Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[OneFour]

Hyvä tiivistys edellä, Kemppinen on tuonut monta juttua Suomeen ja ollut edelläkävijä, vaikka nykyään onkin vähän hiljaisempaa. Neuro-jutuissa on vähän sellainen turhan jargonin maku, mitään varsinaista konkretiaa on hankala löytää. Termejä kyllä viljellään senkin edestä.

Neurotieteillä, aivotutkimuksella, ja lahjakkuustutkimuksella on tietysti paljonkin annettavaa myös futisvalmennukseen ja etenkin futisvalmennuksen teoriaan. Toistetaan nyt vaikka yksi esimerkki motorisesta oppimisesta: motorinen oppiminen tapahtuu pääasiassa nukkuessa. Harjoitusten tehtävä on esittää ongelma aivojen pureskeltavaksi. Toistoja tarvitaan jonkin verran, koska muuten aivot eivät käsittele sitä unessa ("ongelmat" käsitellään tärkeysjärjestyksessä). Yleensä varsin hyvä indikaattori riittävälle määrälle toistoja on taantuminen: alussa harjaantuminen on yleensä nopeaa, mutta melko pian seuraa taantumavaihe. Tuo on hyvä merkki siitä, että ongelma on "istutettu" aivoihin, eikä enemmällä treenillä samana päivänä saavuteta enää juuri mitään.  

e. otetaan vielä toinen esimerkki, laajempi, mutta sitäkin merkittävämpi.

Tarkkuutta vaativat tehtävät (pallon potkaiseminen kohteeseen) tapahtuu dominoivasti vasemmassa aivopuoliskossa, ympäristön havainnointi oikeassa. Sanallisiin ohjeisiin reagointi ja oman toiminnan tarkkailu aktivoi vasenta aivopuoliskoa. Vaistonvarainen pelaaminen ja äärimmäisen nopea reagointi tapahtuu tilassa, jossa oikea puolisko on aktiivisempi. Liikesuorituksen oppiminen taas vaatii vasemman aivopuoliskon dominanssia. Karkeasti ottaen oikea aivopuolisko vastaa yksityiskohdista ja vasen kokonaisuudesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sanallisten ohjeiden antaminen on järkevää vain silloin kun peli on pysähtynyt, tai pelaaja ei osallistu peliin. Pallon kanssa liikkuvan pelaajan ohjeistaminen huudoin vain vaikeuttaa pelaajan hommaa merkittävästi. Samoin liikkeessä olevan harjoituksen ohjaaminen pitäisi tapahtua non-verbaalisesti, eli pillillä, taputuksin ja viittomalla.

Aivot varmaankin toimivat kaikilla, olettaen, että ne eivät ole vioittuneet, kuin junan vessa, mutta siitä huolimatta aivojen kyky toimia on yksilöllistä. Olennaista missään inhimillisessä toiminnassa ei ole se, että mikä osa aivoista suorittaa mitäkin, vaan niiden kyky ymmärtää ja tehdä päätöksiä. Syy siihen miksi jotkut aivot kykenevät suoriutumaan vaikeista laskutoimituksista tai toimia tietyssä tilanteessa nopeasti ja oikein ei ole siinä miten aivot yleisesti toimvat, vaan yksilön kyvyssä ymmärtää asioita ja toimia oman ymmärryksen kautta oikein. Kylmä fakta vain on, että kaksi sattumanvaraisesti rakenteellisesti samanlaisilla aivoilla varustettua, valittua eivät välttämättä toimi samalla tavalla, johtuen yksilöllisistä eroista. Mistä nämä yksilölliset erot taas johtuvat, on oma tarinansa, johon ei voi vastata aivojen mekaanisen toiminnan selittämisellä.

[Takatasku]

Kyllä saisi nuo junnutki ryhdistäytyä. Kävin heittämässä pikku lenkin ja reitti kulki kolmen kentän ohitse. Yhdellä lyötiin pikkutenavien toimesta pesäpalloa, kaksi muuta ammottivat tyhjyyttään. Ei yhtään junnua potkimassa palloa. Toki se on kivempi tällä ilmalla lähteä kavereiden kanssa biitsille kuin mennä reenaamaan. Mutta ei sillä tavalla pääse huipulle. Jäähallin vieressä oli kolme lätkäjunnua laukomassa kiekkoja maaliin...

[Bomber80]

Kaikki lähtee näissä kyllä ensisijaisesti vanhemmista. Kaveripiirin vaikutus on yliarvostettu ja halpa tekosyy.
Meillä lapset eivät pidä jääkiekkoa saati pesäpalloa kilpilullisessa valossa yhtikäs minään. Kiva kuitenkin pari kertaa vuosidessa kokeilla, ei siinä mitään.

Jalkapalloa he pelaavat joka päivä, josta olen erittäin onnellinen&yllättynyt.

[Potkumaali]

Kaikki lähtee näissä kyllä ensisijaisesti vanhemmista. Kaveripiirin vaikutus on yliarvostettu ja halpa tekosyy.
Meillä lapset eivät pidä jääkiekkoa saati pesäpalloa kilpilullisessa valossa yhtikäs minään. Kiva kuitenkin pari kertaa vuosidessa kokeilla, ei siinä mitään.

Jalkapalloa he pelaavat joka päivä, josta olen erittäin onnellinen&yllättynyt.
[/quot
Täysin samaa mieltä.  Huomannut että monelle aikuiselle riittää kun nuori harrastaa jotakin.  Varsinkin jos nuorella on oma halu tulla hyväksi pelaajaksi se tarvitsee siihen vanhempien täyden tuen.  Ehkä osa vanhemmista pelkää että tulee leimatuksi liian innokkaana tms. Kun eivät käy edes peleissä.

[Mendes]

En nyt löytänyt muutakaan topiccia, niin kysyn tässä:

Kuinka nuorille pelaajille eri seuroissa on järjestettyä toimintaa? Oma pikkujunnu (s.2015) on nyt pian vuoden ollut mukana paikallisen seuran naperotoiminnassa, ja ainakin omaan silmään toiminta on näyttänyt juuri siltä, miltä pitääkin. 150e/vuosi ja maksuun kuuluu kerran viikkoon järjestetyt treenit, seuran pelipaita, lippistä, pipoa jne. Eli ei mikään mahdottoman kallis ainakaan. Poika haluaa jo kovasti käydä katsomassa edustuksen pelejä ja bongailee seuran logoa ympäri kaupunkia innoissaan.

Nämä ovat omiaan rakentamaan junnuille seuraidentiteettiä ja kiinnostumista sen oman paikallisen seuran toimintaan. Kiinnostaakin kovasti, että miten muualla toimitaan?

[Ninnannunna]

En nyt löytänyt muutakaan topiccia, niin kysyn tässä:

Kuinka nuorille pelaajille eri seuroissa on järjestettyä toimintaa? Oma pikkujunnu (s.2015) on nyt pian vuoden ollut mukana paikallisen seuran naperotoiminnassa, ja ainakin omaan silmään toiminta on näyttänyt juuri siltä, miltä pitääkin. 150e/vuosi ja maksuun kuuluu kerran viikkoon järjestetyt treenit, seuran pelipaita, lippistä, pipoa jne. Eli ei mikään mahdottoman kallis ainakaan. Poika haluaa jo kovasti käydä katsomassa edustuksen pelejä ja bongailee seuran logoa ympäri kaupunkia innoissaan.

Nämä ovat omiaan rakentamaan junnuille seuraidentiteettiä ja kiinnostumista sen oman paikallisen seuran toimintaan. Kiinnostaakin kovasti, että miten muualla toimitaan?

Oikea homma, nuorena se vitsa on väännettävä. Siinä 3-vuotiaana seuratoiminnan luulisi alkavan ainakin kaupungeissa,  varsinainen junioritoiminta ja ikäkausijoukkueet varmaankin 6-7 v. iässä.

Meillä (13-synt.) kanssa on aloitettu lapsi-vanhempi ryhmässä 3-vuotiaana kesätoimintana, 4- ja 5-vuotiaana kesät nappulajoukkueessa (1 krt/vk + pelit) ja 5-v. talvikausi talvifutisryhmässä, jossa oli 5-7-vuotiaita (1 krt/vk + pelipäivä kuukausittain). Talvella perustettiin 12-syntyneille ikäkausijoukkue, jossa nyt mukana (2 krt/vk + pelit).

[HP]

Millaisia käytäntöjä joukkueissanne on ollut ihan pienimpien 7-8.v. kohdalla koskien maalivahtiharjoittelua? Luonnollisesti aina on paljon halukkaita maalivahdiksi, kun kysytään. Pyöritättekö joka treeneissä eri pelaajia maalissa vai oletteko kokeneet hyväksi pitää vaikka parin viikon jaksoja, jolloin samat pelaajat maalissa? Vaikka pienimmistä pelaajanaluista kyse, niin jotenkin on alkanut tuntumaan, että kun melkein joka kerta maalissa on uusi pelaaja ei homma mene hirveästi eteenpäin.

Pyöriikö jollain jopa niin hyvin, että valmentajia riittää pitämään maalivahdeille omia harjoitteita reeneissä?

[Takatasku]

Millaisia käytäntöjä joukkueissanne on ollut ihan pienimpien 7-8.v. kohdalla koskien maalivahtiharjoittelua? Luonnollisesti aina on paljon halukkaita maalivahdiksi, kun kysytään. Pyöritättekö joka treeneissä eri pelaajia maalissa vai oletteko kokeneet hyväksi pitää vaikka parin viikon jaksoja, jolloin samat pelaajat maalissa? Vaikka pienimmistä pelaajanaluista kyse, niin jotenkin on alkanut tuntumaan, että kun melkein joka kerta maalissa on uusi pelaaja ei homma mene hirveästi eteenpäin.

Pyöriikö jollain jopa niin hyvin, että valmentajia riittää pitämään maalivahdeille omia harjoitteita reeneissä?

En ole aikoihin ollut noin nuorten kanssa tekemisissä, mutta... Mielestäni tuossa iässä pitää kaikkien halukkaiden saada kokeilla maalivahdin hommaa. Eikä sitä superinnokasta kaveriakaan laiteta aina maaliin, koska maalivahdilta vaaditaan muutakin kuin pallon pysäyttämistä ennen maaliviivaa. Eli kenttäpelaajana on hyvä olla ja oppia sitäkin. Tottakai tämä asia pitää olla valmennuksen hallussa kuten muutkin, eikä niin että huutoäänestyksellä valitaan maalivahdit joka reeniin erikseen. Halukkaiden nimet listaan ja vaikka viikon tai kahden kierrolla vaihdot. Ne varsinaiset maalivahdit voi sitten valita myöhemmin. Mielestäni tuon ikäisille ei vielä tarvita maalivahtivalmentajaa erikseen. On hyvä jos joku pystyy jotain perusasioita kertomaan maalivahdeille, mutta ei kyllä tarvitse kovin paljoa viikon kahdesta reenistä käyttää maalivahtiharjotteluun.

[Comax]

Millaisia käytäntöjä joukkueissanne on ollut ihan pienimpien 7-8.v. kohdalla koskien maalivahtiharjoittelua? Luonnollisesti aina on paljon halukkaita maalivahdiksi, kun kysytään. Pyöritättekö joka treeneissä eri pelaajia maalissa vai oletteko kokeneet hyväksi pitää vaikka parin viikon jaksoja, jolloin samat pelaajat maalissa? Vaikka pienimmistä pelaajanaluista kyse, niin jotenkin on alkanut tuntumaan, että kun melkein joka kerta maalissa on uusi pelaaja ei homma mene hirveästi eteenpäin.

Tuon ikäisissä en näe isoa ongelmaa vaikka mvt pyöriikin tiheästikkin ja kaikki halukkaat pääsee ainakin kokeilemaan. Ajan kuluessa sieltä alkaa kuitenkin löytymään ne joukkueen maalivahdit, jotka omissa harjoituksissa ainakin oli ne ykkösvaihtoehdot maaliin ja sitten jossain välissä vaihdettiin niita halukkaita tilalle. Muistelisin aikoinaan kun kasvoivat tuosta muutaman vuoden niin ilmoittamalla junnuille, että ne jotka reenaa maalissa pelaa myös "virallisissa" peleissä maalissa alkoi harvenemaan halukkaat. Noista ajoista tosin on aikaa ja seuran maalivahtivalmennus on mennyt isoin harppauksin eteenpäin.

Pyöriikö jollain jopa niin hyvin, että valmentajia riittää pitämään maalivahdeille omia harjoitteita reeneissä?

Seurassa on nykyään 5-6 hengen valmentajatiimi, joka hoitaa maalivahtivalmennuksen nuorimmista ikäkausijoukkueista aina edustukseen asti. Nuorimmilla ikäkausijoukkueilla maalivahtireenit taitaa olla kerta viikkoon (joko omien reenien aikaan tai erikseen) ja iän mukana määrä lisääntyy.

[Jape77]

Moro
Ensimmäinen viesti foorumille.
Mielestäni tällä hetkellä monessa seurassa tehdään hyvää työtä junioreiden kanssa. Hyvä esimerkki tästä on noin viikko sitten pelattu 16v poikein ottelut Ruotsia vastaan (kaksi peliä maalit meille 11-3).
Monessa seurassa on koulutettuja valmentajia palkattu töihin ja harjoitteet ovat kehittäviä ja suunnitelmellisia.
Tästä on hyvä jatkaa ja lisätä vielä vähän vauhtia.

[JayAi]

Uusi kausi kohta pyörähtää junioritasolla käyntiin(vanha on juuri loppunut/loppumassa). Itse olen erittäin huolissani siitä, että vain muutamissa seuroissa ja vain muutamilla joukkueilla peli vaikuttaa sellaiselta että pelaajilla on joku ajatus pelattaessa. Suurin osa peleistä on sellaisia että kaikki pelaaminen on täysin satunnaista. Tavallahan ei ole väliä, mutta juniorivalmennuksessa pitäisi olla selkeä ideologia miten kehittää pelaajia ja sitä kautta miten pelata jalkapalloa. Se on sitten täysin eri asia onko se pallonhallintaan perustavaa "Barcaa" vai esim. todella suoraviivaista tilanteenvaihtojalkapalloa. Kuitenkin joku selkeä pelitapa. Enkä puhu nyt joukkuetaktiikasta, vaan siitä että pelaajilla olisi erilaisissa pelin tilanteissa tietty suunnitelmallisuus toiminnoissaan.

Haastankin siis kaikki seuraamaan kun seuraavaksi katsotte junioripeliä "toistuuko tietyt mallit pelissä?" "jos toistuu niin mitä tavoitteita pelaajilla näissä malleissa tuntuu olevan?" ja nyt malliksi en laske sitä että valmentaja huutaa kokoajan mitä seuraavaksi tehdä.

[Sokrateen puskumaali]

Uusi kausi kohta pyörähtää junioritasolla käyntiin(vanha on juuri loppunut/loppumassa). Itse olen erittäin huolissani siitä, että vain muutamissa seuroissa ja vain muutamilla joukkueilla peli vaikuttaa sellaiselta että pelaajilla on joku ajatus pelattaessa. Suurin osa peleistä on sellaisia että kaikki pelaaminen on täysin satunnaista. Tavallahan ei ole väliä, mutta juniorivalmennuksessa pitäisi olla selkeä ideologia miten kehittää pelaajia ja sitä kautta miten pelata jalkapalloa. Se on sitten täysin eri asia onko se pallonhallintaan perustavaa "Barcaa" vai esim. todella suoraviivaista tilanteenvaihtojalkapalloa. Kuitenkin joku selkeä pelitapa. Enkä puhu nyt joukkuetaktiikasta, vaan siitä että pelaajilla olisi erilaisissa pelin tilanteissa tietty suunnitelmallisuus toiminnoissaan.

Haastankin siis kaikki seuraamaan kun seuraavaksi katsotte junioripeliä "toistuuko tietyt mallit pelissä?" "jos toistuu niin mitä tavoitteita pelaajilla näissä malleissa tuntuu olevan?" ja nyt malliksi en laske sitä että valmentaja huutaa kokoajan mitä seuraavaksi tehdä.

Minkä ikäisistä puhutaan? Asiassa taitaa olla sellainen puoli, että yksi käytössä olevista filosofioista jalkapallon opettamisen suhteen on se, että ei saa opettaa mitään tällaisia malleja liian aikaisin. Perusteena se, että pelaajat eivät kehity tarpeeksi hyviksi, jos liikaa opetetaan vaan tiettyjä pelitavallisia ratkaisumalleja. Eli saatat nähdä sellaisen ideologian toteutumista.

Minusta niin täydellinen systeemittömyys kuin orjuuttava systeemi ovat molemmat vääriä lähestymistapoja. Pitäisi olla jotain siltä väliltä. Se mitä olen lukenut ja nähnyt, niin Euroopassa tuntuvat opettavan paljon selkeämmin jalkapalloa pelinä, jossa on oikeita valintoja kaikissa tilanteissa, siinä missä meillä uskotaan enemmän pelaajan omaan kasvuun ilman sellaista opetusta. Vaikka sitä haastamista ja sen puolen kehittymistä ei saakaan tukahduttaa, niin enemmän pitäisi opettaa pelaajia luonnolliseen yhteistyöhön ja sitä kautta liikkumaan ja sijoittumaan kentällä.

[JayAi]

Minkä ikäisistä puhutaan? Asiassa taitaa olla sellainen puoli, että yksi käytössä olevista filosofioista jalkapallon opettamisen suhteen on se, että ei saa opettaa mitään tällaisia malleja liian aikaisin. Perusteena se, että pelaajat eivät kehity tarpeeksi hyviksi, jos liikaa opetetaan vaan tiettyjä pelitavallisia ratkaisumalleja. Eli saatat nähdä sellaisen ideologian toteutumista.

Minusta niin täydellinen systeemittömyys kuin orjuuttava systeemi ovat molemmat vääriä lähestymistapoja. Pitäisi olla jotain siltä väliltä. Se mitä olen lukenut ja nähnyt, niin Euroopassa tuntuvat opettavan paljon selkeämmin jalkapalloa pelinä, jossa on oikeita valintoja kaikissa tilanteissa, siinä missä meillä uskotaan enemmän pelaajan omaan kasvuun ilman sellaista opetusta. Vaikka sitä haastamista ja sen puolen kehittymistä ei saakaan tukahduttaa, niin enemmän pitäisi opettaa pelaajia luonnolliseen yhteistyöhön ja sitä kautta liikkumaan ja sijoittumaan kentällä.

Lähinnä puhuin U13 tai nuoremmat. U15 tai siitä vanhemmilla taas ongelma on usein se että tehdään "sama malli" riippumatta mitä vastustaja tekee. Tästä hyvä esimerkki tuo yksi U19 maaottelu missä Ruotsi prässäsi super ylhäältä ja kovaa, niin silti suomalaiset pelasivat huonoja syöttöjä prässin alle, sen sijaan että olisi löydetty joku muu vaihtoehto.

[Sokrateen puskumaali]

Lähinnä puhuin U13 tai nuoremmat. U15 tai siitä vanhemmilla taas ongelma on usein se että tehdään "sama malli" riippumatta mitä vastustaja tekee. Tästä hyvä esimerkki tuo yksi U19 maaottelu missä Ruotsi prässäsi super ylhäältä ja kovaa, niin silti suomalaiset pelasivat huonoja syöttöjä prässin alle, sen sijaan että olisi löydetty joku muu vaihtoehto.

Voisiko siinä olla kyse siitä, kun ei opeteta nuorissa niitä malleja, niin se kirjasto, mikä pelaajilla on tuossa myöhemmässä iässä, on vaan rajatumpi ja ei osata kuin toteuttaa sitä yhtä mallia mikä on juuri opittu? Jos muualla ne ensimmäiset pelimallit opetetaan jo 8v iässä ja 15v pitää osata soveltaa aina tilanteeseen soveltuva tapa pelata, kun ne ovat jo selkärangassa, niin tilanne on hyvin eri kuin meillä, koska pelaajilla opetetaan se pelin kielioppi vasta myöhemmässä iässä.

Suomessa kuulen usein, että lapset eivät ymmärrä ja eivät pysty oppimaan mitään kompleksista. Oli kyse sitten jalkapallosta tai matematiikasta. Muualla lapset ovat ilmeisesti fiksumpia, kun heille annetaan opittavaksi paljon vaikeampia asioita, jos osoittavat vähänkään kykyä omaksua niitä asioita.

[JayAi]

Voisiko siinä olla kyse siitä, kun ei opeteta nuorissa niitä malleja, niin se kirjasto, mikä pelaajilla on tuossa myöhemmässä iässä, on vaan rajatumpi ja ei osata kuin toteuttaa sitä yhtä mallia mikä on juuri opittu?

Tästä sen uskon juuri johtuvan. Pelaajat eivät opi ennakointi, havainnointi, päätöksenteko, toteutus ketjuja. Eli ei esim. ymmärretä mikä on hetki valita ohittaminen, milloin syöttäminen, milloin suojaaminen, jne.

Sitten kun aletaan puhua taktiikasta, niin Suomessa puhutaan joukkuetaktisista asioista eikä pelaajien henkilökohtaisista valinnoista eri pelin tilanteissa.

[petteri72]

Sitten kun aletaan puhua taktiikasta, niin Suomessa puhutaan joukkuetaktisista asioista eikä pelaajien henkilökohtaisista valinnoista eri pelin tilanteissa.

Molempia pitää käsitellä saamaan aikaan, kuten myös hyökkäystä ja puolustusta. Vaikka puolustaa samaan aikaan pieni ajatus pitää olla, miten lähdetään nopeasti ylöspäin.

Mutta kaiken toimimiseen tarvitaan paljon asioita, jotka samaan aikaan jokainen kentällä oleva pelaaja osaa. Suuren osan taktisista asioista pitää toimia automaatiotasolla, jotta peliin voidaan lisätä tai siitä voidaan vähentää asioita.

Esimerkiksi sijoittuminen voidaan nähdä jonain hyvin mekaanisena ja tarkkana paikkana vaikka 2-3-2 järjestelmässä 8 pelaajalla tai sitten dynaamisena liikkumisena, jossa sijainti vaihtuu omien pelaajien aseman ja vastustajan pelaajien sijainnin perusteella ja välillä vielä pelaajat vaihtavat paikkoja. Näiden välillä on pitkä oppimispolku sekä henkilökohtaisessa pelaamisessa että joukkuepelaamisessa.

[JayAi]

Molempia pitää käsitellä saamaan aikaan, kuten myös hyökkäystä ja puolustusta. Vaikka puolustaa samaan aikaan pieni ajatus pitää olla, miten lähdetään nopeasti ylöspäin.

Mutta kaiken toimimiseen tarvitaan paljon asioita, jotka samaan aikaan jokainen kentällä oleva pelaaja osaa. Suuren osan taktisista asioista pitää toimia automaatiotasolla, jotta peliin voidaan lisätä tai siitä voidaan vähentää asioita.

Esimerkiksi sijoittuminen voidaan nähdä jonain hyvin mekaanisena ja tarkkana paikkana vaikka 2-3-2 järjestelmässä 8 pelaajalla tai sitten dynaamisena liikkumisena, jossa sijainti vaihtuu omien pelaajien aseman ja vastustajan pelaajien sijainnin perusteella ja välillä vielä pelaajat vaihtavat paikkoja. Näiden välillä on pitkä oppimispolku sekä henkilökohtaisessa pelaamisessa että joukkuepelaamisessa.

Kyllä, mutta jos kuuntelet joidenkin joukkueiden ottelupalaveria, niin kummassa on pääpaino? Joukkuetaktiikassa vai pelaajien opettamisessa. Väitän että puhutaan lähes vain tuosta joukkueesta.

[petteri72]

Kyllä, mutta jos kuuntelet joidenkin joukkueiden ottelupalaveria, niin kummassa on pääpaino? Joukkuetaktiikassa vai pelaajien opettamisessa. Väitän että puhutaan lähes vain tuosta joukkueesta.

Joukkueen ottelupalaverissa toki keskitytään joukkuetaktisiin juttuihin. Kyllä henkilökohtaiset asiat pitää olla käyty aikaisemmin läpi. Toki jotain muistutuksia malliin "Aatu, katso ympärillesi"(Ei näe yleensä kuin eteensä ja sijoittuu siksi huonosti), "Eetu, pelaa ripeästi ylöspäin"(Hyvä syöttäjä, joka hautoo liikaa palloa ja pelaa liian paljon alaspäin safetya ja vielä hitaasti") tai "Andrei, muista prässi"(kärkipelaaja, joka unohtaa puolustamisen) voi antaa lopuksi, mutta kyllä näiden henkilökohtaisten asioiden yksityiskohdat pitää olla käyty läpi jo paljon ennen joukkuepalaveria ja peliä.

Toki jos kukaan ei valmenna henkilökohtaisia asioita, niin silloin ollaan metsässä.

[Sokrateen puskumaali]

Molempia pitää käsitellä saamaan aikaan, kuten myös hyökkäystä ja puolustusta. Vaikka puolustaa samaan aikaan pieni ajatus pitää olla, miten lähdetään nopeasti ylöspäin.

Mielestäni ensin pitää opetella miten pelataan pallon läheisyydessä 2-3 pelaajan osallistuessa peliin ja vasta myöhemmin voidaan opettaa isommat kokonaisuudet. Niitä ei pidä käsitellä samaan aikaan.

Ongelmana saattaa olla se, että kun pitäisi opettaa tätä pienten kokonaisuuksien ei-yksilöllistä peliä, niin Suomessa sanotaan, että ei mitään taktiikkaa vielä ja sitten kun siirrytään isolle kentälle, niin ryhdytään suoraan opettamaan peliä kokonaisuutena ja jätetään se tärkeä välivaihe liian vähälle opettelulle.

Esimerkkinä vaikka Weinin klassikkoteokseen viitaten, niin siellä on alakouluikäisille tarkoitettu harjoite, jossa alussa on 3v1 ylivoimahyökkäys ja pari puolustajaa tulee kymmenen metrin päästä tilanteeseen viiveellä. Suomessa tätä pienpeliä tai tämän tyylistä pienpeliä vedetään ajatellen, että se pienpeli opettaa kyllä. Mutta opuksessa itsessään on selkeät tavoitteet oppimistulokselle (pallo alussa keskushyökkääjällä, ei syöttöä laitaan vaan ensin kuljetus laitaa kohti ja sitten syöttö kun puolustajaa on siirretty kohti laitaa jne.) ja tätä ikäänkuin oikeaa tapaa toimia Suomessa ei mielestäni kovinkaan usein haluta iskostaa pelaajien päähän koska pelätään, että sillä tavoin ei kasva tarpeeksi taitavia ja luovia pelaajia.

Toki tämä on sellainen yleistys, että ei varmasti päde kaikkeen ja kaikkiin. Varmaan tässä on variaatioita.

[JayAi]

Mielestäni ensin pitää opetella miten pelataan pallon läheisyydessä 2-3 pelaajan osallistuessa peliin ja vasta myöhemmin voidaan opettaa isommat kokonaisuudet. Niitä ei pidä käsitellä samaan aikaan.

Ongelmana saattaa olla se, että kun pitäisi opettaa tätä pienten kokonaisuuksien ei-yksilöllistä peliä, niin Suomessa sanotaan, että ei mitään taktiikkaa vielä ja sitten kun siirrytään isolle kentälle, niin ryhdytään suoraan opettamaan peliä kokonaisuutena ja jätetään se tärkeä välivaihe liian vähälle opettelulle.

Tätä juuri hain takaa. Eli Suomessa mennään suoraan ala-asteelta korkeakouluun. Eli ei osata opettaa yksilön pelaamista, vaan mennään suoraan isoihin kokonaisuuksiin. Näitä on helpompi opettaa, koska joku muodon opettaminen, etäisyys eri pelaajiin, jne. on helppoa opettaa verrattuna siihen miten yksittäinen pelaaja pitäisi havainnoida omaa vartioitavaa pelaajaa, jne.

[petteri72]

Tätä juuri hain takaa. Eli Suomessa mennään suoraan ala-asteelta korkeakouluun. Eli ei osata opettaa yksilön pelaamista, vaan mennään suoraan isoihin kokonaisuuksiin. Näitä on helpompi opettaa, koska joku muodon opettaminen, etäisyys eri pelaajiin, jne. on helppoa opettaa verrattuna siihen miten yksittäinen pelaaja pitäisi havainnoida omaa vartioitavaa pelaajaa, jne.

Osittain tässä on myös kyse valmentajaresursseista ja valmennusosaamisesta. Yksilöllisten taitojen ja pienpelin kehittäminen vaatii enemmän ohjausta ja harjoitusaikaa pelaajaa kohti kuin joukkuetaktiikan treenaaminen.

[Sokrateen puskumaali]

Osittain tässä on myös kyse valmentajaresursseista ja valmennusosaamisesta. Yksilöllisten taitojen ja pienpelin kehittäminen vaatii enemmän ohjausta ja harjoitusaikaa pelaajaa kohti kuin joukkuetaktiikan treenaaminen.

Osaamisesta osittain, mutta ei kyseessä ole erityisesti yksilölle annettava opetus vaan niitä oikeita vaihtoehtoja voi opettaa sille 10 pelaajan ryhmälle pienpelien lomassa ilman sen ihmeempää resursointia. Enemmän kyse on valitusta opetusmetodista, eli siitä, ettei haluta antaa oikeita vastauksia niille lapsille ja oletetaan, että he oppivat ne asiat itse muutamien didaktisten kyselyjen avulla.

Uudessa palloliiton valmennuskoulutuksessa on mielestäni hyvin opastettu kuinka tätä pienemmän taktisen osa-alueen opetusta pitäisi antaa jo 8-9 vuotiaille, mutta miten kauan menee ennen kuin paradigmat muuttuvat seurojen valmennuslinjoissa, niin se on pidemmän aikavälin asia.

[petteri72]

Osaamisesta osittain, mutta ei kyseessä ole erityisesti yksilölle annettava opetus vaan niitä oikeita vaihtoehtoja voi opettaa sille 10 pelaajan ryhmälle pienpelien lomassa ilman sen ihmeempää resursointia. Enemmän kyse on valitusta opetusmetodista, eli siitä, ettei haluta antaa oikeita vastauksia niille lapsille ja oletetaan, että he oppivat ne asiat itse muutamien didaktisten kyselyjen avulla.

Jep. Erilaisia hyviä (tai välillä huonompiakin) vaihtoehtoja olisi syytä treenata, jotta jää malleja mitä treenata ja mistä valita. Eri pelaajille, eri vastustajia vastaan ja erilaisissa tilanteissa tarvitaan erilaisia malleja. Kun on harjoiteltuja malleja mistä valita, aina tilanteeseen sopiva vaihtoehto löytyy helpommin.

[joks11]

Osaamisesta osittain, mutta ei kyseessä ole erityisesti yksilölle annettava opetus vaan niitä oikeita vaihtoehtoja voi opettaa sille 10 pelaajan ryhmälle pienpelien lomassa ilman sen ihmeempää resursointia. Enemmän kyse on valitusta opetusmetodista, eli siitä, ettei haluta antaa oikeita vastauksia niille lapsille ja oletetaan, että he oppivat ne asiat itse muutamien didaktisten kyselyjen avulla.

Uudessa palloliiton valmennuskoulutuksessa on mielestäni hyvin opastettu kuinka tätä pienemmän taktisen osa-alueen opetusta pitäisi antaa jo 8-9 vuotiaille, mutta miten kauan menee ennen kuin paradigmat muuttuvat seurojen valmennuslinjoissa, niin se on pidemmän aikavälin asia.

Ennen ekkonoitako meillä oli taitopelaajia laarit täynnä? Ei kait sentään.

[Sokrateen puskumaali]

Ennen ekkonoitako meillä oli taitopelaajia laarit täynnä? Ei kait sentään.

Sitä väitettä ei mielestäni lainaamasi teksti sisällä enkä niin ajattele. En usko, että mikään Ekkono-malli on tuonut kyselyteknistä opetusmallia Suomen jalkapalloon. Luulen, että se on tullut yleisesti yhteiskuntaan laajemmalla rintamalla ja muuttunut tavallaan hämmentäväksi sokraattisen metodin zombiereinkarnaatioksi, jolla on tuhottu suomalaisen opettamisen tehokkuutta laajemminkin kuin vain jalkapallossa. Aiheesta voisi puhua pidempäänkin, mutta se menisi sivuraiteelle joka veisi ihan toiselle mantereelle, joten se siitä.

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin ekkono on pikemminkin askel juuri tuon pelin kieliopin palasten opettamiseen. En ole kuitenkaan itse opetusta saanut, joten paremmin asiasta tietävät voivat korjata.

Mielestäni tämä peli opettaa -tyyli on seurausta siitä, että viime vuosituhannella vedettiin vähän liikaa kurinalaista työhevosjalkapalloa heikoilla kentillä ja kun Weinin ja muiden sen aallon ajattelijoiden pienpelit ja lapsi oppii tekemällä -ideologia rantautui tänne, niin se vedettiin sitten sellaiseen ääripäähän, mitä muualla Euroopassa ei koskaan tehty.

Ja tällä en tarkoita sitä, etteikö Suomessakin osaavat ja kokeneet valmentajat kunnianhimoisten tavoitteellisten pelaajien kanssa olisi kyenneet muuta tekemään, varmasti kykenevät, mutta iso osa ruohonjuuritasoa on ollut kaikki pelaa ja peli opettaa ideologioiden hallussa. Nyt on ilmeisesti ollut jo viimeiset vuodet tiettyä renessanssia ilmassa, jos minulta kysytään.