säilyy myös sille harrastelijalle.

Ja miksi? Koska varsinainen valmennus ja panostus on merkittävää nuorilla ja vanhemmilla ikäluokilla. Herkkyysikä tunnistetaan ja kun napataan kymmenen lahjakkainta 7 vanhaa, on se pienen pieni osa junnuista, joille se aika käytetään hyödyksi. Voisko se määrä olla kolminkertainen samalla resurssilla on ollut keskustelun aihe sivu tolkulla. Kaks treeniä viikossa 10 pelaajalle ja päävastuu esin c-juniori joukkueesta on paketti, millä päätoimisuus on mahdollista seuran valmentajalle kustantaa. Se on valkulle helppo, ei tarvitse yksilövalmentaa ihan pieniä, voi asettaa teemapohjaisesti suhtkoht tasavahvalle porukalle treenit. Pelaajamäärä vakio, helppo toteuttaa suunnitelmaa.

Miksei niitä muita lapsia valmenneta? Eikö lähtökohtaisesti Palloliitonkin suositus ole, että yksi valmentaja per 6 lasta tai jotain sen suuntaista?

Tämä on vain tavattoman paljon lahjakkuutta hukkaava tapa toimia. Se on helppo perustella Jortsukan tapaan kansainvälisellä tavalla toimia. Meiltä vain puuttuu kaupungista ne kymmenen muuta seuraa kuin ajax, jotka hoitaa leiviskänsä myös laadulla. Niitä ei voi olla, koska massa tarvitaan ison emoseuran alle edellämainituista rahoitussyistä. Pikkulapsille toiminta on toteutettava mahdollisimman halvalla.

Mitä jos vaikka siinä yhdessä seurassa hoidettaisiin asiat niin kuin muualla niissä kymmenessä muussa ruohonjuuritason jengissä? Pikkulasten toiminta toteutetaan muuallakin mahdollisimman halvalla. Laatua pitää saada aikaan amatöörivoimin. Ihan yhdentekevää kateusitkua se, että joku pidemmälle kehittyvä joukkue saa asianmukaista valmennusta. Hyvä jos saa. Pääpaino pitää olla siinä, että miten niiden haastajajoukkueiden toiminnan laatua parannetaan.

Miksi meidän mallissamme sen edustusjoukkueen ulkopuolella hukataan tavattoman paljon lahjakkuutta, jos sitä ei tehdä niin muualla? Mikä on se ero?

[Kaihlamo]

En tunnista rahoituskuviota jota Pussikalja maalailee. Ehkä siksi kun meillä ei kenttävuorot maksa mitään niin toi kuvio ei oikein toimi. Meillä ihan pienemmistä alkaen kyllä vanhemmat pääosin maksaa ihan siitä oman lapsen toiminnasta eikä rahoita muiden pelaamista. n. 40 euroa kuukaudessa menee seuramaksuun mut siinäkin on mm. pelipaitaa, lisenssiä ja vastuuvalmentajan palkkiota, jotka nyt ainakin voi laskea suoraan sen oman lapsen toimintaa koskeviksi.

Mitä nyt tohon valmentajajuttuun niin miksi ei jotain lapsia valmenneta? Aika utopistinen ajatusmaailma et jos hyviä valmentajia ei oo riittävästi tasoryhmiin niin ne jotenkin riittäis paremmin ilman tasoryhmiä. Jos on huonot resurssit tai riittämättömät niin silloinhan nimenomaan pitää priorisoida eikä jakaa  sitä vähää kaikille jos siis halutaan muitakin tuloksia kuin mahdollisimman paljon lisenssipelaajia.

[Thalian]

n. 40 euroa kuukaudessa menee seuramaksuun mut siinäkin on mm. pelipaitaa, lisenssiä ja vastuuvalmentajan palkkiota, jotka nyt ainakin voi laskea suoraan sen oman lapsen toimintaa koskeviksi.

40e/kk seuralle on helvetisti, yleensä seuramaksu on tuon verran vuodessa. Toki tuohon nyt vaikuttaa se, että tuolla rahalla seura antaa asioita, jotka yleensä on pyöritetty joukkueen kautta. Pidän kuitenkin vähän huonona hallintotapana sitä, että nuo erät on häivytetty tuohon seuramaksuun sillä vanhemmat eivät voi mitenkään arvioida sitä, että vetääkö seura välistä liikaa vai ei.

[Kaihlamo]

40e/kk seuralle on helvetisti, yleensä seuramaksu on tuon verran vuodessa. Toki tuohon nyt vaikuttaa se, että tuolla rahalla seura antaa asioita, jotka yleensä on pyöritetty joukkueen kautta. Pidän kuitenkin vähän huonona hallintotapana sitä, että nuo erät on häivytetty tuohon seuramaksuun sillä vanhemmat eivät voi mitenkään arvioida sitä, että vetääkö seura välistä liikaa vai ei.

Riippuu seurasta miten noi on hoidettu. 440 euroa on kilpalisenssi (seuramaksu) + 70 euroa olosuhderaha omasta hallista vuodessa. Harrastepuolella sitten maksut alhaisemmat. Ja tottakai noilla rahoilla myös maksetaan seuran kuluja = palveluja. Niihin kuuluu mm. valmennuksen/harjoittelun tukitoimet ( 2 valmennuspäällikköä, talenttivalmentaja, fysiikkavalmentaja ja itse toimisto ja sen henkilökunta, jokaiselle pelaajalle oma sähköinenympäristö kehittymisen seurantaan). En mä pidä sitä kovinkaan suurena maksuna vuodessa, kun jo pelkkä vastuuvalmentajan kulu on ison osan tosta.

Ja varainhankinnallahan tota pystyy pienentämään. Omassa joukkueessa U11 on 50 euroa kk-maksu ja siinä on sitten jo kaikki kulut kaudelta pelimatkoja ja pelaajakohtaisia varusteita lukuunottamatta mukana. Onneksi on vielä aktiivisiakin vanhempia olemassa! En nyt kovinkaan kalliina kustannuksena pidä lapsen tavoitteellisesta harrastuksesta, jossa viikkotasolla näin talviaikaan tarjotaan 6-7 harjoitustapahtumaa + pelitapahtumat päälle

[Pussikalja]

Viimeisen kerran, sit teen jortsukat.

Mun mielestä hyöty on tasoryhmistä mitätön, osin enemmän haitallinen ihan pikkujunnuille. Sitten myöhemmin tasoryhmät on paras tapa toimia.

Lähtökohtaisesti kukaan ei osaa juurikaan ihan lapsena. valmennuksen keskiössä on harjoitukset, mitä taitoja ja miten siellä opetellaan. Kun treenaat pallollisena jokatapauksessa aluksi suoritteita on helpotettava. ei siitä sen enempää.

Lahjakkuus ihan alussa, kuinka se tunnistetaan on lähinnä eroja urheilulisuudessa futiksessa. Kykyä juosta täysillä, yritelijäisyyttä jne.. Kaikille ne ei ole olemassa luonnostaan, osaa pitää potkia edes juoksemaan täysillä.Siis kisoilla, kannustamalla jne.. Pistämällä kärjen erikseen sä passivoit ne loput. Hölkkäkin riittää, jos muut kävelee. 9 vanhoissa futista osataan vielä aika vähän. Siks yleiseen liikunnallisuuten panostanut sählyporukka, kiekkoporukkakin voi turnauksessa hakata futisjengin. Ihan sillä, et nekin osaa juosta, jaksaa yrittää, eikä se pallon potkaiseminen ja pallosta taisteleminen ole mitään ylimaallista taitoa. Voi olla et futisjunnu ampuu hieman tarkemmin, saa hieman vaikeamman pallon haltuun, potkaisee puhtaammin, mut mitäväliä sillä on 8 vanhana, eihän veskari yllä edes ylärimaan. Samalla tavalla se kärkkäri menee maaliin, kuin rintapotkukin.

Ero yleiseen urheilijalapseen syntyy vasta kun pelimuodot ja kentän koko alkaa erota. Sitten näkyy onks pallonhallinta opittu havainnoiden kenttää vai ei. Saako pidemmän syötön kohdilleen jne.Osaako liikkua ilman palloa ja toimia pallon kanssa. Sitten voi tunnistaa jo lahjakkuutta. Siellä on pirusti opeteltavaa jalkapallossa taidoissa, joiden hyöty lunastetaan myöhemmin. Onks siinä opetellessa väliä, onko läsnä 10 vai 30, mun mielestä ei käytännössä yhtään. Onks tarve jakaa, onko tarve pelata tasavahvaa vastaan, onks tarve voittaa parhailla aina. Mielestäni pikkujunnuna sillä ei ole oikeastaan mitään väliä. Siks Kaihlamo, jos sulla on yks resurssi annettavana joko 10:lle tai 30:lle, kolmekymmentä laajentaa pelaajamäärää tulevaisuudessa. 10 kaventaa, koska joukkueeseen tarvitaan ainakin se 20 isonkentän peleihin. 30:stä se syntyy, 10:stä ei mitenkään, ei millään muulla keinolla kuin yhdistämällä kaksi joukkuetta. Toki jos on mahdollista luoda kolme 10 harjoitusryhmää, antaa palaa vain. Sehän on ihanteellinen tilanne, mut aika harva seura suomessa siihen pystyy.

[Kaihlamo]

Toki jos on mahdollista luoda kolme 10 harjoitusryhmää, antaa palaa vain. Sehän on ihanteellinen tilanne, mut aika harva seura suomessa siihen pystyy.

Omalla kokemuksella n. 4000 asukkaan kunnassa on mahdollista niin miksei ihan kaikkialla?

[Thalian]

Riippuu seurasta miten noi on hoidettu. 440 euroa on kilpalisenssi (seuramaksu) + 70 euroa olosuhderaha omasta hallista vuodessa. Harrastepuolella sitten maksut alhaisemmat. Ja tottakai noilla rahoilla myös maksetaan seuran kuluja = palveluja. Niihin kuuluu mm. valmennuksen/harjoittelun tukitoimet ( 2 valmennuspäällikköä, talenttivalmentaja, fysiikkavalmentaja ja itse toimisto ja sen henkilökunta, jokaiselle pelaajalle oma sähköinenympäristö kehittymisen seurantaan). En mä pidä sitä kovinkaan suurena maksuna vuodessa, kun jo pelkkä vastuuvalmentajan kulu on ison osan tosta.

Tästä pitäisi melkein perustaa oma ketju.
Onko tuo 440e seuramaksu siis kaikki, mitä pelaaja maksaa? Sillä yleensä nämä on jaettu niin, että on seuran jäsenmaksu (joka on kaikille sama) ja sen päälle tulee sitten joukkuekohtainen kausimaksu. Vaikka sillä ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä, että miten maksut jakautuvat (lompakosta se raha lähtee joka tapauksessa) niin seuran ja joukkueen toiminnan arvioimisen kannalta se on todella tärkeää. Vanhemman nimittäin pitää saada tietää, että mikä osa rahasta menee suoraan sen oman superjunnun harrastamiseen ja mikä osa menee seuran yleisten kustannusten kattamiseen. Muuten käy helposti niin, että maksuista alkaa yhä suurempi osa valua vaikkapa seuran edustusjoukkueen toiminnan tukemiseen, mikä ei todellakaan ole junioireiden kuukausimaksujen oikea kohde.

[Sokrateen puskumaali]

Muuten käy helposti niin, että maksuista alkaa yhä suurempi osa valua vaikkapa seuran edustusjoukkueen toiminnan tukemiseen, mikä ei todellakaan ole junioireiden kuukausimaksujen oikea kohde.

Eikö tuo ole nykyään teknisesti tehty aika hankalaksi tuo edustuksen rahoittaminen juniorien rahoilla?

Pistämällä kärjen erikseen sä passivoit ne loput. Hölkkäkin riittää, jos muut kävelee.

Eikö ne kävelijät passivoi ihan kaikki siinä sinun mallissa?

Ero yleiseen urheilijalapseen syntyy vasta kun pelimuodot ja kentän koko alkaa erota. Sitten näkyy onks pallonhallinta opittu havainnoiden kenttää vai ei. Saako pidemmän syötön kohdilleen jne.Osaako liikkua ilman palloa ja toimia pallon kanssa. Sitten voi tunnistaa jo lahjakkuutta. Siellä on pirusti opeteltavaa jalkapallossa taidoissa, joiden hyöty lunastetaan myöhemmin. Onks siinä opetellessa väliä, onko läsnä 10 vai 30, mun mielestä ei käytännössä yhtään.

Tällaiset kommentit aiheuttavat minussa tunteen, että sinä et ole valmentanut 5-10 vuotiaita lapsia ainakaan tällä vuosituhannella. Taidolliset erot joita kuvaat ovat läsnä jo paljon aiemmin kuin 8v8 peleissä ja siinä onko harjoitusryhmässä 10 vai 30 on rutkasti väliä niin harjoituslogistiikan kuin harjoittelun vaativuustason säätämisessä.

Onks tarve jakaa, onko tarve pelata tasavahvaa vastaan, onks tarve voittaa parhailla aina. Mielestäni pikkujunnuna sillä ei ole oikeastaan mitään väliä. Siks Kaihlamo, jos sulla on yks resurssi annettavana joko 10:lle tai 30:lle, kolmekymmentä laajentaa pelaajamäärää tulevaisuudessa. 10 kaventaa, koska joukkueeseen tarvitaan ainakin se 20 isonkentän peleihin. 30:stä se syntyy, 10:stä ei mitenkään, ei millään muulla keinolla kuin yhdistämällä kaksi joukkuetta. Toki jos on mahdollista luoda kolme 10 harjoitusryhmää, antaa palaa vain. Sehän on ihanteellinen tilanne, mut aika harva seura suomessa siihen pystyy.

Eli jos saa rekrytoitua tarpeeksi apuvalmentajia ja apuohjaajia, niin saa eriyttää harjoitusryhmien kokoonpanoa siten että kaikille on sopiva haastetaso? Asia selvä. Ehkä meidän ei tarvitse tästä asiasta hirveästi kiistellä, jos olet kaiken aikaa ollut sitä mieltä, että se tasoryhmien pyörittely olisi sittenkin ihanteellinen tilanne.

[Thalian]

Eikö tuo ole nykyään teknisesti tehty aika hankalaksi tuo edustuksen rahoittaminen juniorien rahoilla?

Mikäli edustusjoukkue on saman yhdistyksen alla, niin en näe, että tuossa olisi mitään esteitä.

[koera]

Pussikalja lähettää taas terveiset vaihtoehtoisesta todellisuudesta.

Vertaisoppiminen on kyllä erittäin tärkeää, mutta paras tapa siihen on saada silloin tällöin vuotta-kahta vanhempia nuorempien treeneihin näyttämään juttuja. Nappuloissa erot perusliikunnallisuudessa ovat nykyään niin valtavia, että porukan sattumanvarainen sekottaminen ryhmiin on aivan pähkähullu ajatus. Ihan oikeasti jonkun kymmenstä juoksuaskeleesta hengästyvän ylipainoisen jampan ja koko pienen ikänsä liikkuneen nappulan kohtaamisesta seuraa se, että toinen ei koske palloon kertaakaan, ja toiselle syntyy liioiteltu käsitys omista kyvyistä.

Mitä tulee eroihin pelikentillä, niin ei voi taaskaan kuin ihmetellä mistä tuo mies oikein puhuu. Viime kesänä Hongan ja HJK:n välisessä kohtaamisessa F-junnu veti juoksuvauhdissa Marseillen ruletilla vastustajasta ohi. Toisella puolella Töölöä hetkeä myöhemmin samanikäisillä nappuloilla oli ongelmia helppojen syöttöjen suuntaamisessa ja haltuunotossa, niin että kolme peräkkäistä onnistunutta syöttöä oli todellinen harvinaisuus.

Mitä tulee valmennuksen synnyttämiin eroihin, niin vaatimustasoltaan kovien valmentajien istuttaminen harrasteryhmiin on melko varma motivaation tappaja. Toki on olemassa valmentajia, jotka pystyvät säätämään vaatimustasoaan ja leppoisuusastettaan kuin uunin lämpötilaa, mutta useimmilta tuo ei onnistu ainakaan kovin hyvin. Joka tapauksessa heterogeeninsen ryhmän tehokas valmentaminen on aivan eri tavalla uuvuttavaa lähtien treenien suunnittelusta niiden intensiteetin, rytmin ja taukojen hallintaan. Heterogeenisessä ryhmässä on tyypillistä, että tauon alkaessa osa porukasta olisi halunnut jatkaa ja toinen puoli puuskuttaa. On myös äärimmäisen tyypillistä, että heikoimmin pärjäävät heittävät muutaman epäonnistumisen jälkeen ns. pyyhkeen kehään, jos kaveri vieressä kiskoo pelkkiä ylänurkkia.

Nämä ovat kuitenkin sellaisia huomioita, jotka eivät vaihtoehtoiseen todellisuuteen näy, joten lienee toden totta turhaa jatkaa keskustelua.  

[Snoopy]

Siis mitä helvettiä täällä taas jauhetaan? Onkohan osalla kaikki ihan hyvin?

Kyllä jokaisella ikäluokalla on ihan oma talous, ei kukaan junnu maksa kenenkään toisen maksuja ja se on aivan varma asia. Ainoa asia mikä maksetaan on emoseuran lisenssimaksu ja se on seurasta riippuvainen kuinka paljon se on. Se ei mene mihinkään edustuksen tiliin vaan sillä maksetaan ihan seuran työntekijöiden palkkoja, toimistotiloja yms. juoksevia kuluja. Se että kuuluu vaikka HJK:n on maksukin hieman suurempi kuin että jos kuuluu vaikka HPS:n.
Nykyään ikäluokkien talous on hyvin läpinäkyvää. Mm. meidän seurassa kaikkien valmentajien palkkiot ovat kaikkien nähtävillä. Budjetissa on tasan tarkkaan kaikki selvitetty ja se vaihtelee per ikäluokka hyvin vähän. Tavoite on päästä nolla tulokseen, eli rahaa ei kerätä mihinkään vaan koko budjetti lasketaan suhteellisen tarkaksi. Pelivaraa on aina sen verran että keskimäärin kahdenkymmenen viiden pelaajan ikäluokasta kahdella-kolmella perheellä on talous niin tiukalla, että maksut jäävät ja budjetissa tulee olla tähän varaa, ettei muut juoksevat kulut nouse tuloja suuremmiksi.
Budjetti on n. 50 000€ per ikäluokka, jolloin siihen kuuluu mm. ulkomaan matka sekä kaikki läpilaskutettava. <-- Läpilaskutettava on esim. vakutuus, joka nostaa "liikevaihtoa", mutta ei kerrytä kassaa, joten esim. ulkomaan matkat tulisi laskea tuosta pois läpilaskutuksen takia.
Meillä kilparyhmässä kk maksu on n. 110€ ja se pitää sisällään paljon pelejä, kolmet harjoitukset joista kahdet hallissa, kolme valmentajaa yms. muuta tukevaa toimintaa.
Aivan kuin joskus aikaisemminkin olen sanonut, niin poikani akatemia aikanaan maksoi kaudesta parhaimmillaan n. 6000€ ja se oli minulle ihan ok, koska siihen rahaa sai todella paljon toimintaa mitä muualta ei olisi koskaan saanut.

Ja edelleen, olen vetänyt n. 70pelaajan ryhmiä ihan 5v5 ikäisistä aina 11v11 kenttään asti enkä minä tunnista tuota paskanjauhantaa mitä täällä taas saa lukea. Tunnen pääkaupunkiseudulta suurimman osan seuroista ja niiden toiminnasta, itse ollut useiden seurojen toiminnassa jo vuosia mukana ja tuo on ihan puhasta paskaa mitä täällä jauhetaan. Vituttaa oikeasti lukea tuota mitä täällä heitellään.

Ei hajuakaan toiminnasta tai mitä tehdään, mutta kyllä mielipide pitää olla...

-Snoopy-

[Pussikalja]

110€x25 pelaajaax12kk=33000€

Sillä saa pelata ja treenata sekä kolme valmentajaa. Eihän tossa ole edes yhden päätoimisen palkkaa sivukuluineen.

[Snoopy]

110€x25 pelaajaax12kk=33000€

Sillä saa pelata ja treenata sekä kolme valmentajaa. Eihän tossa ole edes yhden päätoimisen palkkaa sivukuluineen.

Irrotit yhden yksittäisen lauseen etkä näe mitään muita. Yleisesti vuosi budjetti on n. 50 000€ pitäen sisällään kaiken läpilaskutuksen. Tuossa summassa minkä irroitit ei ole niitä läpilaskutus kuluja, koska käytännössä kaikki ylimääräinen on erillislaskutuksella mikä ei kuulu koko joukkueen toimintaan, tuo pitää sisällään kaiken tarpeellisen; kenttävuorot, valmennuspalkkiot, sarjat, muutaman turnaukset yms. arkisen toiminnan kulut.

Sitten toinen asia. Kuinka paljon luulet että me saamme palkkaa? Olen tästä puhunut jo useiden vuosien ajan, että mikäli tekisin tämän kaiken työmäärän päivätyössäni niin tienaisin todella hyvin tai vaihtoehtoisesti lomailisin erittäin paljon, koska vapaa aikaa olisi vaikka muille jakaa. Se raha minkä minä ja valmentajani saadaan siitä, että olemme mukana kehittämässä junioreita on todella pieni. Se on yksi iso syy siihen vitutukseen mitä täällä saa lukea meidän paskasta valmentamisesta, varsinkin henkilöiltä jotka eivät käytännössä ole päivittäisessä arjessa millään tavalla mukana.
Minä esimerkiksi teen työtä aina arkisin n. klo. 16.00-17.00 ja näiden työpäivien lisäksi ajan harjoituspaikalle kolme-neljä kertaa viikossa ja marraskuusta lähtien peleihin joka ikinen viikonloppu, yleisimmin kahdesti viikonlopussa.
Meidän seurassa on vain hyvin pieni osa valmentajista kuukausi palkollisia.

-Snoopy-

[Snoopy]

… Ja edit, kun osasit irroittaa sen erikseen niin tuohan summa oli oman joukkueen kk maksu, eli keskiverto pelaajamäärä on n. 25kpl, itselläni se on melkein 40kpl, koska haluan pitää tarpeeksi monet, kaikki potentiaaliset kilpajoukkue toiminnassa mukana... Me kun emme ota rusinoita ja heitä loppuva pelaamaan johonkin harrastesarjaan, vai miten sen olisit luonnostellut...

-Snoopy-

[Pussikalja]

Jokainen joukkue itsenäinen. Kaikki kulut omaan toimintaan. Muutama päätoiminen. Kuka niiden palkan tossa kuviossa Snoopy maksaa?

[Snoopy]

Jokainen joukkue itsenäinen. Kaikki kulut omaan toimintaan. Muutama päätoiminen. Kuka niiden palkan tossa kuviossa Snoopy maksaa?

Jokainen joukkue on itsenäinen, jokainen pelaaja maksaa seuralle vuotuisen lisessin ei mitään muuta. Lisenssi maksulla maksetaan seuran kuluja, mutta per pelaaja se on pieni summa.
Tiedän tasan tarkkaan mitkä on minun joukkueeni palkka kulut kuukaudessa, tiedän myös mitä ovat kenttämaksut, tiedän myös mitä muita kuluja pelaajat maksavat, jokaikinen euro on budjetissa ja joka ikinen vanhempi on sen seurassamme nähnyt ja saa sen koska tahansa itselleen arkistosta.

Olen tehnyt ja näynyt tämän neljän seuran kanssa joissa olen ollut vastuuvalmentaja tai tutoroimassa.

Mitä vittua sinä et ymmärrä tässä?

-Snoopy-

[Snoopy]

Pointti on siinä, et reaalimaailmassa koko juniorijalkapallon perusta on rahoituksen puolesta pienimmät, mut laajimmat ikäluokat. Ratkaisu on ollut se, et pienimmistä hyvin varhain valitaan pieni joukko ketä valmennetaan, eikä laajalle massalle ole resurssia laatuun. Se, et onko ihan alkuvaiheessa eriyttämisellä mitään merkitystä kehitykselle, ei saa ääneen sanoa. Se et B-ssä voi pelata vain 150€ kuukausimaksulla perustuu siihen, et nuoremmista kerätään taloutta kuntoon, se 150 on pelkän puolen kentän kuukausikenttävuokrat. Ei kata valmentajan palkkoja, se summa kerätään kollektiivisesti pikkujunnuilta, harrastelijoiden vanhemmilta.

Tämä on juuri sitä paskaa mitä täällä suolletaan. Asioista ei tiedetä, mutta on mielipide ja kun tätä jauhetaan tarpeeksi kauan niin siihen uskoo itsensä lisäksi vähintään osa lukijoista. Ei yhteenkään edustusjoukkueeseen, ei minkään ikäisiin mene yhtään muiden pelaajien rahoja. Olen ollut mukana niin kauan, että tiedän tasan tarkkaan mihin ne rahat menevät ja meidän seurassa esimerkiksi valmennuspäälliköiden palkkoihin menee lisenssimaksut. Olen vastuuvalmentajana valmennuspäällikön kanssa tekemisissä viikoittain. Hän on mukana useissa peleissä sekä useissa harjoituksissa joka kuukausi, on mukana myös pitkän matkan turnauksissa mikäli niin haluamme. Saamme tasaisesti seuran sisäistä koulutusta yhteisissä valmennuskursseissa ja keskustelutapahtumissa. Valmennuspäällikköni mm. tuntee kaikki pelaajani ja on mukana liiton tapahtumissa joukkueiden kanssa. Akatemian valmennuspäälliköt ovat mukana myös vielä laajemmin.

Mutta yhteenkään toiseen joukkueeseen ei mene meidän joukkueen pelaajien rahat. Tiedän tämänkin, koska oma poikani on maksanut akatemia ajasta jokaisen euron mitä se on vaatinut. Me eikä kukaan muukaan emme saaneet rahaa mistään muualta. Päivittäinen toiminta on hyvää, mutta hyvin samankaltaista kuin akatemian takana, suurin ero tulee kv tapahtumien, leirien ja ulkomaan matkojen määrässä, mutta niin kuin olen jo vuosia sanonut, ne maksan erittäin mielelläni ja karsin itseltäni, koska nyt näin kun poika on jo vanhempi, on niistä ollut suunnaton hyöty jo pelkästään pelaajan henkisen kehittymisen kannalta. Kokemuksia mitä muualla olisi saanut.

Mutta se mutulla meneminen ja fiktion kääntäminen faktaksi on jotain mitä en vaan voi ymmärtää...

-Snoopy-

[Sokrateen puskumaali]

Tässä nyt varmaan on tarkoitus antaa ymmärtää, että koska nuorissa ikäluokissa on määrällisesti enemmän seuran palkollisten maksajia ja toisaalta sitten vähemmän tarvetta näiden ammattilaisten palveluille, niin siinä on se epäkohta. Eli niillä teini-ikäisillä ei kenties voisi olla valmennuspäällikköä käytettävissään, ellei siellä alakouluiässä olisi suurta määrää maksujen maksajaa.

Itse en näe tässä niin suurta epäkohtaa. Valmennuspäälliköistä ja muista ammattilaisista on myös hyötyä pienempien lasten harrastuksen tukemiseen ja toisaalta jos seuralta viedään ammattimainen runko pois, niin se saattaa johtaa toimintakulttuurin ja lopulta koko toiminnan surkastumiseen. Voi käydä niin, että harrastelijan vanhemmat joutuvat siirtymään jonkun toisen harrastuksen pariin.

Mikään ei varmaan estä perustamasta seuraa, jossa ei ole yhtään palkattua henkilökuntaa tai mitään kuluja, joiden voidaan katsoa liittyvän tähän epäsuhtaan, mutta minusta se vaikuttaa aika huonolta idealta.