FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.04.2019 klo 21:25:24 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-futisfurnaus 2019, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 177 [178] 179 ... 183
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 451691 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Snoopy

Poissa Poissa


Vastaus #4425 : 12.02.2019 klo 12:38:06

Treenien tempo on asia mitä hyvin harva ymmärtää. Nopeus ja tempo ei tarkoita kohellusta ja sähellystä. Olen aina puhunut tempoharjoittelun puolesta, mutta jostain syystä me tahdomme yleisesti treeneissä kävellä mutta peleissä juosta...

-Snoopy-
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #4426 : 12.02.2019 klo 22:04:33

Tuo koeran viesti vaikuttaa niin asiantuntevalta että hattua päästä.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4427 : 13.02.2019 klo 17:23:40

Lainaus käyttäjältä: koera
Melko tuoreen tutkimuksen pohjalta tiedetään, että katseen kohdentamisessa on paljon mekanismeja jotka eivät ole lainkaan tahdonalaisia. Ts. havainnointikyky on jotain, mitä ei voi tietoisesti miettimällä parantaa.
Melko omakohtaisella kokemuksella väitän, että kykenen jotakuinkin hallitsemaan oman katseeni focuksen. Kevään ensimmäisinä hellepäivinä toki on omat vaaransa.

Siis ettei havainnointikyky voisi miettimällä(tai valmentamalla) parantaa on kyllä järjetön väite.

Esimerkkeinä nyt vaikka  prässi triggerit jotka täytyy ensin ymmärtää ja sen jälkeen osata havannoida. Tai vaikka edellä mainittu ekkono, jossa useissa treeneissä toiminta ja päätöksenteko pohjautuu opetettuun havannointiin.

Koera on tainnut istua vähän liikaa Pekon kursseilla.

Mielelläni toki luen ne Tutkimukset joissa noin on väitetty.
« Viimeksi muokattu: 13.02.2019 klo 19:01:39 kirjoittanut pallojalassa »
koera

Poissa Poissa


Vastaus #4428 : 13.02.2019 klo 19:30:40

Mielelläni toki luen ne Tutkimukset joissa noin on väitetty.

En siis väittänyt etteikö katsetta voisi ohjata makrotasolla (tietysti voi!), vaan että mikrotasolla silmien liikkeissä tapahtuu paljon asioita, joista emme edes ole tietoisia. Nämä tulevat erityisen selvästi esiin tyypillisessä pallollisen futarin tilanteessa jossa kaikki paitsi pelialusta on jatkuvassa liikkeessä. Yksi esimerkki on VOR (vestibulo-okulaarinen refleksi) .

Vilkuilemalla tapahtuvassa ympäristön tarkkailussa ns. sakkadiset liikkeet ovat keskeisiä. Sakkadiset liikkeet ovat nykäyksenomaisia nopeita liikkeitä kun fokus siirtyy kohteesta toiseen. Yksi tutkimus kysymykseesi liittyen: https://lsi.gse.harvard.edu/publications/covert-orienting-reflex-involuntary-pupil-response-predicts

Vilkuiluun perustuva havainnointi on refleksinomainen tapa havainnoida nopeassa liikkeessä olevaa ympäristöä. Jos treeneissä pienpelejä hidastetaan ja ympäristö ei ole pelitilannetta vastaavassa nopeassa liikkeessa, niin aivojen kyky seurata ja ennustaa tilannetta silmien nopeiden liikkeiden tuottamien  "still-kuvien" perusteella ei kehity.



e.
Ja vielä käytännön esimerkki futarin silmien liikkeistä yksinkertaisessa 1vs1 -tilanteessa, mukana ihq-Crisu: https://youtu.be/wTfmhXiePHU?t=988

e2. ja vielä selvennykseksi alkuperäiseen väittämääni, niin toki makrotasolla havainnointia voi todella oppia ja kehittää tietoisesti. Sen sijaan mikrotason havainnointikyky ja siihen liittyvien liikekuvapankkien kerryttäminen vaatii yksinkertaisesti paljon kovan intensiteetin pelejä ja pienpelejä kehittyäkseen.
« Viimeksi muokattu: 13.02.2019 klo 20:03:33 kirjoittanut koera »
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4429 : 13.02.2019 klo 20:35:28

e.
Ja vielä käytännön esimerkki futarin silmien liikkeistä yksinkertaisessa 1vs1 -tilanteessa, mukana ihq-Crisu: https://youtu.be/wTfmhXiePHU?t=988

e2. ja vielä selvennykseksi alkuperäiseen väittämääni, niin toki makrotasolla havainnointia voi todella oppia ja kehittää tietoisesti. Sen sijaan mikrotason havainnointikyky ja siihen liittyvien liikekuvapankkien kerryttäminen vaatii yksinkertaisesti paljon kovan intensiteetin pelejä ja pienpelejä kehittyäkseen.
Minulle tuo Cr7n havannointi on aivan makrotasolla tapahtuvaa tietoista toimintaa.
Jos haluat nähdä sen mikrotason toimintana niin aivan sama. Päätökset, silmien fokus, seuraa opetettuja 'clue'ita. Siis tämä 1 vs. 1. Tuo toinen missä valot sammutettuna tekee maalin on vuosien kokemukset myötä kehittynyt domain hallintaa.

Totta kai saavuttaakseen korkean tason havannoinnissa se vaatii toimimista vastaavassa ympäristössä mahdollisimman autenttisessa sellaisessa.

Jos nyt mennään konkretiaan niin Suomessa hyvin usein nähdään että kaikki tekeminen jossa on kaikilla kiire olisi kehittävää. Näin ei tietenkään ole. Vertailuna sitten vähän kehittyneemmän jalkapallo maan treenistä jossa kaikilla pelin tasoilla haetaan tilavihjeitä, clues,  näihin sitten opetetaan reagoimaan. Opetetaan myös milloin hidastetaan. Ilman hidastamista ei voi pelata kovalla temmolla.
koera

Poissa Poissa


Vastaus #4430 : 13.02.2019 klo 21:18:34

Jos nyt mennään konkretiaan niin Suomessa hyvin usein nähdään että kaikki tekeminen jossa on kaikilla kiire olisi kehittävää. Näin ei tietenkään ole. Vertailuna sitten vähän kehittyneemmän jalkapallo maan treenistä jossa kaikilla pelin tasoilla haetaan tilavihjeitä, clues,  näihin sitten opetetaan reagoimaan. Opetetaan myös milloin hidastetaan. Ilman hidastamista ei voi pelata kovalla temmolla.

Pallollisen pelaajan hidastaminen (esim. pausan muodossa) on usein merkki fiksusta pelaajasta. Sen sijaan valmennuksen ei pitäisi ohjeistaa pienpelin/treenin puolustavia pelaajia hidastamaan sen takia ettei pallollinen porukka pärjää, ellei nyt puhuta aivan uuden treenin ensimmäisistä vedoista.

Huonot ratkaisut voivat johtua puuttellisesta taidosta, puutteellisesta havainnoinnista, tai huonosta päätöksenteosta. Puutteet taidossa haittaavat havainnointia ja puutteet havainnoinnissa haittaavat/hidastavat päätöksentekoa. Tämän takia on loogista rakentaa tornia pohjalta ylöspäin. Taitavat ja hyvin ympäristönsä näkevät pelaajat, jotka tekevät jatkuvasti huonoja päätöksiä ovat aika harvassa. Tämän takia "miettiminen" ei ole ensimmäinen asia mikä itselleni tulee mieleen, jos joku tekee jatkuvasti huonoja valintoja.
« Viimeksi muokattu: 13.02.2019 klo 21:26:10 kirjoittanut koera »
Finte

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Münchenin punaiset & siniset, DFB & Huuhkajat


Vastaus #4431 : 14.02.2019 klo 14:44:42

Kiitos Koera! Erittäin mielenkiintoista luettavaa/katsottavaa.

Näistä mikrotason havainnoista on helppo johtaa se mikä on tarpeellista makrotasolla. Miten saadaan pelaajille mahdollisimman pienestä pitäen mahdollisimman paljon toistoja mahdollisimman kovan temmon pienpeleissä?

Niin. Eiköhän se ole kaikille selvää.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4432 : 15.02.2019 klo 14:12:44

Treenien tempo on asia mitä hyvin harva ymmärtää. Nopeus ja tempo ei tarkoita kohellusta ja sähellystä. Olen aina puhunut tempoharjoittelun puolesta, mutta jostain syystä me tahdomme yleisesti treeneissä kävellä mutta peleissä juosta...

Miten saadaan pelaajille mahdollisimman pienestä pitäen mahdollisimman paljon toistoja mahdollisimman kovan temmon pienpeleissä?

Niin. Eiköhän se ole kaikille selvää.

Epäselvää ja selvää. Minä melkein taivun sen kannalle, että asia ei ole täysin selvä koko jalkapalloiluyhteisölle Suomessa. Ainakaan en ole täysin varma siitä, että olen itse sisäistänyt asian riittävän hyvin.

Voitaisiinko keskustella tästä lisää, että miten tämä, lähes universaalisti suomalaisen jalkapallon ongelmaksi koettu intensiteetin puute, voidaan korjata? Miten me voimme muuttaa kulttuuriamme niin, että tulevaisuuden suomalainen jalkapalloilija ei koe niin, että suomessa intensiteetti on liian alhainen verrattuna muun euroopan tekemiseen?

Toisaalta tuntuu siltä, että kyse on vaan yksinkertaisesti vaatimustason ja kilpailuhengen asiasta. Jos pitää yrittää ansaita paikkansa joukkueessa joka ikinen harjoitus, koska niitä yrittäjiä on tulossa muualta kyllä, niin kaiken järjen mukaan sen pitäisi saada ne kovimman intensiteetin kaverit nousemaan sinne ylös ja matalamman intensiteetin kaverit tippumaan sitten harrastetasolle.

Toisaalta taas olen huomaavinani samaa, että suomalaisen juniorin taktinen ymmärrys on usein sen verran heikko, että siihen tarpeettomaan koheltamiseen menee liian paljon energiaa sen sijaan, että se kanavoituisi niihin tärkeisiin hetkiin ja oikeaan tehokkaaseen liikkeeseen. Miten on kehitettävä sitä pelijärkeä ilman, että ryhtyy liiaksi opettamaan sellaisia asioita, joiden olisi paras mennä alitajuntaan oman pelaamisen kautta? Miten paljon pitää vaatia pelaajilta missäkin ikävaiheessa taktista ymmärrystä ja kuinka paljon vain katsoa läpi sormiensa sillä ajatuksella, että peli opettaa heitä siinä asiassa?
AcOukki

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kilpaurheilu


Vastaus #4433 : 15.02.2019 klo 19:18:00

Toisaalta tuntuu siltä, että kyse on vaan yksinkertaisesti vaatimustason ja kilpailuhengen asiasta. Jos pitää yrittää ansaita paikkansa joukkueessa joka ikinen harjoitus, koska niitä yrittäjiä on tulossa muualta kyllä, niin kaiken järjen mukaan sen pitäisi saada ne kovimman intensiteetin kaverit nousemaan sinne ylös ja matalamman intensiteetin kaverit tippumaan sitten harrastetasolle.
Seura- ja joukkuetoimijat suojelevat omia kasvattejaan kilpailulta. Tämä omat pojat -mentaliteetti tekee juuri tuon, että ei tarvitse kilpailla peliajasta ja -paikasta.
Aaamatööri

Poissa Poissa


Vastaus #4434 : 15.02.2019 klo 20:22:52

Nyt oikein hakeutumaan olen seurannut muitten junnujen treenejä alta 10v ja ihmetyttää kuinka paljon siellä opastetaan pallollisen pelaamista, eli minne kuljetan/syötön jne. peliä poikki jatkuvasti ja kysellään? Itsellä on aina ollut ajatus että pallollisen pelaajan touhuihin en ikinä tule puuttumaan(ainakaan alle 10v). Pelillisesti pallottoman pelaajan liikkeet+ puolustuspään sijoittuminen/reagointi pallonmenetyksen jälkeen siinä mihin minä keskittyisi. Mutta siis mitä mieltä porukka on tuosta pallollisen pelaajan jatkuvasta "opastuksesta"/kyselystä.?
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4435 : 15.02.2019 klo 20:42:15

Nyt oikein hakeutumaan olen seurannut muitten junnujen treenejä alta 10v ja ihmetyttää kuinka paljon siellä opastetaan pallollisen pelaamista, eli minne kuljetan/syötön jne. peliä poikki jatkuvasti ja kysellään? Itsellä on aina ollut ajatus että pallollisen pelaajan touhuihin en ikinä tule puuttumaan(ainakaan alle 10v). Pelillisesti pallottoman pelaajan liikkeet+ puolustuspään sijoittuminen/reagointi pallonmenetyksen jälkeen siinä mihin minä keskittyisi. Mutta siis mitä mieltä porukka on tuosta pallollisen pelaajan jatkuvasta "opastuksesta"/kyselystä.?
Tämä on taas malliesimerkki suomi-menttaliteetista, johon mahtuu aina yksi viisaus kerrallaan. Nyt se on ekkono-metodi.

Lapsivaiheessa opastetaan aivan liikaa.

« Viimeksi muokattu: 15.02.2019 klo 20:44:49 kirjoittanut pallojalassa »
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #4436 : 15.02.2019 klo 23:14:11

Voitaisiinko keskustella tästä lisää, että miten tämä, lähes universaalisti suomalaisen jalkapallon ongelmaksi koettu intensiteetin puute, voidaan korjata? Miten me voimme muuttaa kulttuuriamme niin, että tulevaisuuden suomalainen jalkapalloilija ei koe niin, että suomessa intensiteetti on liian alhainen verrattuna muun euroopan tekemiseen?
-----------------------------
Toisaalta taas olen huomaavinani samaa, että suomalaisen juniorin taktinen ymmärrys on usein sen verran heikko, että siihen tarpeettomaan koheltamiseen menee liian paljon energiaa sen sijaan, että se kanavoituisi niihin tärkeisiin hetkiin ja oikeaan tehokkaaseen liikkeeseen. Miten on kehitettävä sitä pelijärkeä ilman, että ryhtyy liiaksi opettamaan sellaisia asioita, joiden olisi paras mennä alitajuntaan oman pelaamisen kautta? Miten paljon pitää vaatia pelaajilta missäkin ikävaiheessa taktista ymmärrystä ja kuinka paljon vain katsoa läpi sormiensa sillä ajatuksella, että peli opettaa heitä siinä asiassa?

Juuri näistä kysymyksistä entinen nimimerkki Pussikalja yritti herättää keskustelua ja viesteissään esitteli myös ratkaisuvaihtoehtoja. No, kävi miten kävi, tää kysymyksenasettelu ei sopinut koeralle eikä ainakaan bomberille (joka vaati banneja ko. herralle), muttei todnäk vastauksista päätellen kovin monelle muullekaan incl sinä.

No, aivokirurgiaa ei näihin tarvita. Ykköseen riittävästi valmentajia. Kakkoseen Atikia mukaillen (1) pelataan niitä pelejä (1) katsotaan niitä pelejä (miten muuten opit ymmärtämään futista?) Tilan ymmärtäminen vaatii kokemusta ja (kuten koera kirjoittikin) mitä enemmän toistoja tilasimulaatiossa, sitä enemmän vaihtoehtoja luovassa tilanteessa (tai ainakin toivon, että nuo pitkät jaarittelut tarkoittavat tätä).
« Viimeksi muokattu: 15.02.2019 klo 23:16:47 kirjoittanut fingerström »
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4437 : 16.02.2019 klo 03:23:27

Modet:"Pussikaljan trollaus junnuvalmennuspuolella päättyi tähän"

Mä olen valmis keskustelemaan kyllä ihan aiheesta. Se on minulle vähintään rakas, toivon että meillä on aiheesta yhtenäinen mielipide sekä tunne-
että tahtotila.

On harmi että täällä jutut menee eipäs juupas vänkäämiseksi koska interwebz.

Junnufutista sekä suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuutta ei välttämättä täältä käsin pelasteta, mutta kaikki kivet on käännettävä ja asiat tehtävä asian hyväksi! P€ace.
Niin varmaan minäkin saan banniä kun en näe pussikaljaa trollina enkä toivo, että 'meillä' olisi yhtenäinen mielipide tai tunnetila.

Eiköhän keskustelupalstalla ole sana vapaa. Kaikki eivät asu kehä kolmosen sisäpuolella ja siksi maailma näyttäytyy erilaiselta sen ulkopuolella.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4438 : 16.02.2019 klo 13:28:13

Juuri näistä kysymyksistä entinen nimimerkki Pussikalja yritti herättää keskustelua ja viesteissään esitteli myös ratkaisuvaihtoehtoja. No, kävi miten kävi, tää kysymyksenasettelu ei sopinut koeralle eikä ainakaan bomberille (joka vaati banneja ko. herralle), muttei todnäk vastauksista päätellen kovin monelle muullekaan incl sinä.

Tuntuu oudolta, että minulle ei sopisi sellainen keskustelu tai kysymyksenasettelu, josta minä itsekin haluan puhua. Mutta hivenen ihmettelen väitettäsi, koska en muista ko. herran antaneen yhtä ainutta konkreettista ratkaisuvaihtoehtoa suomalaisen jalkapalloilun intensiteettiongelmaan. Kävin myös pikaisesti lävitse miehen tämän vuoden annin enkä huomannut yhtä ainutta sellaiseen viittaavaa.

Osaisitko sinä ohjata minut näiden ratkaisuvaihtoehtojen äärelle? Minä en löytänyt kuin yleismaailmallisia heittoja siitä, että pohjimmiltaan osaamattomien lasten pitäisi vaan pelata kaikkien yhdessä koossa ja se on siinä.

Lainaus
No, aivokirurgiaa ei näihin tarvita. Ykköseen riittävästi valmentajia. Kakkoseen Atikia mukaillen (1) pelataan niitä pelejä (1) katsotaan niitä pelejä (miten muuten opit ymmärtämään futista?) Tilan ymmärtäminen vaatii kokemusta ja (kuten koera kirjoittikin) mitä enemmän toistoja tilasimulaatiossa, sitä enemmän vaihtoehtoja luovassa tilanteessa (tai ainakin toivon, että nuo pitkät jaarittelut tarkoittavat tätä).

Eli annetaan poikien vaan pelata? Se riittää? Miksi se ei tunnu riittävän? Emmekö me anna lasten vaan tarpeeksi pelata? Miksi muualla Euroopassa lasten annetaan pelata omalla ajalla ne omat pelit ja sitten seuran harjoituksissa yritetään myös jotain opettaa?

Eiköhän keskustelupalstalla ole sana vapaa. Kaikki eivät asu kehä kolmosen sisäpuolella ja siksi maailma näyttäytyy erilaiselta sen ulkopuolella.

En asu kehä kolmosen sisäpuolella, mutta en tiedä, että kuinka monen kehän ulkopuolelle pitäisi muuttaa, että maailma ryhtyisi näyttämään siltä miltä se näyttää joillekin.
Bomber80

Poissa Poissa


Vastaus #4439 : 16.02.2019 klo 17:06:09

En lähde pohtimaan maailmanjärjestystä.

..muttamutta sekä treenin, että pelin intensiteetin junnuilla, sanelee usein (aina) vastustaja. Tämän vuoksi oli raskasta käydä jatkuvaa inttämistä esim. Pussikaljan joukkuejaoista (25/50/25) ..missä ei JATKUVASTI toteutettuna ole mitään järkeä. Ei edea tilanteessa jossa molemmat joukkueet toimisivat samoin. Tosin hän teki harraste porukoista akatemia jengejä omien tarinoidensa mukaan joten ei siitä sen enempää.

Hyvään peli-ilmeeseen vaaditaan siis kahden tasaväkisen joukkueen lisäksi rohkaiseva/ammattitaitoinen pelinohjaaja sekä hyvät valmentajat.
En lähde avaamaan mitä hyvä valmentaja on, puhutaan siitä lisää myöhemmin jos joku ei sitä tiedä.
Månsas

Poissa Poissa


Vastaus #4440 : 16.02.2019 klo 19:19:09

Sokrates, ketjun aihe on   ......... Suomalainen juniorivalmennus jne. Eli en usko että löytyy ratkaisua suomalaisen jalkapallon intensiteetti ongelmaan. Etsi muualta, suosittelen alkuun : Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet , tekijöinä mm. Harri Hakkarainen, Timo Jaakkola, Sami Kala ja, Jari Lämsä, Antti Nikander ja Jarmo Riski. Uskon että kirjan luettuasi olet lähempänä konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja ja pystyt tuomaan ne paremmin mukaan päivittäiseen valmennustyöhösi lasten ja nuorten parissa. Ole hyvä
Aaamatööri

Poissa Poissa


Vastaus #4441 : 16.02.2019 klo 21:09:22

En lähde pohtimaan maailmanjärjestystä.

..muttamutta sekä treenin, että pelin intensiteetin junnuilla, sanelee usein (aina) vastustaja. Tämän vuoksi oli raskasta käydä jatkuvaa inttämistä esim. Pussikaljan joukkuejaoista (25/50/25) ..missä ei JATKUVASTI toteutettuna ole mitään järkeä. Ei edea tilanteessa jossa molemmat joukkueet toimisivat samoin. Tosin hän teki harraste porukoista akatemia jengejä omien tarinoidensa mukaan joten ei siitä sen enempää.

Hyvään peli-ilmeeseen vaaditaan siis kahden tasaväkisen joukkueen lisäksi rohkaiseva/ammattitaitoinen pelinohjaaja sekä hyvät valmentajat.
En lähde avaamaan mitä hyvä valmentaja on, puhutaan siitä lisää myöhemmin jos joku ei sitä tiedä.
Rohkenen olla eri mieltä, liikettä siihen tarvitaan, teknisellä tasolla ei ole niin merkitystä, jos pelaajat pelaa täysillä ja yrittää niin se intensiteetti on silloin hyvä, myös harjoitteet ja niiden organisointi myös vaikuttaa todella paljon treenien intensiteettiin.
Bomber80

Poissa Poissa


Vastaus #4442 : 16.02.2019 klo 22:29:30

Aamatööri. Ei pahalla mutta olet ulalla. Teknisellä taidolla on TODELLA paljon tekemistä pelin intensiteetin kanssa. Muuten peli on pelkkää kulmureiden ja sivurajapotku ja kuljetusten hieromista.. ja tai muurahaispalloa.

Tuo liike on usein "sisäsyntyistä". Se joko on siellä, tai ei ole. Mutta, siihen liikkeeseen voi vaikuttaa, osaava valmentaja, pelinohjaaja sekä totta kai kotiväki.

Loppupeleissä kotona vietetään se lähes 200h vrt 2h viikon futistreenit, joten se mitä puhutaan/tehdään treenien ulkopuolella merkkaa aika isosti sen junnun tekemisiin myös treeneissä/peleissä.
Aaamatööri

Poissa Poissa


Vastaus #4443 : 17.02.2019 klo 10:27:53

Joo, useimmiten...
Palloja saa peliin uusia, ei ole tarvetta heitoille yms. muille.

Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4444 : 17.02.2019 klo 13:39:04

Sokrates, ketjun aihe on   ......... Suomalainen juniorivalmennus jne. Eli en usko että löytyy ratkaisua suomalaisen jalkapallon intensiteetti ongelmaan. Etsi muualta, suosittelen alkuun : Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet , tekijöinä mm. Harri Hakkarainen, Timo Jaakkola, Sami Kala ja, Jari Lämsä, Antti Nikander ja Jarmo Riski. Uskon että kirjan luettuasi olet lähempänä konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja ja pystyt tuomaan ne paremmin mukaan päivittäiseen valmennustyöhösi lasten ja nuorten parissa. Ole hyvä

Kiitos vinkistä, muistelen nähneeni viitteen jo aiemminkin kyllä, mutta en ole sitä edes avannut. Pyrin lukemaan aiheesta paljon ja kehittämään itseäni ja yritän pitää suosituksesi mielessä. Konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja on tullut esille paljon erilaisessa kirjallisuudessa ja merkittävän paljon huomaan suomalaisten suositusten olevan hyvin pehmeitä verrattuna eurooppalaisiin verrokkeihinsa, mikä tietyssä mielessä laittaa epäilemään juuri näiden suomalaisten oppien vaikuttavuutta.

Luulen kuitenkin, että olet ymmärtänyt minua väärin. Minä identifioin suomalaisen juniorivalmennuksen jne. ongelman juuri siihen, että meillä ei ole valmennusta joka johtaisi sellaiseen harjoittelu/pelaamis-intensiteettiin mitä muualla on. Minusta tässä ollaan asian ytimessä kun mietitään ryhtiliikettä joka johtaisi parempiin pelaajiin tulevaisuudessa. Mistä meidän pitää tässä ketjussa keskustella, jos ei siitä, että kuinka pelaajistamme tulisi valmennusmetodeja muuntamalla parempia? En ole etsimässä niinkään omaan vaatimattomaan toimintaani apua vaan herättämässä keskustelua yleisemmällä tasolla ja yhteisöllisesti.

En rehellisesti sanottuna usko, että kysymys on asiasta, jonka korjaa lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet kirjan tai kirjojen omaksuminen vaan kysymys on pikemminkin kulttuuriin tai yleiseen yhteiskunnalliseen struktuuriin liittyvistä asioista. Minusta meidän on järkevää keskustella tästä aiheesta, ellei sitten ennakkoluuloistani poiketen tässä nimenomaisessa kirjassa ole selkeää ratkaisua siihen.

Jos jollain on sieltä poimia lainaten, että miten saamme suomalaisen jalkapalloilijan samalle tasolle muiden jalkapalloilijoiden kanssa, niin kertokaa se ihmeessä. Jatkokysymyksenä minä ehkä jatkaisin siihen, että jos tämän koko asian viisasten kivi on kaiken aikaa ollut meillä näin yleisesti tunnetun opuksen sisällössä, niin miten voi olla, että sitä ei olla otettu huomioon ja tarvittavia muutoksia ei olla saatu aikaan?
Månsas

Poissa Poissa


Vastaus #4445 : 19.02.2019 klo 12:14:59

Ole hyvä Sokrates. 'Epäilet, uskot, luulet, etsit....'  Kannattaa lukea ko. opus niin saat kalpean kuvan siitä mitä et tiedä tai tiedät lasten ja nuorten valmentamisesta, sekä tietopohjaa keskustelun herättelyyn. Reippaita lukuhetkiä.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4446 : 21.02.2019 klo 01:36:24

Tuon opuksen sisällöstä nyt ei ole mitään hyötyä, kun puhutaan treenien laadusta tai intensiteetistä.
Månsas

Poissa Poissa


Vastaus #4447 : 21.02.2019 klo 14:01:39

Opuksesta saatavan tiedon pohjalta voit lähteä kehittämään treenien laatua sekä ratkoa intensiteettiin liittyviä kysymyksiä. Asia tietysti eri jos ei halua käyttää tietoa tekemisensä pohjana.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4448 : 21.02.2019 klo 14:27:07

Opuksesta saatavan tiedon pohjalta voit lähteä kehittämään treenien laatua sekä ratkoa intensiteettiin liittyviä kysymyksiä. Asia tietysti eri jos ei halua käyttää tietoa tekemisensä pohjana.
On vähän pätevämmät kirjat pohjana intensiteetin ja laadun takaamiseksi.

Lue nyt vaikka mun kurssikirja Fútbol. Estructura y dynámica del juego.
« Viimeksi muokattu: 21.02.2019 klo 14:30:10 kirjoittanut pallojalassa »
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4449 : 21.02.2019 klo 18:00:51

Reippaita lukuhetkiä.

No niin. Kävin hakemassa kirjan kirjastosta ja luin sen. En nähnyt kirjan vastaavan siihen problematiikkaan, mutta siihen voi ymmärtämättömyys olla syynä.

Viitsisitkö siis vähän selkeämmin viitata ja kertoa, että missä kohtaa kirja ratkaisee suomalaisen jalkapallon matalan intensiteetin ongelman?

 
Sivuja: 1 ... 177 [178] 179 ... 183
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines