FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
19.07.2019 klo 15:28:33 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 183 [184]
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 468775 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4575 : 12.05.2019 klo 03:24:07

Kemppisen ongelma on, ettei hän ymmärrä jalkapalloa pelinä. Tämä ei kuitenkaan ole vähättelyä hänen elämäntyötään kohtaan.
Eihän Coerverkään ollut pelin asiantuntija.
OneFour

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: JJS


Vastaus #4576 : 13.05.2019 klo 17:19:01

Hyvä tiivistys edellä, Kemppinen on tuonut monta juttua Suomeen ja ollut edelläkävijä, vaikka nykyään onkin vähän hiljaisempaa. Neuro-jutuissa on vähän sellainen turhan jargonin maku, mitään varsinaista konkretiaa on hankala löytää. Termejä kyllä viljellään senkin edestä.

Neurotieteillä, aivotutkimuksella, ja lahjakkuustutkimuksella on tietysti paljonkin annettavaa myös futisvalmennukseen ja etenkin futisvalmennuksen teoriaan. Toistetaan nyt vaikka yksi esimerkki motorisesta oppimisesta: motorinen oppiminen tapahtuu pääasiassa nukkuessa. Harjoitusten tehtävä on esittää ongelma aivojen pureskeltavaksi. Toistoja tarvitaan jonkin verran, koska muuten aivot eivät käsittele sitä unessa ("ongelmat" käsitellään tärkeysjärjestyksessä). Yleensä varsin hyvä indikaattori riittävälle määrälle toistoja on taantuminen: alussa harjaantuminen on yleensä nopeaa, mutta melko pian seuraa taantumavaihe. Tuo on hyvä merkki siitä, että ongelma on "istutettu" aivoihin, eikä enemmällä treenillä samana päivänä saavuteta enää juuri mitään.  

e. otetaan vielä toinen esimerkki, laajempi, mutta sitäkin merkittävämpi.

Tarkkuutta vaativat tehtävät (pallon potkaiseminen kohteeseen) tapahtuu dominoivasti vasemmassa aivopuoliskossa, ympäristön havainnointi oikeassa. Sanallisiin ohjeisiin reagointi ja oman toiminnan tarkkailu aktivoi vasenta aivopuoliskoa. Vaistonvarainen pelaaminen ja äärimmäisen nopea reagointi tapahtuu tilassa, jossa oikea puolisko on aktiivisempi. Liikesuorituksen oppiminen taas vaatii vasemman aivopuoliskon dominanssia. Karkeasti ottaen oikea aivopuolisko vastaa yksityiskohdista ja vasen kokonaisuudesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sanallisten ohjeiden antaminen on järkevää vain silloin kun peli on pysähtynyt, tai pelaaja ei osallistu peliin. Pallon kanssa liikkuvan pelaajan ohjeistaminen huudoin vain vaikeuttaa pelaajan hommaa merkittävästi. Samoin liikkeessä olevan harjoituksen ohjaaminen pitäisi tapahtua non-verbaalisesti, eli pillillä, taputuksin ja viittomalla.

Aivot varmaankin toimivat kaikilla, olettaen, että ne eivät ole vioittuneet, kuin junan vessa, mutta siitä huolimatta aivojen kyky toimia on yksilöllistä. Olennaista missään inhimillisessä toiminnassa ei ole se, että mikä osa aivoista suorittaa mitäkin, vaan niiden kyky ymmärtää ja tehdä päätöksiä. Syy siihen miksi jotkut aivot kykenevät suoriutumaan vaikeista laskutoimituksista tai toimia tietyssä tilanteessa nopeasti ja oikein ei ole siinä miten aivot yleisesti toimvat, vaan yksilön kyvyssä ymmärtää asioita ja toimia oman ymmärryksen kautta oikein. Kylmä fakta vain on, että kaksi sattumanvaraisesti rakenteellisesti samanlaisilla aivoilla varustettua, valittua eivät välttämättä toimi samalla tavalla, johtuen yksilöllisistä eroista. Mistä nämä yksilölliset erot taas johtuvat, on oma tarinansa, johon ei voi vastata aivojen mekaanisen toiminnan selittämisellä.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #4577 : 07.06.2019 klo 15:03:07

Kyllä saisi nuo junnutki ryhdistäytyä. Kävin heittämässä pikku lenkin ja reitti kulki kolmen kentän ohitse. Yhdellä lyötiin pikkutenavien toimesta pesäpalloa, kaksi muuta ammottivat tyhjyyttään. Ei yhtään junnua potkimassa palloa. Toki se on kivempi tällä ilmalla lähteä kavereiden kanssa biitsille kuin mennä reenaamaan. Mutta ei sillä tavalla pääse huipulle. Jäähallin vieressä oli kolme lätkäjunnua laukomassa kiekkoja maaliin...
Bomber80

Poissa Poissa


Vastaus #4578 : 17.06.2019 klo 11:23:09

Kaikki lähtee näissä kyllä ensisijaisesti vanhemmista. Kaveripiirin vaikutus on yliarvostettu ja halpa tekosyy.
Meillä lapset eivät pidä jääkiekkoa saati pesäpalloa kilpilullisessa valossa yhtikäs minään. Kiva kuitenkin pari kertaa vuosidessa kokeilla, ei siinä mitään.

Jalkapalloa he pelaavat joka päivä, josta olen erittäin onnellinen&yllättynyt.
Potkumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4579 : 01.07.2019 klo 18:23:59

Kaikki lähtee näissä kyllä ensisijaisesti vanhemmista. Kaveripiirin vaikutus on yliarvostettu ja halpa tekosyy.
Meillä lapset eivät pidä jääkiekkoa saati pesäpalloa kilpilullisessa valossa yhtikäs minään. Kiva kuitenkin pari kertaa vuosidessa kokeilla, ei siinä mitään.

Jalkapalloa he pelaavat joka päivä, josta olen erittäin onnellinen&yllättynyt.
[/quot
Täysin samaa mieltä.  Huomannut että monelle aikuiselle riittää kun nuori harrastaa jotakin.  Varsinkin jos nuorella on oma halu tulla hyväksi pelaajaksi se tarvitsee siihen vanhempien täyden tuen.  Ehkä osa vanhemmista pelkää että tulee leimatuksi liian innokkaana tms. Kun eivät käy edes peleissä.

 
Sivuja: 1 ... 183 [184]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines