FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.05.2019 klo 22:37:42 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-futisfurnaus 2019, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 183 [184]
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 460164 kertaa)
1 Jäsen ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4575 : 12.05.2019 klo 03:24:07

Kemppisen ongelma on, ettei hän ymmärrä jalkapalloa pelinä. Tämä ei kuitenkaan ole vähättelyä hänen elämäntyötään kohtaan.
Eihän Coerverkään ollut pelin asiantuntija.
OneFour

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: JJS


Vastaus #4576 : 13.05.2019 klo 17:19:01

Hyvä tiivistys edellä, Kemppinen on tuonut monta juttua Suomeen ja ollut edelläkävijä, vaikka nykyään onkin vähän hiljaisempaa. Neuro-jutuissa on vähän sellainen turhan jargonin maku, mitään varsinaista konkretiaa on hankala löytää. Termejä kyllä viljellään senkin edestä.

Neurotieteillä, aivotutkimuksella, ja lahjakkuustutkimuksella on tietysti paljonkin annettavaa myös futisvalmennukseen ja etenkin futisvalmennuksen teoriaan. Toistetaan nyt vaikka yksi esimerkki motorisesta oppimisesta: motorinen oppiminen tapahtuu pääasiassa nukkuessa. Harjoitusten tehtävä on esittää ongelma aivojen pureskeltavaksi. Toistoja tarvitaan jonkin verran, koska muuten aivot eivät käsittele sitä unessa ("ongelmat" käsitellään tärkeysjärjestyksessä). Yleensä varsin hyvä indikaattori riittävälle määrälle toistoja on taantuminen: alussa harjaantuminen on yleensä nopeaa, mutta melko pian seuraa taantumavaihe. Tuo on hyvä merkki siitä, että ongelma on "istutettu" aivoihin, eikä enemmällä treenillä samana päivänä saavuteta enää juuri mitään.  

e. otetaan vielä toinen esimerkki, laajempi, mutta sitäkin merkittävämpi.

Tarkkuutta vaativat tehtävät (pallon potkaiseminen kohteeseen) tapahtuu dominoivasti vasemmassa aivopuoliskossa, ympäristön havainnointi oikeassa. Sanallisiin ohjeisiin reagointi ja oman toiminnan tarkkailu aktivoi vasenta aivopuoliskoa. Vaistonvarainen pelaaminen ja äärimmäisen nopea reagointi tapahtuu tilassa, jossa oikea puolisko on aktiivisempi. Liikesuorituksen oppiminen taas vaatii vasemman aivopuoliskon dominanssia. Karkeasti ottaen oikea aivopuolisko vastaa yksityiskohdista ja vasen kokonaisuudesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sanallisten ohjeiden antaminen on järkevää vain silloin kun peli on pysähtynyt, tai pelaaja ei osallistu peliin. Pallon kanssa liikkuvan pelaajan ohjeistaminen huudoin vain vaikeuttaa pelaajan hommaa merkittävästi. Samoin liikkeessä olevan harjoituksen ohjaaminen pitäisi tapahtua non-verbaalisesti, eli pillillä, taputuksin ja viittomalla.

Aivot varmaankin toimivat kaikilla, olettaen, että ne eivät ole vioittuneet, kuin junan vessa, mutta siitä huolimatta aivojen kyky toimia on yksilöllistä. Olennaista missään inhimillisessä toiminnassa ei ole se, että mikä osa aivoista suorittaa mitäkin, vaan niiden kyky ymmärtää ja tehdä päätöksiä. Syy siihen miksi jotkut aivot kykenevät suoriutumaan vaikeista laskutoimituksista tai toimia tietyssä tilanteessa nopeasti ja oikein ei ole siinä miten aivot yleisesti toimvat, vaan yksilön kyvyssä ymmärtää asioita ja toimia oman ymmärryksen kautta oikein. Kylmä fakta vain on, että kaksi sattumanvaraisesti rakenteellisesti samanlaisilla aivoilla varustettua, valittua eivät välttämättä toimi samalla tavalla, johtuen yksilöllisistä eroista. Mistä nämä yksilölliset erot taas johtuvat, on oma tarinansa, johon ei voi vastata aivojen mekaanisen toiminnan selittämisellä.

 
Sivuja: 1 ... 183 [184]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines