FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
13.12.2019 klo 09:38:32 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Vuoden forumisti 2019, Joulupata 2019, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 186 [187] 188
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 501363 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #4650 : 03.11.2019 klo 09:57:57

Vähän mietittävää

Vilkaisin tuota LIITU -tutkimusta, johon artikkelissa viitataan lähteenä. Sellainen huomio koskien tutkimusta, että se on tehty kyselytutkimuksena. Eli tutkimuksen luvut kertovat siitä miten moni on vuoden aikana kokenut loukkaantuneensa, ei lääkärin toteamia tai hoitoa vaatineita loukkaantumisia. Loukkaantumisen luonnetta ei tutkimuksessa yksilöidä.

On mahdotonta esim sanoa missä määrin joukkuelajien tulos vääristyy lajeihin liittyvästä fyysisestä kamppailusta ja siihen liittyvistä kontakteista, ja missä määrin kyse on liikaa/väärin harjoittelusta. Vastustajan ajoitukseltaan epäonnistunut ja nilkoille kopissut liuku, joka on vaatinut kylmää ja johtanut varmuuden vuoksi vaihtoon ottamiseen, mutta ei sen kummempaan varsinaiseen vammaan, tilastoituu tutkimuksessa helposti loukkaantumiseksi. Tätä saattaisi jopa puoltaa se, että artikkelin mukaan tutkimuksessa olisi kyselty myös loukkaantumisen vaatimia toipumisaikoja, mutta tutkimuksen tätä dimensiota ei käsitellä raportissa lainkaan.
Sokrateen puskumaali

Paikalla Paikalla


Vastaus #4651 : 03.11.2019 klo 13:00:03

Hyvähän tuota on miettiä ja ymmärtääkseni on mietittykin, koska se palloliiton uusi valmennuskoulutus kyllä käy lävitse näitä asioita. Ikävä kyllä tämä staattisen venyttelyn kulttuuri on edellisellä vuosituhannella viety niin syvälle yhteiskuntaan, että sitä vastaan täytyy vielä töitä tehdä. Jos on tutkimuksia uskominen, niin se FIFA 11+ kids alkuverryttelyohjelma selkeästi vähentää juuri näitä loukkaantumisia, siihen kai tässä on toive siirtyä yhä enenevissä määrin.

Osansa on varmaan siinä, että ne elämän ensimmäiset vuodet vanhempien kanssa eivät enää kasvata samalla lailla kestämään urheilua, mikä sitten näkyy siinä kun urheilun rasittavuus kasvaa. Vaikea tuosta taustamateriaalista on saada selville, että minkälaisista loukkaantumisista puhutaan.

Johtopäätöksistä en myöskään ole ihan varma. Kuinka paljon 11-15v lasten jalkapallovalmennuksessa on jäljellä täysin ummikkoja, joilla ei ole mitään koulutusta takanaan? Rasitusvammoja pitäisi kyllä osata säätää valmennuksen osalta niin, että niiden määrää saataisiin laskemaan. Miesten pelien ja juniorien pelien lukumäärä ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen.
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4652 : 13.11.2019 klo 08:43:36

Tekeekö kaikki lihashuollon hyvin? Silloin kun on kova rasitus pitäisi osata myös huoltaa lihaksia. Venyttelyt, hieronta ja sopivasti myös lepoa.
Väitän, että nämä lihas huollot jää suurimmalta osalta tekemättä.
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #4653 : 14.11.2019 klo 08:47:44

Liittyen edeltävään keskusteluun:

https://yle.fi/uutiset/3-11065687

Uutinen
Alle 16-vuotiaat nuoret eivät enää pääse kyykkyyn – edes urheiluharrastus ei pelasta: "Arki on tehty niin helpoksi"
Kyykkyasennossa pysymisestä on tullut yleinen ongelma 2000-luvulla syntyneille lapsille ja nuorille.

11-vuotiaan Sisu Tynin ilme on keskittynyt, kun hän asettuu tekemään kyykkyjä Haminan jäähallilla. Juniorijääkiekkoilija laskeutuu lähelle 90 asteen polvikulmaa. Polvissa alkaa hienoinen tärinä ja eteenpäin osoittavista jalkateristä toinen karkaa tukemaan huteraa asentoa.

Kyykkyliikkeen tekeminen loppuu.

– Joskus onnistun kyykyssä ja joskus köllähdän selälleni. Kyykkääminen ei ota jalkoihin, mutta en tiedä miksi vaan kaadun selälleni. Olen kuullut, että muillakin joukkuekavereilla on tätä samaa, Tyni kertoo.

Tyni ei ole ainoa junioriurheilija, joille kyykyssä pysyminen on vaikeaa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistunut naprapaatti Petteri Koski on havainnut, että kyykkyasennossa pysymisestä on tullut yleinen ongelma 2000-luvulla syntyneille peruskoululaisille.

– Olen havainnut vaikeuksia lasten kyykistymisessä 10–16-vuotiailla nuorilla. Osa ei pääse asentoon lainkaan, osa horjuu ja kaatuu selälleen, Koski sanoo.

Koski on kyykkyongelmaisten lasten ja nuorten kanssa tekemisissä viikoittain. Liikunnan määrä ei selitä ongelmaa. Vaivojen vuoksi Kosken vastaanotolla käy niin liikuntaa harrastavia lapsia kuin niitä, jotka eivät liiku.

Itse kyykistymisliike alkaa nilkasta. Seuraavaksi eteen liikkuu polvi ja liikesarjan täydentää lonkka. Oikeaoppiseen kyykkyyn tarvitaan lihasvoimaa, -venyvyyttä ja lihaksen sekä hermoston yhteistyötä.

Kosken havainnoissa nilkan ja lonkan liikkuvuus on alentunut monella lapsella. Jäykistä nilkoista johtuen lapsi ei saa sääriä työnnettyä kyykyssä tarpeeksi eteen, jolloin kyykkyasennosta "varastetaan" liikuttamalla selkää eteenpäin.

– 90 asteen kyykyssä lapsi usein myös kaatuu selälleen sen takia, ettei hänellä ole riittävästi keskivartalon hallintaa tai jalkojen lihasvoimaa hallitsemaan asentoa.

Kosken mukaan ilmiöön on vaikeaa nimetä yksittäisiä syytä. Yhtenä mainittavana seikkana hän pitää sitä, että lapsella nilkan ja lonkan liikkuvuus on nykyisellään rajoittunut. Huono liikkuvuus puolestaan johtuu siitä, että alakouluiässä liikunta ei ole niin monipuolista kuin pitäisi olla.

– Kyykkyliikkeitä ei enää arjessa tule. Alle 7-vuotiaana esimerkiksi hiekkalaatikkoleikeissä kyykkyyn päästään vaikka mistä asennosta. Sen ikäisenä kyykkytoistoja todella paljon päivittäin, Koski selventää.

Hiukan yllättävää ehkä on, että vaiva iskee myös paljon liikkuviin lapsiin. Miksi näin käy?

Venyttely vain hetkellinen ratkaisu
Kosken mukaan on totta, että urheiluseurojen harjoitukset täyttävät liikuntasuosituksen. Samalla kuitenkin monipuolinen vapaa-ajan liikunta on jäänyt pois.

– Urheiluseuroissa harrastettava liikunta on usein liian yksipuolista ja se osaltaan aiheuttaa liikkuvuusongelmia, kuten kyykistymisvaikeutta. Pitkäjänteistä kestävyys- ja voimaharjoittelua tulisi urheiluseuroissa lisätä.

Hänen mukaansa suomalaisilla on voimaharjoittelussa paljon kehitettävää.

– Olemme unohtaneet täysin lasten ja nuorten voimaharjoittelun. Se aloitetaan liian myöhään, tavallisesti noin 15-vuotiaana. Voimaharjoittelun voi aloittaa kehonpainoilla jo seitsemänvuotiaana.

Liikkuvuuden harjoittelu voidaan yhdistää voimaharjoitteluun esimerkiksi keppijumpan avulla.

– Tehdään yksinkertaisesti kyykkyliikkeitä kepin kanssa. Näin pystytään ylläpitämään nilkan ja lonkan liikkuvuutta.

Venyttelyn lisääminen ei junioriseuraurheilussa ratkaise ongelmaa.

– Oheisharjoituksissa venytellään varmasti ihan tarpeeksi, mutta venyttely lisää liikkuvuutta vain hetkellisesti, Koski tarkentaa.


Näkyy myös tutkimuksissa
Kyykyssä pysymisen vaikeuksista nähdään viitteitä viime vuonna tehdystä koululaisten fyysistä toimintakykyä testaavasta valtakunnallisesta Move-mittauksesta. Sen tulokset kertovat, että edes kyykistysliike ei onnistu 16 prosentilla viidesluokkalaisista pojista.

Mittaus kertoo myös, että pojilla on tyttöjä enemmän vaikeuksia kehon liikuvuuden kanssa.

UKK-instituutissa puolestaan on havaittu, että kyykyn tekeminen on vaikeaa tai mahdotonta monelle juniorijalkapalloilijalle. Ongelmat näkyvät lihaskireytenä, esimerkiksi takareisissä ja pohkeissa.

Kyykyn vaikeus johtuu UKK-instituutin arvion mukaan siitä, ettei lapsen liikkuvuuteen ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota nopean kasvun vaiheessa. Nopean kasvun vaihe alkaa lapsilla yleisimmin 12–14 vuoden iässä.

Vaikeus tehdä kyykky hyvällä suoritustekniikalla ei välttämättä vaikuta muuten terveen ja liikkuvan lapsen tai nuoren arkeen mitenkään. Keho kompensoi heikkouksia melko hyvin ja monet asiat, kuten esimerkiksi kengännauhojen sitomisen, voi tehdä erilaisella liikemallilla.

– Pitää muistaa, että myöskään valtaosa aikuisista ei pääse syväkyykkyyn hyvällä tekniikalla. Arki on tehty nykyihmiselle niin helpoksi, että syväkyykkyyn ei juurikaan tarvitse mennä, sanoo UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö, terveystieteiden tohtori Mari Leppänen.

Seurauksia liikkuvuuspuutteilla kuitenkin on.

Terveystieteiden tohtori Mari Leppäsen ja naprapaatti Petteri Kosken mukaan liikkuvuuspuutteet johtavat tekniikkavirheisiin liikutasuorituksissa, kuten juoksemisessa tai loikkimisessa. Nämä tekniikkavirheet puolestaan altistavat lapsia herkemmin rasitusvammoille.

– Liikkuvuusongelmat vaikuttavat varmasti myös liikkumisen mielekkyyteen. Tämä voi näkyä jatkossa liikuntamäärissä, Koski arvioi

11-vuotias Sisu Tyni harrastaa jääkiekon ohella pesäpalloa ja suunnistusta. Tänä syksynä Tynillä diagnosoitiin Osgood-Schlatterin tauti. Kyseessä on tyypillinen lasten rasitusvamma.

Vamma aiheutti Tynille polven etupuolelle patin, joka äityi todella kipeäksi. Nyt takana on kevyemmän harjoittelun lepojakso. Jääharjoittelua edeltävissä oheisharjoituksissa hypyt ja spurtit on korvattu liikkuvuusharjoituksilla. Liikkuvuutta ja lihaskuntoa Tyni treenaa jumppakepin ja kuntopallon kanssa.

– Uudet oheistreenit ovat ihan mukavia. En ole vielä havainnut eroa kyykkäämisessä, Tyni sanoo.

Liian nopeasti aletaan keskittyä yhteen lajiin
Rasitusvammat ovat näinä päivinä lasten yleinen vitsaus. Rasitusvammoja syntyy lapselle yleensä liian yksipuolisen harjoittelun seurauksena. UKK-instituutin mukaan ongelma ei ole siinä, että lapselle tarjottaisiin liikaa liikuntaharrastuksia.

– Harrastusten määrää tärkeämpää on, millaista sisältöä harjoittelu tarjoaa ja onko harjoittelun välissä riittävästi aikaa palautua ja levätä. Esimerkiksi suurella teholla ja puutteellisella tekniikalla tehdyt hyppy- ja loikkaharjoitukset ovat usein kasvuikäisen vaivojen aiheuttaja, Leppänen havainnollistaa.

Terveysliikunnan asiantuntijat korostavat, että oikea viikoittainen liikuntamäärä on yksilöllistä. Sama harjoittelumäärä voi olla yhdelle liikaa, toiselle liian vähän ja kolmannelle sopiva.

Lapsen alkavien rasitusvammojen kohdalla reagoiminen tulee olla herkkää.

– Kipu ei kuulu harjoitteluun, ja puuttumalla siihen varhaisessa vaiheessa voidaan välttää vamman paheneminen. Lasten harjoittelussa tulee huomioida erityisesti iskuttavan harjoittelun määrä. Siihen kuuluvat muun muassa juoksut ja hypyt, Leppänen sanoo.

Haminan jäähallin pukukopissa Sisu Tyni kiristelee luistimia jalkaan ja naureskelee joukkuekavereiden jutuille. Oheisharjoitusten jälkeen on alkamassa joukkueen yhteinen jäätreeni. Jäälle Tyni on päässyt rasitusvammastaan huolimatta. Itse pelit ovat jääneet tältä kaudelta väliin.

– Odotan aika paljon, että pääsen pelaamaan. Pelien seuraaminen katsomosta tuntuu ärsyttävältä, koska haluaisi olla itsekin pelaamassa, Tyni sanoo.


Boldaukset omia
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #4654 : 14.11.2019 klo 10:48:16

Tekeekö kaikki lihashuollon hyvin? Silloin kun on kova rasitus pitäisi osata myös huoltaa lihaksia. Venyttelyt, hieronta ja sopivasti myös lepoa.
Väitän, että nämä lihas huollot jää suurimmalta osalta tekemättä.

Jos venyttely jätetään juniorin omalle vastuulle omatoimisesti tehtäväksi niin vain ne motivoituneimmat sen tekevät. Hyvät alku- ja loppuverryttelyt venyttelyineen pitäisi kuulua jokaiseen joukkueen tapahtumaan. Usein tosin näkee sitä, että reeni alkaa suoraan kentällä pallon kanssa. Aika monen kentän laidalla löytyy sen verran jotain tilaa tai vaikka kuntorata, että hyvän verkan voisi tehdä ennen kuin vuoro alkaa ja sitten kun kentälle mennään voidaan laittaa heti täysi vauhti päälle. Ja loppuverkka sitten kun se kenttävuoro loppuu. Reeni tosin pitenee kestoltaan tuplaksi jos nämä verkat tehdään huolella. Mutta hyödyt ovat mielestäni sen arvoiset.
Sportacus

Paikalla Paikalla


Vastaus #4655 : 14.11.2019 klo 11:46:54

Tekeekö kaikki lihashuollon hyvin? Silloin kun on kova rasitus pitäisi osata myös huoltaa lihaksia. Venyttelyt, hieronta ja sopivasti myös lepoa.
Väitän, että nämä lihas huollot jää suurimmalta osalta tekemättä.

Venyttely ei varsinaisesti ole mikään ratkaisu tähän. Venyttely ei nopeuta palautumista, eikä muutenkaan "huolla" lihaksia sen kummemmin. Ja hieronta ei myöskään oikein junnuilla ole se mitä tarvitaan.

Tarvittaisiin enemmän kunnollista fysiikkatreeniä, sekä alkulämmittelyissä että erillisenä harjoituksena. Liikkuvuutta, liikehallintaa, tukilihaksia, voimaharjoittelua, paljon matalatehoista hyppimistä, jne. Ja valmennuksessa pitäisi osata kuormittaa junnuja sopivan verran ja nousujohteisesti. Toki laadukas ravinto ja lepo auttaa myös asiaa paljon.

P1nt0

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #4656 : 14.11.2019 klo 11:59:10

Venyttely ei varsinaisesti ole mikään ratkaisu tähän. Venyttely ei nopeuta palautumista, eikä muutenkaan "huolla" lihaksia sen kummemmin. Ja hieronta ei myöskään oikein junnuilla ole se mitä tarvitaan.

Tarvittaisiin enemmän kunnollista fysiikkatreeniä, sekä alkulämmittelyissä että erillisenä harjoituksena. Liikkuvuutta, liikehallintaa, tukilihaksia, voimaharjoittelua, paljon matalatehoista hyppimistä, jne. Ja valmennuksessa pitäisi osata kuormittaa junnuja sopivan verran ja nousujohteisesti. Toki laadukas ravinto ja lepo auttaa myös asiaa paljon.



Tätä tarjotaan aina ratkaisuna joka puolella ja varmasti sitä onkin. On kuitenkin vaikeaa löytää konkretiaa ja opastusta aiheeseen. Millaisia harjoitteita, kuinka paljon, yms. ja mikä on sopiva kuorma millekin ikäluokalle.
Sokrateen puskumaali

Paikalla Paikalla


Vastaus #4657 : 14.11.2019 klo 13:32:20

Tätä tarjotaan aina ratkaisuna joka puolella ja varmasti sitä onkin. On kuitenkin vaikeaa löytää konkretiaa ja opastusta aiheeseen. Millaisia harjoitteita, kuinka paljon, yms. ja mikä on sopiva kuorma millekin ikäluokalle.

Kyllä sitä konkretiaa on tarjolla mielestäni valmennuskoulutuksissa ja verkosta esim. FIFA:n toimesta. En ole mikään fysiikkavalmentaja, mutta uskoisin, että noiden FIFA 11+ ja saman ohjelman kids version takana on tarpeeksi asiantuntemusta, jotta niitä voi melko selkeästi suositella.

Eli jos puhutaan vaikka tuosta alle 14 vuotiaille tarkoitetusta kids versiosta, niin siinä tarkoitus on vetää n. 15 minuutin setti aina alkuun, ennen kuin lähdetään nostamaan intensiteettiä. Ohjeet löytyvät verkosta melko helposti googlaamalla:

https://www.fifamedicalnetwork.com/lessons/prevention-fifa11-kids/

Vanhemmille on sitten se perus 11+ ohjelma, joka on vähän erilainen. Toki siihen murrosikään liittyy varmasti omat huomioimisensa rasituksen suhteen.

Jos puhutaan harjoitusten kokonaiskuormituksen oikeaoppisesta säätelystä, niin siihen joutuu varmaan hankkimaan jonkun asiaan perehtyneen ihmisen näkökulmaa. Tuo verryttelyjen rooli loukkaantumisten vähentämisessä tuntuu olevan paljon selkeämmin esitettävissä oleva asia.
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4658 : 14.11.2019 klo 13:35:05

Tätä tarjotaan aina ratkaisuna joka puolella ja varmasti sitä onkin. On kuitenkin vaikeaa löytää konkretiaa ja opastusta aiheeseen. Millaisia harjoitteita, kuinka paljon, yms. ja mikä on sopiva kuorma millekin ikäluokalle.

Minusta liikkuvuutta saadaan aikaan venyttelyllä. Myös hieronta auttaa lihaksen palautumisessa. Hieronta auttaa myös lihaksia palautumaan kovasta kuormituksesta esim. rentouttamalla.
Miksi urheilijat muuten käsvisivät hierojalla?
Sokrateen puskumaali

Paikalla Paikalla


Vastaus #4659 : 14.11.2019 klo 13:58:08

Minusta liikkuvuutta saadaan aikaan venyttelyllä.

Käsittääkseni staattinen venyttely ei edes juuri lisää sitä. Tarvitaan dynaamisempia liikkeitä. Myös ihan jalkapallon lajitekninen harjoittelu lisää liikkuvuutta, mutta eivät yksistään kaikille riitä.

Lainaus
Myös hieronta auttaa lihaksen palautumisessa. Hieronta auttaa myös lihaksia palautumaan kovasta kuormituksesta esim. rentouttamalla.
Miksi urheilijat muuten käsvisivät hierojalla?

Ehkä vähän vanhemmilla sitten tarpeen? En osaa sanoa.
Sportacus

Paikalla Paikalla


Vastaus #4660 : 14.11.2019 klo 14:49:30

Minusta liikkuvuutta saadaan aikaan venyttelyllä.

Staattisella venyttelyllä voidaan vaikuttaa yksittäisen lihaksen kireyteen. Se ei kuitenkaan vielä auta itsessään oikein mitään. Pitäisi oppia myös stabiloimaan ja tuottamaan voimaa koko sillä liikelaajuudella. Ylipäätänsä puutteet liikkuvuudessa eivät läheskään aina johdu varsinaisesti lihasten kireydestä, vaan ihan muista asioista. Ja esimerkiksi lihaskalvojen voitelu vaatii liikettä koko liikelaajuudella, ei ääriasennossa venyttelyä.

Ylipäätään se ennen harjoitusta tehtävä lämmittely ja fysiikkareeni on terveenä säilymisen kannalta paljon tärkeämpää kuin loppuveryttelyt.

Myös hieronta auttaa lihaksen palautumisessa. Hieronta auttaa myös lihaksia palautumaan kovasta kuormituksesta esim. rentouttamalla.
Miksi urheilijat muuten käsvisivät hierojalla?

Totuus ei välttämättä ole ihan noin yksinkertainen ja selkeä, mutta se on sitten oma kysymyksensä. Junioripalloilijoilla tämä ei kuitenkaan käytännössä ole ratkaisu.
petteri72

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Liverpool


Vastaus #4661 : 14.11.2019 klo 15:19:12

Minusta liikkuvuutta saadaan aikaan venyttelyllä.

Liikkuvuutta saadaan aikaan tekemällä liikkuvuutta ja voimaa kehittäviä harjoituksia. Vaikka tälläisiä harjoituksia muutaman kerran viikossa. Tässä on paljon erilaisia liikkeitä. Toki jos lähtötaso heikko, pitää aloittaa vähän helpommilla versioilla.

https://www.youtube.com/watch?v=4YO7aqiLrK0
« Viimeksi muokattu: 14.11.2019 klo 15:21:20 kirjoittanut petteri72 »
SoS

Poissa Poissa


Vastaus #4662 : 14.11.2019 klo 17:22:30

Sportacukselle paupkaijamerkki (mm matalatehoiset loikat nuorena, valmistavat vaikka mihin).

Fysiikan treenaaminen on nyt kuitenkin se helpoin juttu futiksessa. Se on toki kovaakin työtä, mutta helppoa ja tietoa löytyy, vaikka futis onkin hankala laji, kun siinä on paljon toisiaan "syöviä" harjoituksen aiheita.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #4663 : 14.11.2019 klo 17:38:10

Staattisella venyttelyllä voidaan vaikuttaa yksittäisen lihaksen kireyteen. Se ei kuitenkaan vielä auta itsessään oikein mitään. Pitäisi oppia myös stabiloimaan ja tuottamaan voimaa koko sillä liikelaajuudella. Ylipäätänsä puutteet liikkuvuudessa eivät läheskään aina johdu varsinaisesti lihasten kireydestä, vaan ihan muista asioista. Ja esimerkiksi lihaskalvojen voitelu vaatii liikettä koko liikelaajuudella, ei ääriasennossa venyttelyä.

Ylipäätään se ennen harjoitusta tehtävä lämmittely ja fysiikkareeni on terveenä säilymisen kannalta paljon tärkeämpää kuin loppuveryttelyt.

Totuus ei välttämättä ole ihan noin yksinkertainen ja selkeä, mutta se on sitten oma kysymyksensä. Junioripalloilijoilla tämä ei kuitenkaan käytännössä ole ratkaisu.

Hieronnasta voin antaa elävän esimerkin. Olen kaiken muun ohella melkein koulut käyny hieroja. Kyseessä oli silloin 11-13 vuotias useampia lajeja harrastava juniori. Kävi minulla hierottavana noin kerran viikossa. Kaikki ok. Muutin toiselle paikkakunnalle, eikä ko. junnu käynyt enää missään hierottavana ja ilmeisesti lihashuoltokin olisi vaatinut hieman enemmän. Vaikka sitä sille aina jaksoin painottaa. No, seurauksena kuitenkin severin tauti. Joka olisi ollut ehkä estettävissä hyvällä huollolla.

Mutta tosiaan, fysiikkaa joka reeniin alkuun ja loppuun. Ei tarvi kenttää, tasainen alusta riittää. Voimaa, nopeutta, kestävyyttä jne. Lämmittelyksi ja jäähdyttelyksi parin kilsan lenkki niin ei tarvi kovin paljon enempää keskittyä peruskestävyyden reenaamiseen. 
Sportacus

Paikalla Paikalla


Vastaus #4664 : 14.11.2019 klo 18:27:02

Hieronnasta voin antaa elävän esimerkin. Olen kaiken muun ohella melkein koulut käyny hieroja. Kyseessä oli silloin 11-13 vuotias useampia lajeja harrastava juniori. Kävi minulla hierottavana noin kerran viikossa. Kaikki ok. Muutin toiselle paikkakunnalle, eikä ko. junnu käynyt enää missään hierottavana ja ilmeisesti lihashuoltokin olisi vaatinut hieman enemmän. Vaikka sitä sille aina jaksoin painottaa. No, seurauksena kuitenkin severin tauti. Joka olisi ollut ehkä estettävissä hyvällä huollolla.

Melko anekdoottitasolla mennään. Olisiko Severin taudin ilmaantuminen ehkä liittynyt enemmän ikävaiheeseen kuin hieronnan loppumiseen? En ole kyllä ainakaan nähnyt mitään tutkimusdataa siitä, että hieronta auttaisi apofysiittien ehkäisemisessä.

Mutta hierojien mielestä toki hieronta on ratkaisu melkein kaikkiin ongelmiin. ;)

Mutta tosiaan, fysiikkaa joka reeniin alkuun ja loppuun. Ei tarvi kenttää, tasainen alusta riittää. Voimaa, nopeutta, kestävyyttä jne. Lämmittelyksi ja jäähdyttelyksi parin kilsan lenkki niin ei tarvi kovin paljon enempää keskittyä peruskestävyyden reenaamiseen. 

Jos nyt palloilulajeista puhutaan, niin parin kilsan lenkissä lämmittelynä ei ole juurikaan järkeä. Se ei "lämmittele" juuri muuta kuin verenkiertoelimistöä, joka tulee kyllä heräteltyä normaalissa alkulämmittelyssä ilman lenkkeilyäkin.

Ylipäätänsä peruskestävyyden reenaaminen lenkkeilemällä ei ole palloilulajien junnuilla välttämättä kovin tehokasta harjoitusajan käyttöä.
P1nt0

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #4665 : 14.11.2019 klo 19:21:24

Sportacukselle paupkaijamerkki (mm matalatehoiset loikat nuorena, valmistavat vaikka mihin).

Fysiikan treenaaminen on nyt kuitenkin se helpoin juttu futiksessa. Se on toki kovaakin työtä, mutta helppoa ja tietoa löytyy, vaikka futis onkin hankala laji, kun siinä on paljon toisiaan "syöviä" harjoituksen aiheita.

Tietoa löytyy nykyään mistä tahansa liikaakin. Ongelma on tunnistaa kenen tietoon voi luottaa. Voisitteko tässä jakaa linkkejä luitettavaan tietoon. Fifa varmasti on luotettava lähde, mutta niitä on oltava muitakin.
jiibzter

Poissa Poissa


Vastaus #4666 : 14.11.2019 klo 19:42:07

Tietoa löytyy nykyään mistä tahansa liikaakin. Ongelma on tunnistaa kenen tietoon voi luottaa. Voisitteko tässä jakaa linkkejä luitettavaan tietoon. Fifa varmasti on luotettava lähde, mutta niitä on oltava muitakin.

Takataskun viestit voi ainakin jättää ilman huomiota.
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #4667 : 14.11.2019 klo 19:51:53

Puututaanpas tulevaan herhiläispesään. Palstan "huippujunnuvalmentajien" keskuudessa on liikuttavan yksimielinen konsensus siitä, että lajien välinen yhteistyö on perkeleestä. Tässä on taas kuitenkin esillä tilanne, jossa mun mielestäni suomalaisilla resursseilla se on laadultaan paras ja fyrkaltaan tehokkain vaihtoehto. Oletus siitä, että potkupallovalmentajat kykenevät hoitamaan myös fyysisen puolen, on vain skeidaa. Jos kykenisivät, miksi esimerkiksi ammattilaisjoukkueilla on eri asioista pätevöityneitä valmentajia palkkalistoillaan? Tässä on myös viime aikoina ollut ihan julkisuudessakin huolestuttavan paljon juttuja, joista käy ilmi, että pahimmillaan jalkapallojoukkueiden "fyysinen valmennus", jota joukkueen sinänsä mielettömän hyvä tyyppi hoitaa, on suorastaan vahingollista.

Suomessa ei ole montaa seuraa, joilla on varaa palkata tarpeellinen henkilökunta niin, että kaikkien joukkueiden kaikkien pelaajien tarpeet voidaan ottaa huomioon. Suomessa on kuitenkin lukuisa määrä seuroja ja yhteisöjä lajeissa ja toiminnoissa, joissa kroppa on työväline ja kropan huolto on A:n ja B:n lisäksi myös Ö. Näillä tuppaa olemaan erittäin ammattitaitoiset valmentajat / vetäjät ja samaan aikaan ne ovat niin pieniä, että niillä on krooninen rahapula. Miksei siis futis valtavine harrastajamäärineen solmisi yhteistyösuhteita näihin?

Soveltuvia lajeja voisivat olla esimerkiksi voimistelu, budolajit, tanssi (myös esittävät taistelulajit kuten capoeira) ja paini. Joskus vuosia sitten kirjoitin sanan "tanssi" vastaavanlaiseen ketjuun ja eräs "huippuvalmentaja" kommentoi lukeneensa "tähän asti". Tosiasiassa tanssijat ovat treenaamisen ja kehonhuollon ammattilaisia, joilla esimerkiksi koko kropan voiman käyttö on aivan toista luokkaa kuin futaajilla. Lisäksi kyky rytmittää liikettä ja samaan aikaan seurata, mitä muut tekevät höystettynä kyvyllä pitää itsensä kylmissä tiloissa lämpimänä luulisi kiinnostavan.

Pääongelmahan on, että lapset eivät liiku anarkistisesti pihoilla, kallioilla, metsissä ja erilaisilla esteillä. Tätä täytyy paikata järjestäytyneellä toiminnalla niin, että se olisi mahdollisimman monipuolista sekä fyysisesti että älyllisesti. Jollain tavoin sen täytyy simuloida tuota menetettyä anarkistista liikuntaa.

PS: Kuinka monessa seurassa on varustehuolto sillä lailla kondiksessa, että myös loukkaantumisia pohditaan tätäkin taustaa vasten? Esimerkiksi oikeat, ei muodikkaat ja kalliit, kengät?

PS EDIT: Sama koskee juoksua. Kyllä futaaja pitää ihan opettaa juoksemaan oikein ja sekin on ammattilaisen hommaa. Kuinka hyvä Litmasenkin ura olisi ollut, jos hän olisi osannut juosta?

PS EDIT 2:
Miten juostaan jalkapallossa oikein. Laitatko vaikka linkkiä mallisuoritukseen.

Futis on 90 minuuttia kestävä peli juoksu-, kontakti-, tekniikka- ja taktiikkapeli. Kestoltaan se on suorista juoksulajeista siinä tunnin juoksun ja maratonin välimaastosa ja kilometrimääriltään lähellä kympin juoksua. Luulisin, että melkoinen konsensus on siitä, että futiksen juoksu on erilaista kuin näissä suorissa juoksuissa. Luulisin myös, että 90 minuutin suoritusta loukkaantumisia välttäen auttaisi huomattavasti oikea(t) tekniikka(t).
« Viimeksi muokattu: 14.11.2019 klo 20:41:57 kirjoittanut fingerström »
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4668 : 14.11.2019 klo 20:10:33

PS EDIT: Sama koskee juoksua. Kyllä futaaja pitää ihan opettaa juoksemaan oikein ja sekin on ammattilaisen hommaa. Kuinka hyvä Litmasenkin ura olisi ollut, jos hän olisi osannut juosta?
Miten juostaan jalkapallossa oikein. Laitatko vaikka linkkiä mallisuoritukseen.

Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #4669 : 14.11.2019 klo 20:12:22

Melko anekdoottitasolla mennään. Olisiko Severin taudin ilmaantuminen ehkä liittynyt enemmän ikävaiheeseen kuin hieronnan loppumiseen? En ole kyllä ainakaan nähnyt mitään tutkimusdataa siitä, että hieronta auttaisi apofysiittien ehkäisemisessä.

Mutta hierojien mielestä toki hieronta on ratkaisu melkein kaikkiin ongelmiin. ;)

Jos nyt palloilulajeista puhutaan, niin parin kilsan lenkissä lämmittelynä ei ole juurikaan järkeä. Se ei "lämmittele" juuri muuta kuin verenkiertoelimistöä, joka tulee kyllä heräteltyä normaalissa alkulämmittelyssä ilman lenkkeilyäkin.

Ylipäätänsä peruskestävyyden reenaaminen lenkkeilemällä ei ole palloilulajien junnuilla välttämättä kovin tehokasta harjoitusajan käyttöä.

Kireä lihas aiheuttaa kuitenkin ylimääräistä rasitusta lihaksen ja luun yhtymäkohtaan. En minä sano, että se olisi pelkastä hieronnasta kiinni, mutta yksi tekijä varmasti oli tässä tapauksessa.
Sportacus

Paikalla Paikalla


Vastaus #4670 : 14.11.2019 klo 21:11:09

Tietoa löytyy nykyään mistä tahansa liikaakin. Ongelma on tunnistaa kenen tietoon voi luottaa. Voisitteko tässä jakaa linkkejä luitettavaan tietoon. Fifa varmasti on luotettava lähde, mutta niitä on oltava muitakin.

Kotimaisista lähteistä ainakin terveurheilija.fi on ihan pätevää tutkittuun ja tutkittuun tietoon perustuvaa harjoittelua.
SoS

Poissa Poissa


Vastaus #4671 : 14.11.2019 klo 21:14:08

Fingerström - nimenomaan sen ei pitäisi olla mikään perkeleestä, päinvastoin. Minunkin joukkueet kävivät esim telinevoimistelun huippujen valmennuksessa jo 90-luvulla, treenejä vetivät myös palloilulajeja ymmärtävät juoksuvalkut, painitreeneissä käytiin jne (kehonhallinta, keskivartalon liikenopeus ja räjähtävyys), ja kun etsin esim rytminvaihdokseen liittyvää treeniä, mietin mikä laji "elää" siitä ja löysin ja sitten mietin miten sen voi liittää futikseen.

Ei futisvalkun tarvitse tietää kaikkea kaikesta, ja noista oheisista löytyy apua ihan kovista valkuista, kunhan tajuavat futiksesta riittävästi.
« Viimeksi muokattu: 14.11.2019 klo 21:17:53 kirjoittanut SoS »
SoS

Poissa Poissa


Vastaus #4672 : 14.11.2019 klo 21:20:46

Miten juostaan jalkapallossa oikein. Laitatko vaikka linkkiä mallisuoritukseen.



Futarinhan pitää osata juossa monella eri tavalla - välillä esim pallon kanssa tai ilman kovaa ns täysillä. Pallon kanssa juoksemisessakin on omat nyanssinsa - yksin kovaa eteenpäin, vastustaja vieressä, lyhyt spurtti, jne jne., iso määrä erilaista juoksemista.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4673 : 14.11.2019 klo 21:40:49

Futarinhan pitää osata juossa monella eri tavalla - välillä esim pallon kanssa tai ilman kovaa ns täysillä. Pallon kanssa juoksemisessakin on omat nyanssinsa - yksin kovaa eteenpäin, vastustaja vieressä, lyhyt spurtti, jne jne., iso määrä erilaista juoksemista.
Enää puuttuu kiireesti ja nopeasti. Eikö myös hiljaa? Hitaasti kiiruhtaen?

Yleisurheluvalmentajien juoksutreenejä futareille on tullut nähtyä eikä yksikään ole piitannut lajin vaatimuksista.
Sportacus

Paikalla Paikalla


Vastaus #4674 : 14.11.2019 klo 22:22:32

Miten juostaan jalkapallossa oikein. Laitatko vaikka linkkiä mallisuoritukseen.

Silleen kuin Jari Litmanen?

 
Yleisurheluvalmentajien juoksutreenejä futareille on tullut nähtyä eikä yksikään ole piitannut lajin vaatimuksista.

Ei pikajuoksuvalmennuksen idea futiksessa olekaan olla "lajinomaista", sellaista juoksua tulee varmasti ihan tarpeeksi futisreeneissäkin. Pikajuoksuvalmennuksen anti futaajalle on enemmänkin lantionasennon, nilkan käytön, takaketjun voimantuoton ja kimmoisuuden kaltaisissa asioissa. Kuin noita asioita oppii pikajuoksussa, niin niitä pystyy hyödyntämään myös jalkapallokentällä liikkuessa.

Onko futiksessa ylipäätään olemassa mitään lajinomaista juoksutekniikkavalmennusta? Ei ainakaan ole tullut mitään esimerkkejä vastaan. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä.
« Viimeksi muokattu: 14.11.2019 klo 22:32:30 kirjoittanut Sportacus »

 
Sivuja: 1 ... 186 [187] 188
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines