Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Matthias Sindelar]

OT: mutta mikä tämä mystinen SMTP on?

Jatkakaa!

[Sokrateen puskumaali]

Ne tietää, et Iisalmessa täytyy löytyä d-junnujoukkue, mielellään viel c. Samoin Savonlinnassa jne. Ne tietää, et pelaajat jotka kantaa noita pikkuseuroja valmennetaan hyvin, ne on tottunut ottaa vastuuta ja siihen et niiden panos ratkaisee voiton. Sinne on tullut ja tulee pelaajia c-junnuona ja b-junnuina vuos toisensa jälkeen. Jossain tulee raja vastaan et ikäluokan koko ja sen mahdollistamat pelit rajoittaa yksilön kehittymistä pikku kunnissa. Mut tosiaankaan se ikä ei ole alle 10v.

Minusta ja varmaan kaikista on hyvä, että on ruohonjuuritason joukkueita. Alle 10v ei ole mitään järkeä kasvattaa ajomatkoja harjoitusten vuoksi vaan on tärkeintä, että saa helposti ja mukavasti tutustua jalkapalloon. Siitä me varmaan olemme samaa mieltä. Samoin lapsi, joka harjoittelee C-tason valmennuksessa, mutta pelaa päivittäin jalkapalloa ystäviensä kanssa kehittyy varmaan useissa tapauksissa paremmin kuin lapsi joka harjoittelee A-tason valmennuksessa, mutta viettää muuten elämänsä kerrostalon sisällä ja koulussa ilman liikuntaa.

Oikeanlainen lapsuuden kulttuuri, lapsen persoona ja kasvuympäristö ovat hyvin merkittäviä tekijöitä kehityksessä.

Mutta voisiko pelaaja, joka pelaa päivittäin kavereidensa kanssa, kehittyä paremmin, jos hänellä olisi B-tason valmennus ja harjoituksissa 7 vuotiaana enemmän vastassa sellaisia samanhenkisiä pelaajia satunnaisotannan sijaan? Ehkä. Mehän emme tiedä, että mikä olisi kulloisenkin pelaajan oma taso, mikäli tämä olisi saanut itselleen haastavampaa harjoittelua. Ehkä se pelaaja, joka nousi pieneltä paikkakunnalta maajoukkueeseen olisi toisessa ympäristössä eurooppalainen tähti - mehän emme sitä voi tietää.

Tossa oli tän päivän fakta ristiriidassa tän foorumin asintuntikaväitteiden kans oleva esimerkki. Harvinainen, useimmiten ois kuositaustadet majussa, osin toi on sattumaa. Oleellista on, et molemmat on sääntö eikä poikkeus.

Mikä on sääntö? Se että lahjakkuuksia on sattumanvaraisesti ympäri maata ja Suomessa ei osata skoutata pelaajia tarpeeksi aikaisessa vaiheessa parempaan oppimisympäristöön?

Joka muuten tavallaan on tilanne Euroopassa, pelaajat siirtyy niihin samoissa ijissä. Jos joku ilkeäis julkaista faktaa suomalaisista seuroista, prosentteja monta samaa naamaa joka aloitti ekassa edarissa pelaa esim klubi-04, en usko et siinä ois suurta eroa ton esimerkin kanssa. Siellä on muualla kehittyneitä paljon joukossa.

Pelaajat siirtyvät isompiin seuroihin kun ovat siihen kypsyydeltään valmiita. Mikäli valmennus on kunnossa, niin näin pitäisi tapahtuakin, kun suurempi pelaajamäärä on valmiimpi siirtymään isompiin seuroihin vielä astetta haasteellisempiin hommiin. Jos joku ei kehity, niin hän tipahtaa sitten pois. Eihän kehittyminen ole pelkästään valmentajasta tai haastetasosta kiinni vaan niillä pyritään optimoimaan se pelaajan kehittyminen.

Lahjakkuudet on hajallaan tässä maassa. Siks tää absoluuttinen totuus mitä täällä toitotetaan ei toimi kuin osassa maata.

Sinä et tunnu edes ymmärtävän, että mitä täällä toitotetaan.

[Snoopy]

OT: mutta mikä tämä mystinen SMTP on?

Jatkakaa!

Pahoittelut, meni kirjain yhdistelmä sekaisin, eli STPS...

https://www.juniori-stps.fi/

-Snoopy-

[Snoopy]

Lahjakkuudet on hajallaan tässä maassa. Siks tää absoluuttinen totuus mitä täällä toitotetaan ei toimi kuin osassa maata.

Juuri siksi on erityisen tärkeää, että laadukasta yj toimintaa on yli seura rajojen, jotta ne kaikki parhaimmat saadaan omantasoiseen ryhmään harjoittelemaan. Tätä sinun on vaikea ymmärtää ja oikea tasojoukkue on aivan sama asia Pääkaupunkiseulla, Turussa tai vaikka Tampereella. Muualla missä seuran sisällä samassa ikäryhmässä ei ole tarpeeksi, eli puolitoistakertainen määrä avaukseen nähden, saman tasoisia pelaajia, oli kyse sitten kilpa- tai haasteryhmistä, niin ne tulee kerätä yhteen yj ryhmäksi. Tätä on tehty paljon, siitä on ollut paljon hyötyä ja se on tehty usein myös väärin. Mutta se että joku tekee jonkin asian väärin ei tarkoita ettei sitä voisi tehdä oikein.

Itä -Suomihan on iso ongelma, todella iso ongelma eikä siellä nyt kannattaisi hirveästi nostella vielä pokaaleja. Puhutaan alueena niin isosta alueesta, että jos Kups on ainoa mittari niin ollaan huonossa tilanteessa. Esimerkiksi Lappeenranta, Imatra ja vaikka Savonlinna, puhumattakaan muuten sen alueen ihmismäärästä, niin meidän tulisi saada potentiaalisia haastajia paljon enemmän. Mm. Pepo alisuorittaa aivan jatkuvasti kaikissa ikäryhmissä. Kun mennään Kotka ja Kouvola suunnalle, niin he eivät saa kilpailukykyisiä junioireita esim. KTP:n riveihin. Periaatteessa hyvät Helsinkiläiset haasteryhmät voivat erittäin hyvin haastaa nämä seurat ja mikäli D12-C15 junioireista joukkueet pelaavat aluesarjatasolla niin ei voi oikein maaritella.

Aikoinaan kritsoin paljonkin esim. Tampereen tilannetta, joka on kyllä viime vuosina hieman petrannut ja Ilves on nostanut tasoaan huomattavasti. Kuitenkin, puhutaan edelleen isosta alueesta jossa on paljon urheilullista juniori massaa. Voimme verrata jääkiekkoon jossa Tampereen alue kuitenkin pärjää hyvin usean seuran voimin.

Mutta mikä tärkeintä, niin alueelliset seurat tulisivat istua saman pöydän ääreen ja miettiä pystyvätkö he oikeasti yksin haastamaan suurimmat seurat. Jokainen ikäluokka tulee selvittää erikseen, tässä on ihan turha lajitella joukkueita, koska se onneksi vaihtelee aika hyvin jo eri ikäluokissa. Tärkeää on, että paras sarja muuttuisi entistä kovatasoisimmaksi.

Siksi on tärkeää, että yj toiminta olisi mahdollisimman laadukasta ja laajaa, että kaikki potentiaaliset pelaajat pääsevät pelaamaan oikeaan sarjaan ja harjoittelemaan oikeassa ympäristössä.

Samalla tämä täytyy viedä tulevaisuudessa vielä pidemmälle ja meidän täytyisi viedä parhaat pelaajat ulkomaille pelaamaan yhdessä. Ei seurana vaan kerättynä yj ryhmänä. Valitettava tosiasia on, että kun esimerkiksi on katsonut vaikka HJK - Juventus tai muita pelejä, niin suomalaiset ovat lähteneet puolustamalla pelaamaan. Se on aina merkki siitä, että mikäli joudumme pelaamaan maailman valtajoukkueita vastaan pelkkää vastahyökkäyspeliä, niin olemme todella kaukana siitä tasosta missä meidän tulisi olla. Tämä on kuitenkin asia joka tulee saada korjattua, koska meidän täytyy saada mahdollisimman paljon pelaajia myös ulkomaille pelaamaan, joten joukkueen paras pelaaja on juuri niin hyvä kuin on joukkue, mikäli joukkue pelaa hyvin tulevat myös yksilöt esille kunnolla. Siksi meidän täytyy kyetä tekemään entistä laadukkaampia yj joukkueita maailmalle. Tässä asiassa olen jo pitkään huudellut liittoa, mutta valitettavasti ei löydy halua, uskoa tai resursseja, en tiedä...

Mutta edelleen, moni asia näyttää tämän foorumin kautta ihan paskalta, tosiasia on usein aika toinen. Hyvää työtä tehdään ilman että sitä nähdään kovinkaan kauas. Pelaaja sieltä ja pelaaja täältä nousevat, mutta kukaan meistä ei todellakaan ole ottamassa siitä kunniaa. Olisi vain enstistä tärkeämpää, että laatu paranisi suuremmin, asenteet muuttuisivat tervettä kilpaurheilua tukevaksi ja saisimme resursseja joita tarvitsemme todella kipeästä. Tärkein on tietovuodon estäminen, eli laadukkaiden valmentajien pitäminen lajin parissa ja talkoilla se ei vaan tule onnistumaan vaan olemme oravanpyörässä.

-Snoopy-

[Pussikalja]

Onks tasoryhmät se, millä 200 syntyneestä joista puolet on tyttöjä, 50 ei liiku taiotaan B 1 divariin jengi ja nuorisomajupelaajia? Nyt puhutaan alle 12v jalkapallosta.

Valmennuksen avulla kyetään siihen.

Ihan käsi sydämelle. Taso ryhmä ja innostava kokematon valkku vastaan kokenut valmentaja? Ei pitäs olla vastakkain noi, mut täällä ne on. Tasoryhmäkin tarvitsee sen hyvän valkun.

KuPS hienosti hoitaa pienen populaation mut ison alueen pelaaja kehityksen. Hurjalla prosentilla.

[Kaihlamo]

Missä helvetin vaiheessa on keskustelu siirtynyt tasoryhmät vs sekaryhmät -jankkaamisesta kokematon valmentaja tasoryhmässä vs. kokenut valmentaja sekaryhmässä -väännöksi Ei tässä maalitolppien siirtämisessä pysy enää yhtään kärryllä...


Ja kun kerroin siitä pikkuseuran 25 pelaajasta joiden kanssa aloittelin valmentamista 10 vuotta sitten ja joista 2 on nyt jo pelannut junnumaajoukkueissa niin olin just se kokematon valmentaja, joka tajusi vaan ottaa ne joustavat tasoryhmät heti alusta käyttöön. Ja me myös työnnettiin rohkeasti niitä kärkipään pelaajia rohkeasti jo 9v lähtien naapurin ison kaupungin "edareihin".

[Snoopy]

En tiedä... En tiedä enää mitä kirjoittaa..

-Snoopy-

[Pussikalja]

Hienoa Kaihlamo. Nyt tuli esille sana joustava. Peluutitko tosiaan siten, et yksi joukkue pärjäsi ja annoit muiden huonompien hävitä? Vai tasasitko vähän, et kaikilla on kivaa? Jos on eritasoisia sarjoja tarjolla, tuota ongelmaa ei varmaankaan ole ollut. Mut suurimmassa osassa maata on vain se yksi piirisarja jossa pelaa kaikki toisiaan vastaan. seka ja tasojoukkueet aivan sekaisin.

Suomalainen futis ei kaadu siihen, et muut lajit vie. Se kaatuu siihen, et suurin osa suomesta on pieniä keskittymiä, joissa on vain se yks ikäluokka. Mitä niistä tulee, riippuu aivan valmentajasta. Jos mennään yj järjestelyihin jo alle 10 vanhoissa, kyllä ne pelaajat sit meni salibandyyn tai jonnekin käsipalloon, kun pelaajia riittää vähemmänkin. lajin vetovoima kyllä riittää. Mut typerää toimintaa se ei kestä. Tälläiseen ympäristöön kun saapuu kirjaimellisesti tasoryhmävalmentaja, yks ikäluokka on tuhottu. Hyvällä säkällä yks, kaks yksilöä on voinut eteenpäin jatkaa, mut välivuosi ikäluokalle siitä vääjäämättä seurassa seuraa. Jos se on jatkuvaa, sulla on jäljellä vain nappulatoimintaa. Muutama vuosi eteenpäin, ei laji-ihmisiä, ei olosuhteita, koko laji on paikkakunnalta kadonnut. Sitten on ihan sama miten super Litmanen siellä alkunsa saa, koskaan se ei palloon joukkueessa koske.

Jos sulla on tilanne kuin kupsilla tai hjk;lla, ei kenenkään rahat riitä järjestämään valmennusta kahdellekymmenelle joukkueelle samalla tavalla. Kilparyhmiä ja sit korttelisarjaa. Mut sillä pohjalla talous kestää niin akatemiamaisen toiminnan, kuin tää köyhä maa kykenee.

Mut siitä 30 kymmenen pelaajan porukasta pienessä kaupungissa on pidettävä kaikin keinoin huolta ja kuten säkin olet tehnyt, saanut vedettyä kärkeä laadulla eteenpäin. YJ:t toimii jos keskukset on kuin espoossa, vieri vieressä. Paljon pelaajia hukataan itäsuomessa varmasti Kuopiossa, sit siellä missä ei ole valmentajia, parhaiten saadaan potentiaali ulosmitattua jalkapallokaupungeissa, mut pienemmissä seuroissa. Siellä jokainen pelaaja on tärkeä. Esimerkiksi helsingissä 20000 asukkaan keskuksessa ei kasva välttämättä yhtään pelaajaa, jalkapalloa ei näy yhtikäs missään. Sit siellä on alueita, jossa on osaamista, on kenttiä ja sieltä syntyy ne pelaajat.

[Bomber80]

Miks sä teet tän?

Miksi teet tuota mitä teet?

Miksi?

Miksi kiusaat näppäimistön takaa tuolla raukkamaisella mutta erittäin tehokkaalla tavalla?

Vuosia valmennusta opiskelleena ja jotain myös palloiluista tietävänä, ois mulla saattanut olla tänne myös jotain muutakin postattavaa kuin;

HYVÄSTI.

[Ricardo Leite]

Pakko tsekkaa topic kerran vuodessa. Ei näköjään muutoksia aiheessa tai keskustelun tasossa. Palataan ensi vuonna.

[Sokrateen puskumaali]

Miks sä teet tän?

HYVÄSTI.

Meneepä kyllä tunteisiin tämä keskustelu.

Pakko tsekkaa topic kerran vuodessa. Ei näköjään muutoksia aiheessa tai keskustelun tasossa. Palataan ensi vuonna.

Olisikohan meidän mahdollista aloittaa keskustelu lähes puhtaalta pöydältä vaikka sitten edes jollain tavoin samanmielisten ihmisten kanssa asiasta? Tai vaikka kaksi kilpailevaa ryhtiliikelinjaa, joissa voidaan molemmat kehitellä ryhdikästä mallia suomalaiseen juniorijalkapalloon ilman, että keskustelu menee vieraisiin pöytiin huuteluksi.

Olisiko siinä järkeä?

[Bomber80]

Meneepä kyllä tunteisiin tämä keskustelu.

hahhah jengi ei ihan vielä taida tajuta mun huumoriani. Ei nyt yks uuno pääse mitään pilaamaan.. Muutenhan kaikki olisi aina pilalla sillä uunot ei lopu.

[hoc]

...ainoa syy miksi käyn tätä ketjua satunnaisesti seuraamassa on Snoopy, jolle iso ja . Kirjoituksissa on järkeä ja huomaa että kyseessä on henkilö, joka on oikeasti lapsia ja nuoria valmentanut. Samaa mielikuvaa ei synny ihan kaikista ketjun aktiivi-kirjoittajista.

[Linkki]

En kyllä itsekään enää jaksa tätä. Aiemmin oli hienoa lukea esim. Snoopyn näkemyksiä valmennuksesta, mutta nyt tämä on muuttunut aivan järjettömäksi eipäs-juupas-väittelyksi, missä mikään puhe ei riitä muuttamaan muutaman mielipidettä. Parempi siis jättää lukematta ja kommentoimatta. Harmi, hieno topikki. 

[Snoopy]

Olin itse jo jonkin aikaa poissa ja tulin takaisin, koska uskon että tälle foorumille on vielä tilausta, luin kyllä säänöllisesti mutta en kovin paljon ottanut kantaa asioihin. Kyllä vuosien saatossa on vaan moni hyvä kirjoittaja hävinnyt taustalle. Tiedän että edelleen jatkavat kentällä töitä, mutta jättäytyneet pois täältä. Itse lähdin myös tuolta Facebook ryhmistäkin, koska niiden asiasisältö meni aikalailla pelkiksi mainoksiksi tai täysin yhdentekeväksi jauhamiseksi asioista mitkä eivät vieneet oikein mitään keskustelua eteenpäin. Sellainen kaverin komppaaminen on täysin turhaa mikäli sivusto ei ole sitten tarkoitettu vain hyvän mielen luomiseen.

En sano että olisin oikeassa asioista, mutta uskon että kokemuksen kautta voin kuitenkin kirjoittaa jonkin verran havainnoista. En ole ylimmällä tasolla valmentamassa ja vaikka aika-ajoin sitä on tiedusteltu, niin en ole edes ollut halukas sinne menemään.
Olen viimeisten vuosien aikana usean eri seuran kanssa puhunut siirtymisestä heille, mutta toistaiseksi aina jäänyt nykyiseen seuraani ja tähän nykyiseen joukkue tasooni vaikka ikäryhmä on nyt vaihtunut usein. En ole aivan varma, että haluanko koskaan olla ylimmällä junioritasolla valmentamassa täysipäiväisesti, koska minulla ei välttämättä ole oikeasti edes tarpeeksi annettavaa näille pelaajille, pelejä käyn mielelläni valmentamassa, olla mukana liiton tapahtumissa ja haluan pitää tämän ryhmän pelaajia omissa ryhmissä niin harjoittelemassa kuin myös pelaamassa.

Minusta suurimman osan valmentajista pitäisikin miettiä miksi he ovat valmentamassa. Mikä siihen ajaa ja mitkä ovat tavoitteet valmentajana. En usko siihen, että valmentajalla voi olla kovinkaan hyvää käsitystä tekemisestään kovin nopeasti. Vähän sama asia kuin että myyjä joka hyppää autoonsa ja alkaa opetella myyntialuettaan, se luottamus ei tapahtu nopeasti, siihen menee vuosia ennenkuin tehot vasta alkavat näkyä todenteolla. Tämä vaatii kärsivällisyyttä molemmilta puolita. Sama meillä kentänlaidalla.

Kun tulin nykyiseen joukkueeseeni vuosi sitten jouduin ajamaan kovan muutoksen pelitavassa läpi. En sano, että edellinen olisi ollut huono, mutta se ei vastannut sitä miksi minä miellän jalkapallon. Pelaajat kamppailivat ajatusta vastaan yllättävän kauan ja jouduin todistelemaan asiaa usein niin pelaajille kuin taustoille. Kun homma loksahti lopulta eteenpäin niin meillä on mennyt hyvin. Pelaajat pitävät pelitavasta kuin myös muu ympäristö. Tämä on kuitenkin se täysin sama pelitapa mitä olen valmentanut jo vuosia sitten 5v5 peleissä ja mitä valmensin tämän pisimmän ajat 7v7/9v9/8v8 peleissä. Itse näen sen vain niin yksinkertaisena asiana kuin voin. Se on minun tapani, mutta miksi tehdä asiasta vaikeaa jos se ei ole sitä. Tietenkin me pelaamme aina sillä porukalla mitä meillä on, mutta myös silloin voidaan asioita pyrkiä muuttamaan tarvittavaan suuntaan jotta asiat ovat pelaajille helpompia. Uskon toiston voimaan, uskon pallokosketuksiin, tempoon ja siihen että pelaajilta täytyy vaatia myös asioita.

Meidän seurassa, niinkuin monesa muussakin on ongelmana se että me emme keskity asioihin tarpeeksi kauan. Trendit ja suunnat muuttuvat liian nopeasti ja emmekä keskity asioihin tarpeeksi kauaa. Jälleen kerran kun vertaa jalkapalloa työelämään, niin on hyvin vaikea ymmärtää miksi me toimimme näin kun toimimme.
Ihminen näkee kaiken yksinkertaisten lasien läpi.  Me emme edes muista tarpeeksi kauas saati pysty näkemään omia virheitämme. Siksi tarvitsemme dataa joka kertoo mitä me edes teemme.

SHA on oikea suunta, mutta on täysin naurettavaa, että yksityinen sektori tekee sen eikä esimerkiksi liitto. Meillä täytyisi olla hyvin selkeät raamit mitä odotamme pelaajiltamme, valmentajiltamme sekä seuroilta, eikä tätä saa jättää vain ylimmän sarjatason varaan. Se täytyy ulottaa aina niin pitkälle kuin mahdollista, mielellään kaikki tasot läpi, mutta kuten olen sanonut, niin hyviä yksittäisiä pelaajia sekä valmentajia on hyvin pitkälle alas mentäessä ja he ovat nyt jätetty pitkälti oman onnen nojaan.

Se mikä tällä foorumilla on noussut itselleni suureksi ongelmaksi on se että ne pitkänlinjan valmentajat jättäytyvät pois keskusteluista. Tämä on vain yksi foorumi, mutta se kuvastaa sitä mitä tapahtuu muualla, hyvät valmentajat jättäytyvät pois yleisestä keskustelusta ja kouluttavat entistä vähemmän uusia valmentajia. Kaikkein paras vaihtoehto olisi aina se, että oman seuran sisällä olisi mahdollisimman paljon tutor valmentamista, jossa kokeneet hyvät valmentajat olisivat mukana nuorten pelaajien sekä uusien valmentajien kanssa aktiivisesti. Kyllä muistan itsekin kuinka innokkaasti otin ensimmäiset ryhmät vastaan ja koska olin itsekin hieman pelannut, niin tietenkin tiesin mitä valmentaa. Ihan paskaahan se oikeasti oli. Mutta iso ongelma on se että mikään ei ole muuttunut, kokemattomimmat valmentavat nuorempia edelleen.

Päästään siihen seuraavaan tärkeään asiaan, eli pohjiin. Tänäkin syksynä istuimme valmentajien ja valmennuspäälliköiden kanssa alas, kävimme läpi uudet suunnat seurassamme, tavoitteemme ja miten niihin pääsemme. Suurin ongelma on vain se, että nyt esim. näissä vanhemmissa junioreissa emme pysty opettamaan tiettyjä asioita, koska pelaajat eivät osaa näitä. Sama tilanne tulee kun siirrytään 11v11 peleihin, ei pelaajilla ole tarvittavaa taitoa tehdä niitä mitä heiltä odotetaan. Mutta kun se sama tilanne on jo siellä 8v8 joukkueissa. Meidän junioreiden tekninen taitotaso ei ole tarpeeksi laadukasta. Me emme osaa opettaa pelaajia tarpeeksi taitaviksi. Meidän tekemisen laatu on liian huonoa.
Sanotaan, että pärjäämme nuorissa maailman mittarilla, mutta sen jälkeen tipumme kelkasta kun pitäisi siirtyä isolle kentälle. Se ei johdu massasta, koska muutenhan meidän kokoiset maat eivät tulisi pärjätä kuten emme mekään. Syy on se, että olemme liikaa geenien varassa. Tiettyyn ikään asti pelaaja joka on innokas, omatoiminen ja joka omaa hyvät geenit, pärjää ja kehittyy, mutta ei tarpeeksi, että voisi oikeasti haastaa esim. Saksassa pelaajat B ikäluokassa. Geeneistä ei saa puhua, mutta moni menee juniori iän läpi juuri geenien takia. Meillä on pelaajia jotka treenaavat sen SHA vaatimuksen n. 20-25h viikossa, mutta miksi se ei riitä maailmalle? Koska itse laadukasta joukkueharjoittelua on liian vähän.

Näen pelaajan astiana, sellainen malja jossa on tukeva ja leveä jalka. Piirtäisin sen tähän jos osasin... Tämän maljan ympärillä on pieniä miehiä joilla on lapiot käsissään. Malja on keskellä kymmentä erilaista maa ainesta. Aivan vasemmalla on sellaista vaaleaa hiesuhiekkaa ja vain oikealla on sellaista jykevää soraa. Jos jokaisen meidän pelaajan harjoittelu- sekä pelihistoriaa voisi katsoa taaksepäin niin näkisimme todennäköisesti maljoja joissa olisi kaikkea eri hiekkalaatuja, ne olisivat laikukkaita kaikki. Mitä jykevämpi täyttö on ollut, niin sitä parempi siitä pelaajasta tulee. Nyt jos ajatellaan että jokainen näistä kymmenestä maalaadusta olisi vastustaja, ajatellaan näin yksioikoisesti ja unohdetaan kaikki muu, niin meidän täytyisi ensin päättää minkälaista vastaan me kisailisimme. Iällä ei ole mitään merkitystä tässä ajastusmaailmassa.
Jos olisin todella kova pelaaja, niin tahtoisin haastaa koko ajan sen parhaimman, mutta oletetaan, että ottaisin aina vähän väliä turpaan ja päättäisin tiputtaa tasoani muutaman lajikkeen verran alaspäin. Alkaisin voittamaan ja saisin jälleen uutta intoa haastaa sitä seuraavan tason pelaajaa. Nyt ehkä alkaisin homma menemään hieman paremmin ja oppisin kokoajan, koska olisin havainnoiva pelaaja. Pikkuhiljaa voittaisin useammin ja useammin joten päättäisin siirtyä aina askeleen eteenpäin kunnes joku päivä taas kohtaisin sen kovimman kusipään joka veteli minua kuin märkää rättiä. En kuitenkaan koskaan kohtaisi keskitason pelaajaa heikompaa vaan etsisin sen oman keskitason josta lähtisin nostamaan tasoa.
Mitä jos olisin tämän ajan käyttänyt siihen, että olisinkin harjoitellut aivan juuri kävelemään oppineiden kanssa, kohta taas käynyt ylivoimaisen vastutajan kimppuun, muutaman sieltä välistä ja jälleen käynyt iskemässä hampaita kurkkuun siltä heikoimmalta, niin miltä se minun harjoittelu maljani olsikaan näyttänyt? Räikeää eri väristä maa-ainesta jonka pohja ei ole millään mittarilla tarpeeksi hyvä. Samalla ne muut olisivat olleet yhtälailla myllerryksessä jossa vastustajan taso olisi heitellyt. Se kävelemään oppinut olisi saanut periaatteessa kamppailla ylivoimaista vastustajaa vastaa suurimman osan ajasta ilman positiivisia tuloksia.

Olen tosiaan ollut valmentamassa kun meillä oli käytössä tämä ihana "kaksi parasta-neljä keskitasoista-kaksi heikointa" kenttäpelimuoto, eli kaksi vaihtomies ja 7v7 kaikki pelaa järjestelmä. En vaan ymmärrä miksi kukaan tahtoisi palata tuohon ja uskon, että ne jotka tämän ovat nähneet ymmärtävät sen kokemuksen tuoman vastuun tässä. Tämä ei ollut hyvä peleissä mutta ei myöskään harjoituksissa. Olemme mielestäni nyt lähempänä sitä mitä se on maailmalla. Tarpeeksi pieniä ja tasaisia ryhmiä, mutta se mikä ero meillä tulee on valmentamisen laatu ja massan hajanaisuus. Meidän täytyisi olla tarpeeksi kylmiä ja keskittää parhaimpia pelaajia entistä tarkemmin ja tiiviimmin, mutta erityisesti sitä samaa tulisi tehdä muilla tasoilla. Kyllä jos otamme viiden parhaan ELL joukkueen pelaajat neljältä ikäluokalta, niin kyllä heidän kanssaan hommat on menossa ihan hyvään suuntaan. Mutta se takana tuleva ELL ryhmä ei enää vastaakkaan sitä mitä niiden tulisi vastata paperilla. Mutta miten meidän aluesarjojen taso on niin heikko? Meillä on aluesarjajoukkueita jotka pystyvät haastamaan suurien alueiden kärkijoukkueita, miten se on mahdollista? Mutta samalla, kun katson pelaajia jotka ovat pelanneet näissä ryhmissä pitkään, niin miten aluesarjatason pelaajien sekä ELL sarjatason joukkueen erot kasvavat? Jos molemmat tasot olisivat tarpeeksi laadukkaita, niin niiden erot tulisi pysyä maltillisina, mutta ei, erot kasvavat koko ajan suuremmiksi. Se on merkki siitä, että pelaaja massa köyhtyy joten jotain teemme väärin. Se ei todellakaan ole se, että tasot pitäisi sekoittaa, silloin se ero kasvaisi entistä kovempaa vaan syy on siinä, että pelilliset haasteet ja harjoittelussa saatu haaste ei riitä.
Tämä on iso liiton ongelma, myös kyvyttömyyttä, tämä on seurojen ongelma koska pelaajia ei siirry tarpeeksi tasojen välillä ja tämä selkeä ongelma siitä, että isojen seurojen takana tulevat seurat eivät tällä hetkellä voi kasvaa sellaisiksi, että ne voisivat haastaa valtaseuroja. Pidetään liikaa kiinni omista eikä nähtä yhteistä hyvää sen oman edun takia.

Mutta me teemme myös paljon oikein, todella paljon. Ei kaikki ole paskaa. Siksi tällaiselle foorumille olisi edelleen oma paikkansa. Tämän tulisi olla tiedon jakamista, mutta nyt me enemmän vain riidellään täällä asioista jotka ovat mielipide asioita. Meidän tulisi, niin minun kuin kaikkien muidenkin, unohtaa omat mielipiteet ja keskittyä siihen mitä tilastot näyttää. Mikäli se olisi tietenkin mahdollista. Meillähän ei ole paikkaansa pitäviä tilastoja, koska meidän liitolla ei ole yhtenäistä linjaa miten asiat tulisi hoitaa. Siksi me tarvitsemme jonkun joka ottaa sen suunnan ja näyttää mihin täytyy mennä.

Itse toivon, että meidän jokaisen kirjoituksista löytyisi se punainen lanka, koska muuten tämä keskustelu on turhaa.

-Snoopy-

[Vastarannanmies]

Keskustelun kaari jauhaa samaa ja parista aloittelevasta "valmentajasta" on tullut kokeneita yllättävän lyhyessä ajassa. Ja vaikka taustalla olisikin näkemys pitkältä ajalta niin perustelut on lähes tulkoon luokkaa: näin on ennekin tehty ja se on oikein. Huoh.

Itse toimin tyttöpuolella ja suurimpana ongelmana näen juurikin sen että ykkösryhmäläisiä on vähän  ja ne on ripoteltu lähes tasaisesti alueen joukkueihin. Toki yhdistämistilanteissa jotkin vanhemmat kokevat 20km ajomatkan treenien takia liian pitkäksi joten pelaajat pysyvät omissa joukkueissaan.
Joukkueiden harjoituksissa ei omaa tasoa vastaavaa ryhmää saada aikaiseksi joten koko joukkueet harjoittelevat sen keskitason ehdoilla. Itse ollessani vastuuvalmentajana jaoin joukkkueen tasoryhmiin, niin peleihin kuin harjoituksiin joissa jonkinmoista liikennettä ryhmien välillä tapahtui. Tämä ei sopinut joukkueen vanhemmille vaan jouduin lopettamaan valmentamisen.
Joukkueen huonoimman pelaajan vanhemmat ihmettelivät miksi heidän pikkumussukka ei pelaa ykkösryhmässä ja tästä koko rumba sai alkunsa...
Seuran tuki oli olematonta johtuen erinäisistä seikoista.
Nyt toiminta on ollut sekaryhmillä harjoittelua ja tasoryhmillä pelaamista. Osa ykkösryhmäläisistä on vähentänyt treeneissä käyntiä ja muut lajit kiinnostavat joitakin enemmän. Se kipinä on selkeästi heikentynyt jalkapallon suhteen.
 

[Aaamatööri]

Snoopy, puhuit vanhemmista junioreista ja asioista mitä et pysty heillä opettamaan kun ne eivät osaa tiettyjä juttuja? Avaatko hiukan mitä et pysty opettaan ja minkä ikäisistä junnuista kyse? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Ja mitä tulee tasojaotteluun niin tärkeämpänä seikkana pidän ihan pienissä ryhmissä on hauskuuden, intensiteetti/tempo, rohkeuden "opettamisen"  ja yleensäkin junnujen tunnetilan seuraamista ja siihen reagoimista "oikealla" tavalla, tasot "oikeaksi" 1vs1 ja 2vs2 mut siitä ylöspäin sekajoukkueet mutta tasaisesti. Ikää en osaa milloin selvästi jakaisin tasoryhmiin/joukkueisiin kun kokemusta ei ole. Tällä kokemuksella en näitä pieniä vielä jakaisi.  Veikkaisin sen olevan siinä 10v milloin se olisi järkevää? 

Ja kyllä, nämä on ihan minun mielipiteitä ja saattaa muuttua ja jopa ryhmäkohtaisesti. Niistä ei kenenkään kannata vetää hernettä omaan sieraimeen.

[mieskone]

Mitä olen itse seurannut harjoituksia niin , ehkä kannattaisi panostaa tekemään alle 12 vuotiaista sellaisia juoksukoneita, että vaikka eivät olisi teknisesti taitavia niin kuitenkin on mahdollisuus pelata huipulla tai lähellä huippua. Nopeus on tärkein ominaisuus huipulla vaikka seuratessani tuon ikäluokan toimintaa niin harjoituksissa  annetaan liikaa arvoa näennäiselle pallonhallinnalle ylivoimahyökkäksissä.

[Snoopy]

Snoopy, puhuit vanhemmista junioreista ja asioista mitä et pysty heillä opettamaan kun ne eivät osaa tiettyjä juttuja? Avaatko hiukan mitä et pysty opettaan ja minkä ikäisistä junnuista kyse?

Ei jaeta liian paljon yksityiskohtaista ikä/joukkue/seura tietoa kun ollaan kuitenkin anonyymejä eikä oma seura halua että jaetaan sisäistä tietoa liikaa ulos.

Mutta viimeiset vuodet olen valmentanut C15-B17. Tämähän on niitä ikäkuokkia joissa voidaan jo alkaa opettelemaan enemmän taktisia asioita. Vaikka seuran sisäinen kirja on iso, pitäen sisällään tapoja pelata peruspeliä, hyökätä ja puolustaa, niin pelaamisen teemoja on itselläni käytössä per jakso suhteellisen vähän. Nämä teemat ovat asioita joita joukkueen tulee sisäistää mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Näiden ohella käydään pelaajan pelipaikkakohtaisesti isompi pelikirja läpi ja keskitytään ennen peliä vain pelaajien pelipaikkakohtaisia asioita läpi. Itselläni on sellainen tapa, että alkupalaverin ja alkulämmittelyn jälkeen pyydän ennen pelin alkua aina tietyn pelipaikan pelaajat luokseni ja puhun minuutin - pari vain heille tarkoitettuja ohjeita. Muiden pelaajien ei tarvitse keskittyä näihin vaan vain nämä pelaajat tulee olla tässä nopeassa palaverissa, eli esim. puolustaja (neljän alakerta + alempi kk) tai hyökkääjät (kärki+laitalinkit).

Mutta niitä esimerkkejä:
ongelmaksi tulee siinä, että kun etenemme tässä ikäluokassa esimerkiksi ensimmäisellä jaksolla aluekerrallaan ja hyökkäyksen murtopallo tehdään keskialueen hyökkäyspuolelta, jolloin murtopallon tulee olla kova syöttö painottomalle puolelle, niin pelaajilla ei ole taitoa syöttää kovaa palloa joka murtaisi puolustuslinjan. Tämähän on asia jota nyt aletaan opettamaan, mutta mahdollisuus tehdä harjoite on pieni mikäli pelaaja ei tiedä miten kova syöttö tulee tehdä.
Toinen esimerkki on topparin etenevä syöttö laitalinkille, jossa toppari tekee kovan ja tarkan syötön laitalinkin juoksuun (jalkaan) puolustavan joukkueen laitapakin ja -linkin väliin jäävään taskuun. Tästä laitalinkin pitäisi pystyä ottamaan pallo hallitusti juoksuun jotta vauhtiero laitapakin haastamiseen olisi mahdollisimman suuri. Ongelmaksi tulee siinä että pelaajat eivät osaa kuljettaa palloa saati ottaa ensimmäistä kosketusta liikkeen suuntaa hallitusti.

Nämä molemmat esimerkit ovat  hyvin yksinkertaisia tapoja edetä, toinen murtopallona ja toinen kontrollisyöttönä, mutta molemmat tarvitsevat tekniikkaa jota hyvin usein ei ole vaikka syöttäminen ja liikkeeseen haltuunottaminen tulisi olla jo hallussa tässä vaiheessa. Kesän kynnyksellä pitäisi B juniorin teemana on puolenvaihto keskialueelta puolustuslinjan taakse paineettomalle puolelle, niin miten se onnistuu mikäli jo perus syöttminen on ongelma.

Esimerkkejä 8v8 kentältä E11-. Näiden kanssa tuli painittua paljon neljä-viiden vuoden ajan. Nyt siis puhutaan pelkästään aluesarja ja ELL tason pelaajista.

Esimerkiksi keskikentänpelaajan pudotus-liike-kuljetus harjoite on todella vaikea monelle pelaajalle. Itse harjoite pelillisessä harjoituksessa on hyvin helppo. Pelillisessä harjoitteessa ei ohjata pelaajaa tekemään tätä jatkuvasti vaan harjoitteessa lasketaan pelaajan tekemien määrää. Nopeiden katkojen aikana pelaajaa opastetaan tekemään tätä aina kun tulee sille mahdollisuus tai kysytään olisiko ollut mahdollista tehdä haluttu liike. Ideana on siis että puolustaja/toppari pelaa pallon kk pelaajalle, joka tiputtaa pallon kolmannelle ja tekee liikkeen hyökkäys suuntaan johon saa syötön. Nyt selkä pelisuuntaan oleva pelaa pallon kontrolloidusti kolmannelle tehdäkseen liikkeen hyökkäys suuntaan jolloin eteneminen on helpompaa, nopeampaa ja jossa havainnointi on helpompaa.
Ongelmaksi tulee ensimmäisen syötön tekeminen kolmannelle, jolloin peliasento täytyy pystyä kääntämään oikeassa rytmissä. Melkein kaikki pelaajat koettavat "heittää kulmantaakse" eli peliasennon avaaminen syöttöön on todella vaikeaa. Samalla tavalla perus kova ja tarkka syöttö pudottamalla on vaikeaa.

Nämä nyt ovat vain muutamia esimerkkejä, mutta näiden lisäksi perustekemisessä on niin paljon laadullisia ongelmia, että onnistuneita toistoja tulee aivan liian vähän. Pelaajan tulisi saada onnistumisia kerta toisensa jälkeen jotta he voisivat onnistua peleissä sen muutaman kerran. Samasta syystä teemme asioita uudelleen ja uudelleen jokaisella pelialueella, että se yksi kerta onnistuisi. Mitä parempi onnistumisprosentti sen todennäköisempää on saada se onnistuminen peleissä. Mutta jos puutteet ovat niin suuria, ettei esimerkiksi kovan syötön tekeminen ei onnistu niin miten mikään siihen liitetty toimintoa voisi edes päästä harjoittelemaan kun edes syöttö ei onnistu.
Itse en useinkaan näe järkeä siihen, että teemme harjoitetta jossa tapahtuu asioita A:sta B:n eli perussyöttöä kahden pelaajan väliä. Tehokkaampi harjoite olisi jos esim. kovan maatapitkin tulevan perussyötön jälkeen pelaajan tulee ottaa syöttö tietylle alueelle/tietyllä tavalla, syöttä se kolmannelle pelaajalle maata pitkin joka palauttaa syötön ilmassa pelaajalle joka taas syöttää pallon alkuperäiselle syöttäjälle ilmassa. Jokaisella pelaajalla on toisiinsa nähden kulma ja pakotettu liikkumaan hieman sivusuunnassa. Harjoite käynnistyy uudellen. Nyt harjoite on "helppo" mutta jossa on pelinomaisia toimintoja. Kun katsoo suurinta osaa joukkueista ja heidän harjoitteluaan, niin ne tehdään sen helpoimman mahdollisen tavan mukaan, liian lyhyt kestoisiksi tai liian pitkäkestoisiksi, mutta pelissä vaadimme taas asioita joita ei ole harjoiteltu. Mutta jos perustaidot ovat liian vajaita, niin miten voimme pystyä harjoittelemaan pelin omaisesti?

-Snoopy-

[Snoopy]

Mitä olen itse seurannut harjoituksia niin , ehkä kannattaisi panostaa tekemään alle 12 vuotiaista sellaisia juoksukoneita, että vaikka eivät olisi teknisesti taitavia niin kuitenkin on mahdollisuus pelata huipulla tai lähellä huippua. Nopeus on tärkein ominaisuus huipulla vaikka seuratessani tuon ikäluokan toimintaa niin harjoituksissa  annetaan liikaa arvoa näennäiselle pallonhallinnalle ylivoimahyökkäksissä.

Nopeus on tärkeää ja se jätetään täysin vajaaksi nuorissa. Olen kuitenkin eri mieltä siitä että juuri sen avulla voisi pärjätä huipulla. Nykyjalkapallo on niin teknistä, että monotoonisilla juoksukoneilla ei pärjätä tarpeeksi. Syy on yksinkertainen, maailmalla on myös nopeita ja teknisiä pelaajia.
Peliäly on suurin voimavara. Käsitys itse pelaamisesta ja kyky pelata hallittua jalkapalloa. Esimerkiksi minulle on tärkeämpi tekninen ja peliälyltään fiksu alempi kk, sen ottaisin mieluimmin kuin juoksuvoimaisen ylemmän kk pelaajan.

-Snoopy-

[Sokrateen puskumaali]

Suurin ongelma on vain se, että nyt esim. näissä vanhemmissa junioreissa emme pysty opettamaan tiettyjä asioita, koska pelaajat eivät osaa näitä. Sama tilanne tulee kun siirrytään 11v11 peleihin, ei pelaajilla ole tarvittavaa taitoa tehdä niitä mitä heiltä odotetaan. Mutta kun se sama tilanne on jo siellä 8v8 joukkueissa. Meidän junioreiden tekninen taitotaso ei ole tarpeeksi laadukasta. Me emme osaa opettaa pelaajia tarpeeksi taitaviksi. Meidän tekemisen laatu on liian huonoa.

Helpottaisi, ainakin minua kokemattomana, jos olisi selkeät kriteerit, että mitä pitää osata hallita jokaisen vuoden lopulla. Liian paljon joutuu tekemään itse vertailutyötä ja arvailemaan.

Se on merkki siitä, että pelaaja massa köyhtyy joten jotain teemme väärin. Se ei todellakaan ole se, että tasot pitäisi sekoittaa, silloin se ero kasvaisi entistä kovempaa vaan syy on siinä, että pelilliset haasteet ja harjoittelussa saatu haaste ei riitä.

Ei ehkä täysin. Iso osa jalkapallon ongelmaa on ympäröivässä kulttuurissa ja yhteiskunnan rakenteissa minun mielestäni. Pelaajia tippuu koska asenne liikuntaan ja urheiluun on muuttunut vähemmän positiiviseksi. Pelaajia tippuu, koska kilpailullisuus koetaan ahdistavana. Pelaajia tippuu, koska pelaaminen ei maksa asuntolainaa aikuisiällä. Alkuvaiheessa meidän pitäisi muuttaa näitä kahta ensimmäistä kulttuurin osasta ja kolmas voi seurata aikanaan.

Mutta tätä varten pitäisi tehdä Palloliiton lobbaamana suuria yhteiskunnallisia päätöksiä tyyliin Islanti. Nyt on vaalit tulosa ja painopiste lienee vanhusten asioiden järjestämisessä. Ketään ei kiinnosta, että onko meidän pienenevien ikäluokkien henkinen ja ruumiillinen resilienssi millään sellaisella tasolla, että tulevaisuudessa vanhusten hoitoon olisi jotain resursseja, mikä on tavallaan aika ikävää.

Ja mitä tulee tasojaotteluun niin tärkeämpänä seikkana pidän ihan pienissä ryhmissä on hauskuuden, intensiteetti/tempo, rohkeuden "opettamisen"  ja yleensäkin junnujen tunnetilan seuraamista ja siihen reagoimista "oikealla" tavalla, tasot "oikeaksi" 1vs1 ja 2vs2 mut siitä ylöspäin sekajoukkueet mutta tasaisesti. Ikää en osaa milloin selvästi jakaisin tasoryhmiin/joukkueisiin kun kokemusta ei ole. Tällä kokemuksella en näitä pieniä vielä jakaisi.  Veikkaisin sen olevan siinä 10v milloin se olisi järkevää?  

Oliko niin, että aloitit valmennuskokemuksesi kartuttamisen kolmisen kuukautta sitten? Kyseessä on 6-7v aloittelijat kohdallasi? En tiedä vaan arvailen viestihistoriasi perusteella. Jos kuitenkin jotenkin näin, niin kannattaa varautua siihen, että kehitys on pelaajien kohdalla huikeaa ja tuskin käsität, että miten samat pelaajat pystyvät jo vuoden päästä aivan erilaisiin suorituksiin, mutta toiset eivät ole edistyneet oikeastaan yhtään. Jos jatkat saman ikäryhmän kanssa vähänkään pidempään, niin käsityksesi saattavat muuttua radikaalisti hyvin nopeasti.

Jos kysyt järkevyydestä ajankohdan suhteen, mutta et ole valmis hyväksymään Euroopassa käytettyä sääntöä siitä, että mahdollisimman varhain, niin en tiedä, että miksi ylipäätänsä kysyt.

Mitä olen itse seurannut harjoituksia niin , ehkä kannattaisi panostaa tekemään alle 12 vuotiaista sellaisia juoksukoneita, että vaikka eivät olisi teknisesti taitavia niin kuitenkin on mahdollisuus pelata huipulla tai lähellä huippua. Nopeus on tärkein ominaisuus huipulla vaikka seuratessani tuon ikäluokan toimintaa niin harjoituksissa  annetaan liikaa arvoa näennäiselle pallonhallinnalle ylivoimahyökkäksissä.

Taito jota pystytään toteuttamaan vain matalan intensiteetin peleissä ei riitä, mutta ei riitä korkea intensiteetti ilman taitoa. En tiedä, että miten tämä ongelma ratkaistaan muuten kuin yrittämällä kehittää samanaikaisesti molempia.

[Aaamatööri]

Kuten sanoin, oman kokemuksen (lyhyt ja vain muutamasta ryhmästä) kautta omissa ryhmissä tasojoukkueet 5vs5 saa liian monen nuoren pelaajan alun pään painumaan alas ja kun ovat vasta alkajia niin heillä ei ole kovin iso kynnys tuossa vaiheessa silloin lopettaa ja vaihtaa lajia. He kuitenkin haluavat myös pelata näiden parhaimpien kanssa ja voittaa, suurin haaste osalla "heikoista" on ollut peli rohkeus vahvempien mukana, siksi pidän sitä tärkeänä asiana opettaa kaikille tasosta riippumatta.


Ja Snoopyn tekstit ymmärrän täysin, jopa Veikkausliiga tasolla edellä mainitut asiat eivät ole kunnossa, syötöt ovat heikkoja, puolen vaihdot karkailee sivurajasta yli yms. tämmöset perusasiat tuottaa monelle ongelmia suorittaa tarpeeksi laadukkaasti.

[13ergkamp]

Ei jaeta liian paljon yksityiskohtaista ikä/joukkue/seura tietoa kun ollaan kuitenkin anonyymejä eikä oma seura halua että jaetaan sisäistä tietoa liikaa ulos.

Tämä onkin muuten mielenkiintoinen asia. Todellako junnuseurat "pihtaavat" valmennuksellista osaamistaan?

Tiedonjaosta on luonnollisesti käyty pohdintaa monilla eri aloilla ja fiksuimmat suhtautuvat asiaan niin, että me olemme kärpäsenpaskan kokoinen markkina, joka ei hyödy salailusta ja nurkkakuntaisuudesta vaan avoimuudesta, yhtenäisyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Näin siis myös markkinatalouden lakien alaisuudessa toimivilla aloilla - ja junnujalkapallossa seurojen välinen taloudellinen kilpailu on, tai pitäisi olla, täysin mitättömässä roolissa.

Suomalaisen jalkapalloilun = kaikkien seurojen kokonaisedun mukaista olisi jakaa ja vaihtaa tietoa ja kokemuksia niin avoimesti kuin mahdollista. Jos tätä ei tosiaan kentällä ymmärretä, Palloliiton tulisi lobata asiaa voimakkaasti.

[Snoopy]

Tämä onkin muuten mielenkiintoinen asia. Todellako junnuseurat "pihtaavat" valmennuksellista osaamistaan?

Minä en ole edustamassa seuraani täällä, seura tekee yhteistyötä kyllä paljon, mutta anonyyminä en voi tuoda seuran asioita esille täällä. Ymmärrät tämän varmasti nyt.

-Snoopy-

[Thalian]

Helpottaisi, ainakin minua kokemattomana, jos olisi selkeät kriteerit, että mitä pitää osata hallita jokaisen vuoden lopulla. Liian paljon joutuu tekemään itse vertailutyötä ja arvailemaan.

Kyllähän tuon kaltaisia papereita luulisi eri tahojen tehneen vaikka kuinka. Nopeasti googlaamalla löytyi esim. tämmöinen: http://www.theseus.fi/handle/10024/22731 Tuossa on toki opinnäytetyömäisesti aika paljon sellaistakin, mikä ei niin relevanttia ole, mutta mitä nopsasti selasin, niin myös tätä aihetta sivutaan kohtuullisesti.