Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Sokrateen puskumaali]

Toivottavasti EM-kisoihin pääseminen ei anna liiallista tyytyväisyyden tunnetta juniorijalkapalloon vaan pikemminkin vielä isomman vaihteen päälle. Minusta kisoihin pääsy on ollut hienoa, mutta hyvin ohuella materiaalilla tehty juttu, jossa pari avainloukkaantumista olisi voinut sortaa koko korttitalon.

Minusta ryhtiliikkeen on jatkuttava, kilpailullisuutta ja urheilullisuutta yhä lisättävä, jotta voidaan saavuttaa tilanne, jossa kaikissa karsinnoissa taistellaan onnistumisesta tosissaan. Tarvitaan yhä kulttuurin muutosta, valmennusmetodien kirkastamista ja kovaa ruohonjuuritason tavoitteellisen pelaamisen mahdollistavaa työtä. Tämä ei ollut mielestäni mikään kaikkipelaa-ideologian synninpäästö vaan osoitus siitä, että suomalaisella pelaajamateriaalilla voidaan päästä pitkälle vaikka systeemi kuinka yrittää sitä estää.

Meillä on mahdollisuudet vaikka mihin kunhan asiaa ei puuhastelun kulttuurilla torpedoida. Nyt on otollinen hetki tehdä jalkapallosta urheilulaji Suomessa.

[drone]

Nyt on otollinen hetki tehdä jalkapallosta YKKÖSurheilulaji Suomessa.

E: Pieni korjaus.

[Sportacus]

On. Jopa pelipaikkakohtaista. Oikeastaan se on kaiken ydin.

Ymmärretäänköhän me nyt juoksutekniikkavalmennus ihan samalla tavalla? Voitko antaa jonkun esimerkin mitä olisi vaikka laitapakin pelipaikkakohtainen juoksutekniikkavalmennus? Löytyykö jotain kirjallista materiaalia tai youtube-linkkiä? Luulisi ainakin löytyvän, jos tämä kerran on "kaiken ydin".

Voisiko pallojalassa vastata tähän kysymykseen? Mulle ainakin jäi epäselväksi mitä tuo nyt tarkoittaa.

[pallojalassa]

Ymmärretäänköhän me nyt juoksutekniikkavalmennus ihan samalla tavalla? Voitko antaa jonkun esimerkin mitä olisi vaikka laitapakin pelipaikkakohtainen juoksutekniikkavalmennus? Löytyykö jotain kirjallista materiaalia tai youtube-linkkiä? Luulisi ainakin löytyvän, jos tämä kerran on "kaiken ydin".


Voisiko pallojalassa vastata tähän kysymykseen? Mulle ainakin jäi epäselväksi mitä tuo nyt tarkoittaa.

Ensinnäkin vaikka jalkapallossa juostaan niin ennen kaikkea kyse on tarkoituksenmukaisesta liikkumisesta, joka on hyvinkin pelipaikkakohtaista, jos vaikka ääripäinä ovat maalivahti ja keskushyökkääjä.
Kun pilkotaan liikkumista osiin niin päästään askelluksiin ja siihen mikä on missäkin tilanteessa ideaali tapa liikkua. Josta päästään siihen, että futiksessa askelluksen lisäksi on taktinen ja fyysinen ulottuvuus.
Esimerkiksi hyökkääjän kaariliike vaatii oikean askelluksen, ajoituksen ja taktisesti oikean suunnan.
Esimerkkejä on tullut vastaan lukuisissa seminaareissa viimeksi Valenciassa norjalainen spesialisti näytti videolta virheellisiä tapoja puolustaa ja sitten miten korjataan. Nimenomaan liittyen juoksuun/liikkumiseen. Arsenalin Lucassen, joka oli vahva tekijä saksan uudessa nousussa näitä on näyttänyt livenä.
Bielsa opettaa viidellä tavalla irtautumista vastustajasta. Siinäkin askellukset ym mukana.
Kiersin 3kk Espanjaa ja Portugalia parhaimmillaan futista yli 12 tuntia päivässä. Sieltä ne elementit on löytyneet.
Askellus harjoitteet aloitetaan jo 4-5 vuotiaina. Aika kömpelöitä ne näyttävät, mutta askeleen korkeus lähtee oikealle tolalle.
Kommentoin alunperin sitä, että juoksutekniikka pikajuoksussa tai jalkapallossa on kaksi eri asiaa. Jalkapallossa sitten löytyy loputon määrä nyansseja joita kehittämällä saavat kilpailuetua. Näiden löytäminen vaatii usein tilanteiden katsomista hidastettuna.
Valmennusmenetelmät vaihtelevat maittain ja voikin seurata miten eri tavalla keskimäärin espanjalainen, portugalilainen tai englantilainen pelaaja liikkuu.
Moisander, Italian aikana, kertoi miten toppareille opetettiin oikeanlainen askellus.
Kaiken ydin on siis yksityiskohdissa ja siinä, että aina voidaan parantaa ja kehittää harjoitteita ja metodeja.

[Sportacus]

Noniin, eli me puhutaan aika lailla eri asioista. Ei pikajuoksuvalmennuksella tietenkään ole mitään annettavaa tuollaisiin jalkapallospesifisiin askelluksiin. Sen sijaan pikajuoksuvalmennuksella voidaan opettaa miten ryhti, lantion asento, nilkan kimmoisuuden hyödyntäminen, askeleen kontakti maahan painopisteen alla, jne. vaikuttaa liikkumiseen ja tehdä liikkumisesta räjähtävämpää ja taloudellisempaa. Ja pikajuoksuharjoittelu jo itsessään on paras tapa nopeusominaisuuksien kehittämiseen.

Kuka vaan pystyy eri jalkapalloilijoiden liikkumista katsomalla huomaamaan, että juoksutyylit voi olla aika erilaisiakin. Joistakin näkee jo ihan suoraan, että ryhti/asento on huono ja liikkuminen on tehotonta ja paremmalla juoksutekniikalla pelaaja olisi kentällä nopeampi. Tuon asian parantamiseen ei auta pelipaikkakohtaisesti taktisesti oikeanlaisen liikkumisen opettelu.

[pallojalassa]

I rest my case.

[Jortsukka]

Ruotsissa akatemioiden kärkipaikkoja pitävät seurat joissa on todela tiukat tasojoukkueet ja kärjessä seura jolla on vain yksi joukkue per ikäluokka: http://fotbolltransfers.com/site/news/105473 Malmö siis.

Samaan aikaan toki sitten jostain saa lukea miten Ruotsissa on "pehmeät arvot" ja "kaikki pelaa". Kuitenkin tämänkin tilaston mukaan Ruotsissakin parhaat pelaajat tulevat seuroista missä on kova kilpailu.

[pallojalassa]

Malmö
Vi har i några år haft breda trupper där vi prioriterat utveckling, ibland på bekostnad på resultaten, och det är det som slår igenom nu, säger Per Ågren, MFF:s sportchef på ungdomsidan, till hemsidan och fortsätter

Seuraavana Bromma joka oli ainakin jokin vuosi sitten Euroopan suurin junnuseura.

Sitten kannattaa lukea akatemioiden pisteytys kriteerit.

[Jortsukka]

Malmö
Vi har i några år haft breda trupper där vi prioriterat utveckling, ibland på bekostnad på resultaten, och det är det som slår igenom nu, säger Per Ågren, MFF:s sportchef på ungdomsidan, till hemsidan och fortsätter

Seuraavana Bromma joka oli ainakin jokin vuosi sitten Euroopan suurin junnuseura.

Sitten kannattaa lukea akatemioiden pisteytys kriteerit.

Ja kannattaa myös tutustua noiden toimintaan, käydä ehkä jopa pelaamassa noita vastaan. Eli tosiaan Malmöllä on jokaisessa ikäluokassa vain yksi ryhmä. Esim. U10 vaiheessa ryhmän koko on noin 9-11 pelaajaa. Bromma on Euroopan suurin junnuseura, mutta tosiaan siellä siis mennään niin että siellä on superpienet ryhmät ja ryhmiä on per ikäluokka riippuen missä vaiheessa ollaan 10-30 joukkuetta. Näistä ensimmäiset 3-5 ovat tasoryhmiä. Eli Bromma 1 on Bromman paras ryhmä, Bromma 2 toiseksi paras ryhmä ja sitten vielä pari noiden takana tulevaa ovat ns. haaste-ryhmiä. Sen jälkeen loput sitten ovat muuten kuin tasoissa.

Se miten Bromma on uudistanut toimintaansa viime vuosina on se että ovat ns. myöhäisin syntyneille perustaneet oman ryhmänsä. Erittäin fiksua toimintaan ja tuolla massalla saavat hyvän ryhmän siihenkin. Samalla koska tosiaan sielläkin U10 vaiheen parhaasta ryhmässä on 9-10 pelaajaa niin isosti painottuu fyysiset ominaisuudet.

Eli johtotähtinä on kaksi seuraa joissa on todella kova kilpailu päästä edes noihin ryhmiin mukaan, puhumattakaan pysyä niissä. Kriteerit toki painottaa muitakin asioita kuin vain "menestystä" mikä on hyvä asia.

[hansel]

ohi aiheen mutta... löytyykö amazonin pep guardiolasta ja man citystä kertovaa All or nothing dokkaria youtubesta?
Vai pitääkö katsoa prime videon kautta?

[pallojalassa]

Malmöllä on jokaisessa ikäluokassa vain yksi ryhmä. Esim. U10 vaiheessa ryhmän koko on noin 9-11 pelaajaa

Ja tätäkö pitäisi ihannoida?

Ainakaan Suomessa ei ole yhtään seuraa, jossa tämä olisi vaihtoehto.

Toki olisi kiva ottaa selvää kuinka pitkillä soppareilla U10 pelaajat ovat kiinnitetty. Jos kehitystä ei tapahdu niin jalostetaan ryhmää vaihtamalla tarvittaessa pelaaja(t).

Kun ryhmä koko on näin pieni niin lopulta ne jotka liittyvät myöhemmin mukaan menestyvät parhaiten. Näin esimerkiksi Saksassa. Kuitenkin jos Malmön pelaajista joku menestyy niin kehutaan systeemiä.

[Jortsukka]

Ja tätäkö pitäisi ihannoida?

Ainakaan Suomessa ei ole yhtään seuraa, jossa tämä olisi vaihtoehto.

Toki olisi kiva ottaa selvää kuinka pitkillä soppareilla U10 pelaajat ovat kiinnitetty. Jos kehitystä ei tapahdu niin jalostetaan ryhmää vaihtamalla tarvittaessa pelaaja(t).

Kun ryhmä koko on näin pieni niin lopulta ne jotka liittyvät myöhemmin mukaan menestyvät parhaiten. Näin esimerkiksi Saksassa. Kuitenkin jos Malmön pelaajista joku menestyy niin kehutaan systeemiä.

Itseasiassa Saksassakin U14-15 vaiheessa ns. eliitti akatemioissa oli jo yli 50% pelaajista jotka lopulta "pääsivät lävitse". U10-11 vaiheessa jo n. 20% pelaajista on ns. "Eliiti akatemioissa" joista tulee Bundesliiga 1 tai Bundesliiga 2 pelaajia(Bundesliiga 2 vähän ylitse 20% ja Bundesliiga 1 vähän alle 20%). Eli 80% tulee enää muualta, U12-13 vaiheessa tuo on jo 40%.

Missään en sanonut että sitä pitäisi mitenkään erityisesti ihannoida, vaan ainoastaan totesin mikä totuus on Ruotsissa, kun täälläkin saanut lukea siitä miten Ruotsissa ei ole tasoryhmiä, ei joukkueita, jne. Todellisuudessahan siellä palloliitto on mennyt Suomen vanhaan "kaikki pelaa" malliin, mutta seurat taas vetävät ihan omaa linjaansa.

En sano missään että mikä on ihannoitavaa tai mikä on oikea malli, mutta on hyvä tiedostaa miten asiat oikeasti menevät maailmalla. Kilpailu on kovaa ja jatkuvaa. Suomalaiselle pelaajalle on tämä se vaikein asia(temmon lisäksi) sopeutua kun menee maailmalle. Täällä kun ei saa kilpailla missään tai mistään. Samalla vielä ns. tähtipelaajat pääsevät Suomessa aivan liian helpolla. Niin kauan kun Suomessa puhutaan näistä "Espanjassa on reenit vain 3 kertaa viikossa, joten meille riittää 2" tai "mitä enemmän on lajeja mitä harrastaa sitä parempi futaaja tulee", niin mitään edistystä ei tapahdu. Kun nyt Saksan otit esiin. niin muistutan Sakasta tämän: https://www.eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/ missä puhutaan mm.:

"Maajoukkuepelaajilla ja 1st Bundesliigapelaajilla oli amatöörejä enemmän omatoimista jalkapallon pelaamista lapsuusvaiheessa. Ohjatun jalkapalloharjoittelun määrässä oli eroja vasta 15 ikävuoden jälkeen, jolloin maajoukkuepelaajat ja etenkin 1st Bundesliigapelaajat harjoittelivat enemmän jalkapalloa ohjatusti."

Ja "Maajoukkuepelaajilla oli nuoruusvaiheessa enemmän muiden lajien harjoittelua kuin amatööreillä ja 1st Bundesliigapelaajilla. Muiden lajien harjoitusmäärät olivat kuitenkin pieniä verrattuna jalkapallon harjoitusmääriin. Jalkapalloa omatoimisesti ja ohjatusti harjoiteltiin 15–18 vuoden iässä keskimäärin 350 kertaa vuodessa kun taas muita lajeja omatoimisesti ja ohjatusti harjoiteltiin vastaavassa iässä keskimäärin 60 kertaa vuodessa."

Kun asiaa on tutkittu paljon, niin olisi hienoa jos tällä(kin) foorumilla lopetettaisiin paskan jauhanta ja keskityttäisiin olennaisiin kysymyksiin. Nämä ovat mielestäni:

1) Miten taata ympärivuotisesti riittävät olosuhteet harjoitella jalkapalloa koko maassa(ei vain pk-seutu)-> jokaiselle pelaajalle mahdollisuus omatoimiseen ja joukkueharjoitteluun ympärivuotisesti
2) Miten taata riittävän hyvä valmennus ympäri Suomen riippumatta seurasta missä aloitat-> meidän pitäisi saada ruohonjuuritasolle aloittavat ikäluokat toimimaan kaikissa seuroissa riittävän hyvin (harjoituksiin riittävä määrä pallokosketuksia, mieluiten oikealla tekniikalla ja riittävä tempo)
3) Miten takaamme että pelaajat liikkuvat ja urheilevat monipuolisesti (tässä korostan liikkumista muuten kuin ohjatussa ympäristössä-> kuinka paljon lapsi istuu autossa)
4) Miten takaamme pelaajalle sopivan haasteen eri kehitysvaiheissa (Suomi on pieni maa, meillä on vähän pelaajia suhteessa muuhun maailmaan-> meidän pitää pystyä tukemaan mahdollisimman paljon kaikkia innokkaita pelaajia). Suomi voisi saada kilpailuetua sillä että meillä huomioitaisiin paremmin esim. fyysisesti kehityksessä jäljessä olevat tai myöhemmin syntyneet pelaajat
5) Miten pystymme kasvattamaan pelaajaa kokonaisvaltaisesti kohti huippua-> meidän parhaat pelaajat pääsevät liian helpolla-> miten saada riittävä haaste heille
6) Miten saada kaikkiin seuroihin ymmärrys siitä että tavoite on kehittää pelaajia ei voittaa yksittäisiä otteluita/turnauksia-> pelaajilla selkeä polku eri vaiheissa eri seuroissa
7) Miten pystyisimme taloudellisesti tukemaan urheilullisesti lahjakkaita ja innokkaita pelaajia jotta emme menetä näitä kustannusten takia
Miten saamme perheet ymmärtämään että mitä vaaditaan jos huipulle halutaan-> riittävä tuki pelaajalle(samalla riittävä jalat maassa mentaliteetti)
9) Mitä asioita haluamme meidän pelaajien osaavan kun tulevat aikuisiksi. Mitkä ovat ne "suomalaisen pelaajan" asiat. Esim. hyvä joukkuehenki, riittävän hyvät tekniset ominaisuudet, riittävän hyvä pelinymmärtäjä ja hyvä urheilija. Nyt meillä näistä ei täyty kuin ehkä tuo ensimmäinen. Olemme teknisesti, fyysisesti ja varsinkin pelikäsityksellisesti valtavasti jäljessä huippumaita. Ja koskaan emme pysty tuottamaan valtavaa määrää pelaajia jotka ovat kv-tasolla riittävän hyivä, mutta silti voisimme nostaa määrää nykyisestä selvästi
10) Miten saada seurat oikeasti tekemään yhteistyötä-> isommat seurat jakamaan tietoa ja pienemmät ottamaan sitä vastaan sekä soveltamaan. Nyt helposti isommat voivat sitä pantata(mitä meillä tehdään) tai jos jakavat, niin pienten reaktio on "no ei meillä voi noin tehdä, kun me ollaan ihan erilainen seura".

[Rive11]

Asiaa puhutte mutta ei se ryhtiliike ole vain resursseja. Ongelmaa pahentaa alaa ”suomettavat” valmentajat ja Suomen jalkapalloliiton toiminta. Meille kehityy lisää pelaajasukupolvia joille on uskoteltu että vain fysiikka ja nopeus ratkaisevat. Pelikäsitys ja tempotekniset suoritukset 14-16 vuotiailla ovat meillä valovuosia jäljessä eurooppalaisia kilpasiskoja/-veljiä.. Eli laji on JALKAPALLO ei mitään muuta. Toivon edelläkävijä seuroja löytämään suuntansa vaikka tutustumalla huippuakatemioihin ja heidän harjoitteluun ei kopioda palloliiton valmentajapankin harjoituksia jos taitoa suunnitella harjoituksia löytyy! Resurssit on löydyttävä halleihin omista pusseista ei poliittisilta päättäjiltä. Jos sitä odotetaan niin aika voi käydä pitkäksi.

[koera]

Puhuin joku aika sitten pallollisen pelaajan verbaalista ohjeistusta vastaan kentän laidalta, ja perusteluni herättivät kysymyksiä. Hiljattain ilmestyi tutkimus, jossa tutkittiin pyötätenniksen pelaajien aivoaktiviteettia. Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä oli, että huipputason pelaajilla lähinnä vasemmassa aivopuoliskossa sijaitsevat verbaalis-analyyttiset toiminnot ovat vähemmän aktiivisia suorituksen aikana.

Edellisestä voi päätellä että motorista flow-tilaa voi tosiaan häiritä huutamalla ohjeita kentän laidalta, eli aktivoimalla nuo tietyt vasemman aivopuoliskon alueet. Sama pätee tietysti myös treenikentälle, eli verbaaliset ohjeet tulisi antaa ennen suoritusta, eikä suorituksen aikana. Itse menisin vieläkin pitemmälle väittämällä, että mitä enemmän asiat pystyy selittämään näyttämällä, niin sitä parempi.

https://www.academia.edu/18424272/Motor_skill_failure_or_flow-experience_Functional_brain_asymmetry_and_brain_connectivity_in_elite_and_amateur_table_tennis_players?=view-paper

[Sokrateen puskumaali]

Asiaa puhutte mutta ei se ryhtiliike ole vain resursseja. Ongelmaa pahentaa alaa ”suomettavat” valmentajat ja Suomen jalkapalloliiton toiminta. Meille kehityy lisää pelaajasukupolvia joille on uskoteltu että vain fysiikka ja nopeus ratkaisevat. Pelikäsitys ja tempotekniset suoritukset 14-16 vuotiailla ovat meillä valovuosia jäljessä eurooppalaisia kilpasiskoja/-veljiä.. Eli laji on JALKAPALLO ei mitään muuta. Toivon edelläkävijä seuroja löytämään suuntansa vaikka tutustumalla huippuakatemioihin ja heidän harjoitteluun ei kopioda palloliiton valmentajapankin harjoituksia jos taitoa suunnitella harjoituksia löytyy! Resurssit on löydyttävä halleihin omista pusseista ei poliittisilta päättäjiltä. Jos sitä odotetaan niin aika voi käydä pitkäksi.

Minusta lapsi- tai nuorisopelaajien fyysiset ominaisuudet eivät ole mitenkään erityisen hyvässä kuosissa enkä ole kuullut kenenkään uskottelevan, että nämä ominaisuudet ratkaisisivat. Ehkä pikemminkin juuri päinvastoin meillä on paljon jotka uskottelevat pallotaituruuden olevan aivan ylivertainen asia ja siinä fysiikalle ei anneta oikein mitään roolia.

Suomalaisen pelaajan prototyypistä ei tule nykyään millään tavoin mieleen fyysinen. Ehkä juuri siksi fyysiset pelaajat pärjäävät paremmin kuin vähemmän fyysiset, koska erot ovat niin isoja kun ei olla tätä osa-aluetta harjoitettu kunnolla. Jos fyysinen harjoittelu olisi kunnossa, kaikki pelaajat hyvässä fyysisessä kunnossa, niin ehkä silloin näillä fysiikaltaan paremmilla ei olisi sellaista urheilussa aika tärkeää etua.

Pelikäsityksestä olen samaa mieltä. Minusta tuntuu välillä, että lapset luontaisesti pelaavat tavoilla, jotka muistuttavat jääkiekon lainalaisuuksia eivätkä jalkapallon. Mielestäni näiden pelissä etuja tuovien lainalaisuuksien esittely automaatiotasolle omaksuttavaksi olisi yhtä tärkeää kuin fysiikan ja tekniikan opettaminen. Vaikka varsinaista joukkuetaktiikkaa ei tarvitse opettaa alakouluikäisille hirveästi, niin näiden automaatioiden opettaminen on taas hyvin tärkeää.

Mitä tulee taas tuohon verbaaliseen ohjeistamiseen ja koeran linkkaamaan tutkimukseen, niin toisaalta ymmärrän enkä itse yritä ohjata pelaajia pelin aikana, mutta toisaalta taas mietin, että eiköhän se ole osittain myös kehittävää, että pelaaja joutuu keskittymään pelaamiseensa myös erilaisten verbaalisten ärsyketulvien keskellä. Toki jos kulttuuri on se, että valmentaja antaa yksityiskohtaisia neuvoja kaiken aikaa ja niiden noudattamatta jättämisestä tulee sapiskaa, niin sellainen kehittymisen ilmapiiri ei tunnu hyvältä.

[drone]

Jyväskylän yliopisto on laittanut hakuun jalkapalloiluun erikoistuvan työelämäprofessorin.

Mitä ajatuksia?

Itse ajattelen, että lähtökohtaisesti hyvä aloite. Ennen kaikkea, Suomeen tarvitaan vahva, kotimaiset olosuhteet huomioon ottava jalkapallo-osaaminen, joka seuraa jatkuvasti ja aktiivisesti alan viimeisimpiä trendejä niin taktiikan kuin harjoittelunkin osalta ja poimii sieltä suomalaisille valmentajille parhaat ja sopivimmat toimintamallit. Nämä on saatettava valmentajien käyttöön aina alimmalta ruohonjuuritasolta alkaen.

Tämä on kansainvälisestikin jotain ainutlaatuista ja mahdollinen kilpailuvaltti suhteessa muihin - jos vain kortit osataan pelata oikein. Suomi ei saa tyytyä mihinkään vähäiseen. Rima on asetettava sille tasolle, että ollaan maailman parhaita.

[Sokrateen puskumaali]

Jyväskylän yliopisto on laittanut hakuun jalkapalloiluun erikoistuvan työelämäprofessorin.

Mitä ajatuksia?

Pelkään pahoin, että suomalaisesta akateemisesta kentästä on vaikea löytää sellaista henkilöä, jolla olisi mahdollisuus tuottaa jotain kuvaamasi kaltaista hyötyä. Toivottavasti tehtävään löydetään joku, jolla oikea kompetenssi asiaan ja joka kykenisi sitoutumaan tähän asiaan ainakin tuon 5v periodin.

Jos tuohon pestiin saadaan vaan joku muodollisesti pätevä kansanliikuntaihminen, joka vääntää jalkapalloa vaan enemmän siihen suuntaan, niin sitten se on mielestäni vain haitallinen homma.

[pallojalassa]

Täysin epärealistiset odotukset tämän professuurin merkityksestä. On tiede ja sitten applikaatiot. Lisäksi tämä edellyttää tiimityötä ja oikeanlaista yhteisöä. Joku kirjoitti, että Suomi saa kilpailuetua ja että kyse olisi jostain mullistavasta. No ei todellakaan ole uutta eikä kilpailuetua saada kopioimalla muiden parhaita käytäntöjä.

[MaximTsigalko]

Saa nähdä, että kuinka paljon laskee harrastajamäärät junioreiden puolella korona-viruksen takia jalkapallossakin. Tässä jos vielä tulee useamman kuukauden tauko joukkueharjoittelusta.

[Jortsukka]

Saa nähdä, että kuinka paljon laskee harrastajamäärät junioreiden puolella korona-viruksen takia jalkapallossakin. Tässä jos vielä tulee useamman kuukauden tauko joukkueharjoittelusta.

Kaikki siirtyy urheilusta E-Urheiluun...

[Potkumaali]

Saa nähdä, että kuinka paljon laskee harrastajamäärät junioreiden puolella korona-viruksen takia jalkapallossakin. Tässä jos vielä tulee useamman kuukauden tauko joukkueharjoittelusta.

Miettinyt ihan samaa.  Ne joilla ollut motivaation kanssa ongelmia tippuu nyt pois kelkasta.  
Valmentajien olisi hyvä pitää tällä hetkellä jonkinlaista yhteyttä pelaajiin.  Pojan valmentaja näin tekee.  
Itse uskon että viimeistään kesäkuussa alkaa joukkuetreenit pyörimään.  Ehkä jo aikaisemminkin.

[hansel]

Onko mitään hyviä teknis-taktisen valmentamisen organisoinnin, perioinnin oppaita, mitkä tukisivat tätä nykyaikaa ja trendiä?

[Nooa]

Eli heinäkuun loppuun tuli kielto yleisötilaisuuksista 500 henkilöä.

Miten tämä lasten ja junnujen harrastaminen/harjoittelu nyt tähän linjataan? Eli jos koulut avataan vasta elokuun puolivälissä, niin silloinko voi vasta junnut treenata? Joku palloliitossa sanoi, että treenit seurassa alkavat kun koulut alkaa.

Ongelma on se, ettei palloliittoa kiinnosta yhtään lasten eikä junnujen harjoitteleminen - ei mitään kommentteja, ei mitään kiinnostusta.

Sen sijaan tärkeämpää oli äkkiä saada ammattaiset harjoittelemaan pienryhmiin. Mitä helvettiä! Aikuiset amnattilaiset kyllä pystyisivät omatoimisesti ja itsenäisesti täydellisesti treenaan (jos eivät pysty, niin täytyisi lopettaa). Lapset tarvitsisivat tukea, valmentajia, kavereita ja ryhmää. Törkeää perseilyä palloliitolta!!! Ensiksi lapset treenaan ja sitten vasta aikuiset.

Joku palloliitosta oli perustellut tätä sillä että ammattilaisilla ei ole kontakteja niin paljoa muihin ihmisiin kuin lapsilla. Osoittaa vaan aivan älytöntä ajatuksenkulkua palloliitossa. Eihän lapset ole kuin oman perheen kanssa omassa pihapiirissä kun koulutkin suljettuna. Heillä on taatusti vähemmän kontakteja kuin näillä ammattilaispelaajilla, jotka käyvät kaupassakin päivittäin.
 

[Norppa]

Paljon on nyt kiinni ensi viikon Hetemäen työryhmän raportista ja sen jälkeisistä hallituksen päätöksistä koskien aikaa 13.5. jälkeen. Käytännössä nostetaanko kokoontumisrajaa kymmenestä. Vaikka koulut päätettäisiin avata toukokuun viimeisiksi viikoiksi, niin se ei taida automaattisesti tarkoittaa että kokoontumisrajaa nostettaisiin.

Jotenkin hiukan huolestuttaa, kun keskustelu tästä 10 henkilön rajasta tuntuu liikkuvan vain ravintoloiden ympärillä. En muista missään julkisessa keskustelussa mainitun tästä, että lasten- ja nuorten harrastustoiminta on käytännössä keskeytyksissä. Kai hallituksessa ollaan siitä tietoisia? Kai...

Aika helvetin hurjaa on jos tässä menee yksi kevät ja kesä ilman junioreiden jalkapalloharjoituksia. Se on miljoonia yksittäisiä harjoituskertoja.

[Mendes]

3.5. tehdään seuraavia linjauksia, esimerkiksi sallitaanko yli 10 hengen kokoontumiset. Näin ollen treenaaminen voisi alkaa mahdollisesti jo toukokuussa.