FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
29.03.2024 klo 14:47:27 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 198 [199] 200 ... 268
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 849899 kertaa)
2 jäsentä ja 4 vierasta katselee tätä aihetta.
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #4950 : 14.09.2021 klo 09:06:50

Hongalta ainakin löytyy harjoitepankki vapaasti hyödynnettäväksi: https://fchonka.fi/harjoitepankki/
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #4951 : 14.09.2021 klo 13:04:18

Hongalta ainakin löytyy harjoitepankki vapaasti hyödynnettäväksi: https://fchonka.fi/harjoitepankki/

Ylos Myös HJK:lta löytyy avoimella sivulla

Syvempi ymmärrys fyysisestä kehityksestä ja fyysisestä harjoittamisesta olisi kiva. Täällä olikin aiemmin linkkejä tutkimuksiin ja FA:n juttuihin, niin materiaalia löytyy. Olisihan se kiva, että Palloliitolta tulisi aika yksiselitteinen (ja tietysti myös sovellettava) paketti, että mitä huipulle haluavien junnujen harjoitusohjelman pitäisi sisältää missäkin ikävaiheessa.

Pallollisen pelaamisen suhteen mä olen niin yksinkertainen, että kyse on vaan laadukkaasta tekemisestä ja sen määrästä. Pitää olla sekä teknistä harjoitusta, jossa tulee paljon pallokosketuksia ja sitten peliä/pelinomaista, jossa pelataan paineen alla.  Ei kai tämä jalkapallo lähtökohtaisesti sen vaikeampaa? Pelistä täytyy toki olla ymmärrystä, mutta sitä luulen löytyvän jonkin verran.

Tuosta paineen alla pelaamisesta vielä, että mitä vähän olen katsellut pääkaupunkiseudun junnujoukkueiden treenejä (lähinnä HJK kun bolliksen ohi tuli kuljettua), niin tempo peleissä harjoitusten sisällä on paljon matalampi kuin otteluissa. Miksi näin? Olen samaa mieltä kuin Roy Keane, että siten pelataan kuin harjoitellaan. Huippujoukkueet vetää treeneissä täysiä. Miten muuten voisi oppia pelaamaan paineen alla.
« Viimeksi muokattu: 14.09.2021 klo 13:24:23 kirjoittanut Fillarikommari »
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4952 : 14.09.2021 klo 13:41:05

Ylos Myös HJK:lta löytyy avoimella sivulla

Syvempi ymmärrys fyysisestä kehityksestä ja fyysisestä harjoittamisesta olisi kiva. Täällä olikin aiemmin linkkejä tutkimuksiin ja FA:n juttuihin, niin materiaalia löytyy. Olisihan se kiva, että Palloliitolta tulisi aika yksiselitteinen (ja tietysti myös sovellettava) paketti, että mitä huipulle haluavien junnujen harjoitusohjelman pitäisi sisältää missäkin ikävaiheessa.

Pallollisen pelaamisen suhteen mä olen niin yksinkertainen, että kyse on vaan laadukkaasta tekemisestä ja sen määrästä. Pitää olla sekä teknistä harjoitusta, jossa tulee paljon pallokosketuksia ja sitten peliä/pelinomaista, jossa pelataan paineen alla.  Ei kai tämä jalkapallo lähtökohtaisesti sen vaikeampaa? Pelistä täytyy toki olla ymmärrystä, mutta sitä luulen löytyvän jonkin verran.

Tuosta paineen alla pelaamisesta vielä, että mitä vähän olen katsellut pääkaupunkiseudun junnujoukkueiden treenejä (lähinnä HJK kun bolliksen ohi tuli kuljettua), niin tempo peleissä harjoitusten sisällä on paljon matalampi kuin otteluissa. Miksi näin? Olen samaa mieltä kuin Roy Keane, että siten pelataan kuin harjoitellaan. Huippujoukkueet vetää treeneissä täysiä. Miten muuten voisi oppia pelaamaan paineen alla.

Fyysisen valmennuksen 8-vuotiaiden perusteet:

1) Paljon nopeusharjoittelua(reaktionopeus, askeltivheys, suunanmuutos jne.) eli nopeuden perusteiden harjoittelua
2) Kehonhallinan ja yleisen urheilulllisuuden kasvattaminen (ts. kuperkeikat, kärrynpyörät, eläinliikkeet jne.) näillä pääsee hyvin alkuun 8-vuotiaiden kanssa
3) Kaikessa keskittyy kannustamaan ja vaatimaan täyttä vauhtia kokoajan suorituksissa. Eli esim. teknisessä harjoittelussa ensin oikea malli, sen jälkeen pitää alkaa vaatimaan sitä tekniikkaa täysillä, jne.

Tuossakin vain tärkeä panostaa laatuun ja keskittyä että kaikki tehdään niin hyvin kuin mahdollista.

Mitä tulee harjoittelun tempoon, vaikka nyt sen HJK:n kun otit esiin, niin vaikea sanoa kun en ole nähnyt. Kuitenkin hyvä tiedostaa että Suomessa harjoitellaan keskimäärin aivan liian matalalla temmolla. Nyt kun HJK:n otit esiin, niin siellähän fakta on se että HJK:n pitäisi voittaa kaikki suomalaiset muut seurat 5-0 vähintään joka pelissä, kun miettii kuinka isolta alueelta ja laajasti pelaajia sinne saadaan. Miksikö näin ei tapahdu? No ehkä tuossa temmossa harjoituksissa esim. voi hyvin olla osasyy.

Noin yleisesti keskittyisin pallollisessa harjoittelussa seuraaviin asioihin:

1) Paljon teknistä harjoittelua jossa tulee erilaisia oikeita malleja miten kuljettaa palloa, miten suojata palloa ja miten muuttaa suuntaa pallon kanssa
2) Keskittyä pelinomaiseen harjoitteluun jossa pelaajamäärä ei ole liian suuri (1vs1/2vs2/3vs3). Tämä siis tuon perustaitoharjoittelun ohella. Tässä sitten pääsee harjoittelemaan teknisiä asioita peliympäristössä.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4953 : 14.09.2021 klo 13:42:41

Syvempi ymmärrys fyysisestä kehityksestä ja fyysisestä harjoittamisesta olisi kiva. Täällä olikin aiemmin linkkejä tutkimuksiin ja FA:n juttuihin, niin materiaalia löytyy. Olisihan se kiva, että Palloliitolta tulisi aika yksiselitteinen (ja tietysti myös sovellettava) paketti, että mitä huipulle haluavien junnujen harjoitusohjelman pitäisi sisältää missäkin ikävaiheessa.

Kyllä se siellä tavallaan on. Ei niin jyrkkänä ja yksityiskohtaisena, mutta kuitenkin aika hyvänä. Futisvalmentajan startti ja ikävaihekoulutus antaa aika hyvän paketin tuohon alle 12v toimintaan. Jos sinulla on tavoite oikeasti olla isommasta massasta valikoituneen kilparyhmän valmentaja, niin en kyllä aikailisi valmennuskoulutukseen menoa.

Lainaus
Pallollisen pelaamisen suhteen mä olen niin yksinkertainen, että kyse on vaan laadukkaasta tekemisestä ja sen määrästä. Pitää olla sekä teknistä harjoitusta, jossa tulee paljon pallokosketuksia ja sitten peliä/pelinomaista, jossa pelataan paineen alla.  Ei kai tämä jalkapallo lähtökohtaisesti sen vaikeampaa? Pelistä täytyy toki olla ymmärrystä, mutta sitä luulen löytyvän jonkin verran.

Ei ole ja on. Tähän on varmaan monia totuuksia. Joudut kuitenkin miettimään montaa asiaa vielä, jos lasten valmennus tulee nyt ikään kuin puskan takaa vaikka peliymmärrystä löytyisikin. Suuri osa sitä on ihan jotain muuta kuin harjoittelun suunnitteluun liittyvää.

Pallokosketusten ohella sinun kannattaa osata opettaa myös muita pelitaitoon liittyviä asioita, joita et ehkä ole tullut ajatelleeksi edes koska ne tuntuvat niin luonnollisilta asioilta. Miten käyttää vartaloa, käsiä, havainnoida jne. Useimmat niitä oppivat pelaamisen kautta itsestään, mutta voit hyvin nopeuttaa prosessia harjoittelemalla. Muut joukkueet kyllä niitä asioita harjoittelevat.

Lainaus
Tuosta paineen alla pelaamisesta vielä, että mitä vähän olen katsellut pääkaupunkiseudun junnujoukkueiden treenejä (lähinnä HJK kun bolliksen ohi tuli kuljettua), niin tempo peleissä harjoitusten sisällä on aivan olematonta. Mitä järkeä siinä on? Olen samaa mieltä kuin Roy Keane, että siten pelataan kuin harjoitellaan. Huippujoukkueet vetää treeneissä täysiä. Miten muuten voisi oppia pelaamaan paineen alla.

En ole nähnyt HJK:n junnutreenejä livenä, niin en voi kommentoida suoraan, mutta jos 7-8v on kohta työstön alla, niin kuulen mielellään mietteitäsi muutaman kuukauden kuluttua tästä asiasta. Se ei aina ole niin helppoa tuossa iässä.

Omasta mielestäni pelkkä yleinen tempo harjoituksissa ei kerro ihan kaikkea. Enemmän kertoo se, että miten ne tilanteet, missä pelaajan on toimittava intensiivisesti ja kovalla temmolla, tapahtuvat. Jos tarvittaessa intensiteetti on korkea, niin sitten muu osa voi olla leppoistakin. Ei tarkoita sitä, että kannattaa liikaa löysäilyä katsoa läpi sormien.
Mapeli

Poissa Poissa


Vastaus #4954 : 14.09.2021 klo 17:19:40

Ensinnäkin vastustan 8-vuotiaiden jakamista johonkin eliitti/kilpailujoukkueeseen, kun massaa näyttää olevan, kukaan ei voi sanoa mitä kenestäkin tulee tuon ikäisistä, ei edes 13 - 15-vuotiaista, ehkä voi joskus sanoa, kenestä ei voi tulla mitään muuta kuin omaksi ilokseen pelaavaa junnua/aikuista, mikä on minusta äärettömän tärkeää.

Fillarikommari, missäpäin vaikutat?
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4955 : 15.09.2021 klo 07:31:07

Nyt kun HJK:n otit esiin, niin siellähän fakta on se että HJK:n pitäisi voittaa kaikki suomalaiset muut seurat 5-0 vähintään joka pelissä, kun miettii kuinka isolta alueelta ja laajasti pelaajia sinne saadaan.

Onhan pääkaupunkiseudulla kuitenkin useita hyviä junnu seuroja esim. Käpa, PPJ, Honka, Vjs..
Mutta jos mietitääm Tamperetta niin siellä ei ole, kuin Ilves joka haalii kaikki hyvät pelaajat lähialueelta. Ilveksen pitäisi voittaa kaikki muut vähintään 3-0.

Ja aivan samaa mieltä tuosta temmosta. Usein kun katselee junnujen treenejä ne vedetään isolla alueella, jossa kaikilla on hyvin tilaa ja aikaa, jos halutaan kehittyä niin tilaa ja aikaa pois.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #4956 : 15.09.2021 klo 07:44:24

Fyysisen valmennuksen 8-vuotiaiden perusteet:

1) Paljon nopeusharjoittelua(reaktionopeus, askeltivheys, suunanmuutos jne.) eli nopeuden perusteiden harjoittelua
2) Kehonhallinan ja yleisen urheilulllisuuden kasvattaminen (ts. kuperkeikat, kärrynpyörät, eläinliikkeet jne.) näillä pääsee hyvin alkuun 8-vuotiaiden kanssa
3) Kaikessa keskittyy kannustamaan ja vaatimaan täyttä vauhtia kokoajan suorituksissa. Eli esim. teknisessä harjoittelussa ensin oikea malli, sen jälkeen pitää alkaa vaatimaan sitä tekniikkaa täysillä, jne.

Tuossakin vain tärkeä panostaa laatuun ja keskittyä että kaikki tehdään niin hyvin kuin mahdollista.

Ylos

Mitä tulee harjoittelun tempoon, vaikka nyt sen HJK:n kun otit esiin, niin vaikea sanoa kun en ole nähnyt. Kuitenkin hyvä tiedostaa että Suomessa harjoitellaan keskimäärin aivan liian matalalla temmolla. Nyt kun HJK:n otit esiin, niin siellähän fakta on se että HJK:n pitäisi voittaa kaikki suomalaiset muut seurat 5-0 vähintään joka pelissä, kun miettii kuinka isolta alueelta ja laajasti pelaajia sinne saadaan. Miksikö näin ei tapahdu? No ehkä tuossa temmossa harjoituksissa esim. voi hyvin olla osasyy.

Otin HJK:n esiin, koska niiden treenejä on tullut nähtyä. Lisäksi se on hyvä esimerkki suomalaisesta jalkapallosta, koska HJK:lla on kuitenkin varmaankin parhaimpia harjoituksia tässä maassa.

Kyllä se siellä tavallaan on. Ei niin jyrkkänä ja yksityiskohtaisena, mutta kuitenkin aika hyvänä. Futisvalmentajan startti ja ikävaihekoulutus antaa aika hyvän paketin tuohon alle 12v toimintaan. Jos sinulla on tavoite oikeasti olla isommasta massasta valikoituneen kilparyhmän valmentaja, niin en kyllä aikailisi valmennuskoulutukseen menoa.

Tässä on tarkoitus mennä ikävaihekoulutuksiin heti, kun seura saa järjestettyä. Starttikoulutus jo käyty. Se oli ihan hyvä koulutus. Olin toki valmis menemään asioihin vähän syvemmälle, mutta se oli tietysti rakennettu nimenomaan startiksi. En ihan ymmärrä, miksi näiden valmennuskoulutusten sisällöt ei ole avoimesti saatavilla. Ei pitäisi olla pelkoa, että toisen maan liitto tulee varastamaan aineistot.

En ole nähnyt HJK:n junnutreenejä livenä, niin en voi kommentoida suoraan, mutta jos 7-8v on kohta työstön alla, niin kuulen mielellään mietteitäsi muutaman kuukauden kuluttua tästä asiasta. Se ei aina ole niin helppoa tuossa iässä.

Omasta mielestäni pelkkä yleinen tempo harjoituksissa ei kerro ihan kaikkea. Enemmän kertoo se, että miten ne tilanteet, missä pelaajan on toimittava intensiivisesti ja kovalla temmolla, tapahtuvat. Jos tarvittaessa intensiteetti on korkea, niin sitten muu osa voi olla leppoistakin. Ei tarkoita sitä, että kannattaa liikaa löysäilyä katsoa läpi sormien.

Joo tässä on tullut pyörittyä parisen vuotta apuvalmentajana eikä se tosiaan ole helppoa. Harkoissa pitää olla myös leppoisia ja hauskoja jaksoja. Täytyisi iskostua selkäytimeen, milloin painetaan täysillä. Mun mielestä loppupeli on täysillä painamisen paikka.

Ensinnäkin vastustan 8-vuotiaiden jakamista johonkin eliitti/kilpailujoukkueeseen, kun massaa näyttää olevan, kukaan ei voi sanoa mitä kenestäkin tulee tuon ikäisistä, ei edes 13 - 15-vuotiaista, ehkä voi joskus sanoa, kenestä ei voi tulla mitään muuta kuin omaksi ilokseen pelaavaa junnua/aikuista, mikä on minusta äärettömän tärkeää.

Fillarikommari, missäpäin vaikutat?

Ehkä jätän sanomatta, missä toimin. Omana huolena on, että kakkostasolta jää pitkällä aikavälillä poikia nousematta siksi, että harjoitukset ei ole niin laadukkaita.

Edit. Piti kysyä, miten järjestit toiminnan niin, ettei ollut "kilparyhmää"?
« Viimeksi muokattu: 14.10.2022 klo 13:17:48 kirjoittanut Fillarikommari »
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4957 : 15.09.2021 klo 09:33:58

Tässä on tarkoitus mennä ikävaihekoulutuksiin heti, kun seura saa järjestettyä. Starttikoulutus jo käyty. Se oli ihan hyvä koulutus. Olin toki valmis menemään asioihin vähän syvemmälle, mutta se oli tietysti rakennettu nimenomaan startiksi. En ihan ymmärrä, miksi näiden valmennuskoulutusten sisällöt ei ole avoimesti saatavilla. Ei pitäisi olla pelkoa, että toisen maan liitto tulee varastamaan aineistot.

Ehkä aineistoja sitten luettaisiin ilman kunnollista kontekstia ja niistä syntyisi sitten jatkuvaa vääntöä, että miksi siellä sanotaan sitä tai tätä ja en haluaisi olla Palloliiton henkilönä selittelemässä. Plus sitten olisi näitä, jotka on lukeneet kaiken aina pro tasolle saakka ja tietävät kaikesta kaiken eikä tarvitse tulla enää mihinkään koulutukseen. Aineisto on opettamisen tukimateriaali tai ainakin näin sen itse näen. Mutta en itse vastustaisi täysin julkista jakamista, mutta ymmärrän nykykäytännön myös.

Lainaus
Joo tässä on tullut pyörittyä parisen vuotta apuvalmentajana eikä se tosiaan ole helppoa. Harkoissa pitää olla myös leppoisia ja hauskoja jaksoja. Täytyisi iskostua selkäytimeen, milloin painetaan täysillä. Mun mielestä loppupeli on täysillä painamisen paikka.

Määrittele täysillä painaminen. Koko ajan sprinttinopeudella? Ei se tule onnistumaan. Paljon viiden sekunnin kovan intensiteetin juoksuja pelin sisällä? Se lienee parempi täysillä painamisen mittari. Jotta pystyy juosta näitä kovan intensiteetin juoksuja, niin pitää välillä palautua pelin sisällä. Paradoksaalisesti asia on niin, että mitä parempi pelaaja tai joukkue, niin sitä rennommin välillä näyttää peli ajoittain sujuvan, koska pallo liikkuu, tilat on täytetty hyvin ja tarve jatkuvaan liikkeeseen on vähäisempi. Toki lähempää katsottuna pelaajat juoksevat todella lujaa juuri niissä paikoissa kun juosta pitää.

Lainaus
Tosiaan, tarkoituksena on, että ovi käy kilparyhmän ja kakkostason välillä molempiin suuntiin. Eli mitään pysyvää ja muusta ikäluokasta erillistä kilparyhmää ei ole tarkoitus tehdä. Tosin, olosuhteet on seuran puolelta järjestetty niin, että kilparyhmälle on helpompi järjestää laadukkaat harjoitukset. Kilparyhmässä on 16 poikaa ja kakkostasolla on noin 28 poikaa. Molemmissa on kaksi palkattua valmentajaa. Harjoitukset on erikseen. Omana huolena on, että kakkostasolta jää pitkällä aikavälillä poikia nousematta siksi, että harjoitukset ei ole niin laadukkaita.

Ei ne sen vuoksi jää nousematta, kehittyvät kyllä, jos saavat pallokosketuksia, vastuuta peleissä, oikeanlaista haastavuutta toimintaansa. Ne jäävät nousematta, jos muodostat nykyiseen kilparyhmän poikiin sosiaalisia ja henkisiä (hyvin luonnollisia) siteitä, joiden vuoksi et halua tiputtaa ketään heistä alemmalle tasolle.

Neljä ammattivalmentajaa per 44 poikaa (luenko tuota nyt oikein?) on kyllä resurssien puolesta melko hyvä tilanne. Vaikea uskoa, että jos on palkattuja valmentajia tuossa suhteessa, että kakkostason kehittyminen jäisi harjoitusten laadusta kiinni. Seurana kyllä panostaisin, kun kerran resursseja selkeästi on, selkeään valmennuslinjaan, jotta palkatuilla valmentajilla olisi selkeät sävelet, että mihin suuntaan halutaan edetä.
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4958 : 15.09.2021 klo 09:57:31

Yhden seuran ja siellä ainakin muutaman ikäluokan tuon ikäisten organisoinnin tiedän toimineen niin, että kentälle pyrähti noin 75-80 pelaajaa ja kaikki sen ikäluokan valmentajat. Porukka jaettiin tason mukaisiin ryhmiin treenien sisällä, mutta oltiin silti sama joukkue saman seuran sisällä samoissa treeneissä samoilla valmentajilla. Ihan ok on toiminut, kun porukasta on lähdetty ulkomaille saakka ja Veikkausliigassakin pyörii oman seuran mekoissa miekkosia. Peleihin nimettiin aina niihin peleihin sopivat pelaajat. Kunnianhimoisille valmentajille raskaampaa, kun joutuu välillä katselemaan treenikentällä kaiken maailman ylipainoisia puujalkoja, mutta minusta oikea tapa toimia.

Sitten tiedän toisen seuran, jossa vastaavista ikäluokista tehtiin ikäluokan ultimate elite superjunior team. Joukkueeseen otettiin vajaasta 50 pelaajasta 14. Loput merkittiin seuran listoille haastajiksi, nettomaksajiksi, vähemmille vuoroille ja vähemmille valmentajille. Sieltä paras seuran kasvatti pelaa Kakkosta eikä se pelaaja kuulunut noihin valittuihin neljääntoista. Osa vaihtoi seuraa, osa muutti, osa lopetti, osa paljastui tyhjiksi arvoiksi. Huipulla oltiin viisitoistavuotiaina. Minusta valinta epäonnistua tehtiin valmentajien ja seuran toimesta jo varhain. Setämiesten mielestä syy on myöhemmässä valmennuksessa. Myönnetään, että on siellä yksi ulkomaisessa akatemiassa pelaava nuorisomaajoukkuepelaajakin, mutta hän liittyi mukaan pienemmästä seurasta vasta murrosiässä.

Kummankin seuran toimihenkilöt ja valmentajat olivat täysin vakuuttuneita, että juuri heidän toimintatapansa on oikea.

E: valmentajia pitäisi olla n. 1/8 pelaajaa, jotta homma pysyy kunnolla koossa. Lisäksi tilan pitää luonnollisesti olla riittävä pelaajamäärälle.
« Viimeksi muokattu: 15.09.2021 klo 10:11:43 kirjoittanut Nuorenanätti »
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4959 : 15.09.2021 klo 10:08:02

Harkoissa pitää olla myös leppoisia ja hauskoja jaksoja. Täytyisi iskostua selkäytimeen, milloin painetaan täysillä.

Aika monta pelaajaa olen nähnyt, joille täysiä vetäminen on se hauska jakso. Lepoa tarvitaan vain, että jaksaa lisää hauskaa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4960 : 15.09.2021 klo 10:27:09

Onhan pääkaupunkiseudulla kuitenkin useita hyviä junnu seuroja esim. Käpa, PPJ, Honka, Vjs..
Mutta jos mietitääm Tamperetta niin siellä ei ole, kuin Ilves joka haalii kaikki hyvät pelaajat lähialueelta. Ilveksen pitäisi voittaa kaikki muut vähintään 3-0.

Toki näissä on kaksi suurta eroa:

A) koko Pirkanmaalla on selvästi vähemmän ihmisiä kun yksistään Helsingissä.
B) Kun ei hyviä seuroja ei myöskään ole kilpailua-> jo nuoremmissa ikäluokissa kilpailu on vähäisempää ja potentiaalisten pelaajien määrä laskee merkittävästi-> potentiaalinen pelaajamassa siis suhteessa PK-seudun yli kolminkertaiseen väestömäärään suhteessa Pirkanmaahan on vieläkin korkeampi.

Nyt esimerkkinä sinulle asiasta mitä hain, eli siitä miten HJK jo juniorivaiheessa saa käytännössä koko E-Suomen imuroitua itselleen otan seurojen P15 EL-sarjan joukkueet.  Katsoin nyt palloliiton tulospalvelusta muutaman ottelun kokoonpanot molemmilta.

Keskimäärin kokoonpanoissa HJK 18 pelaajaa joista U12 jälkeen tähän joukkueeseen siirtynyt 9 pelaajaa. Eli joukkueen 18 pelaajasta 50% on siirtynyt U12 vaiheen jälkeen HJK:n.

Ilveksellä taas kokoonpano on vaihdellut paljon HJK:ta enemmän, niin oli vaikea määritellä tarkkaa määrää. Nopeasti vilkaistuna kuitenkin muutaman ottelun perusteella määrä oli noin 2/14.

HJK:lla vielä erityisasema siinä mielessä että vielä tuossa aivan viimeisessä vaiheessa eli B/Klubi 04 tulee vielä tämän päälle sitten ympäri Suomen esim. Jyväskylästä pelaajia, mutta nyt kun puhuttiin vain junioripeleistä, niin keskityin nyt tuohon viimeiseen ikäluokkaan ennen B:tä. Katsoo asiaa siis mitenpäin vain, niin HJK ero ihan tämän pelaajapolitiikan perusteella on täysin erilainen kuin minkään muun seuran. Ja en siis tässä HJK:ta ollut syyttämässä, vaan ainoastana toteamassa että jos HJK ei voita kaikkia pystyyn niin joko HJK:ssa tehty jotain vähän heikommin tai muualla tehty hyvin.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4961 : 15.09.2021 klo 10:29:00

Aika monta pelaajaa olen nähnyt, joille täysiä vetäminen on se hauska jakso. Lepoa tarvitaan vain, että jaksaa lisää hauskaa.

En tosiaan ymmärrä miten vielä nykyäänkiin on tämä uskomus että ei voisi vetää täysillä ja olla hauskaa. Toki on eri asia sitten se että joskus voi hyvin olla harjoituksia/harjoitteita missä ei ole niin kova tempo, mutta ei jokaisessa harjoituksessa tarvitse olla mitään "lepo-osiota". Kyllä U8 pelaaja hyvin sen 1h 30min jaksaa vetää täysillä kaiken, jos vain on motivoitunut ja harjoitteet ovat mielekkäitä.
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4962 : 15.09.2021 klo 10:46:52

Toki näissä on kaksi suurta eroa:

A) koko Pirkanmaalla on selvästi vähemmän ihmisiä kun yksistään Helsingissä.
B) Kun ei hyviä seuroja ei myöskään ole kilpailua-> jo nuoremmissa ikäluokissa kilpailu on vähäisempää ja potentiaalisten pelaajien määrä laskee merkittävästi-> potentiaalinen pelaajamassa siis suhteessa PK-seudun yli kolminkertaiseen väestömäärään suhteessa Pirkanmaahan on vieläkin korkeampi.
Wikipedian mukaan:
Pirkanmaalla 525000 asukasta ja 1 seura
Pääkaupunki seutu 1,2 miljoonaa asukasta ja ainakin 4 laadukasta seuraa...

Ja juuri tämä kilpailun puute on suuri puute. Nyt Ilves voi tehdä mitä haluaa ja jos poikaa/vanhempaa ei miellytä niin voi, voi.
Kun olisi kilpailua pitäisi miettiä miten pelaajia kohdellaan, kun he voisi vaihtaa seuraa kilpailevaan seuraan. Nyt siihen ei ole tarvetta.



Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4963 : 15.09.2021 klo 10:47:18

Minusta valinta epäonnistua tehtiin valmentajien ja seuran toimesta jo varhain. Setämiesten mielestä syy on myöhemmässä valmennuksessa.

Ja lopulta syy saattoi olla vaan geenilotossa. Ei näin pienistä otoksista voi oikein vetää vielä johtopäätöksiä. Isojen massojen kokemukset on kaiverrettu eurooppalaisiin tutkimuksiin ja käytäntöön aiheesta.

Minusta molemmat mallit ääripäinä on tuomittu epäonnistumaan kehityksessä. Pelipaikkakilpailusta vapaat superjunnujengit ja kaikki pelaa on molemmat vääriä teitä. Tuo 80-pelaajan yht'aikainen harjoitustapahtuma voi olla parempi tai sitten selkeämpi erottelu omiin harjoitusryhmiin - se kaikki riippuu siitä, että minkälainen dynamiikka saadaan luotua.

Veikkaisin, että ihan vaan raaka kilpailu joukkueessa on se kultainen sääntö, millä saadaan paras kehitys aikaan. Vaikka joku olisi taidollisesti parempi mutta yrittämiseltään laiskempi, niin armotta sivuun, jotta oppii yrittämään paremmin ja ymmärtää, että pitää kehittyä ja yrittää voidakseen olla pelipaikkansa arvoinen.

Liian paljon näen omasta mielestäni sitä, että teknisesti taitaville pelaajille annetaan liian levollinen olo kehittymisen suhteen. Halutaan välttää ymmärrettävästi sitä, että vaan suositaan fyysisesti isoja ja vahvoja pelaajia ja jätetään taitavat sivuun. Siksi taitavat pelaavat ja vain fyysisesti kovat jäävät haasteeseen ja odotetaan tulisiko heistä koskaan teknisesti riittävän taitavia.

Mutta johtaako se siihen, että teknisesti taitaville pelaajille luodaan liian pehmoinen polku, ei vaatimuksia tehdä kovaa työtä, koska halutaan juuri sellaisia pelaajia promotoida? Pitäisikö heille kivikkoisemman polun kautta luoda parempi kehittymisympäristö niin, että heistä tulee teknisen taitavuuden lisäksi myös sähäköitä ja voimakkaita henkisesti? Pitäisikö pelitilannetekoihin paremmin pystyvä fyysinen kaveri nostaa ensin ylemmälle tasolle ja tiputtaa teknisempi ja vähemmän fyysinen kaveri alemmas opettelemaan taistelemista jotta kova kipinä oman pelitilannetekojen parantamiseen syntyisi?

Tämä on ehkä vaan saman tyylistä subjektiivista pohdintaa. Joku toinen näkee tämän tilanteen ihan päinvastaisena.
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4964 : 15.09.2021 klo 10:51:26

En tosiaan ymmärrä miten vielä nykyäänkiin on tämä uskomus että ei voisi vetää täysillä ja olla hauskaa.

Minusta ongelma on useammin se, että harjoitusta ei syystä tai toisesta voi tai motivoi vetää täysillä, mikä erityisesti noilla 8-vuotiailla elohiirillä aika nopeasti lopettaa sen hauskan.

Syy voi olla esimerkiksi:
- harjoituksen sisältö (lol, vedetään puoli tuntia seisovin jaloin 6 vs 1 rondoa, kun telkkarissa Barcakin lämppäsi ennen peliä niin)
- harjoitusten organisointi (lol, pistetään yhdelle valkulle 25 pelaajaa, ettei se ehdi kunnolla ohjata kenenkään treenejä)
- liian helpot vastukset (lol, katsokaa tuota vasta alkajaa, kun se ei saa multa palloa, vaikka seison yhdellä jalalla)
- liian vaikeat vastukset (voi ***tu, en saa tuolta palloa, vaikka se seisoo yhdellä jalalla)
- täysiä vetäminen koko ajan ilman taukoja (lol, juostaan kymmenen metrin spurtteja täysillä ja kun ne vedetään putkeen ilman taukoa, tulee enemmän täysillä vedettyjä kymmenen metrin spurtteja, eikös juu?)
- liian vaativat harjoitukset (valmentaja huutaa, että täysillä, mutta mitä ja miten mun oikein pitäisi tehdä täysillä)
- jne.

Pahimmillaan tällaisen tekemisen kulttuuri pesiytyy tavalla tai toisella koko joukkueeseen ja sitten ihmetellään, kun lapset eivät vedä täysillä. Syy ei ole lapsissa tai haastajien heikommassa tasossa vaan seurassa ja valmennuksessa.
« Viimeksi muokattu: 15.09.2021 klo 11:45:49 kirjoittanut Nuorenanätti »
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4965 : 15.09.2021 klo 10:52:59

Wikipedian mukaan:
Pirkanmaalla 525000 asukasta ja 1 seura
Pääkaupunki seutu 1,2 miljoonaa asukasta ja ainakin 4 laadukasta seuraa...

Ja juuri tämä kilpailun puute on suuri puute. Nyt Ilves voi tehdä mitä haluaa ja jos poikaa/vanhempaa ei miellytä niin voi, voi.
Kun olisi kilpailua pitäisi miettiä miten pelaajia kohdellaan, kun he voisi vaihtaa seuraa kilpailevaan seuraan. Nyt siihen ei ole tarvetta.

Pelkkä PK-seutu tosin ei ole relevanttia HJK:n osalta, koska esim. U15/U14 joukkueissa pelaajia käy HJK:ssa esim. Järvenpäästä, Hämeenlinnasta, jne. Jos harpilla piirtäisi alueen mistä saakka HJK:lla siis käy jo U15 vaiheen sisällä pelaajia niin alue on luokkaa 2miljoonaa. Viime vuonna toki kesällä oli yksi pelaaja jo Kuopiostakin U14 vaiheessa.

Eikä ole Ilveksen etu ettei kilpailua ole. Koska kuten sanottua niin eivät saa kovia pelejä tai hyviä pelaajia seuraan muualta. Ennemmin siis tuo ettei ole kilpailua on vain haitta Ilvekselle. Siitä huolimatta seura on selvästi nostanut profiiliaan ja pystynyt kasvattamaan pelaajia aina sieltä 6-vuotiaista ulkomaille saakka. Se ei kuitenkaan poista sitä ettei tuo ole etu.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4966 : 15.09.2021 klo 10:55:54

Minusta ongelma on useammin se, että harjoitusta ei syystä tai toisesta voi tai motivoi vetää täysillä, mikä erityisesti noilla 8-vuotiailla elohiirillä aika nopeasti lopettaa sen hauskan.

Syy voi olla esimerkiksi:
- harjoituksen sisältö (lol, vedetään puoli tuntia seisovin jaloin 6 vs 1 rondoa, kun telkkarissa Barcakin lämppäsi ennen peliä niin)
- harjoitusten organisointi (lol, pistetään yhdelle valkulle 25 pelaajaa, ettei se ehdi kunnolla ohjata kenenkään treenejä)
- liian helpot vastukset (lol, katsokaa tuota vasta alkajaa, kun pystyn se ei saa multa palloa, vaikka seison yhdellä jalalla)
- liian vaikeat vastukset (voi ***tu, en saa tuolta palloa, vaikka se seisoo yhdellä jalalla)
- täysiä vetäminen koko ajan ilman taukoja (lol, juostaan kymmenen metrin spurtteja täysillä ja kun ne vedetään putkeen ilman taukoa, tulee enemmän täysillä vedettyjä kymmenen metrin spurtteja, eikös juu?)
- jne.

Pahimmillaan tällaisen tekemisen kulttuuri pesiytyy tavalla tai toisella koko joukkueeseen ja sitten ihmetellään, kun lapset eivät vedä täysillä. Syy ei ole lapsissa tai haastajien heikommassa tasossa vaan seurassa ja valmennuksessa.

Tässähän tämä. Eli ongelma ei ole se etteikö voisi vetää 1,5h täysillä ja olla hauskaa, vaan se että ei osata organisoida/vetää harjoitusta niin että se olisi hauskaa vaikka vedetään täysillä.
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4967 : 15.09.2021 klo 10:58:46

Ja lopulta syy saattoi olla vaan geenilotossa.

Erityisen löysä selitys, jonka taakse voimme toki kaikki mennä, aina.

e: Millaisia geenejä muuten tarvitaan, että tämän taakse ei mentäisi? Jälkimmäisen seuran riveissä oli ihan sivumennen mainittuna esim. maailmanmestarin ja Olympia-urheilijan lapsi, ei vain geenit riittäneet...

Pelipaikkakilpailusta vapaat superjunnujengit ja kaikki pelaa on molemmat vääriä teitä.

Minusta isoin pointti oikeastaan on se, että pelaajille aidosti annettaisiin mahdollisuus kehittyä omalle huipulleen. Nuo kahdeksanvuotiaiden eliittyryhmät luovat helposti seuraan ja joukkueisiin itseään ruokkivan kehän, jossa ynnä muut ovat ynnä muita eikä heillä todellisuudessa ole mitenkään samanlaisia mahdollisuuksia kehittyä tai panostaa urheiluun kuin sillä eliittyryhmällä. Yllättäen heikommista olosuhteista, huonommalla valmennuksella ja vähemmillä treeneillä ei sitten tule ylemmäs oikein kilpailua. Kun se valinta tehdään kahdeksanvuotiaana, on tilanne aika helvetin tyly.

"Kaikki pelaa" tulkittuna niin kuin se tulkittiin, että kaikki pelaavat kaikkia vastaan, on ihan yhtä suurta tai jopa suurempaa idiotismia.

Ongelmaan auttaisi joko yhteinen joukkue, jossa ei ole kiinteitä jakoja vaan jonka toimintaa organisoidaan pelaajien kehitystason ja välillä jopa päiväkohtaisen fiiliksen mukaan. Tai edes seuran ikäluokkavalmentajat, joilla on järki ja ymmärrys ja jotka aidosti huolehtivat koko ikäluokan kehityksestä eivätkä vain tuijota sitä eliitin eliittiä.
« Viimeksi muokattu: 15.09.2021 klo 12:06:55 kirjoittanut Nuorenanätti »
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4968 : 15.09.2021 klo 12:47:38

Erityisen löysä selitys, jonka taakse voimme toki kaikki mennä, aina.

e: Millaisia geenejä muuten tarvitaan, että tämän taakse ei mentäisi? Jälkimmäisen seuran riveissä oli ihan sivumennen mainittuna esim. maailmanmestarin ja Olympia-urheilijan lapsi, ei vain geenit riittäneet...

Se oli yksi mahdollinen selitys, ei mikään selvästi nähtävissä oleva seuraamus. Sanoin vain, että kukapa tietää, jos syyt lopputulemaan olivat jossain sellaisissa asioissa, joihin ei mikään harjoitusympäristö olisi voinut edes vaikuttaa. On olemassa täysin primitiivisiä tai olemattomia harjoitusympäristöjä, joista nousee hyvin laadukkaita pelaajia ja vaikka harjoitusympäristö olisi absoluuttisen briljantti, niin se ei riitä mihinkään.

Lainaus
Minusta isoin pointti oikeastaan on se, että pelaajille aidosti annettaisiin mahdollisuus kehittyä omalle huipulleen. Nuo kahdeksanvuotiaiden eliittyryhmät luovat helposti seuraan ja joukkueisiin itseään ruokkivan kehän, jossa ynnä muut ovat ynnä muita eikä heillä todellisuudessa ole mitenkään samanlaisia mahdollisuuksia kehittyä tai panostaa urheiluun kuin sillä eliittyryhmällä. Yllättäen heikommista olosuhteista, huonommalla valmennuksella ja vähemmillä treeneillä ei sitten tule ylemmäs oikein kilpailua. Kun se valinta tehdään kahdeksanvuotiaana, on tilanne aika helvetin tyly.

Miten nuo ovat toisensa poissulkevia? Esimerkin vuoksi vaikka Anderlechtissä on yksi joukkue U8 ikäluokassa, jossa on kuvasta päätellen ihan samat 16 poikaa kuin polkupyöräilevällä sosialistilla. Miksi he tekisivät sen niin, että kaikki muut ovat ynnä muita eivätkä antaisi armotta fudua takalistoon, jos vaikka U10 kohdalla homma ei toimi? Olisiko ongelma se suomalaisten valmentajien kiltteys omia kohtaan tai lasten suojeleminen kilpailulta?

Luuletko oikeasti, että tuosta U8 porukasta on kaikki U16 joukkueessa? Luuletko oikeasti, että belgialainen muu jalkapalloileva nuoriso ei kehittyisi kun ei pääse Anderlehtin U8 tiimiin ja heillä ei siten todellisuudessa mitenkään samanlaisia mahdollisuuksia kehittyä tai panostaa urheiluun?

Ei se sillä tavoin toimi.

Lainaus
Ongelmaan auttaisi joko yhteinen joukkue, jossa ei ole kiinteitä jakoja vaan jonka toimintaa organisoidaan pelaajien kehitystason ja välillä jopa päiväkohtaisen fiiliksen mukaan. Tai edes seuran ikäluokkavalmentajat, joilla on järki ja ymmärrys ja jotka aidosti huolehtivat koko ikäluokan kehityksestä eivätkä vain tuijota sitä eliitin eliittiä.

Miksi muu Eurooppa tuottaa loistavia pelaajia ja joukkueeseen ei oteta kuin se 16? Miksi pitää olla enemmän yhdessä joukkueessa tai seurassa? Mitä käytännön eroa on tasoryhmillä ja joukkueilla, jos haastetasoa joka tapauksessa vaihdellaan?

Ainut ongelma on minusta se, jos alusta lähtien ei tehdä selväksi, että tällaisesta eliitiryhmästä tippuu joka vuosi osa porukasta ja sitten siitä myös pidetään huoli, että porukkaa tippuu. Silloin kun kertaalleen sinne valittuja suojellaan kilpailulta, oli kyse sitten tasoryhmistä tai kilpajoukkueista tai mistä tahansa, niin silloin mennään vikaan.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #4969 : 15.09.2021 klo 13:16:44

Ehkä aineistoja sitten luettaisiin ilman kunnollista kontekstia ja niistä syntyisi sitten jatkuvaa vääntöä, että miksi siellä sanotaan sitä tai tätä ja en haluaisi olla Palloliiton henkilönä selittelemässä. Plus sitten olisi näitä, jotka on lukeneet kaiken aina pro tasolle saakka ja tietävät kaikesta kaiken eikä tarvitse tulla enää mihinkään koulutukseen. Aineisto on opettamisen tukimateriaali tai ainakin näin sen itse näen. Mutta en itse vastustaisi täysin julkista jakamista, mutta ymmärrän nykykäytännön myös.

Näin se varmaan on. Ehkä tämä turhauttaa siksi, että näin akateemisen tutkijakoulutuksen saaneena ja pedagogiikka opiskelleena olisi ehkä edellytyksiä tulkita noita materiaaleja ja käyttää niitä mielekkäästi oman toiminnan tukena. No on netissä toki materiaalia, täytyy vaan vähän kaivella.

Määrittele täysillä painaminen. Koko ajan sprinttinopeudella? Ei se tule onnistumaan. Paljon viiden sekunnin kovan intensiteetin juoksuja pelin sisällä? Se lienee parempi täysillä painamisen mittari. Jotta pystyy juosta näitä kovan intensiteetin juoksuja, niin pitää välillä palautua pelin sisällä. Paradoksaalisesti asia on niin, että mitä parempi pelaaja tai joukkue, niin sitä rennommin välillä näyttää peli ajoittain sujuvan, koska pallo liikkuu, tilat on täytetty hyvin ja tarve jatkuvaan liikkeeseen on vähäisempi. Toki lähempää katsottuna pelaajat juoksevat todella lujaa juuri niissä paikoissa kun juosta pitää.

Tämä on tietysti hyvä kysymys, mitä on täysillä painaminen. Ehkä sen voisi määritellä niin, että pelataan vaikkapa 20 minuuttia niin kovalla tempolla kuin pystyy. Tätä jokaisten harkkojen lopuksi, niin luulisi kehitystä tapahtuvan, ainakin verrattuna sellaiseen kävelytempoon, jota useammin näkee. Eikä tätä tosiaan jaksa koko 90 min treeniä, vaikka Jortsukka edellä sanoikin, että 8-vuotiaat jaksaa vetää koko treenin täysillä. No, ei edes kestävyysurheilija jaksa puoltatoista tuntia maksimiteholla, tietenkään. Harjoitukset pitää rytmittää. Eikä kai teknisiä harjoituksia aina kannatakaan tehdä samalla juoksutreeneiksi. Tähän liittyen, kun kirjoitin, että pitää olla myös hauskaa, niin en tietenkään tarkoittanut, ettei täysillä painaessa voisi olla hauskaa. Tarkoitin, että harkoissa pitää olla myös leppoista hassuttelua. En ainakaan itse usko, että 8-vuotiaat pystyy keskittymään 90 minuuttia aivan täysillä.

Yhden seuran ja siellä ainakin muutaman ikäluokan tuon ikäisten organisoinnin tiedän toimineen niin, että kentälle pyrähti noin 75-80 pelaajaa ja kaikki sen ikäluokan valmentajat. Porukka jaettiin tason mukaisiin ryhmiin treenien sisällä, mutta oltiin silti sama joukkue saman seuran sisällä samoissa treeneissä samoilla valmentajilla. Ihan ok on toiminut, kun porukasta on lähdetty ulkomaille saakka ja Veikkausliigassakin pyörii oman seuran mekoissa miekkosia. Peleihin nimettiin aina niihin peleihin sopivat pelaajat. Kunnianhimoisille valmentajille raskaampaa, kun joutuu välillä katselemaan treenikentällä kaiken maailman ylipainoisia puujalkoja, mutta minusta oikea tapa toimia.

Sitten tiedän toisen seuran, jossa vastaavista ikäluokista tehtiin ikäluokan ultimate elite superjunior team. Joukkueeseen otettiin vajaasta 50 pelaajasta 14. Loput merkittiin seuran listoille haastajiksi, nettomaksajiksi, vähemmille vuoroille ja vähemmille valmentajille. Sieltä paras seuran kasvatti pelaa Kakkosta eikä se pelaaja kuulunut noihin valittuihin neljääntoista. Osa vaihtoi seuraa, osa muutti, osa lopetti, osa paljastui tyhjiksi arvoiksi. Huipulla oltiin viisitoistavuotiaina. Minusta valinta epäonnistua tehtiin valmentajien ja seuran toimesta jo varhain. Setämiesten mielestä syy on myöhemmässä valmennuksessa. Myönnetään, että on siellä yksi ulkomaisessa akatemiassa pelaava nuorisomaajoukkuepelaajakin, mutta hän liittyi mukaan pienemmästä seurasta vasta murrosiässä.

Kummankin seuran toimihenkilöt ja valmentajat olivat täysin vakuuttuneita, että juuri heidän toimintatapansa on oikea.


En tiedä, onko noissa kahdessa rakenteessa mitään perustavasti erilaista. Eiköhänä siellä kaikille samaan aikaan pidetyissä treeneissä ollut yhtä lailla porukka jaettu tason mukaan eri ryhmiin. Sähläystä vaan on paljon vähemmän, kun eri tasoille on omat treeniajat. Erona noissa mainitsemissasi on ilmeisesti ollut se, että huonona esimerkkinä kertomassasi tapauksessa eliittitason ulkopuolelle jääneet eivät saaneet missään vaiheessa mahdollisuutta päästä eliittitasolle eikä heidän kehitykseen panostettu? No, tätä yritän kaikin tavoin välttää. Pojille tehdään selväksi, mihin aikaan vuodesta ryhmiin tehdään muutosta, millä perusteilla muutoksia tehdään ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta (eli että tasolta tippuminen ei ole ennuste tulevaisuudesta, vaan kaikkien vaan yritetään antaa pelata omalla tasollaan). Tämä on varmaankin aivan olennaista:


Ei ne sen vuoksi jää nousematta, kehittyvät kyllä, jos saavat pallokosketuksia, vastuuta peleissä, oikeanlaista haastavuutta toimintaansa. Ne jäävät nousematta, jos muodostat nykyiseen kilparyhmän poikiin sosiaalisia ja henkisiä (hyvin luonnollisia) siteitä, joiden vuoksi et halua tiputtaa ketään heistä alemmalle tasolle.



Neljä ammattivalmentajaa per 44 poikaa (luenko tuota nyt oikein?) on kyllä resurssien puolesta melko hyvä tilanne. Vaikea uskoa, että jos on palkattuja valmentajia tuossa suhteessa, että kakkostason kehittyminen jäisi harjoitusten laadusta kiinni. Seurana kyllä panostaisin, kun kerran resursseja selkeästi on, selkeään valmennuslinjaan, jotta palkatuilla valmentajilla olisi selkeät sävelet, että mihin suuntaan halutaan edetä.

Lisäksi on kolmostaso, jossa on vähän yli 30 poikaa. Yksi valmentaja on kaikkien tasojen kanssa ja lisäksi kaikilla tasoilla on palkattu valmentaja. On siis palkatut valmentajat, mutta palkka on pieni, mikä tarkoittaa, että valmentajat ei ole koulutettuja. Kyllä tähän hyvällä palkalla saisi kurssit käyneet ja miksei myös liikunta-alan koulutuksen saaneet valmentajat. Uskon olevani ihan hyvä diili tähän kun on motivaatiota oppia näitä juttuja ja jalkapallosta vähän tajua, mutta onhan tässä riskinsä.

Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4970 : 15.09.2021 klo 13:31:30

Anderlechtissä...blaa, blaa, blaa

Luuletko oikeasti, että olemme Anderlechtissä? Sen, mitä ymmärsin, Fillarikommari joukkueineen ei ole Hollannissa eikä toimi minkään muunkaan Anderlechtiin verrattavissa olevan seuran riveissä. Tämä on ihan sama kuin jos keskustelisimme Afganistanin naisten koulutuksesta ja sanoisit, että miksei tehdä niin kuin Suomessa niin ei olisi mitään ongelmaa ja kysyisit perään, että luuletko tosiaan, että Suomessa naiset eivät pääse kouluun?

Ihan kertauksena:

Nuo kahdeksanvuotiaiden eliittyryhmät luovat helposti seuraan ja joukkueisiin itseään ruokkivan kehän, jossa ynnä muut ovat ynnä muita eikä heillä todellisuudessa ole mitenkään samanlaisia mahdollisuuksia kehittyä tai panostaa urheiluun kuin sillä eliittyryhmällä.

Miten nuo ovat toisensa poissulkevia?

...olosuhteet on seuran puolelta järjestetty niin, että kilparyhmälle on helpompi järjestää laadukkaat harjoitukset.

Paremmat olosuhteet

Kilparyhmässä on 16 poikaa ja kakkostasolla on noin 28 poikaa. Molemmissa on kaksi palkattua valmentajaa.

Lisäksi on kolmostaso, jossa on vähän yli 30 poikaa.

Enemmän valmentajia pelaajaa kohden.

...kakkostasolta jää pitkällä aikavälillä poikia nousematta siksi, että harjoitukset ei ole niin laadukkaita.

Parempia valmentajia ja harjoituksia. Mahdollisesti, luultavasti myös enemmän harjoituksia.

Ja katsos, tehtiin itseään ruokkiva kehä, jossa 16 kahdeksanvuotiasta poikaa saa mahdollisuuden kehittyä ja 58 jää selvästi heikompaan asemaan. Matka kakkos- ja kolmostasolta eliittiin kasvaa joka päivä. FF2:n vastaus ongelmaan on, että mutta kun Anderlechtissa.

Ei se sillä tavoin toimi.

Mutta kun se tässäkin tapauksessa toimii juuri sillä tavoin.
« Viimeksi muokattu: 15.09.2021 klo 13:46:03 kirjoittanut Nuorenanätti »
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4971 : 15.09.2021 klo 13:37:30

Erona noissa mainitsemissasi on ilmeisesti ollut se, että huonona esimerkkinä kertomassasi tapauksessa eliittitason ulkopuolelle jääneet eivät saaneet missään vaiheessa mahdollisuutta päästä eliittitasolle eikä heidän kehitykseen panostettu?

Juuri näin. Se itseään ruokkiva kehä, johon on niin helppo sokeana juuttua.

Yksi valmentaja on kaikkien tasojen kanssa...

Tämä kuulostaa jo ihan hyvältä, jos ihminen todella pitää huolta kaikkien ryhmien kehityksestä ja pelaajien liikkumisesta ryhmien välillä.

...akateemisen tutkijakoulutuksen saaneena ja pedagogiikka opiskelleena olisi ehkä edellytyksiä tulkita noita materiaaleja ja käyttää niitä mielekkäästi oman toiminnan tukena...

Olen tämän sanonut monesti monelle ennenkin ja sanon sen taas: lue Horst Weinin Developing Youth Football Players. Se ei välttämättä anna sinulle suoraa vastausta elämän tarkoitukseen ja on asioita, joista ei tarvitse olla samaa mieltä taisokkona kopioida, mutta jos sinulla todella on akateemiset edellytykset käsitellä tietoa, saat siitä enemmän irti kuin kaikista Palloliiton koulutuksista tai FF2:n keskusteluista yhteensä. Kirja käsittelee 6-12 vuotiaiden lasten jalkapallovalmennusta. Kirjoittaja ymmärtää jalkapalloa, opettamista ja lapsia, millä pääsee jo aika pitkälle. Mutta kaikkein suurin anti on, että siinä missä täällä puhutaan tekniikasta ja taktiikasta, Wein puhuu ensisijaisesti siitä, mikä jää noiden väliin.
« Viimeksi muokattu: 15.09.2021 klo 14:00:32 kirjoittanut Nuorenanätti »
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4972 : 15.09.2021 klo 14:09:34

Luuletko oikeasti, että olemme Anderlechtissä? Sen, mitä ymmärsin, Fillarikommari joukkueineen ei ole Hollannissa eikä toimi minkään muunkaan Anderlechtiin verrattavissa olevan seuran riveissä. Tämä on ihan sama kuin jos keskustelisimme Afganistanin naisten koulutuksesta ja sanoisit, että miksei tehdä niin kuin Suomessa niin ei olisi mitään ongelmaa ja kysyisit perään, että luuletko tosiaan, että Suomessa naiset eivät pääse kouluun?

En näe mitään merkittävää eroa. Suomen ja Belgian välinen ero yhteiskuntina on hieman vähäisempi kuin Afganistanin ja Suomen. En ehkä ihan tajunnut viimeistä virkettäsi. Pääpointtini oli se, että jos tällä eliittitason joukkueen valinnalla U8 vaiheessa olisi joku demoralisoiva vaikutus kehityksen kannalta, niin se ei näytä siltä missään muussa Euroopan maassa. Miksi se olisi Suomessa kauhea virhe, mutta muualla täysin normaalia?

Lainaus
Ihan kertauksena:

Paremmat olosuhteet

Enemmän valmentajia pelaajaa kohden.

Parempia valmentajia ja harjoituksia. Mahdollisesti, luultavasti myös enemmän harjoituksia.

Ja katsos, tehtiin itseään ruokkiva kehä, jossa 16 kahdeksanvuotiasta poikaa saa mahdollisuuden kehittyä ja 58 jää heikompaan asemaan. Matka kakkos- ja kolmostasolta eliittiin kasvaa joka päivä. Vastaus ongelmaan on, että mutta kun Anderlechtissa.

Mutta kun se tässäkin tapauksessa toimii juuri sillä tavoin.

Kasvaako? Ei minusta. Minusta se pienenee päivä päivältä. "Parempi valmennus" tarkoittaa ehkä sitä, että se pienenee hitaammin kuin jossain homogeenisemmassa ympäristössä. Harjoitus ei ole asteikolla hyvä ja huono vaan se voi olla toiselle hyvä ja toiselle huono. Minä näen sen niin, että kehittyäkseen pelaajat tarvitsevat erilaisia harjoituksia. Se 16 porukka saattaa vaatia ihan eri tason harjoitteita kuin se 58 kehittyäkseen.

Etkö sinäkin muuten kertonut esimerkissäsi, että:

Lainaus
paras seuran kasvatti pelaa Kakkosta eikä se pelaaja kuulunut noihin valittuihin neljääntoista.

Jos "eliittitason valmennus" aina vain kasvattaisi näitä eroja, niin sitten se varmaan olisi niin, että ei kannata niin tehdä. Mutta kun ei todistettavasti näin tapahdu. Lahjakkaita pelaajia tulee 10-16v vaiheessa näiden eliittijoukkueiden sivuilta ja ottavat näiden paikat, jos vaan ei olla pehmeitä ja pidetä kiinni pelaajista, kun niihin on silloin 8v iässä sitouduttu ja niille tulisi paha mieli kun tippuvat kelkasta.

Homma on minusta niin, että pelaaja X tarvitsee kehittyäkseen itselleen optimaalisen oppimisympäristön. Se ei silti takaa kehittymistä paremmin kuin pelaajan Y, jolle optimaalinen oppimisympäristö saattaa tarkoittaa jotain ihan muuta. Jos sinulla on 8v iässä paljon palloa potkineita, motorisesti kyvykkäitä pelaajia, joille on järkevää opettaa jo muutakin kuin potkutekniikkaa, niin kaikin mokomin opeta heitä siihen kun he ovat valmiita siihen. Samassa iässä olevia motorisesti kyvykkäitä pelaajia, mutta vähemmän palloa potkineita ei vielä tarvitse niillä metodeilla opettaa vaan heille pallon kanssa heikompia vastuksia vastaan pelaaminen antaa siinä tilanteessa enemmän. Parin vuoden päästä sinulla on ensimmäisessä ryhmässä pelaajia, joilla on pallokosketus, motoriikka ja aavistus pelikäsityksestä ja toisessa ryhmässä pelaajia joilla on pallokosketus, motoriikka ja pienempi aavistus pelikäsityksestä, mutta saattavat jo peliteoissa voittaa ensimmäisen ryhmän vaikka saivat ei niin edistyksellistä valmennusta. Riippuu molempien ryhmän yksilöiden genetiikasta ja valmennuksesta, että missä ollaan.

Tämä on mielestäni erittäin epätieteellinen ja typerä idea, että oppimisympäristö olisi ainut oppimistuloksen määrittävä tekijä. Mitä paremmin me tutustumme genetiikkaan, sitä paremmin me ymmärrämme, että kuinka vähän meidän opettamisemme ja muut vaikuttavat. Kun mennään urheiluun, niin varmasti ilman opettamista ei kenestäkään saada irti parasta mahdollista suorituskykyä, mutta on ihan varmaa, että lahjakkaita pelaajia voidaan opettaa myöhemminkin paremmissa ympäristöissä ja heistä saadaan paras mahdollinen irti.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4973 : 15.09.2021 klo 14:16:23

Olen tämän sanonut monesti monelle ennenkin ja sanon sen taas: lue Horst Weinin Developing Youth Football Players. Se ei välttämättä anna sinulle suoraa vastausta elämän tarkoitukseen ja on asioita, joista ei tarvitse olla samaa mieltä taisokkona kopioida, mutta jos sinulla todella on akateemiset edellytykset käsitellä tietoa, saat siitä enemmän irti kuin kaikista Palloliiton koulutuksista tai FF2:n keskusteluista yhteensä. Kirja käsittelee 6-12 vuotiaiden lasten jalkapallovalmennusta. Kirjoittaja ymmärtää jalkapalloa, opettamista ja lapsia, millä pääsee jo aika pitkälle. Mutta kaikkein suurin anti on, että siinä missä täällä puhutaan tekniikasta ja taktiikasta, Wein puhuu ensisijaisesti siitä, mikä jää noiden väliin.

Olen samaa mieltä siitä, että kirja on erittäin hyvä, mutta en ehkä sanoisi että siitä saa enemmän irti kuin kaikista koulutuksista. Foorumin keskustelut voi/kannattaa toki jättää omaan arvoonsa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4974 : 15.09.2021 klo 14:18:04

Mielestäni molemmat edellä kirjoittajat ovat oikeassa, mutta samalla väärässä. Siis oikeassa siinä että tasoryhmä/joukkue ei itsessään luo mallia missä toiset "tippuu" ja toiset "pärjää", mutta se mikä malli Suomessa tällä hetkellä aiheuttaa sen. Miksi malli toimii ulkomailla, mutta ei meillä. Isoin syy on siinä että meillä hyviä valmentajia on aivan liian vähän. Jopa näissä ns. "eliittiryhmissä" on paljon valmentajia jotka eivät osaa asiaansa niin hyvin. Ulkomailla taas jos pelaaja ei mahdu sinne "Anderlechtiin" niin kyllä siinä seuraavan tason tai vielä senkin tason alapuolella olevassa joukkueessa on sekä motivoituneita pelaajia että osaavia valmentajia. Suomessa taas on täysin tuurista kiinni kun mennään meidän "Anderlechtin" (vaikka nyt se HJK) alapuolelle että millaista valmennusta saat ja millaisia pelaajia ryhmässä on missä harjoittelet. Tämä ei toki tarkoita etteikö sieltäkin voisi vielä pelaajia tulla, mutta vaikeaa se on verrattuna ulkomaihin. Pelaaja kuitenkin on itse perheensä kanssa suurin tekijä aina näissä tapauksissa, mutta se että mahdollisuudet ovat paljon pienemmät täällä kuin maailmalla.

Toisaalta myös toisinpäin, ulkomailla vaikka et mahtuisi enää sinne "Anderlechtiin" niin pääset sitten siihen paikalliseen seuraavan tason toimintaan. Suomessa jos taas tiput vaikka jostain HJK:sta, puhumattakaan vaikka sitten KuPS:sta niin mikä on seuraava taso? Aika todella kaukana.

Tuo täällä mainittu 16+28+30 malli nyt varmaan kaikki ymmärtää mihin perustuu. Seura panostaa tuohon kärkeen eniten, mutta kaikki varmaankin maksavat saman summan toiminnasta... kuitenkaan mallina ei ongelma, jos oikeasti jatkuvasti kaikki pelaajat voivat nousta/tippua ja seurantaa tapahdu. Valitettavasti vaan itsekin nähnyt usein seuroissa mallin missä 10-vuotiaana valitaan 10 pelaajaa ryhmään ja muut sitten tekee jotain jos tekee.

Horst Weinin kirjasta samaa mieltä, aikaansa edellä ja paras teos mitä tehty lasten valmentamiseen koskaan, vaikka toki jo vähän vanha tietyissä asioissa(mikä luonnollista kun 15-vuotta vanha teos).

 
Sivuja: 1 ... 198 [199] 200 ... 268
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa