FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
21.01.2021 klo 02:54:06 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 191 [192] 193 ... 195
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 561082 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Kaihlamo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #4775 : 09.05.2020 klo 16:58:32

Tosiasiassa tää on hyvin looginen ja etukäteen ennustettavissa ollut ratkaisu, koska täysimittaisella tekonurmikentällä tuppaa oleen kolme poikkikenttää valmiiksi merkattuina. Myös kaksi ryhmää olisi ollut loogista, koska kentässä on kaksi puoliskoa, mutta tilan hukkakäyttöä.

No suurimmassa osassa kentistä on kyllä 2 poikkikenttää merkattuna. Se että teidän kotikentällä - tai siis sillä kentällä jossa olette sossuilemassa - on tehty poikkeus ja piirretty 3 liian pientä pikkukenttää kahden oikean kokoisen sijasta on täysi poikkeus.

Ja tässä on myös se ongelma, että ei ole olemassa sellaista mitoitusta kenttien koossa kui  2/3 kenttä, mutta monessa paikkaa on 1/2 kenttä eli 8v8-kenttä. Montako ryhmää niissä voi yhtä aikaa treenata? 1/4 ja 10 pelaajaa olisi ollut ylivoimaisesti loogisin ja järkevin ratkaisu ja silti olisi ollut ihan riittävästi tilaa. Sitä tilaa kun olisi ollut riittävästi myös 1/8 jaolla. Tuo 1/3 jako on itseasiassa kaikkein epäloogisin mitoitukseltaan. Itse aion toteuttaa tuota nyt niin, että tilat menee 1/2-kenttä ja 2x1/4-kenttää.
« Viimeksi muokattu: 09.05.2020 klo 17:08:04 kirjoittanut Kaihlamo »
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4776 : 09.05.2020 klo 18:31:03

JOoh kyllähän 4 ryhmää 10 pelaajien suhteen olisi ollut kaikista loogisin. 95% Suomen kentistä missä on pienen kentän rajat on piirretty niin että kentällä on yksi iso kenttä ja kaksi 8vs8 kenttää, niin loogisin olisi ollut 4 ryhmää ja jokaisella se yksi neljännes kentästä. Tuo kolme on epälooginen ja tilan kannalta myös tyhmä. Tulee joko leveydeltä/pituudelta tosi pitkä/leveä ja toisesta suhteesta(X tai Y) tosi pieni. Käytännössä siis kun tuon jakaa kolmeen niin koista tulee joku 33x60, 20x100 tms. Jos kentän jakaisi neljään niin silloin se olisi ollut luokkaa 50x30 tms. Eiköhän tuo olisi ollut sopiva 10 pelaajalle, per pelaaja tilaa noin 150neliötä.
Potkumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4777 : 12.05.2020 klo 20:08:02

Mä kuulin että olis 2,5 vkoa se heinäkuun tauko ja sen aikana toki sais pelata jos molemmat joukkueet niin haluais.




Taidat olla oikeassa.  Sain uutta tietoa siitä että heinäkuussa pelataan sarjaa. Jostain jatkosarjastakin oli jutustelua.  Olisi hyvä jos peleissä olisi jotakin panosta.
HP

Poissa Poissa


Vastaus #4778 : 14.06.2020 klo 23:21:54

Jahas, ensimmäiset harjoituspelit takana u8-joukkueella tällä kaudella. Eteenpäin oltiin menty niissä asioissa, joita oltiin talvi koronataukoon saakka jauhettu. Suojaaminen, kuljettaminen, 1 vs 1 haastaminen ja vähän puolustaminenkin oli ihan ok. Toisaalta nämä teemat tämänpäiväisen perusteella tulevat olemaan vielä piiiiitkän ajan keskiössä.

Melkein 20 vuotta oltu lasten pallopeleissä pää- tai apuvalmentajan tai tjms. roolissa. Nyt toista kautta oman pojan vuoksi futismaailmassa. Harmittanut jo aiemmin ja nyt taas futiksen parissa se, että ei saa tuotua tarpeeksi hyvin vanhempien  ymmärrykseen sitä, miksi hieman itsekkäältäkin näyttävä haastaminen ja rohkea 1vs1 pelaaminen on tärkein opittava asia pienimmillä junnuilla. Taitavia pelaajan alkuja jopa vähän katsotaan kieroon, koska näkyvät kentällä jatkuvana haastamisena ja eteenpäin yrittämisenä.

Toki itselläkin meni asian ymmärtämiseen liki 10 vuotta valmennustaivalta, että miksi jotkut ns. taitavat "sooloilijat" etenevät pitemmälle pelaajapolullaan kuin "valmentajien arvostamat tunnolliset joukkuepelaajat". Salibandyssa ja jääkiekossa tämä näkyi esimerkiksi aiemmin siinä, että kaikki hyvät pallolliset/kiekolliset puolustajat olivat pelanneet valtaosan junnuvuosistaan hyökkääjän paikalla, jossa joutui haastamaan.

Pitäisi varmaan vain kovettaa nahkansa ja  hyväksyä se, että kaikki vain ei ymmärrä tätä. Toisaalta, jos jollakin on vinkkejä tähän asiaan, niin jakakaa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4779 : 15.06.2020 klo 12:25:37

Toki itselläkin meni asian ymmärtämiseen liki 10 vuotta valmennustaivalta, että miksi jotkut ns. taitavat "sooloilijat" etenevät pitemmälle pelaajapolullaan kuin "valmentajien arvostamat tunnolliset joukkuepelaajat". Salibandyssa ja jääkiekossa tämä näkyi esimerkiksi aiemmin siinä, että kaikki hyvät pallolliset/kiekolliset puolustajat olivat pelanneet valtaosan junnuvuosistaan hyökkääjän paikalla, jossa joutui haastamaan.

Pitäisi varmaan vain kovettaa nahkansa ja  hyväksyä se, että kaikki vain ei ymmärrä tätä. Toisaalta, jos jollakin on vinkkejä tähän asiaan, niin jakakaa.

Varmaan olet tehnyt, mutta kannattaa pitää vanhemmille tuosta ihan vanhempainkokous. Eli mitkä ovat tavoitteet ja missä haluat pelaajia kauden aikana kehittää. Samalla se että miksi nämä ja mitä tavoitellaan. Sitten on aina helpompi niille vanhemmille jotka ei halua ymmärtää/eivät ymmärrä voit palata asiaan uudestaan ja sanoa "kuten aiemmin kävin asian niin tavoite on nyt tämä".
gv39

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tuomarit sekä kyläjoukkueet


Vastaus #4780 : 15.06.2020 klo 15:32:21

Futisvanhemman uran tehneenä muutama ajatus, toivottavasti auttaa.

-Pikkujunnujen peli ei ole niin "taktista" kuin vanhemmat sen ehkä kokevat/näkevät. Omakohtaista kokemusta ja ahaa-elämys myöhemmin, kun näki muiden kuin omien lasten peliä, että tuollaista kaaostako se oikeasti oli.
-Minkä ikäisenä sooloilijoita aletaan koulimaan joukkuepelaamiseen? 10 v, 12v, 14 v? Tämän voi kertoa, kun pelitaitojen oppiminen nyt pääasia.
- Mikä on 7-8-v. ikäisten junnujen kapasiteetti omaksua asioita? Kuinka monta asiaa yhtä aikaa, kauanko menee oppimiseen? Onko tuon ikäisellä junnulla kongnitiivisiä kykyjä sekä puolustaa että hyökätä, jos on putkiaivoinen maaliahne hyökkääjätyyppi?
- Millä tavoin voi kaivaa tunnollisesta joukkuepelaajasta sisäisen haastajan esiin pelissä ja harjoituksissa?

Eli kannustan kokouksessa tai muuten kertomaan vanhemmille havaintojasi/oppejasi for dummies versiona. Suurin osa vanhemmista on ihan ymmärryskykyisiä. Osalle tuokaan ei tietysti auta.


Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4781 : 16.06.2020 klo 08:01:37



Toki itselläkin meni asian ymmärtämiseen liki 10 vuotta valmennustaivalta, että miksi jotkut ns. taitavat "sooloilijat" etenevät pitemmälle pelaajapolullaan kuin "valmentajien arvostamat tunnolliset joukkuepelaajat". Salibandyssa ja jääkiekossa tämä näkyi esimerkiksi aiemmin siinä, että kaikki hyvät pallolliset/kiekolliset puolustajat olivat pelanneet valtaosan junnuvuosistaan hyökkääjän paikalla, jossa joutui haastamaan.



Mulla on ihan toisenlaisisa kokemuksia jalkapallosta. Eli ne pelaajat jotka havainnoivat parhaiten (yleensä ovat parhaita "joukkuepelaajia") pääsevät pisimmälle.
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #4782 : 16.06.2020 klo 08:34:26

^Yksi maju-taustainen junnuvalmentaja sanoi vähän saman pointin: vasta B-junnuikäisinä alkaa nähdä todellisen potentiaalin, nämä kun kykenevät (mahdollisesti) havainnoimaan, mitä sivulla tapahtuu.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4783 : 16.06.2020 klo 10:47:27

^Yksi maju-taustainen junnuvalmentaja sanoi vähän saman pointin: vasta B-junnuikäisinä alkaa nähdä todellisen potentiaalin, nämä kun kykenevät (mahdollisesti) havainnoimaan, mitä sivulla tapahtuu.

Nuohan eivät välttämättä ole keskenään ristiriitaisia väittämiä. Todellinen potentiaali tosiaan varmaan avautuu paremmin kun on aivot kehittyneet pidemmälle, mutta ne jotka ottavat paljon pallokosketuksia ennen sitä omaavat sitten fyysisempiä ominaisuuksia, jotka joudutaan yhdistämään siihen henkisempään puoleen. Ehkä se alakouluiässä tehty lukuisten pallokosketusten peli antaa valmiudet siihen, että sillä peliälyllä voi jotain tehdä. Ja ne pallokosketukset eivät riitä, jos ei pysty näkemään peliä kunnolla. Tässä urheilussa on monta seulaa, jotka pitää läpäistä päästäkseen huipulle. Te puhutte ehkä vähän eri vaiheiden pelaajista?

Se mitä minä pohdin on se, että Euroopassa tuntuu olevan isoissa maissa hyvin erilaisia näkemyksiä tästä asiasta. On kulttuureja, joissa asioita opetetaan kuvatuilla yksilöllisemmillä tavoilla ja kulttuureja, joissa opetetaan asioita paljolti myös taktisten automatisaatioiden opettelun kautta.

En tiedä. Onkohan tähän jotain järjellistä tutkimusta, että mikä on paras tapa? Vaikea tuomita kumpaakaan varianttia, kun molemmilla tavoilla tulee voittajia.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4784 : 16.06.2020 klo 11:44:37

Nuohan eivät välttämättä ole keskenään ristiriitaisia väittämiä. Todellinen potentiaali tosiaan varmaan avautuu paremmin kun on aivot kehittyneet pidemmälle, mutta ne jotka ottavat paljon pallokosketuksia ennen sitä omaavat sitten fyysisempiä ominaisuuksia, jotka joudutaan yhdistämään siihen henkisempään puoleen. Ehkä se alakouluiässä tehty lukuisten pallokosketusten peli antaa valmiudet siihen, että sillä peliälyllä voi jotain tehdä. Ja ne pallokosketukset eivät riitä, jos ei pysty näkemään peliä kunnolla. Tässä urheilussa on monta seulaa, jotka pitää läpäistä päästäkseen huipulle. Te puhutte ehkä vähän eri vaiheiden pelaajista?

Se mitä minä pohdin on se, että Euroopassa tuntuu olevan isoissa maissa hyvin erilaisia näkemyksiä tästä asiasta. On kulttuureja, joissa asioita opetetaan kuvatuilla yksilöllisemmillä tavoilla ja kulttuureja, joissa opetetaan asioita paljolti myös taktisten automatisaatioiden opettelun kautta.

En tiedä. Onkohan tähän jotain järjellistä tutkimusta, että mikä on paras tapa? Vaikea tuomita kumpaakaan varianttia, kun molemmilla tavoilla tulee voittajia.

Tässähän usein mennään juuri miinaan Suomessa kun otetaan joku esimerkki mikä sopii omaan agendaan ja sitten toistellaan sitä niinkuin se olisi se yksi ja ainoa oikea tapa. Tapoja on monia, mutta tärkeintä olisi pystyä miettimään mitkä on minkäkin tavan edut ja haitat. Suomalaisten pitäisi täällä siis ensin analysoida eri tapojen edut, haitat ja miettiä sitä kautta millaisia pelaajia tulee jos valmennetaan tietyllä tavalla.

Nuokin "maju pelaaja sanoi että näin" on sellaisia että se on vain mielipide, ei totuus. Se että pelaaja on pelannut korkealla tasolla varmaan tarkoittaa että osaa vähän paremmin arvioida kuin satunnainen valmentaja, mutta ei tee siitä mitään totuutta.

Otetaan nyt vaikka tämä havainnointi esimerkkinä. Kyllähän nuoresta pelaajasta jo näkee oikeasti havainnointiin liittyviä asioita. Ja toisaalta havainnoinnilla et tee mitään jos et ole riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa, riittävän nopea ja riittävän taitava pallon kanssa. Nyt sitten joku ottaa jonkun esimerkin ja kertoo kuinka vaikka Pirlo oli aika hidas, mutta huippu havainnoimaan. Sitten voidaan taas miettiä miten jalkapallo on muuttunut ja miten vaatimukset muuttuneet. Jalkapallo nopeutuu kokoajan, fyysiset vaatimukset kasvavat. Sitten näistä pelaajista jotka täyttävät tekniset, fyysiset ja henkiset ominaisuudet erottuu vielä ne pelaajat joilla on parempi kyky havainnoida ja tehdä päätöksiä. Mutta jos sinulla on vain se havainnointi ja kyky tehdä päätöksiä ja olet muuten huono pelaaja, niin turha haaveilla huipputasosta.

Suomessa ainoita tutkimuksia mitä tehty liittyen ns. potentiaalinen tunnistamiseen jalkapallossa on varmaankin Hannele Forsmanin väitöskirja jossa yhteinen nimittäjä huipulle päässeissä pelaajissa oli riittävä liikunnallisuus, riittävä harjoittelu(omatoiminen erityisesti) ja näiden jatkuminen lapsesta saakka. Eli jos et ole urheilija etkä pysty hallitsemaan palloa(tai jompi kumpi näistä) niin et tule koskaan ammattilaiseksi.
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #4785 : 16.06.2020 klo 12:04:37

Juu, en minä tarkoittanut tuota pointtiani vähättelemään sitä, mitä pallon kanssa on tehty tai ei olla tehty. Enneminkin ehkä kommenttina siihen, miksei pienestä nassikasta voi sanoa kenestä tulee huippu ja kenestä ei: osa ominaisuuksista kehittyy vasta myöhemmin ja voi olla se erottava tekijä (yksi monista), miksi jostakusta tulee "liigastara" ja toisesta "alasarjajyrä" vaikka periaatteessa kaikki on tehty samoin. Se on toki selvää, että sinne huipulle ei pääse, jollei perusta ole kunnossa.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4786 : 16.06.2020 klo 13:50:09

Juu, en minä tarkoittanut tuota pointtiani vähättelemään sitä, mitä pallon kanssa on tehty tai ei olla tehty. Enneminkin ehkä kommenttina siihen, miksei pienestä nassikasta voi sanoa kenestä tulee huippu ja kenestä ei: osa ominaisuuksista kehittyy vasta myöhemmin ja voi olla se erottava tekijä (yksi monista), miksi jostakusta tulee "liigastara" ja toisesta "alasarjajyrä" vaikka periaatteessa kaikki on tehty samoin. Se on toki selvää, että sinne huipulle ei pääse, jollei perusta ole kunnossa.

Se on ymmärrettävämpi väite. Minä olen taipuvainen uskomaan, että 8v ikäisestä voi nähdä onko hänellä potentiaalia tulla joksikin vai ei. Se että on potentiaalia, merkitsee kuitenkin vasta juuri sitä prosentin parin mahdollisuutta. Sitten vasta lähempänä 18v sen näkee isommalla todennäköisyydellä. Jos 8v ikäisenä esim. jalkojen hermotus ei riitä siihen, että kykenee liikuttamaan jalkojaan nopealla frekvenssillä tai mieli on kilpailusta ahdistuva, niin on vaikea uskoa näiden ominaisuuksien jotenkin muuttuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Ei se silti tarkoita, etteikö tälle pitäisi antaa täysi mahdollisuus todistaa arvio vääräksi. Poikkeusyksilöitä on joskus.

Tässähän usein mennään juuri miinaan Suomessa kun otetaan joku esimerkki mikä sopii omaan agendaan ja sitten toistellaan sitä niinkuin se olisi se yksi ja ainoa oikea tapa. Tapoja on monia, mutta tärkeintä olisi pystyä miettimään mitkä on minkäkin tavan edut ja haitat. Suomalaisten pitäisi täällä siis ensin analysoida eri tapojen edut, haitat ja miettiä sitä kautta millaisia pelaajia tulee jos valmennetaan tietyllä tavalla.

Nuokin "maju pelaaja sanoi että näin" on sellaisia että se on vain mielipide, ei totuus. Se että pelaaja on pelannut korkealla tasolla varmaan tarkoittaa että osaa vähän paremmin arvioida kuin satunnainen valmentaja, mutta ei tee siitä mitään totuutta.

Otetaan nyt vaikka tämä havainnointi esimerkkinä. Kyllähän nuoresta pelaajasta jo näkee oikeasti havainnointiin liittyviä asioita. Ja toisaalta havainnoinnilla et tee mitään jos et ole riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa, riittävän nopea ja riittävän taitava pallon kanssa. Nyt sitten joku ottaa jonkun esimerkin ja kertoo kuinka vaikka Pirlo oli aika hidas, mutta huippu havainnoimaan. Sitten voidaan taas miettiä miten jalkapallo on muuttunut ja miten vaatimukset muuttuneet. Jalkapallo nopeutuu kokoajan, fyysiset vaatimukset kasvavat. Sitten näistä pelaajista jotka täyttävät tekniset, fyysiset ja henkiset ominaisuudet erottuu vielä ne pelaajat joilla on parempi kyky havainnoida ja tehdä päätöksiä. Mutta jos sinulla on vain se havainnointi ja kyky tehdä päätöksiä ja olet muuten huono pelaaja, niin turha haaveilla huipputasosta.

Suomessa ainoita tutkimuksia mitä tehty liittyen ns. potentiaalinen tunnistamiseen jalkapallossa on varmaankin Hannele Forsmanin väitöskirja jossa yhteinen nimittäjä huipulle päässeissä pelaajissa oli riittävä liikunnallisuus, riittävä harjoittelu(omatoiminen erityisesti) ja näiden jatkuminen lapsesta saakka. Eli jos et ole urheilija etkä pysty hallitsemaan palloa(tai jompi kumpi näistä) niin et tule koskaan ammattilaiseksi.

Varmaan näin. Itse ehkä lisäisin tänä päivänä taktisten automaatioiden määrää oppisuunnitelmassa sen sijaan, että satsaisin kaikkia paukkuja pallon kanssa kuljettamiseen yms. yksilötaitoja vahvistavaan touhuun. Toki sitäkin tarvitaan, mutta se ei saa liikaa mennä siihen, että tasoiltaan liian erilaisissa harjoitusryhmissä muutama pelaaja vain saa pallokosketuksia ja muut oppivat passiivisiksi sivustakatsojiksi, kun ei ne taitavat tee muuta kuin omivat pallon ja puskevat kohti maalia.
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4787 : 17.06.2020 klo 07:47:33



Toki itselläkin meni asian ymmärtämiseen liki 10 vuotta valmennustaivalta, että miksi jotkut ns. taitavat "sooloilijat" etenevät pitemmälle pelaajapolullaan kuin "valmentajien arvostamat tunnolliset joukkuepelaajat". Salibandyssa ja jääkiekossa tämä näkyi esimerkiksi aiemmin siinä, että kaikki hyvät pallolliset/kiekolliset puolustajat olivat pelanneet valtaosan junnuvuosistaan hyökkääjän paikalla, jossa joutui haastamaan.

Pitäisi varmaan vain kovettaa nahkansa ja  hyväksyä se, että kaikki vain ei ymmärrä tätä. Toisaalta, jos jollakin on vinkkejä tähän asiaan, niin jakakaa.

Itse otin lähinnä kantaa tuohon huomioon, jossa muissa lajeissa sooloilijat etenevät pidemmälle kuin tunnolliset joukkuepelaajat. Itsellä on sellaisia kokoemuksia, että jalkapallossa se olisi juuri päinvastoin.
Hyvä juokkuepelaaja havainnoi ja syöttelee. Ja kun katsoo mihinpäin jalkapallo on menossa niin se on enemmän syöttely (joukkuepelaamista) kuin jatkuvaa haastamista.
Nämä toisin ovat vain minun omia mielipiteitä ja näkemyksiä eikä minulla ole mitään kokemusta muista lajeista.
HP

Poissa Poissa


Vastaus #4788 : 17.06.2020 klo 09:25:06

Itse otin lähinnä kantaa tuohon huomioon, jossa muissa lajeissa sooloilijat etenevät pidemmälle kuin tunnolliset joukkuepelaajat. Itsellä on sellaisia kokoemuksia, että jalkapallossa se olisi juuri päinvastoin.
Hyvä juokkuepelaaja havainnoi ja syöttelee. Ja kun katsoo mihinpäin jalkapallo on menossa niin se on enemmän syöttely (joukkuepelaamista) kuin jatkuvaa haastamista.
Nämä toisin ovat vain minun omia mielipiteitä ja näkemyksiä eikä minulla ole mitään kokemusta muista lajeista.

Hyvää ja asiallista keskutelua! Kiitos siitä!

Hieman ehkä kärjistin tuossa taitavat "sooloilijat" vs. "joukkuepelaajat" - esimerkissäni. Tarkoitukseni oli siis painottaa sitä asiaa, että osa vanhemmista ja jopa osa valmentajista (mikä on lähes anteeksi antamatonta) eivät ymmärrä sitä, että pallopelien juniorikehityksessä on erittäin tärkeää, että ensimmäiset vuodet opetellaan pallon pitämistä itsellä, pallon hankkimista itselle ja etenemistä kuljettaen ja harhauttaen kohti vastustajan kenttäpäätyä. Vasta, kun nämä asiat ovat hallussa, saa mielestäni siirtyä valmentamaan enemmän joukkuepelaamista. Pahimmat esimerkit jota itse olen nähnyt seuroissani valmentajilta ja vanhemmilta ovat niitä, joissa nähdään jotain pahaa siinä, että esim. 8-vuotias pelaaja kerta toisensa jälkeen lähtee haastamaan ja yrittämään itse ratkaista peliä usein epäonnistuen. Osallistuen siis peliin omalla tavallaan. Sen sijaan kehutaan kyllä sellaista pelaajaa, joka siirtää pallon heti sinne päin missä ajattelee oman pelaajan olevan. Usein nämä "sooloilijat" ovat vielä taitavia ja liikunnallisia, jotka varmasti hyvässä valmennuksessa osaavat muutaman vuoden päästä käyttää taitojaan enemmän joukkueen hyödyksi.

Tästä päästäänkin jo täällä mainittuun niin tärkeään havainnointiin. Itse koen niin, että jos lapsi osaa havainnoida tyhjää tilaa ja vastustajien liikettä hyvin kuljettaessaan ja haastaessaan, on hänet kyllä helppo opettaa havainnoimaan joukkuepelinkin kannalta olennaisia asioita. Kyse on vain sopivista harjoitteista ja rajoitteista peleihin harjoitukissa. Ei sellaista pelaajaa olekaan joka ei jossain vaiheessa ymmärtäisi sitä, että mikä auttaa joukkuetta voittamaan pelejä. Joillakin se kestää vain sinne aikuisiän kynnykselle. Ja mielestäni ei voi tarpeeksi korostaa sitä asiaa, että kun mennään tietylle tasolle, niin jokaisen pelaajan on osattava haastaa ja harhauttaa, jotta edes saa sen syötön lähtemään. Vain junnupeleissä toimii se, että paikoiltaan syötetään seuraavalle pelaajalle jne.

Toki valmentamani joukkue on pienen kaupungin joukkue, jossa kaikki ikäluokan pelaajat ovat tuossa joukkueessa. Tottakai isojen kaupunkien kilparyhmissä voidaan jo lähteä tekemään hyvinkin eri asioita saman ikäisenä, kun pelaajat todennäköisesti jo osaavat tietyt perusasiat.

Edit. Ja vielä tuohon pelien kehitykseen. Itse olisin kyllä juuri päinvastaista mieltä. Mielestäni haastamisen merkitys on korostunut, koska puolustamista osataan niin paljon paremmin. On pakko tehdä tilaa kuljettamalla ja haastamalla, jotta syöttelylle saadan jokin tarkoitus. Muuten se on pelkkää siirtelyä vastustajan pakan edessä.
« Viimeksi muokattu: 17.06.2020 klo 09:27:43 kirjoittanut HP »
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4789 : 17.06.2020 klo 12:11:56

Edit. Ja vielä tuohon pelien kehitykseen. Itse olisin kyllä juuri päinvastaista mieltä. Mielestäni haastamisen merkitys on korostunut, koska puolustamista osataan niin paljon paremmin. On pakko tehdä tilaa kuljettamalla ja haastamalla, jotta syöttelylle saadan jokin tarkoitus. Muuten se on pelkkää siirtelyä vastustajan pakan edessä.

Saattaa olla että puhutte samasta asiasta, mutta määrittelette kuljettamisen ja haastamisen vähän eri tavoin. Minusta on aika vähän staattisia syöttöjä ja aika vähän staattisia 1v1 kuljetuksia ja haastoja. Paljon enemmän peli tuntuu vaativan liikkeessä olevan pelaajan löytämistä, liikkeessä ensimmäisen kosketuksen oikeaa suuntaamista ja kolmannen pelaajan hakemista.

Eli mielestäni molemmat ovat oikeassa ja väärässä samaan aikaan. 1v1 haastot tuntuvat rajoittuvan laitapelaajien ajoittaisiin isolaatiotilanteiden riskinottoihin hyökkäyspäässä, muutoin edetään käytännössä syötöin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että moderni puolustava pelaaja ei helpolla tule pelatuksi ulos tilanteesta, koska hän osaa kylkiasennosta lähtien juosta rinnalla, ohjata ja hidastaa hyökkäävää pelaajaa niin, että puhdasta ohitusta on vaikea tehdä. Toisaalta myös oikealla ensimmäisellä kosketuksella saatetaan ohittaa useitakin puolustavia pelaajia, jotka ovat vielä orientoituneet prässiin tai ovat muuten vaan menossa asemoituneet väärin. Sen ensimmäisen kosketuksen jälkeen saa sitten olla todella nopea ja taitava, jotta voi lisätä useita kosketuksia harhautusten sarjaksi - usein paras ratkaisu on syöttö parempaan tilaan.

Jos jotain, niin meidän pitäisi opettaa nuoria pelaajiamme samanaikaisesti syöttöpeliin ja siihen, että se syöttöpeli ei ole paikaltaan tapahtuvaa verkkaista syöttelyä tai pallon kierrättämistä vaan siinä pitää olla liikettä, dynaaminen ensimmäinen kosketus vapaaseen tilaan ja välitön peliä edistävä ratkaisu sen jälkeen. Tällöin pelaaja voi olla syöttelevä joukkuepelaaja ja dynaaminen eteenpäinmenijä samanaikaisesti.

Minusta niin sooloilijat kuin vastuunpakoilijat ovat molemmat huonoja malleja lapsille. Sooloilijalla on kuitenkin sisäsyntyistä rohkeutta kantaa vastuuta, joten hänestä todennäköisemmin tulee pelaaja. Myönnän myös, että noille 8v ikäisille ei välttämättä kannata turhan voimakkaasti ajaa mitään mikä hankaloittaa oman peliajatuksen ja vaistojen kehittymistä. Silloin riittänee asioiden esittely, jotta saavat malleja vaihtoehtoisista keinoista. 10v korvilla asia on jo toisenlainen.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4790 : 17.06.2020 klo 12:43:36

Jos jotain, niin meidän pitäisi opettaa nuoria pelaajiamme samanaikaisesti syöttöpeliin ja siihen, että se syöttöpeli ei ole paikaltaan tapahtuvaa verkkaista syöttelyä tai pallon kierrättämistä vaan siinä pitää olla liikettä, dynaaminen ensimmäinen kosketus vapaaseen tilaan ja välitön peliä edistävä ratkaisu sen jälkeen. Tällöin pelaaja voi olla syöttelevä joukkuepelaaja ja dynaaminen eteenpäinmenijä samanaikaisesti.

Tässä on juuri se ongelma mikä useimmiten tulee kun nuoret pelaajat opetetaan hakemaan syöttämistä. Miten 8-vuotias toteuttaa tämän? Hänen pitäisi samalla hallita palloa ja havainnoida ympärilleen sekä pystyä vielä syöttämään. Suurimmalle osalla pallonhallinta ja havainnointi siitä missä on vapaita pelaajia sekä syöttäminen on niin vaikeaa että se on helpoiten toteuttaa paikallaan kun pallo on kontrollissa. Siksi ensin olisi hyvä opettaa pelaaja hallitsemaan palloa, kuljettamaan niin että pystyy katsomaan ympärilleen, kun pystyy, niin voi vaatia syöttämistä. Jos ei pysty, niin turha käydä syöttämistäkään lävitse.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4791 : 18.06.2020 klo 08:47:03

Tässä on juuri se ongelma mikä useimmiten tulee kun nuoret pelaajat opetetaan hakemaan syöttämistä. Miten 8-vuotias toteuttaa tämän? Hänen pitäisi samalla hallita palloa ja havainnoida ympärilleen sekä pystyä vielä syöttämään. Suurimmalle osalla pallonhallinta ja havainnointi siitä missä on vapaita pelaajia sekä syöttäminen on niin vaikeaa että se on helpoiten toteuttaa paikallaan kun pallo on kontrollissa. Siksi ensin olisi hyvä opettaa pelaaja hallitsemaan palloa, kuljettamaan niin että pystyy katsomaan ympärilleen, kun pystyy, niin voi vaatia syöttämistä. Jos ei pysty, niin turha käydä syöttämistäkään lävitse.

Kenties, mutta toisaalta näen, että näitä ominaisuuksia (pallonhallinta, havainnointi) kehitetään muualla 8v ikäisille myös sillä metodilla, että laitetaan pojat rondoon tai muuhun vastaavaan vastustajan kanssa toteutettavaan pallonhallintapeliin ja pakotetaan heitä pitämään päätä ylhäällä ja hallitsemaan sitä palloa. Onko meidän tapamme opettaa pallonhallintaa ja havainnointia välttämättä se oikea?

Minä välillä pelkään, että meidän tapamme, jossa usein liian eri taitotasoilla varustetut pelaajat oppivat sooloiluun ei tuota tarpeeksi liikkuvia pelaajia ja latistaa niiden vähemmän taitavien pelikyvyt ja halut. Pallon pitäisi liikkua kaikkien jaloissa, jotta niitä pallokosketuksia tulisi tarpeeksi ja oppisivat liikkumaan eikä vaan katsomaan sitä, että mitähän nyt tapahtuu. Yrittämällä kehittää niitä heikompilahjaisia jollain coervereilla ja kun sattumalta pallo sinulle tipahtaa, niin ota vaan se pallo ja yritä puskea lävitse vaikka pariin vuoteen et ole koskaan onnistunut siinä, ei minusta vaan toimi. Mielummin vaikka pakotetaan ne lahjakkaat jakamaan sitä palloa enemmän.

Kehitysvaiheita on toki erilaisia ja koulua aloittelevien lasten kypsyysasteet saattavat olla valovuoden päässä toisistaan, mutta en pysty hyväksymään sitä, etteikö kypsä ja jalkapallon suhteen lahjakas U8 lapsi oppisi syöttöpeliä ilman, että se surkastuttaisi tämän kehitystä. Ehkä meidän pitää vaan vaatia sen pallonhallintapelin onnistumista, hyväksyä, että alkuun se ei tunnu onnistuvan kunnolla, ja pakottaa heidät harjoittamaan juuri sitä kunnes se toimii. En tiedä, minulla on tästä asiasta jossain määrin ristiriitaiset ajatukset tällä hetkellä. Minusta kuitenkin pallonhallintapeliharjoitteissa oppii peliin sovellettavia 1v1 taitoja enemmän kuin siinä sooloilussa oppii.

Jos katsoo La Masiasta astetta alaspäin olevien U8 katalaanipoikien taitoja ja sitä miten 3v3+1 pienpeli muistuttaa jo aikuisten peliä keskikentän ahtaassa tilassa, niin tavallaan tulee pieni ahdistus sen suhteen, että mikä on lähtötilanne meillä:

https://www.youtube.com/watch?v=sOZoAXUT03Y
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4792 : 18.06.2020 klo 09:39:59

Kenties, mutta toisaalta näen, että näitä ominaisuuksia (pallonhallinta, havainnointi) kehitetään muualla 8v ikäisille myös sillä metodilla, että laitetaan pojat rondoon tai muuhun vastaavaan vastustajan kanssa toteutettavaan pallonhallintapeliin ja pakotetaan heitä pitämään päätä ylhäällä ja hallitsemaan sitä palloa. Onko meidän tapamme opettaa pallonhallintaa ja havainnointia välttämättä se oikea?

Minä välillä pelkään, että meidän tapamme, jossa usein liian eri taitotasoilla varustetut pelaajat oppivat sooloiluun ei tuota tarpeeksi liikkuvia pelaajia ja latistaa niiden vähemmän taitavien pelikyvyt ja halut. Pallon pitäisi liikkua kaikkien jaloissa, jotta niitä pallokosketuksia tulisi tarpeeksi ja oppisivat liikkumaan eikä vaan katsomaan sitä, että mitähän nyt tapahtuu. Yrittämällä kehittää niitä heikompilahjaisia jollain coervereilla ja kun sattumalta pallo sinulle tipahtaa, niin ota vaan se pallo ja yritä puskea lävitse vaikka pariin vuoteen et ole koskaan onnistunut siinä, ei minusta vaan toimi. Mielummin vaikka pakotetaan ne lahjakkaat jakamaan sitä palloa enemmän.

Kehitysvaiheita on toki erilaisia ja koulua aloittelevien lasten kypsyysasteet saattavat olla valovuoden päässä toisistaan, mutta en pysty hyväksymään sitä, etteikö kypsä ja jalkapallon suhteen lahjakas U8 lapsi oppisi syöttöpeliä ilman, että se surkastuttaisi tämän kehitystä. Ehkä meidän pitää vaan vaatia sen pallonhallintapelin onnistumista, hyväksyä, että alkuun se ei tunnu onnistuvan kunnolla, ja pakottaa heidät harjoittamaan juuri sitä kunnes se toimii. En tiedä, minulla on tästä asiasta jossain määrin ristiriitaiset ajatukset tällä hetkellä. Minusta kuitenkin pallonhallintapeliharjoitteissa oppii peliin sovellettavia 1v1 taitoja enemmän kuin siinä sooloilussa oppii.

Jos katsoo La Masiasta astetta alaspäin olevien U8 katalaanipoikien taitoja ja sitä miten 3v3+1 pienpeli muistuttaa jo aikuisten peliä keskikentän ahtaassa tilassa, niin tavallaan tulee pieni ahdistus sen suhteen, että mikä on lähtötilanne meillä:

https://www.youtube.com/watch?v=sOZoAXUT03Y

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Tätä olen yrittänyt huonolla ulostulolla sanoa. Meidän joukkueessa on kaksi todella taitavaa poikaa kuljettamaan ja harhauttamaan, mutta kun se havainnointi on ihan olematonta ja tilanteet kuihtuu melkein aina siihen toiseen tai kolmanteen puolustajaan. Tämä myös turhauttaa muita kun olet hakenut hyvän paikan, mutta syöttöä ei tule.
Tuolla videollakin näkee hyvin, että pojat on taitavia 1v1 (Suomesta löytyy kyllä ihan yhtä taitavia), mutta tuo havannointi (tilan,vastustajan, joukkuekaverin) on paljon edellä suomalaisia 8 vuotiaita.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4793 : 18.06.2020 klo 10:33:47

Kenties, mutta toisaalta näen, että näitä ominaisuuksia (pallonhallinta, havainnointi) kehitetään muualla 8v ikäisille myös sillä metodilla, että laitetaan pojat rondoon tai muuhun vastaavaan vastustajan kanssa toteutettavaan pallonhallintapeliin ja pakotetaan heitä pitämään päätä ylhäällä ja hallitsemaan sitä palloa. Onko meidän tapamme opettaa pallonhallintaa ja havainnointia välttämättä se oikea?

Minä välillä pelkään, että meidän tapamme, jossa usein liian eri taitotasoilla varustetut pelaajat oppivat sooloiluun ei tuota tarpeeksi liikkuvia pelaajia ja latistaa niiden vähemmän taitavien pelikyvyt ja halut. Pallon pitäisi liikkua kaikkien jaloissa, jotta niitä pallokosketuksia tulisi tarpeeksi ja oppisivat liikkumaan eikä vaan katsomaan sitä, että mitähän nyt tapahtuu. Yrittämällä kehittää niitä heikompilahjaisia jollain coervereilla ja kun sattumalta pallo sinulle tipahtaa, niin ota vaan se pallo ja yritä puskea lävitse vaikka pariin vuoteen et ole koskaan onnistunut siinä, ei minusta vaan toimi. Mielummin vaikka pakotetaan ne lahjakkaat jakamaan sitä palloa enemmän.

Kehitysvaiheita on toki erilaisia ja koulua aloittelevien lasten kypsyysasteet saattavat olla valovuoden päässä toisistaan, mutta en pysty hyväksymään sitä, etteikö kypsä ja jalkapallon suhteen lahjakas U8 lapsi oppisi syöttöpeliä ilman, että se surkastuttaisi tämän kehitystä. Ehkä meidän pitää vaan vaatia sen pallonhallintapelin onnistumista, hyväksyä, että alkuun se ei tunnu onnistuvan kunnolla, ja pakottaa heidät harjoittamaan juuri sitä kunnes se toimii. En tiedä, minulla on tästä asiasta jossain määrin ristiriitaiset ajatukset tällä hetkellä. Minusta kuitenkin pallonhallintapeliharjoitteissa oppii peliin sovellettavia 1v1 taitoja enemmän kuin siinä sooloilussa oppii.

Jos katsoo La Masiasta astetta alaspäin olevien U8 katalaanipoikien taitoja ja sitä miten 3v3+1 pienpeli muistuttaa jo aikuisten peliä keskikentän ahtaassa tilassa, niin tavallaan tulee pieni ahdistus sen suhteen, että mikä on lähtötilanne meillä:

https://www.youtube.com/watch?v=sOZoAXUT03Y

Niin muualla pelaajien taitotaso lähtökohtaisesti on täysin toisella tasolla. Siinä missä Suomessa 8-vuotiaista "kilpapelaajista"(eli pelaajista jotka haluavat pelata jalkapalloa sekä harjoitella sitä enemmän) vain harvalla pysyy pallo vielä 8-vuotiaana todella hyvin hallussa niin tuonne La Masiaan tai vastaaviin ei oteta yhtään sellaista pelaajaa. Meillä siis pitää tehdä sen eteen valtavasti enemmän työtä että opimme perustekniikat kuin maailmalla, jossa voidaan vaan valita suoraan ne pelaajat jotka jo osaavat, että vertailu tai sieltä suoraan mallin ottaminen on mahdotonta. Muutenkin taas tullaan siihen että mitä haetaan pelaajakehitykseltä, millaisia pelaajia halutaan. Espanjan malli on selvä ja looginen jossa pelaajilta odotetaan tietttyjä asioita, siellä pelaajaprofiili on tietynlainen, jne.

En siis nyt ole sanomassa etteikö voisi vetää rondoa, tms. Mutta jos pelaajat ei hallitse ollenkaan palloa, niin vaikea siinä on havainnoida tai syöttää laadukkaasti. Suomessa on pakko siis panostaa perustaidon kehittämiseen paljon enemmän kuin jossain akatemiassa ulkomailla tai edes niiden alapuolella olevilla tasoilla. Miksi? Koska jalkapallo on paljon kilpailullisempaa, pelaajia on enemmän, pelaajat pelaavat enemmän omalla ajallaan ja sen lisäksi perheet panostavat enemmän siihen että pelaaja oppii asioita.

Jos ottaa suomalaisen 12-vuotiaiden kärkijengin ja menee ulkomaille, niin syöttämisessä ja vastaavissa asioissa kyllä pärjäämme ulkomaalaisia vastaankin. Sen sijaan esim. 1vs1 ohittaminen, pallon suojaaminen, 1vs1 puolustaminen niin olemme selvästi jäljessä. Noh jotain Barcelonaa vastaan toki ollaan jäljessä kaikessa.
« Viimeksi muokattu: 18.06.2020 klo 10:43:50 kirjoittanut Jortsukka »
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4794 : 18.06.2020 klo 10:49:19

Niin muualla pelaajien taitotaso lähtökohtaisesti on täysin toisella tasolla. Siinä missä Suomessa 8-vuotiaista "kilpapelaajista"(eli pelaajista jotka haluavat pelata jalkapalloa sekä harjoitella sitä enemmän) vain harvalla pysyy pallo vielä 8-vuotiaana todella hyvin hallussa niin tuonne La Masiaan tai vastaaviin ei oteta yhtään sellaista pelaajaa. Meillä siis pitää tehdä sen eteen valtavasti enemmän työtä että opimme perustekniikat kuin maailmalla, jossa voidaan vaan valita suoraan ne pelaajat jotka jo osaavat, että vertailu tai sieltä suoraan mallin ottaminen on mahdotonta. Muutenkin taas tullaan siihen että mitä haetaan pelaajakehitykseltä, millaisia pelaajia halutaan. Espanjan malli on selvä ja looginen jossa pelaajilta odotetaan tietttyjä asioita, siellä pelaajaprofiili on tietynlainen, jne.

En siis nyt ole sanomassa etteikö voisi vetää rondoa, tms. Mutta jos pelaajat ei hallitse ollenkaan palloa, niin vaikea siinä on havainnoida tai syöttää laadukkaasti. Suomessa on pakko siis panostaa perustaidon kehittämiseen paljon enemmän kuin jossain akatemiassa ulkomailla tai edes niiden alapuolella olevilla tasoilla. Miksi? Koska jalkapallo on paljon kilpailullisempaa, pelaajia on enemmän, pelaajat pelaavat enemmän omalla ajallaan ja sen lisäksi perheet panostavat enemmän siihen että pelaaja oppii asioita.

Olen samaa mieltä, että vertailu ei ole hyvä tässä tilanteessa, mutta minun kysymykseni on se, että miten tuohon päästään. Pääsevätkö pelaajat tuohon tilanteeseen millä keinoin? Puskemalla sooloillen vai jotenkin muuten? Oppivatko he ehkä sen havainnoinnin ja syöttämisen sillä, että koko ajan pallo liikkuu pelaajalta toiselle valmentajan pakottamana vai onko heilläkin vaihe, jossa kaikki vaan kuljettavat itsekkäästi?

Miten tämä tapahtuu ja miksi meillä se tuntuu tapahtuvan niin myöhään? Eihän noidenkaan pelaajien perustekninen taso ollut mitenkään erityisen paljon edellä suomalaista lasta, mutta pelitaito on täysin erilaisella tasolla.
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #4795 : 18.06.2020 klo 11:02:56

Olen nyt itse tässä välillä käynyt kiertelemässä kenttiä keskellä päivää ja surullisen vähän näkyy lapsia potkimassa, pienpeleistä nyt puhumattakaan. Mikä on tilanne muualla?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4796 : 18.06.2020 klo 11:24:47

Olen samaa mieltä, että vertailu ei ole hyvä tässä tilanteessa, mutta minun kysymykseni on se, että miten tuohon päästään. Pääsevätkö pelaajat tuohon tilanteeseen millä keinoin? Puskemalla sooloillen vai jotenkin muuten? Oppivatko he ehkä sen havainnoinnin ja syöttämisen sillä, että koko ajan pallo liikkuu pelaajalta toiselle valmentajan pakottamana vai onko heilläkin vaihe, jossa kaikki vaan kuljettavat itsekkäästi?

Miten tämä tapahtuu ja miksi meillä se tuntuu tapahtuvan niin myöhään? Eihän noidenkaan pelaajien perustekninen taso ollut mitenkään erityisen paljon edellä suomalaista lasta, mutta pelitaito on täysin erilaisella tasolla.

Mitä espanjalaisten tai katalaanien kanssa juttelee, niin kyllä siellä otetaan huomioon se että pienimmät lapset tykkää kuljetella paljon, mutta myös se että joukkue on olemassa. Valmentajat antavat myös siellä aika paljon ohjeita, joten ei ole mitään sellaista klassista "pelaajat oppikoon itse" menoa. Havainnointi ja syöttäminen kehittyy havainnoimalla ja syöttämällä, se on luonnollista. Mutta se että siihen päästään vaatii teknisesti sitä että pelaaja hallitsee pelivälineen jotta keskittyminen havainnoin sijaan ei mene siihen että katsoo pelivälinettä. Espanjassa siis on vaihe missä he kuljettavat palloa, mutta se on vain nuorempana kuin Suomessa, koska taitavia pelaajia on niin paljon enemmän niin pelaajien oppiminen kollektiiviin alkaa aiemmin. Saksassa painotetaan taas paljon enemmän henkilökohtaista taitoa ohittaa ja pyritään etenemään todella suoraviivaisesti. Belgiassa korostetaan paljon enemmän 1vs1 ohittamista, kuljettamista, jne. mutta silti kollektiivi on mukana.

Näitä ei voi siis irottaa toisistaan, mutta ei myöskään mennä liikaa toiseen unohtaen toisen. Ja kuten todettua niin edelleen ensin pitää hallita väline että voit tehdä sen havainnoinnin. Kun hallitset voit alkaa havainnoimaan.
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4797 : 18.06.2020 klo 11:51:10

Näitä ei voi siis irottaa toisistaan, mutta ei myöskään mennä liikaa toiseen unohtaen toisen. Ja kuten todettua niin edelleen ensin pitää hallita väline että voit tehdä sen havainnoinnin. Kun hallitset voit alkaa havainnoimaan.

Mielestäni nämä haastajat ovat yleensä taitavia poikia, eikä heillä ole ongelmia tekniikan kanssa.
Olen samaa mieltä, ettei kumpaakaan (1v1 tai havainnointi) voi täysin unohtaa.

Seuraavat väittämät ovat omia näkemyksiä:
-Jalkapallo on menossa enemmän nopeaan pallon siirtelyyn pelaajilta toiselle kuin pitkiin kuljetuksiin.
-Suomalaisten havainnointi on heikompaa kuin monessa muissa maissa.
- Meillä harjoitellaan ennemmän harjoituksissa henkilökohtaista taitoa kuin muualla.


Minusta jokainen voi harjoitella pallotaitoa kotona, mutta yksin havainnointi (tyhjään tilaan liikumista, vastustajan ja oman pelaajan liikumista) on vaikeampi harjoitella yksin ja siksi sitä pitäisi harjoitella ennemän harjoituksissa.
Tämä tietenkin pätee vaan motivoituneihin poikiin, jos kännykkä pelaaminen kiinnostaa ennemän kuin omatoiminen niin vaikka harjoituksissa tehtäisiin mitä vaan et saavuta omaa huippuasi.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4798 : 18.06.2020 klo 13:22:14

Mitä espanjalaisten tai katalaanien kanssa juttelee, niin kyllä siellä otetaan huomioon se että pienimmät lapset tykkää kuljetella paljon, mutta myös se että joukkue on olemassa. Valmentajat antavat myös siellä aika paljon ohjeita, joten ei ole mitään sellaista klassista "pelaajat oppikoon itse" menoa. Havainnointi ja syöttäminen kehittyy havainnoimalla ja syöttämällä, se on luonnollista. Mutta se että siihen päästään vaatii teknisesti sitä että pelaaja hallitsee pelivälineen jotta keskittyminen havainnoin sijaan ei mene siihen että katsoo pelivälinettä. Espanjassa siis on vaihe missä he kuljettavat palloa, mutta se on vain nuorempana kuin Suomessa, koska taitavia pelaajia on niin paljon enemmän niin pelaajien oppiminen kollektiiviin alkaa aiemmin. Saksassa painotetaan taas paljon enemmän henkilökohtaista taitoa ohittaa ja pyritään etenemään todella suoraviivaisesti. Belgiassa korostetaan paljon enemmän 1vs1 ohittamista, kuljettamista, jne. mutta silti kollektiivi on mukana.

Mukava keskustella henkilön kanssa, jolla on parempaa kokemusta asiasta. Olisi mukava nähdä esimerkki pelaajasta, joka on valmis aloittamaan kollektiivisemman harjoittelun. Käsityksesi kansallisista eroista ovat samoja kuin mitä olen itse saanut käsityksen, mutta välillä tuntuu, että todellisuus on pitkälti samaa vain todellisuuden kuvaus poikkeaa.

Lainaus
Näitä ei voi siis irottaa toisistaan, mutta ei myöskään mennä liikaa toiseen unohtaen toisen. Ja kuten todettua niin edelleen ensin pitää hallita väline että voit tehdä sen havainnoinnin. Kun hallitset voit alkaa havainnoimaan.

Kuinka hyvin se pitää hallita?
pallojalassa

Poissa Poissa


Vastaus #4799 : 18.06.2020 klo 13:39:19

Miten tämä tapahtuu ja miksi meillä se tuntuu tapahtuvan niin myöhään? Eihän noidenkaan pelaajien perustekninen taso ollut mitenkään erityisen paljon edellä suomalaista lasta, mutta pelitaito on täysin erilaisella tasolla.
Tätä kannattaa kysyä soccerserviceltä.
Ecosentrinen vaihe Katalonian liiton matsuissa on kirjattu muutaman vuoden aikaisemmaksi kuin mitä SS Suomessa opettaa.
Onhan heillä siihen syy mitä tuskin ääneen kehtaavat kertoa.

 
Sivuja: 1 ... 191 [192] 193 ... 195
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines