FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
13.12.2019 klo 10:48:31 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Vuoden forumisti 2019, Joulupata 2019, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 187 [188]
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 501369 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
SoS

Poissa Poissa


Vastaus #4675 : 14.11.2019 klo 23:10:13

Aikanaan treenattiin paljonkin futarin ns. lyhyttä askelta, joka sopii hyvin pallon kuljettamiseen ja mm suunnanmuunnoksiin pallon kanssa. Jossain vaiheessa tajuttiin, että muutakin juoksemista on kuin se, että joka askeleella pystyy koskemaan palloon tarvittaessa.

Minä olen nähnyt ja käyttänyt mm. juoksuvalmentajia, jotka ovat itsekin olleet myös futareita ja ne treenit olivat hyviä ja hyödyllisiä,ei kiinnitetty huomiota esim. peukalon asentoon (sitäkin olen nähnyt ja siksi myöhemmin käytin vain sellaisia muiden lajien valmentajia, jotka ymmärsivät myös jalkapalloa ja sen lajivaatimuksia...).
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4676 : 14.11.2019 klo 23:33:51

Lainaus
Onko futiksessa ylipäätään olemassa mitään lajinomaista juoksutekniikkavalmennusta? Ei ainakaan ole tullut mitään esimerkkejä vastaan. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä
On. Jopa pelipaikkakohtaista. Oikeastaan se on kaiken ydin.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4677 : 15.11.2019 klo 09:51:15

Puututaanpas tulevaan herhiläispesään. Palstan "huippujunnuvalmentajien" keskuudessa on liikuttavan yksimielinen konsensus siitä, että lajien välinen yhteistyö on perkeleestä.

Ketkä kuuluvat tähän huippujunnuvalmentajajoukkoon? Hankala nähdä monipuolista liikuntaa pahana.

Lainaus
Oletus siitä, että potkupallovalmentajat kykenevät hoitamaan myös fyysisen puolen, on vain skeidaa. Jos kykenisivät, miksi esimerkiksi ammattilaisjoukkueilla on eri asioista pätevöityneitä valmentajia palkkalistoillaan? Tässä on myös viime aikoina ollut ihan julkisuudessakin huolestuttavan paljon juttuja, joista käy ilmi, että pahimmillaan jalkapallojoukkueiden "fyysinen valmennus", jota joukkueen sinänsä mielettömän hyvä tyyppi hoitaa, on suorastaan vahingollista.

Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia kehittyä jalkapallon saralla, jos me emme pysty asiaa hoitamaan niin kuin kaikki muutkin Eurooppalaiset maat asian hoitavat. Eli ruohonjuuritasolla amatöörijalkapallovalmentajien on hoidettava koko homma ja myös fysiikka kuuluu tähän kokonaisuuteen. Ammattilaisjoukkueet eivät kasvata Euroopan massoja jalkapalloon vaan se tapahtuu ruohonjuuritasolla. Pahimmillaan kaikki on aina vahingollista, mutta on myös ammattilaisia, jotka onnistuvat vahingolliseen toimintaan tällä saralla.

Tärkeintä on varmaan keskittyä siihen, että ne mielettömän hyvät tyypit omaavat koulutuksen tai kulttuurin kautta sellaiset opettamisen tavat, jotka eivät ole vahingollisia ja sitä työtä koko ajan tehdään. Jos joku haluaa mennä tanssimaan tai painimaan, niin mikäpä ettei, mutta en osaa jotenkin nähdä tässä mitään erityisen isoa viisasten kiveä lasten ja nuorten fyysisen kehittymisen suhteen. Tärkeämmät muuttujat (joihin pystyy vaikuttamaan) ovat lapsuuden ajan yleinen liikkuminen ja kouluympäristön liikunnan mahdollistaminen - mutta näihinkään ei pysty jalkapallovalmentaja suuresti vaikuttamaan.

Lainaus
Suomessa ei ole montaa seuraa, joilla on varaa palkata tarpeellinen henkilökunta niin, että kaikkien joukkueiden kaikkien pelaajien tarpeet voidaan ottaa huomioon. Suomessa on kuitenkin lukuisa määrä seuroja ja yhteisöjä lajeissa ja toiminnoissa, joissa kroppa on työväline ja kropan huolto on A:n ja B:n lisäksi myös Ö. Näillä tuppaa olemaan erittäin ammattitaitoiset valmentajat / vetäjät ja samaan aikaan ne ovat niin pieniä, että niillä on krooninen rahapula. Miksei siis futis valtavine harrastajamäärineen solmisi yhteistyösuhteita näihin?

Kuulostaa hyvin työllistävältä, epävarmalta ja mahdollisesti isoja sotkuja aikaansaavalta järjestelyltä. Mielestäni asian voi hoitaa paremmin niin, että tuetaan mahdollisuuksien mukaan lasten liikunnallista harrastuneisuutta ilman varhaisia lajinvalintapakkoja ja kehittämällä valmentajien ymmärrystä asiasta luomalla oikeanlaista kulttuuria ja tietämystä.

Lainaus
PS: Kuinka monessa seurassa on varustehuolto sillä lailla kondiksessa, että myös loukkaantumisia pohditaan tätäkin taustaa vasten? Esimerkiksi oikeat, ei muodikkaat ja kalliit, kengät?

Mitä siinä on pohtimista? Lasten vanhemmille voi antaa valistusta, että miten kenkä kannattaa valita alustan mukaan, mutta sen jälkeen homma on vanhempien käsissä. Vai meinaatko tämän varustehuollonkin järjestää seuran kautta tai liittää kaikkien harjoitusten alkuun jotain kenkientarkastussulkeisia?

Lainaus
PS EDIT: Sama koskee juoksua.

Vai niin. Jalkapallossa tuntuu pärjäävän vaikka Raheem Sterlingin juoksutyylillä. En kiellä sitä, etteikö välillä tekisi mieli vähän opastaa joitakin lapsia juoksutekniikassa ja varmaan joistain perusasioista voi hyötyä olla, mutta uskoisin, että suomalaisen juniorijalkapallon ongelmakohdat eivät ole juoksutekniikan huonoudessa ja lihashuoltoon liittyvissä asioissa.

On. Jopa pelipaikkakohtaista. Oikeastaan se on kaiken ydin.

No niin. Nyt päästiin sitten ytimeen. Eli pelipaikkakohtainen juoksutekniikkavalmennus on koko jalkapallovalmennuksen ydin. Minä olen tähän saakka uskonut, että se olisi ollut pikemminkin pelin opettaminen. Kertokaa lisää, jotta me asiaan vihkiytymättömät pääsemme myös ytimeen.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #4678 : 15.11.2019 klo 11:45:33

Niin, eihän pikajuoksutekniikan opettelu ole mikään jalkapallotaitojen oppimisen kulmakivi, mutta se voi opettaa pelaajalle tapoja liikkua nopeasti ja tehokkaasti kentällä. Ehkä parempi termi olisi pikajuoksuharjoittelu, eli tehdään harjoitteita joita pikajuoksijat ja muut yleisurheilijat tekevät, joilla opitaan tiettyjä liikkumisen perusasioita. Kun nuo asiat opitaan, niin liikkuminen kentällä ei näytä sellaiselta kuin Litmasella, vaikka olisikin "lajinomaista".

On. Jopa pelipaikkakohtaista. Oikeastaan se on kaiken ydin.

Ymmärretäänköhän me nyt juoksutekniikkavalmennus ihan samalla tavalla? Voitko antaa jonkun esimerkin mitä olisi vaikka laitapakin pelipaikkakohtainen juoksutekniikkavalmennus? Löytyykö jotain kirjallista materiaalia tai youtube-linkkiä? Luulisi ainakin löytyvän, jos tämä kerran on "kaiken ydin".
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #4679 : 15.11.2019 klo 14:48:24

Minä olen nähnyt ja käyttänyt mm. juoksuvalmentajia, jotka ovat itsekin olleet myös futareita ja ne treenit olivat hyviä ja hyödyllisiä,ei kiinnitetty huomiota esim. peukalon asentoon (sitäkin olen nähnyt ja siksi myöhemmin käytin vain sellaisia muiden lajien valmentajia, jotka ymmärsivät myös jalkapalloa ja sen lajivaatimuksia...).

Ollessani vielä suunnittelemassa lapsille ohjelmaa, käytin muutaman vuoden talvisaikaan juoksutekniikan valmentajana entistä keskimatkojen huippujuoksijaa, joka oli lastensa harrastuksen takia kiinnostunut siitä, miten futaaja juoksee. Niillä, jotka niitä treenejä kävivät läpi, näkyy vaikutus tässä aikuisiän kynnykselläkin.

Tässähän on kaksi pääpointtia: siinä mielessä hyvän ja vaivattoman tekniikan opettelu, että vältetään loukkaantumisia ja toisaalta sitten liikkuminen pelissä eli mm. painopiste, askeltiheys, temponvaihto jne jne. Ekassa pointissa voi auttaa tarpeeksi avarakatseinen pikajuoksuvalmentaja, mutta loppu vaatisikin sitten jonkinlaista  futisosaamista ja kun kysyntä on pientä, ei niitä valmentajiakaan liikaa liene.

Mun mielestä kuitenkin fysiikka ja juoksu olisivat helpoimpia keinoja paitsi parantaa kansanterveyttä myös nostaa pelaamisen yleistä tasoa. Myös niillä vähän myöhemmin mukaan tulleilla pelaajilla.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4680 : 18.11.2019 klo 09:49:02

Toivottavasti EM-kisoihin pääseminen ei anna liiallista tyytyväisyyden tunnetta juniorijalkapalloon vaan pikemminkin vielä isomman vaihteen päälle. Minusta kisoihin pääsy on ollut hienoa, mutta hyvin ohuella materiaalilla tehty juttu, jossa pari avainloukkaantumista olisi voinut sortaa koko korttitalon.

Minusta ryhtiliikkeen on jatkuttava, kilpailullisuutta ja urheilullisuutta yhä lisättävä, jotta voidaan saavuttaa tilanne, jossa kaikissa karsinnoissa taistellaan onnistumisesta tosissaan. Tarvitaan yhä kulttuurin muutosta, valmennusmetodien kirkastamista ja kovaa ruohonjuuritason tavoitteellisen pelaamisen mahdollistavaa työtä. Tämä ei ollut mielestäni mikään kaikkipelaa-ideologian synninpäästö vaan osoitus siitä, että suomalaisella pelaajamateriaalilla voidaan päästä pitkälle vaikka systeemi kuinka yrittää sitä estää.

Meillä on mahdollisuudet vaikka mihin kunhan asiaa ei puuhastelun kulttuurilla torpedoida. Nyt on otollinen hetki tehdä jalkapallosta urheilulaji Suomessa.
drone

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat


Vastaus #4681 : 18.11.2019 klo 11:35:56

Nyt on otollinen hetki tehdä jalkapallosta YKKÖSurheilulaji Suomessa.

E: Pieni korjaus. :)
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #4682 : 19.11.2019 klo 11:27:25

On. Jopa pelipaikkakohtaista. Oikeastaan se on kaiken ydin.

Ymmärretäänköhän me nyt juoksutekniikkavalmennus ihan samalla tavalla? Voitko antaa jonkun esimerkin mitä olisi vaikka laitapakin pelipaikkakohtainen juoksutekniikkavalmennus? Löytyykö jotain kirjallista materiaalia tai youtube-linkkiä? Luulisi ainakin löytyvän, jos tämä kerran on "kaiken ydin".

Voisiko pallojalassa vastata tähän kysymykseen? Mulle ainakin jäi epäselväksi mitä tuo nyt tarkoittaa.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4683 : 23.11.2019 klo 23:21:20

Ymmärretäänköhän me nyt juoksutekniikkavalmennus ihan samalla tavalla? Voitko antaa jonkun esimerkin mitä olisi vaikka laitapakin pelipaikkakohtainen juoksutekniikkavalmennus? Löytyykö jotain kirjallista materiaalia tai youtube-linkkiä? Luulisi ainakin löytyvän, jos tämä kerran on "kaiken ydin".


Voisiko pallojalassa vastata tähän kysymykseen? Mulle ainakin jäi epäselväksi mitä tuo nyt tarkoittaa.
Ensinnäkin vaikka jalkapallossa juostaan niin ennen kaikkea kyse on tarkoituksenmukaisesta liikkumisesta, joka on hyvinkin pelipaikkakohtaista, jos vaikka ääripäinä ovat maalivahti ja keskushyökkääjä.
Kun pilkotaan liikkumista osiin niin päästään askelluksiin ja siihen mikä on missäkin tilanteessa ideaali tapa liikkua. Josta päästään siihen, että futiksessa askelluksen lisäksi on taktinen ja fyysinen ulottuvuus.
Esimerkiksi hyökkääjän kaariliike vaatii oikean askelluksen, ajoituksen ja taktisesti oikean suunnan.
Esimerkkejä on tullut vastaan lukuisissa seminaareissa viimeksi Valenciassa norjalainen spesialisti näytti videolta virheellisiä tapoja puolustaa ja sitten miten korjataan. Nimenomaan liittyen juoksuun/liikkumiseen. Arsenalin Lucassen, joka oli vahva tekijä saksan uudessa nousussa näitä on näyttänyt livenä.
Bielsa opettaa viidellä tavalla irtautumista vastustajasta. Siinäkin askellukset ym mukana.
Kiersin 3kk Espanjaa ja Portugalia parhaimmillaan futista yli 12 tuntia päivässä. Sieltä ne elementit on löytyneet.
Askellus harjoitteet aloitetaan jo 4-5 vuotiaina. Aika kömpelöitä ne näyttävät, mutta askeleen korkeus lähtee oikealle tolalle.
Kommentoin alunperin sitä, että juoksutekniikka pikajuoksussa tai jalkapallossa on kaksi eri asiaa. Jalkapallossa sitten löytyy loputon määrä nyansseja joita kehittämällä saavat kilpailuetua. Näiden löytäminen vaatii usein tilanteiden katsomista hidastettuna.
Valmennusmenetelmät vaihtelevat maittain ja voikin seurata miten eri tavalla keskimäärin espanjalainen, portugalilainen tai englantilainen pelaaja liikkuu.
Moisander, Italian aikana, kertoi miten toppareille opetettiin oikeanlainen askellus.
Kaiken ydin on siis yksityiskohdissa ja siinä, että aina voidaan parantaa ja kehittää harjoitteita ja metodeja.
« Viimeksi muokattu: 23.11.2019 klo 23:24:27 kirjoittanut pallojalassa »
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #4684 : 26.11.2019 klo 16:18:40

Noniin, eli me puhutaan aika lailla eri asioista. Ei pikajuoksuvalmennuksella tietenkään ole mitään annettavaa tuollaisiin jalkapallospesifisiin askelluksiin. Sen sijaan pikajuoksuvalmennuksella voidaan opettaa miten ryhti, lantion asento, nilkan kimmoisuuden hyödyntäminen, askeleen kontakti maahan painopisteen alla, jne. vaikuttaa liikkumiseen ja tehdä liikkumisesta räjähtävämpää ja taloudellisempaa. Ja pikajuoksuharjoittelu jo itsessään on paras tapa nopeusominaisuuksien kehittämiseen.

Kuka vaan pystyy eri jalkapalloilijoiden liikkumista katsomalla huomaamaan, että juoksutyylit voi olla aika erilaisiakin. Joistakin näkee jo ihan suoraan, että ryhti/asento on huono ja liikkuminen on tehotonta ja paremmalla juoksutekniikalla pelaaja olisi kentällä nopeampi. Tuon asian parantamiseen ei auta pelipaikkakohtaisesti taktisesti oikeanlaisen liikkumisen opettelu.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4685 : 26.11.2019 klo 17:27:58

I rest my case.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4686 : 28.11.2019 klo 01:39:50

Ruotsissa akatemioiden kärkipaikkoja pitävät seurat joissa on todela tiukat tasojoukkueet ja kärjessä seura jolla on vain yksi joukkue per ikäluokka: http://fotbolltransfers.com/site/news/105473 Malmö siis.

Samaan aikaan toki sitten jostain saa lukea miten Ruotsissa on "pehmeät arvot" ja "kaikki pelaa". Kuitenkin tämänkin tilaston mukaan Ruotsissakin parhaat pelaajat tulevat seuroista missä on kova kilpailu.
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4687 : 28.11.2019 klo 08:22:23

Malmö
Vi har i några år haft breda trupper där vi prioriterat utveckling, ibland på bekostnad på resultaten, och det är det som slår igenom nu, säger Per Ågren, MFF:s sportchef på ungdomsidan, till hemsidan och fortsätter

Seuraavana Bromma joka oli ainakin jokin vuosi sitten Euroopan suurin junnuseura.

Sitten kannattaa lukea akatemioiden pisteytys kriteerit.
« Viimeksi muokattu: 28.11.2019 klo 08:27:47 kirjoittanut pallojalassa »
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4688 : 28.11.2019 klo 12:22:47

Malmö
Vi har i några år haft breda trupper där vi prioriterat utveckling, ibland på bekostnad på resultaten, och det är det som slår igenom nu, säger Per Ågren, MFF:s sportchef på ungdomsidan, till hemsidan och fortsätter

Seuraavana Bromma joka oli ainakin jokin vuosi sitten Euroopan suurin junnuseura.

Sitten kannattaa lukea akatemioiden pisteytys kriteerit.

Ja kannattaa myös tutustua noiden toimintaan, käydä ehkä jopa pelaamassa noita vastaan. Eli tosiaan Malmöllä on jokaisessa ikäluokassa vain yksi ryhmä. Esim. U10 vaiheessa ryhmän koko on noin 9-11 pelaajaa. Bromma on Euroopan suurin junnuseura, mutta tosiaan siellä siis mennään niin että siellä on superpienet ryhmät ja ryhmiä on per ikäluokka riippuen missä vaiheessa ollaan 10-30 joukkuetta. Näistä ensimmäiset 3-5 ovat tasoryhmiä. Eli Bromma 1 on Bromman paras ryhmä, Bromma 2 toiseksi paras ryhmä ja sitten vielä pari noiden takana tulevaa ovat ns. haaste-ryhmiä. Sen jälkeen loput sitten ovat muuten kuin tasoissa.

Se miten Bromma on uudistanut toimintaansa viime vuosina on se että ovat ns. myöhäisin syntyneille perustaneet oman ryhmänsä. Erittäin fiksua toimintaan ja tuolla massalla saavat hyvän ryhmän siihenkin. Samalla koska tosiaan sielläkin U10 vaiheen parhaasta ryhmässä on 9-10 pelaajaa niin isosti painottuu fyysiset ominaisuudet.

Eli johtotähtinä on kaksi seuraa joissa on todella kova kilpailu päästä edes noihin ryhmiin mukaan, puhumattakaan pysyä niissä. Kriteerit toki painottaa muitakin asioita kuin vain "menestystä" mikä on hyvä asia.
hansel

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #4689 : 28.11.2019 klo 13:28:09

ohi aiheen mutta... löytyykö amazonin pep guardiolasta ja man citystä kertovaa All or nothing dokkaria youtubesta?
Vai pitääkö katsoa prime videon kautta?
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4690 : 28.11.2019 klo 17:06:27

Lainaus
Malmöllä on jokaisessa ikäluokassa vain yksi ryhmä. Esim. U10 vaiheessa ryhmän koko on noin 9-11 pelaajaa

Ja tätäkö pitäisi ihannoida?

Ainakaan Suomessa ei ole yhtään seuraa, jossa tämä olisi vaihtoehto.

Toki olisi kiva ottaa selvää kuinka pitkillä soppareilla U10 pelaajat ovat kiinnitetty. Jos kehitystä ei tapahdu niin jalostetaan ryhmää vaihtamalla tarvittaessa pelaaja(t).

Kun ryhmä koko on näin pieni niin lopulta ne jotka liittyvät myöhemmin mukaan menestyvät parhaiten. Näin esimerkiksi Saksassa. Kuitenkin jos Malmön pelaajista joku menestyy niin kehutaan systeemiä.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4691 : 28.11.2019 klo 17:56:58

Ja tätäkö pitäisi ihannoida?

Ainakaan Suomessa ei ole yhtään seuraa, jossa tämä olisi vaihtoehto.

Toki olisi kiva ottaa selvää kuinka pitkillä soppareilla U10 pelaajat ovat kiinnitetty. Jos kehitystä ei tapahdu niin jalostetaan ryhmää vaihtamalla tarvittaessa pelaaja(t).

Kun ryhmä koko on näin pieni niin lopulta ne jotka liittyvät myöhemmin mukaan menestyvät parhaiten. Näin esimerkiksi Saksassa. Kuitenkin jos Malmön pelaajista joku menestyy niin kehutaan systeemiä.


Itseasiassa Saksassakin U14-15 vaiheessa ns. eliitti akatemioissa oli jo yli 50% pelaajista jotka lopulta "pääsivät lävitse". U10-11 vaiheessa jo n. 20% pelaajista on ns. "Eliiti akatemioissa" joista tulee Bundesliiga 1 tai Bundesliiga 2 pelaajia(Bundesliiga 2 vähän ylitse 20% ja Bundesliiga 1 vähän alle 20%). Eli 80% tulee enää muualta, U12-13 vaiheessa tuo on jo 40%.

Missään en sanonut että sitä pitäisi mitenkään erityisesti ihannoida, vaan ainoastaan totesin mikä totuus on Ruotsissa, kun täälläkin saanut lukea siitä miten Ruotsissa ei ole tasoryhmiä, ei joukkueita, jne. Todellisuudessahan siellä palloliitto on mennyt Suomen vanhaan "kaikki pelaa" malliin, mutta seurat taas vetävät ihan omaa linjaansa.

En sano missään että mikä on ihannoitavaa tai mikä on oikea malli, mutta on hyvä tiedostaa miten asiat oikeasti menevät maailmalla. Kilpailu on kovaa ja jatkuvaa. Suomalaiselle pelaajalle on tämä se vaikein asia(temmon lisäksi) sopeutua kun menee maailmalle. Täällä kun ei saa kilpailla missään tai mistään. Samalla vielä ns. tähtipelaajat pääsevät Suomessa aivan liian helpolla. Niin kauan kun Suomessa puhutaan näistä "Espanjassa on reenit vain 3 kertaa viikossa, joten meille riittää 2" tai "mitä enemmän on lajeja mitä harrastaa sitä parempi futaaja tulee", niin mitään edistystä ei tapahdu. Kun nyt Saksan otit esiin. niin muistutan Sakasta tämän: https://www.eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/ missä puhutaan mm.:

"Maajoukkuepelaajilla ja 1st Bundesliigapelaajilla oli amatöörejä enemmän omatoimista jalkapallon pelaamista lapsuusvaiheessa. Ohjatun jalkapalloharjoittelun määrässä oli eroja vasta 15 ikävuoden jälkeen, jolloin maajoukkuepelaajat ja etenkin 1st Bundesliigapelaajat harjoittelivat enemmän jalkapalloa ohjatusti."

Ja "Maajoukkuepelaajilla oli nuoruusvaiheessa enemmän muiden lajien harjoittelua kuin amatööreillä ja 1st Bundesliigapelaajilla. Muiden lajien harjoitusmäärät olivat kuitenkin pieniä verrattuna jalkapallon harjoitusmääriin. Jalkapalloa omatoimisesti ja ohjatusti harjoiteltiin 15–18 vuoden iässä keskimäärin 350 kertaa vuodessa kun taas muita lajeja omatoimisesti ja ohjatusti harjoiteltiin vastaavassa iässä keskimäärin 60 kertaa vuodessa."

Kun asiaa on tutkittu paljon, niin olisi hienoa jos tällä(kin) foorumilla lopetettaisiin paskan jauhanta ja keskityttäisiin olennaisiin kysymyksiin. Nämä ovat mielestäni:

1) Miten taata ympärivuotisesti riittävät olosuhteet harjoitella jalkapalloa koko maassa(ei vain pk-seutu)-> jokaiselle pelaajalle mahdollisuus omatoimiseen ja joukkueharjoitteluun ympärivuotisesti
2) Miten taata riittävän hyvä valmennus ympäri Suomen riippumatta seurasta missä aloitat-> meidän pitäisi saada ruohonjuuritasolle aloittavat ikäluokat toimimaan kaikissa seuroissa riittävän hyvin (harjoituksiin riittävä määrä pallokosketuksia, mieluiten oikealla tekniikalla ja riittävä tempo)
3) Miten takaamme että pelaajat liikkuvat ja urheilevat monipuolisesti (tässä korostan liikkumista muuten kuin ohjatussa ympäristössä-> kuinka paljon lapsi istuu autossa)
4) Miten takaamme pelaajalle sopivan haasteen eri kehitysvaiheissa (Suomi on pieni maa, meillä on vähän pelaajia suhteessa muuhun maailmaan-> meidän pitää pystyä tukemaan mahdollisimman paljon kaikkia innokkaita pelaajia). Suomi voisi saada kilpailuetua sillä että meillä huomioitaisiin paremmin esim. fyysisesti kehityksessä jäljessä olevat tai myöhemmin syntyneet pelaajat
5) Miten pystymme kasvattamaan pelaajaa kokonaisvaltaisesti kohti huippua-> meidän parhaat pelaajat pääsevät liian helpolla-> miten saada riittävä haaste heille
6) Miten saada kaikkiin seuroihin ymmärrys siitä että tavoite on kehittää pelaajia ei voittaa yksittäisiä otteluita/turnauksia-> pelaajilla selkeä polku eri vaiheissa eri seuroissa
7) Miten pystyisimme taloudellisesti tukemaan urheilullisesti lahjakkaita ja innokkaita pelaajia jotta emme menetä näitä kustannusten takia
8) Miten saamme perheet ymmärtämään että mitä vaaditaan jos huipulle halutaan-> riittävä tuki pelaajalle(samalla riittävä jalat maassa mentaliteetti)
9) Mitä asioita haluamme meidän pelaajien osaavan kun tulevat aikuisiksi. Mitkä ovat ne "suomalaisen pelaajan" asiat. Esim. hyvä joukkuehenki, riittävän hyvät tekniset ominaisuudet, riittävän hyvä pelinymmärtäjä ja hyvä urheilija. Nyt meillä näistä ei täyty kuin ehkä tuo ensimmäinen. Olemme teknisesti, fyysisesti ja varsinkin pelikäsityksellisesti valtavasti jäljessä huippumaita. Ja koskaan emme pysty tuottamaan valtavaa määrää pelaajia jotka ovat kv-tasolla riittävän hyivä, mutta silti voisimme nostaa määrää nykyisestä selvästi
10) Miten saada seurat oikeasti tekemään yhteistyötä-> isommat seurat jakamaan tietoa ja pienemmät ottamaan sitä vastaan sekä soveltamaan. Nyt helposti isommat voivat sitä pantata(mitä meillä tehdään) tai jos jakavat, niin pienten reaktio on "no ei meillä voi noin tehdä, kun me ollaan ihan erilainen seura".

 
Sivuja: 1 ... 187 [188]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines