FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.10.2021 klo 13:42:44 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 199 [200] 201 202
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 614693 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4975 : 15.09.2021 klo 21:28:11

En näe mitään merkittävää eroa.

Ehkä joskus näet eron. Jortsukka tähän toki jo vastasikin.

Suomen ja Belgian välinen ero yhteiskuntina on hieman vähäisempi kuin Afganistanin ja Suomen.

Silti Suomessa pikkujunnujen eliittiryhmästä putoaminen on enemmän verrattavissa tyttöön afganistanilaisessa koulujärjestelmässä kuin Anderlechtin eliittijoukkueesta pudonneeseen jalkapallojunioriin. Anderlechtissa se pudokas pääsee vielä hyvään joukkueeseen ja valmennukseen. Suomessa pudokkaan tie koulutusjärjestelmässä usein tyssää. Talibanin tiedottaja kertoo, että tytöille järjestetään koulutusta. Se vain on erotettu pojista. Suomessa seuran toimihenkilö kertoo, että haastajatkin saavat valmennusta, se vain on erotettu elittiryhmästä. Talibaneilla tytöille koulutussisältö on eri. Opettajat ovat huonompia ja heitä on vähemmän. Kouluja ja koulutusta on vähemmän. Resursseja on kaikin puolin vähemmän. Tyttöihin ei panosteta. Haastajilla valmennussisältö on eri. Valmentajat ovat huonompia. Treenejä on vähemmän. Kaikkia resursseja on vähemmän. Haastajiin ei panosteta. Suurin ero näillä kahdella taholla on lähinnä se, että Talibanit valehtelevat mahdollisuuksista vähemmän kuin seurojen toimihenkilöt.

Miksi se olisi Suomessa kauhea virhe, mutta muualla täysin normaalia?

Tämä on selvästi hankala sisäistettävä. Jortsukka siihen jo vastasi, kuten Fillarikommarikin. Otetaan silti kertauksena kolmannen kerran:

...olosuhteet on seuran puolelta järjestetty niin, että kilparyhmälle on helpompi järjestää laadukkaat harjoitukset.

Kilparyhmässä on 16 poikaa ja kakkostasolla on noin 28 poikaa. Molemmissa on kaksi palkattua valmentajaa.

Lisäksi on kolmostaso, jossa on vähän yli 30 poikaa.

...kakkostasolta jää pitkällä aikavälillä poikia nousematta siksi, että harjoitukset ei ole niin laadukkaita.

Eliitillä paremmat olosuhteet, enemmän ja luultavasti parempia valmentajia, paremmat harjoitukset ja enemmän harjoituksia, josta mielestäsi seuraa että:

Kasvaako (ero)? Ei minusta. Minusta se (ero) pienenee päivä päivältä.

Huonommilla harjoituksilla, heikommalla valmennuksella ja vähemmillä treenikerroilla kurotaan eroa kiinni. Tämä mullistaa koko valmennuksen ja harjoittelun lähtökohdat.

...kehittyäkseen pelaajat tarvitsevat erilaisia harjoituksia.

Nyt ei puhuta erilaisista harjoituksista. Puhutaan huonommista harjoituksista, huonommasta valmennuksesta ja vähäisemmistä harjoitusmääristä. Erilainen on toki kiva sana. Meillä on eliittiryhmän lapset ja sitten ne erilaiset lapset.

Tämä on mielestäni erittäin epätieteellinen ja typerä idea, että oppimisympäristö olisi ainut oppimistuloksen määrittävä tekijä.

Minusta tämä on tässä keskustelussa erittäin epätieteellinen ja typerä argumentti, koska kukaan ei ole sellaista esittänyt. Täällä kuitenkin keskustellaan suomalaisesta juniorijalkapallovalmennuksesta eli niistä olosuhteista, ei vaikkapa rodunjalostuksesta tai Messille syötetyistä kasvuhormoneista. Ja ainakaan minä en - aiheen kiinnostavuudesta, valtavasta nuoruuden innosta ja jatkuvasta vonkaamisesta huolimatta - onnistunut kovin merkittävästi muuttamaan suomalaista geenikarttaa. Ehkä muilla keskustelijoilla on käynyt parempi flaksi.

Voidaan toki myös ehdottaa Fillarikommarille dopingia tai kasvuhormoneja, koska jokainen hyvä valmentaja tietää, ettei kiellettyjä aineita testata ennen viittätoista ikävuotta. Siinä olisi vielä seitsemän vuotta aikaa sopivilla lisäravinteilla saada kehitykseen pientä etumatkaa. Moraali tai terveyshaitat eivät voi olla esteenä, kun haetaan maksimaalista kehitystä eliitille. Erilaisille ei kannata tarjota.

*

Ymmärrän, että ihmiset katsovat asioita eri vinkkelistä ja hahmottavat asioita eri tavalla kuin minä. Olen sillä tavalla erilainen. Minulle suomalaisesta jalkapallovalmennuksesta keskustelu alkaa kuitenkin olla hankalaa, jos argumentit ovat Anderlecht ja geenit. Vähän samalla tavalla kävi, kun Lada Lahtisen potkuja perusteltiin keskiaikaisen maalauksen lohikäärmeen tisseillä. Minulle täysin absurdi väite, mutta asia oli täysin validi jollekin keskustelijalle, joka puolestaan koki, että potkuista keskusteltaessa Suomen työsopimuslaki ei millään tavalla kuulunut asiaan. Tämä pohjustuksena sille, etten aio enää sen kummemmin ottaa kantaa aiheeseen. Sanottavani olen sanonut ja vasta-argumentit lukenut. Malli 16+28+30 on varmasti hyvä ja toimiva sekä Karkkilassa että Anderlechtissa. Onnea siis sille.
dtUnaM

Poissa Poissa


Vastaus #4976 : 16.09.2021 klo 08:15:08

Nyt on niin pitkää kommenttia, että hypin aika monen yli.

Silmille kuitenkin pomppasi U8 ja 90 minuuttia täysillä vetäminen. Se kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ratkaisulta, vaikka sotiikin oppimaani vastaan. Jossain puhuttiin jotain kovan ja matalan sykkeen rytmittämisestä harjoituksessa ja viikkotasolla. Ilmeisesti oli höpöhöpö juttua.

Vedin edellipäivänä M35 pelissä 60 minsaa. Olen juossut puolikkaan 1,5 tuntiin ja cooperin 3400 metriin. Tuon 60 minuutin aikana oli kuitenkin pakko laskea sykkeitä välillä.
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4977 : 16.09.2021 klo 10:52:56

Nyt ei puhuta erilaisista harjoituksista. Puhutaan huonommista harjoituksista, huonommasta valmennuksesta ja vähäisemmistä harjoitusmääristä. Erilainen on toki kiva sana. Meillä on eliittiryhmän lapset ja sitten ne erilaiset lapset.
Myös vastaan ottava puoli eli lapset todennäköisesti ovat erilaisia "eliitin" vs. muut?
Ovatko yhtä motivoituneita, kova kuntoisia, fyysisiä, nopeita...
Kyllä nämä asiat pitää ottaa huomioon kun suunnitellaa treenejä. Välttämättä kaikille ei sovi "eliitin" treenit tietyssä ikä vaiheessa. Liian kovat treenit (fyysisesti ja henkisesti) voivat aiheuttaa myös harrastuksen lopettamista.
Ei kaikille voi olla samat treenit samalla temmolla ja samalla vaatimus tasolla.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4978 : 16.09.2021 klo 11:12:41

Nyt on niin pitkää kommenttia, että hypin aika monen yli.

Silmille kuitenkin pomppasi U8 ja 90 minuuttia täysillä vetäminen. Se kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ratkaisulta, vaikka sotiikin oppimaani vastaan. Jossain puhuttiin jotain kovan ja matalan sykkeen rytmittämisestä harjoituksessa ja viikkotasolla. Ilmeisesti oli höpöhöpö juttua.

Vedin edellipäivänä M35 pelissä 60 minsaa. Olen juossut puolikkaan 1,5 tuntiin ja cooperin 3400 metriin. Tuon 60 minuutin aikana oli kuitenkin pakko laskea sykkeitä välillä.

En tiedä olitko vakavissasi vai mitä, mutta täysillä vetäminen ei tietenkään tarkoita että 90minuuttia kokoajan juostaisiin täyttä vauhtia. Täysillä vetäminen tarkoittaa jokaisen suorituksen täydellä keskittymisellä ja teholla vetämistä. Lepo ja lapsen ns. palautuminen tietenkin tapahtuu sitten sekä tauoilla(harjoitteen sisällä ja eri harjoitteiden välissä) että odottaessa seuraavaa suoritusta vaikka jonossa. Noin muuten tietenkin on tärkeää myös ymmärtää ettei 7-9vuotiaan fysiikka ole millään tavalla verrannollinen aikuisen fysiikkaan(esim. maitohapon tai sen puutteen suhteen). Tämän takia esim. tuon ikäinen lapsi palautuu paljon nopeammin fyysisesti, mutta taas toisaalta viikkotasolla henkinen kapasiteetti ei esim. riitä samanlaiseen keskittyneeseen joukkueharjoitteluun niin montaa tuntia kun vaikkapa motivoituneella 16-vuotiaalla pelaajalla.

Suomessa toki muutenkin selvästi huomaa että lasten valmennuksessa yritetään noudattaa aikuisten(tai vanhempien junioreiden) harjoittelutapoja monesti. Lapsi ei kuitenkaan esim. osaa tuota sykettään mitenkään tunnistaa tai seurata, noin esimerkkinä, joten valmentajan pitää pystyä itse määrittelemään esim. jokaisen suorituksen pituus. Tämä tietenkin tarkoittaa että esim. "pallon hinkkaaminen" ei voi kestää putkeen 5minuuttia, jos tarkoituksena on harjoitella pelinomaisesti. Jalkapallo on nopeus- ja kestävyyslaji. Tämän takia mitä pienempänä pääset harjoittelemaan samalla sitä kuinka nopeasti pystyt asioita tekemään ja kuinka usein pystyt tuon maksiminopeuden toistamaan sitä parempi kehityksen kannalta.

Tiedän valtavasti varsinkin niitä pelaajia jotka pystyvät palloa hallitsemaan hienosti kun tempo ei ole korkea tai paine kasva. Tämä johtuu siitä että esim. tuota pallonhallintaa yksilötasolla on tehty vain matalassa temmossa.
« Viimeksi muokattu: 16.09.2021 klo 11:19:52 kirjoittanut Jortsukka »
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4979 : 16.09.2021 klo 11:27:14

Suomessa jos taas tiput vaikka jostain HJK:sta, puhumattakaan vaikka sitten KuPS:sta niin mikä on seuraava taso? Aika todella kaukana.

Valmennuksen ja oppimisympäristön taso? Minä en ole kyllä ihan samaa mieltä. Pienen kokemukseni perusteella pääkaupunkiseudulla löytyy kyllä ihan hyviä seuraavia tasoja ja epäilisin, että valmennusympäristö jossain HJK:n haasteporukassa on vielä aika hyvällä tasolla verrattuna ykköseen.

Lainaus
Valitettavasti vaan itsekin nähnyt usein seuroissa mallin missä 10-vuotiaana valitaan 10 pelaajaa ryhmään ja muut sitten tekee jotain jos tekee.

Se on varmaan lähtökohtaisesti aina väärä tie. Pelaajien jättäminen täysin huomiotta on aina väärä tie.

Silti Suomessa pikkujunnujen eliittiryhmästä putoaminen on enemmän verrattavissa tyttöön afganistanilaisessa koulujärjestelmässä kuin Anderlechtin eliittijoukkueesta pudonneeseen jalkapallojunioriin. Anderlechtissa se pudokas pääsee vielä hyvään joukkueeseen ja valmennukseen. Suomessa pudokkaan tie koulutusjärjestelmässä usein tyssää. Talibanin tiedottaja kertoo, että tytöille järjestetään koulutusta. Se vain on erotettu pojista. Suomessa seuran toimihenkilö kertoo, että haastajatkin saavat valmennusta, se vain on erotettu elittiryhmästä. Talibaneilla tytöille koulutussisältö on eri. Opettajat ovat huonompia ja heitä on vähemmän. Kouluja ja koulutusta on vähemmän. Resursseja on kaikin puolin vähemmän. Tyttöihin ei panosteta. Haastajilla valmennussisältö on eri. Valmentajat ovat huonompia. Treenejä on vähemmän. Kaikkia resursseja on vähemmän. Haastajiin ei panosteta. Suurin ero näillä kahdella taholla on lähinnä se, että Talibanit valehtelevat mahdollisuuksista vähemmän kuin seurojen toimihenkilöt.

Yritän ymmärtää. Tarkoitatko sinä oikeasti sitä, että suomalaisen jalkapallon opetus kilpa ja haastetasolla on noin fundamentaalisesti eri tasolla? Totta kai valmennussisältö pitää olla erilainen koska siellä opetetaan eri tasolla olevaa ihmistä.

Nyt ihan oikeasti, mistä nämä pahempi kuin taleban -esimerkit ovat oikein peräisin? Mikä seura kohtelee lapsia tuolla tavoin? Onko sinulla oikeasti mitään kokemusta eri tasolla olevien lasten valmentamisesta? Minusta tämä kuulostaa lähinnä katkeran vanhemman tilitykseltä, kun hänen lapsensa ei päässyt 8v kilparyhmään ja se oli ainut määrittävä tekijä kun hänestä ei tullut ammattilaista.

Lainaus
Eliitillä paremmat olosuhteet, enemmän ja luultavasti parempia valmentajia, paremmat harjoitukset ja enemmän harjoituksia, josta mielestäsi seuraa että:

Huonommilla harjoituksilla, heikommalla valmennuksella ja vähemmillä treenikerroilla kurotaan eroa kiinni. Tämä mullistaa koko valmennuksen ja harjoittelun lähtökohdat.

Ei se mitenkään erityisesti mullista. Otan esimerkin helpommin kvantifioitavasta urheilusta, jotta en joudu määrittelemään jalkapallotaitoja liian pitkään. Jos kilomäärät ärsyttävät, niin ajattele jalkapalloa kokonaisuutena, jos se olisi johonkin mitattavaan numeraaliseen arvoon suhteutettavissa.

Jos sinulla on nuori urheilija, joka yksinkertaistettuna vaikka painonnostossa kykenee nostamaan 100kg ylös jossain kuvitteellisessa painonnostosuorituksessa ja se on ikäisekseen hyvä tulos, niin hän tarvitsee ammattimaisen valmentajan, joka parantaa vuoden aikana tätä parantamaan suoritustaan vaikka 10kg niin, että hän kykenee nostamaan silloin 110kg. Verrokkihenkilönä on sitten nuori, joka ei ole juurikaan tehnyt mitään fyysistä ja saa nostettua samassa tilanteessa ilmaan 20kg. Hänelle riittää salin vertaistukihenkilö Martti, joka antaa vähän vinkkejä siihen, että miten sitä hommaa saa vähän parannettua ja innokkaasti itse harjoitellen hän onnistuukin vuodessa nostamaan tulostaan 50kg tienoille. Ero suoritusten välillä kapenee vaikka toinen saa ammattivalmennusta ja toista valmentaa vain joku innostunut heppu.

Toki, jos ammattimainen valmentaja olisi ollut myös tällä toisella, niin ero olisi voinut supistua vielä enemmän. Aloittelija olisi nostanut ehkä 65kg vuoden lopulla. Toisaalta tälle ei tarvinnut juuri muuta kuin opettaa ihan perustekniikat ja ammattitaitoinen painonnostovalmentaja kokisi taitojensa menevän ihan hukkaan kun se Martti voisi ihan hyvin kertoa perusasiat. Ammattitaitoinen valmentaja katsoo omaavansa taitoja, joilla suoritus nousee sitten 100g ylöspäin kun perusasioiden opettelu on jo hoidettu. Hän päättää tehdä Martin kanssa innokkaiden painonnostajaharrastelijoiden opetukseen kevyen ohjelman, jota Martti hieman katsoo päältä ja aloittelevien nostajien suoritukset nousevat ensimmäisenä vuonna 20kg -> 60kg Martin katsoessa päältä, joillakin jopa sinne 100kg tai ylikin ja geneettisesti lahjakkaiden nostajien suoritukset nostavat nämä kenties jopa aloituskuvion nuoren urheilijan edelle.

Minusta tämä kuvio ei ole kaukaa haettu. Jos ja kun ammattitaitoisia valmentajia ei ole kaikille, niin jotain tämän sorttista järkeistämistä meidän täytyy tehdä. Toki kaikkien näiden Marttien valmentamista kannattaa parantaa, jotta ne suoritukset paranevat alemmalla tasolla enemmän, mutta nämä eivät ole mitään lineaarisia Ammattivalmentaja nostaa suoritusta aina vuodessa 20kg ja Martti vaan 10kg. Ne suoritukset paranevat suhteessa siihen oppijan potentiaaliin ja lahjakkuuteen.

Samoin meillä on jalkapallovalmentajia, jotka ovat koulutettuja ja ammattitaitoisia. Heidän kykynsä parantaa pelaajia liittyy monesti siihen, että he kykenevät opettamaan pelin lainalaisuuksia, hienosäätää tekniikkaa ja fysiikkaa. Näitä taitoja ei lapsi välttämättä tarvitse, jos hänen pitää vaan pelata jalkapalloa, jotta saavuttaa edes jonkin sortin valmiudet pallon potkimiseen, fyysiseen suoritukseen ja pelin ymmärtämiseen.

Lainaus
Nyt ei puhuta erilaisista harjoituksista. Puhutaan huonommista harjoituksista, huonommasta valmennuksesta ja vähäisemmistä harjoitusmääristä. Erilainen on toki kiva sana. Meillä on eliittiryhmän lapset ja sitten ne erilaiset lapset.

Riippuu siitä, että kuinka paljon huonommasta. Kuinka paljon vähäisemmistä harjoitusmääristä. Jos on pelkkää hippaa tai jotain koululiikunnan kaltaista pelleilyä, niin se on varmasti täysin totaalisen turmelevaa. En silti usko, että keskikokoisen suomalaisen jalkapalloseuran kilpajoukkueen ja haastejoukkueen harjoitusten, valmennuksen ja harjoitusmäärien laadussa on niin suuria eroja, etteikö lahjakas harrastaja ottaisi eroa kiinni kilpatason pelaajiin verrattuna.

Minulla itselläni on useita ilahduttavia kokemuksia siitä, että vuodessa lahjakkaammat aloittelijat ottavat kiinni kilpatasolla olevia harrastajia vaikka heidän harjoituksiaan pyrin muokkaamaan niin, että ne sisältävät enemmän perustaitojen harjoittelua ja pelikaverit ovat enemmän omalla aloittelijan tasolla. Minä omasta mielestäni vaalin ja kasvatan heidän taitojaan paremmin näin kuin sillä tavoin, että laittaisin heidät samaan kognitiivisesti ja fyysisesti liian kovaan paikkaan pidempään harrastaneiden kanssa. Erot pienenevät joidenkin osalla ja joidenkin osalla valitettavasti kasvavat vaikka kuinka yrittäisin heitä parhaalla mahdollisella tavalla valmentaa.

Lainaus
Minusta tämä on tässä keskustelussa erittäin epätieteellinen ja typerä argumentti, koska kukaan ei ole sellaista esittänyt. Täällä kuitenkin keskustellaan suomalaisesta juniorijalkapallovalmennuksesta eli niistä olosuhteista, ei vaikkapa rodunjalostuksesta tai Messille syötetyistä kasvuhormoneista. Ja ainakaan minä en - aiheen kiinnostavuudesta, valtavasta nuoruuden innosta ja jatkuvasta vonkaamisesta huolimatta - onnistunut kovin merkittävästi muuttamaan suomalaista geenikarttaa. Ehkä muilla keskustelijoilla on käynyt parempi flaksi.

Siis keskusteluhan meni niin, että sinä esitit pari esimerkkiä jostain historiasta ja yritit sillä perustella sitä, että miksi valmennusta kannattaisi tehdä sillä tai tällä tavalla, johon minä totesin, että yksittäinen esimerkki on siinä mielessä huono, että lopputulemaan saattoi olla muitakin syitä kuin se oppimisympäristö. Jos implikoit, että esimerkkeihisi on ainut selittävä syy siinä oppimisympäristössä, niin silloin sinä olet juuri sen väitteen tehnyt. Jos et implikoi, niin miksi pillastut siitä, että muistutan muitakin selittäviä tekijöitä mahdollisesti olevan?

Lainaus
Voidaan toki myös ehdottaa Fillarikommarille dopingia tai kasvuhormoneja, koska jokainen hyvä valmentaja tietää, ettei kiellettyjä aineita testata ennen viittätoista ikävuotta. Siinä olisi vielä seitsemän vuotta aikaa sopivilla lisäravinteilla saada kehitykseen pientä etumatkaa. Moraali tai terveyshaitat eivät voi olla esteenä, kun haetaan maksimaalista kehitystä eliitille. Erilaisille ei kannata tarjota.

Jotenkin tästä väittelytavasta tulee mieleen herra Kassiolut, joka on vaan opetellut kirjoittamaan vähän paremmin.

Lainaus
Ymmärrän, että ihmiset katsovat asioita eri vinkkelistä ja hahmottavat asioita eri tavalla kuin minä. Olen sillä tavalla erilainen. Minulle suomalaisesta jalkapallovalmennuksesta keskustelu alkaa kuitenkin olla hankalaa, jos argumentit ovat Anderlecht ja geenit. Vähän samalla tavalla kävi, kun Lada Lahtisen potkuja perusteltiin keskiaikaisen maalauksen lohikäärmeen tisseillä. Minulle täysin absurdi väite, mutta asia oli täysin validi jollekin keskustelijalle, joka puolestaan koki, että potkuista keskusteltaessa Suomen työsopimuslaki ei millään tavalla kuulunut asiaan. Tämä pohjustuksena sille, etten aio enää sen kummemmin ottaa kantaa aiheeseen. Sanottavani olen sanonut ja vasta-argumentit lukenut. Malli 16+28+30 on varmasti hyvä ja toimiva sekä Karkkilassa että Anderlechtissa. Onnea siis sille.

Saisinko lisätietoja Lada Lahtisesta ja lohikäärmeen tisseistä? Minulle tämä on vähän obskurantti, mutta kiehtovalta kuulostava palanen folkloristiikkaa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4980 : 16.09.2021 klo 11:31:18

Valmennuksen ja oppimisympäristön taso? Minä en ole kyllä ihan samaa mieltä. Pienen kokemukseni perusteella pääkaupunkiseudulla löytyy kyllä ihan hyviä seuraavia tasoja ja epäilisin, että valmennusympäristö jossain HJK:n haasteporukassa on vielä aika hyvällä tasolla verrattuna ykköseen.

PK-seudulla varmaan näin voi ollakkin, mutta muualla Suomea ei. Toki PK-seudullakin se otettava huomioon, että toisin kuin ulkomailla niin pelaaja joka tippuu seurasta harvemmin saa vastaavaa tukea kuin ulkomailla. Esim. eräässä ulkomaisessa akatemiassa vierailun aikana kysyin akatemian henkilöltä miten toimitaan pelaajien kanssa jotka eivät enää mahdu akatemiaan. Hän sanoi että he soittavat tämän pelaajan alueellisen seuran toimistolle heti ja viestittävät että "meillä olisi täällä todella potentiaalinen pelaaja, mutta ei mahdu enää meidän joukkueeseen". Tämä tarkoittaa että pelaajista huolehditaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #4981 : 16.09.2021 klo 11:37:25

*

Ymmärrän, että ihmiset katsovat asioita eri vinkkelistä ja hahmottavat asioita eri tavalla kuin minä. Olen sillä tavalla erilainen. Minulle suomalaisesta jalkapallovalmennuksesta keskustelu alkaa kuitenkin olla hankalaa, jos argumentit ovat Anderlecht ja geenit. Vähän samalla tavalla kävi, kun Lada Lahtisen potkuja perusteltiin keskiaikaisen maalauksen lohikäärmeen tisseillä. Minulle täysin absurdi väite, mutta asia oli täysin validi jollekin keskustelijalle, joka puolestaan koki, että potkuista keskusteltaessa Suomen työsopimuslaki ei millään tavalla kuulunut asiaan. Tämä pohjustuksena sille, etten aio enää sen kummemmin ottaa kantaa aiheeseen. Sanottavani olen sanonut ja vasta-argumentit lukenut. Malli 16+28+30 on varmasti hyvä ja toimiva sekä Karkkilassa että Anderlechtissa. Onnea siis sille.

Onpas idioottimaiset argumentit. Laitatko linkkiä tällaiseen keskusteluun (oletan, että viittaat johonkin Futisfoorumin keskusteluun), missä tällaisia argumentteja on käytetty noissa keskusteluyhteyksissä? Olisi ihan tirkistelymielessä kiva tietää, kuka on noin pösilö!
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4982 : 16.09.2021 klo 11:56:30

PK-seudulla varmaan näin voi ollakkin, mutta muualla Suomea ei. Toki PK-seudullakin se otettava huomioon, että toisin kuin ulkomailla niin pelaaja joka tippuu seurasta harvemmin saa vastaavaa tukea kuin ulkomailla. Esim. eräässä ulkomaisessa akatemiassa vierailun aikana kysyin akatemian henkilöltä miten toimitaan pelaajien kanssa jotka eivät enää mahdu akatemiaan. Hän sanoi että he soittavat tämän pelaajan alueellisen seuran toimistolle heti ja viestittävät että "meillä olisi täällä todella potentiaalinen pelaaja, mutta ei mahdu enää meidän joukkueeseen". Tämä tarkoittaa että pelaajista huolehditaan ihan eri tavalla kuin Suomessa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella se varmaan tarkoittaa usein tippumista saman seuran sisällä kilvasta haasteeseen tms. tasoryhmähommaa. On seuroja, joissa tämä voi tarkoittaa merkittävää muutosta ja sitten seuroja joissa ei niinkään.

En ole myöskään ihan varma, että tämä pelaajista huolehtiminen toimii kaikkialla ja aina näin hyvin tuolla ulkopuolisessa maailmassa. Joskus asiat tavataan selittää sillä kaikkein parhaimmalla tavalla vaikka käytäntö on hieman eri.

Onpas idioottimaiset argumentit. Laitatko linkkiä tällaiseen keskusteluun (oletan, että viittaat johonkin Futisfoorumin keskusteluun), missä tällaisia argumentteja on käytetty noissa keskusteluyhteyksissä? Olisi ihan tirkistelymielessä kiva tietää, kuka on noin pösilö!

Kävin katselemassa, en nähnyt lohikäärmeen rinnoista mitään, mutta hitusen hilpeää oli kyllä keskustelu puolin ja toisin. Kun en seuraa naisjalkapalloa, niin tämä olikin jäänyt minulta pimentoon.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4983 : 16.09.2021 klo 12:17:09

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella se varmaan tarkoittaa usein tippumista saman seuran sisällä kilvasta haasteeseen tms. tasoryhmähommaa. On seuroja, joissa tämä voi tarkoittaa merkittävää muutosta ja sitten seuroja joissa ei niinkään.

En ole myöskään ihan varma, että tämä pelaajista huolehtiminen toimii kaikkialla ja aina näin hyvin tuolla ulkopuolisessa maailmassa. Joskus asiat tavataan selittää sillä kaikkein parhaimmalla tavalla vaikka käytäntö on hieman eri.

Olen jutellut samasta asiasta myös muutaman vanhemman kanssa, joiden lapsi ovat pelanneet eri ulkomaalaisissa akatemioissa ja noissa ainakin asia toimi juuri noin. Ja tuossa seurassa missä keskustelin akatemian henkilön kanssa todistettavasti asia toimi myös noin pääosin. Toki tämä liittyi myös siihen että seura teki kattavaa yhteistyötä eri seurojen kanssa ympäri alueensa.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #4984 : 16.09.2021 klo 12:28:42

Olen jutellut samasta asiasta myös muutaman vanhemman kanssa, joiden lapsi ovat pelanneet eri ulkomaalaisissa akatemioissa ja noissa ainakin asia toimi juuri noin. Ja tuossa seurassa missä keskustelin akatemian henkilön kanssa todistettavasti asia toimi myös noin pääosin. Toki tämä liittyi myös siihen että seura teki kattavaa yhteistyötä eri seurojen kanssa ympäri alueensa.

En epäile. Maailmaa on vaan niin paljon ja variaatioita useita, että aprikoin ettei kannata ottaa Suomea monoliittisena huonona tapauksena ja ulkomaita monoliittisena hyvänä tapauksena.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #4985 : 20.09.2021 klo 08:46:39

Horst Weinin kirja on tilauksessa ja lukulistalla useampi artikkeli. Katsotaan vaikka puolen vuoden päästä, miltä P8-kilpatason valmentaminen näyttää.

Täällä on varmaan aiemminkin puhuttu 5v5-muodostelmasta? (En jaksanut kahlata keskustelua taaksepäin, sori.) Pääkaupunkiseudulla kaikki seuraa HJK:n linjaa peluuttaa timanttikuviossa. Näin ainakin tulkitsen, että tuo on HJK:lta levinnyt muille. Minä en sitä ymmärrä. Ongelmia on timantissa monia. HJK:n valmennuspaketissa laitapelaajista puhutaan "keskikenttäpelaajina". No, eihän ne ole keskikenttäpelaajia, vaan laitapelaajia, joiden muodostelman mukainen toiminta-ala on laita päätyrajalta päätyrajalle. Lisäksi HJK:n paketissa sanotaan, että timantilla luodaan syvyyttä, leveyttä ja kolme linjaa. Eiköhän timantissa kuitenkin ole neljä linjaa kun maalivahtikin on pelissä mukana. Yksi ongelma koskee minusta juuri maalivahdin ja topparin välistä yhteispeliä. Jos maalivahti avaa lyhyellä, niin oikeajalkainen toppari hakee palloa aina oikealta puolelta ja vasenjalkainen vasemmalta. Lisäksi alakertaan jää syntymättä kolmio kun toista puolustajaa ei ole, ellei sitten toisen puolen laitapelaaja tule alas hakemaan palloa, jolloin keskushyökkääjän pitää tehdä liike laitaan ja samalla toisen puolen laitapelaajan liikkua keskustaan. Sitten kenttäpelaajat ovatkin jo lähempänä neliötä kuin timanttia. Kaiken päälle timantissa toppari on sidottu pysymään paikallaan. Muodostelma ei salli topparille mitään nousuja.

Kaikki ongelmat toki ratkeavat sillä, että muodostelma on joustava ja vapaa, mutta mitä muodostelmalla enää tekee siinä vaiheessa. Minusta timantti ennemmin estää dynaamista liikettä kentällä kuin edesauttaa sitä. Samantyyppisiä ongelmia on neliössä, mutta se on asetelmaltaan vakaampi ja salli lähtökohtaisesti vapaamman liikkumisen. Mitä mietteitä muilla?

Edit. Lisäyksenä, että siinä täällä linkatussa Ajax - Anderlecht U8 -pelissä molempien joukkueiden perusasetelma oli neliö, mutta liikkuminen oli todella vapaata.
« Viimeksi muokattu: 20.09.2021 klo 08:50:31 kirjoittanut Fillarikommari »
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4986 : 20.09.2021 klo 10:38:57

Jos maalivahti avaa lyhyellä, niin oikeajalkainen toppari hakee palloa aina oikealta puolelta ja vasenjalkainen vasemmalta. Lisäksi alakertaan jää syntymättä kolmio kun toista puolustajaa ei ole, ellei sitten toisen puolen laitapelaaja tule alas hakemaan palloa, jolloin keskushyökkääjän pitää tehdä liike laitaan ja samalla toisen puolen laitapelaajan liikkua keskustaan. Sitten kenttäpelaajat ovatkin jo lähempänä neliötä kuin timanttia. Kaiken päälle timantissa toppari on sidottu pysymään paikallaan. Muodostelma ei salli topparille mitään nousuja.

Kaikki ongelmat toki ratkeavat sillä, että muodostelma on joustava ja vapaa, mutta mitä muodostelmalla enää tekee siinä vaiheessa. Minusta timantti ennemmin estää dynaamista liikettä kentällä kuin edesauttaa sitä. Samantyyppisiä ongelmia on neliössä, mutta se on asetelmaltaan vakaampi ja salli lähtökohtaisesti vapaamman liikkumisen. Mitä mietteitä muilla?

Edit. Lisäyksenä, että siinä täällä linkatussa Ajax - Anderlecht U8 -pelissä molempien joukkueiden perusasetelma oli neliö, mutta liikkuminen oli todella vapaata.


Ei kannata ihan kauheasti käyttää aikaa miettimiseen mikä on "paras 5vs5 systeemi". Vaan miettiä että mitä itse haluaa opettaa siinä 5vs5-pelissä. Esim. ulkomailla pelataan sekä timanttia että tuota neliötä. Ei sillä ole sinänsä väliä, vaan sillä miten toimitaan sitten tuon sisällä. Samoin tuollainen "jos laituri liikkuu tähän, niin kärjen pitää liikkua sitten tähän ja toisen laiturin tähän" mielestäni rajoittaa ihan suotta ja keskitytään liikaa itse pelisysteemiin eikä pelaajien opettamiseen. 5vs5 ja vielä 8vs8 pelisysteemeissä isoin tavoite on vain siinä että sinulla on jotkut raamit joiden sisällä voidaan sitten opetella toivottavia asioita. Toki vielä 11vs11 pitäisi tämä olla keskiössä, mutta siinä nyt tulee sitten enemmänkin erilaisia ulottuvuuksia.

Jos nyt mietitään miksi suurin osa pelaa tuolla timantilla, niin varmaan se on se että siinä helpoiten on kenttä täytetty sekä leveydessä että syvyydessä aika hyvin. Se että onko se hyvä, huono vai jotain siltä väliltä, niin varmaan on. Siis jotain siltä väliltä.

Lyhyesti siis enemmän kuin käytät aikaa siihen että mietit mikä on paras järjestelmä, niin käytä aikasi siihen miten saat pelaajat sen järjestelmän sisällä täyttämään kenttää niin etteivät seiso toistensa vieressä tai jonossa peräkkäin, jne. Siihen että ovat aktiivisia ja haluavat osallistua peliin. Mikään itse järjestelmä kun ei automaattisesti ole toista parempi. 5vs5 kuitenkin varsinkin joukkuerakenne on vain hyvin löysä kehä jonka sisällä voi sitten opetella jalkapallon perusteita.

edit: muistan useita joukkueita joilla esim. 5vs5 vaiheessa oli todella selkeä "pelikirja" eli aina avattiin saman mallin mukaan, joka oli todella tehokas. Tosi moni mietti esim. kun tuli vetäytymissääntö niin miten maksimoisi sen hyödyntämisen omassa "pelikirjassaan". No opettiko tämä ollenkaan pelaajien omaa päättelykykä? Ei. Mitä pelaajista myöhemmin tuli, eipä juuri mitään. Jos päätöksentekoa ja ennakointia/reagointia rajoitetaan heti 7-9vuotiaana niin vaikea sitten vuosien saatossa oppia tuota isosti. Tämä ei tarkoita etteikö jo 5vs5 pelissä voisi olla malleja, mutta tämä pitää sitten liittyä pelin lainalaisuuksiin ja pelaajien omaan päätöksentekoon. Otetaan nyt esimerkiksi tuo "muodostelma ei salli topparille mitään nousuja"-> miksei? Miksei toppari voisi nousta ja sitten vain jonkun tehtävä olisi täyttää tuo tila. Ainakin itse kun 5vs5 vaiheessa opettanut niin pelaajat saivat nousta ja liikkua ihan minne vain, mutta sitten muiden piti opetella täyttämään ne tyhjäksi jäävät tilat. Onnistuivatko siinä aina? Eivät, mutta ainakin heti pyrittiin kehittämään tuota puolta. Tämä siis U8/U9 vaiheessa.
« Viimeksi muokattu: 20.09.2021 klo 10:47:07 kirjoittanut Jortsukka »
rukkanen

Poissa Poissa


Vastaus #4987 : 20.09.2021 klo 10:43:36

En lähtisi 8-vuotiaille hirveästi vielä muodostelmia painottamaan. Tärkeintä on tuossa iässä oppia taitoja, joilla voittaa ne omat pelin sisäiset kaksinkamppailunsa, eli mm. vedon/syöttösuunnan peittäminen, pallon riistäminen, suojaaminen, kuljettaminen, harhauttaminen ja maalinteko. Jos jonkinlaisesta muodostelmasta halutaan välttämättä puhua, paras muodostelma on sellainen, joka tuottaa eniten 1v1-tilanteita peleissä. Tietty osa pelaajista alkaa jo 8-vuotiaanakin ymmärtää luontevasti yhteistyön etujen päälle, joten heille voi kohdennetusti vähän jo vinkkailla pelattavaksi liikkumisen ja syöttöpelin perusteita.

E: Hidas. Jortsukka vastasikin jo paljon seikkaperäisemmin.
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4988 : 20.09.2021 klo 10:49:16

Horst Weinin kirja on tilauksessa ja lukulistalla useampi artikkeli. Katsotaan vaikka puolen vuoden päästä, miltä P8-kilpatason valmentaminen näyttää.

Täällä on varmaan aiemminkin puhuttu 5v5-muodostelmasta? (En jaksanut kahlata keskustelua taaksepäin, sori.) Pääkaupunkiseudulla kaikki seuraa HJK:n linjaa peluuttaa timanttikuviossa. Näin ainakin tulkitsen, että tuo on HJK:lta levinnyt muille. Minä en sitä ymmärrä. Ongelmia on timantissa monia. HJK:n valmennuspaketissa laitapelaajista puhutaan "keskikenttäpelaajina". No, eihän ne ole keskikenttäpelaajia, vaan laitapelaajia, joiden muodostelman mukainen toiminta-ala on laita päätyrajalta päätyrajalle. Lisäksi HJK:n paketissa sanotaan, että timantilla luodaan syvyyttä, leveyttä ja kolme linjaa. Eiköhän timantissa kuitenkin ole neljä linjaa kun maalivahtikin on pelissä mukana. Yksi ongelma koskee minusta juuri maalivahdin ja topparin välistä yhteispeliä. Jos maalivahti avaa lyhyellä, niin oikeajalkainen toppari hakee palloa aina oikealta puolelta ja vasenjalkainen vasemmalta. Lisäksi alakertaan jää syntymättä kolmio kun toista puolustajaa ei ole, ellei sitten toisen puolen laitapelaaja tule alas hakemaan palloa, jolloin keskushyökkääjän pitää tehdä liike laitaan ja samalla toisen puolen laitapelaajan liikkua keskustaan. Sitten kenttäpelaajat ovatkin jo lähempänä neliötä kuin timanttia. Kaiken päälle timantissa toppari on sidottu pysymään paikallaan. Muodostelma ei salli topparille mitään nousuja.

Kaikki ongelmat toki ratkeavat sillä, että muodostelma on joustava ja vapaa, mutta mitä muodostelmalla enää tekee siinä vaiheessa. Minusta timantti ennemmin estää dynaamista liikettä kentällä kuin edesauttaa sitä. Samantyyppisiä ongelmia on neliössä, mutta se on asetelmaltaan vakaampi ja salli lähtökohtaisesti vapaamman liikkumisen. Mitä mietteitä muilla?

Edit. Lisäyksenä, että siinä täällä linkatussa Ajax - Anderlecht U8 -pelissä molempien joukkueiden perusasetelma oli neliö, mutta liikkuminen oli todella vapaata.

Minusta 5v5 pelissä ja osin 8v8 pelissä tärkeintä on että saadaan prässi toimimaan ja lapsille tulee paljon 1v1.
Muutenkin olen huomannut, että 8v8 pelissä lapset liikaa miettii millä paikalla pelaa ja se rajoittaa heidän liikkeitä. Pitäisi enemmän mennä pelin mukana, jos esim laitahyökkääjä nousee keskelle niin kärki menee taas tyhjään tilaan mikä tämä liike on tuonut. Olen huomannut tämä usein puuttuvan kun paikka on kärjessä niin ei osata lukea peliä ja siinä tapahtuvia muutoksia ja ennakoida.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #4989 : 20.09.2021 klo 14:40:09


Ei kannata ihan kauheasti käyttää aikaa miettimiseen mikä on "paras 5vs5 systeemi". Vaan miettiä että mitä itse haluaa opettaa siinä 5vs5-pelissä. Esim. ulkomailla pelataan sekä timanttia että tuota neliötä. Ei sillä ole sinänsä väliä, vaan sillä miten toimitaan sitten tuon sisällä. Samoin tuollainen "jos laituri liikkuu tähän, niin kärjen pitää liikkua sitten tähän ja toisen laiturin tähän" mielestäni rajoittaa ihan suotta ja keskitytään liikaa itse pelisysteemiin eikä pelaajien opettamiseen. 5vs5 ja vielä 8vs8 pelisysteemeissä isoin tavoite on vain siinä että sinulla on jotkut raamit joiden sisällä voidaan sitten opetella toivottavia asioita. Toki vielä 11vs11 pitäisi tämä olla keskiössä, mutta siinä nyt tulee sitten enemmänkin erilaisia ulottuvuuksia.

Jos nyt mietitään miksi suurin osa pelaa tuolla timantilla, niin varmaan se on se että siinä helpoiten on kenttä täytetty sekä leveydessä että syvyydessä aika hyvin. Se että onko se hyvä, huono vai jotain siltä väliltä, niin varmaan on. Siis jotain siltä väliltä.

Lyhyesti siis enemmän kuin käytät aikaa siihen että mietit mikä on paras järjestelmä, niin käytä aikasi siihen miten saat pelaajat sen järjestelmän sisällä täyttämään kenttää niin etteivät seiso toistensa vieressä tai jonossa peräkkäin, jne. Siihen että ovat aktiivisia ja haluavat osallistua peliin. Mikään itse järjestelmä kun ei automaattisesti ole toista parempi. 5vs5 kuitenkin varsinkin joukkuerakenne on vain hyvin löysä kehä jonka sisällä voi sitten opetella jalkapallon perusteita.

edit: muistan useita joukkueita joilla esim. 5vs5 vaiheessa oli todella selkeä "pelikirja" eli aina avattiin saman mallin mukaan, joka oli todella tehokas. Tosi moni mietti esim. kun tuli vetäytymissääntö niin miten maksimoisi sen hyödyntämisen omassa "pelikirjassaan". No opettiko tämä ollenkaan pelaajien omaa päättelykykä? Ei. Mitä pelaajista myöhemmin tuli, eipä juuri mitään. Jos päätöksentekoa ja ennakointia/reagointia rajoitetaan heti 7-9vuotiaana niin vaikea sitten vuosien saatossa oppia tuota isosti. Tämä ei tarkoita etteikö jo 5vs5 pelissä voisi olla malleja, mutta tämä pitää sitten liittyä pelin lainalaisuuksiin ja pelaajien omaan päätöksentekoon. Otetaan nyt esimerkiksi tuo "muodostelma ei salli topparille mitään nousuja"-> miksei? Miksei toppari voisi nousta ja sitten vain jonkun tehtävä olisi täyttää tuo tila. Ainakin itse kun 5vs5 vaiheessa opettanut niin pelaajat saivat nousta ja liikkua ihan minne vain, mutta sitten muiden piti opetella täyttämään ne tyhjäksi jäävät tilat. Onnistuivatko siinä aina? Eivät, mutta ainakin heti pyrittiin kehittämään tuota puolta. Tämä siis U8/U9 vaiheessa.

Vastasit aikalailla samoilla argumenteilla, joita jo kirjoitin. Tavoitteena on saada kentälle liikettä eikä pelaajia seisomaan missään tietyssä formaatissa. Formaatiolla on kuitenkin ehkä enemmän merkitystä kuin haluttaisiin, ehkä osin tuon edellä mainitun vetäytymissäännön takia. Maalivahdin pelinavaukset on lähes aina hitaita ja pelaajat ryhmittyvät kentälle valmentajien kertomalla tavalla. Siksi ei ole merkityksetöntä, mitä formaattia käytetään. Tämä on keskeinen syy, miksi se timantti on minusta huono. Toppari hakee maalivahdilta lyhyttä avausta aina vahvemman jalan puolelleen.

Toki voisi opettaa, että roolit on vapaat, mutta ei se ihan niinkään toimi. Siinä tapauksessa kentälle löytyy ehkä yksi puolustusorientoitunut, joka tykkää katsoa peliä edessään, jää aina alimmaksi ja syöttää palloa eteenpäin. Loput kolme prässää ylhäältä ja vie palloa eteenpäin. Roolien kautta opetetaan myös vapautta ja dynaamista liikettä.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4990 : 20.09.2021 klo 16:08:32

Vastasit aikalailla samoilla argumenteilla, joita jo kirjoitin. Tavoitteena on saada kentälle liikettä eikä pelaajia seisomaan missään tietyssä formaatissa. Formaatiolla on kuitenkin ehkä enemmän merkitystä kuin haluttaisiin, ehkä osin tuon edellä mainitun vetäytymissäännön takia. Maalivahdin pelinavaukset on lähes aina hitaita ja pelaajat ryhmittyvät kentälle valmentajien kertomalla tavalla. Siksi ei ole merkityksetöntä, mitä formaattia käytetään. Tämä on keskeinen syy, miksi se timantti on minusta huono. Toppari hakee maalivahdilta lyhyttä avausta aina vahvemman jalan puolelleen

Miksi toppari hakisi aina sitä tuolta puolelta? En nyt ymmärrä miten tuo olisi jotenkin kiveen hakattu asia. Ainakin itse kun valmensin 5vs5 niin toppari haki sitä kummalta vain puolelta ja muiden piti reagoida sitten tilanteisiin sen mukaan. Toki 5vs5 vaiheessa olemisesta jo muutama vuosi, mutta kyllä siellä on tullut vietettyä aikaa aika monta vuotta ja en kyllä muista että tuo olisi ollut ongelma. Pelin aikana ei myöskään tarvinut pelaajia ohjata kokoajan paikalleen, toki piti heitä aktivoida liikkumaan aktiivisemmin ja reagoimaan tilanteisiin, mutta se onkin sitten ihan eri asia. Tämähän on nyt vähän sama kun väitteesi aiemmin että timantissa "toppari jää aina vaan alas ja ei voi nousta" niin miksi ei voisi? Edelleenkään siis ongelma ei ole mikään yksittäinen systeemi vaan se miten niitä haluaa opettaa. Ja kuten sanottua niin aika monta ryhmää on tullut kohdattua missä juurikin systeemi palveli valmentajaa ja tuloksen tekemistä ei pelaajien kehitystä.
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4991 : 20.09.2021 klo 17:38:54

Onko se 4-0, 3-1, 2-1-1, 2-2 vai 1-2-1? Oikea vastaus tuli jo. Ei ole oikeaa muodostelmaa. Kaikki riippuu siitä, mitä ja miten haluat opettaa. Sitten, kun valmennat futsalia aikuisissa, niin oikea vastaus on, ettei ole oikeaa vastausta vaan kaikki riippuu siitä, miten haluat, että pelaajat pelaavat.

Paljon olen pikkujunnuilla nähnyt timanttia. Valmentajat ja organisaatiot ovat omaksuneet, että timantti  on jalkapallon perusmuoto ja se halutaan siksi opettaa lapsille jo alussa. Moni iso organisaatio kertoo jo valmennuslinjauksissa, että timantilla mennään. Sitten 8v8 vaiheessa piirrellään taas timantteja pelipaikkojen välille kun ryhmitystä mietitään. Minä en tällaisesta timantista 5v5 vaiheessa pidä. Timantti 5v5 ryhmityksenä on taktisesti "oikein" pelattuna melko vaativa sekä puolustus että hyökkäyssuuntaan. Tuossa iässä ei kovin paljoa pitäisi käyttää aikaa taktiikkaan ja siksi timantti jää muodostelmana lapsilla helposti erittäin staattiseksi. Ikävä kyllä, paljon näkee suomalaisessa jalkapallossa, että iän myötä ei paljoa olla opittu ja se seisova timantti on vielä jäljellä aikuistenkin peleissä.

Omilla joukkueillani olen käyttänyt puolustusryhmityksenä 2-2, koska se on lapsille helppo hahmottaa ja olen kokenut, että se joustaa hyökkäykseen vähemmällä selittämisellä ja sillä pystyn paremmin opettamaan mielestäni tuolle ikäluokalle kuuluvia teknis-taktisia asioita, jotka toistuvat pelissä pelaajamäärästä riippumatta. Tähän soveltuu toki mikä tahansa ryhmitys, mutta 2-2 on minulle ollut luontevin tapa löytää harjoitusmetodeja.

Mikään tästä ei siis poista timantin ylivertaisuutta jalkapallon perusmuotona. Sen tehokkaaseen pelaamiseen vain kuuluu niin paljon muutakin kuin muoto.
Mapeli

Poissa Poissa


Vastaus #4992 : 20.09.2021 klo 20:03:40

Palaan tähän aiheeseen, kun keskustelussa on päästy siitä millä formaatilla 8-vuotiaiden pitäisi pelata ja päästy siihen mitä heille pitäisi opettaa ja miten valmentaa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4993 : 20.09.2021 klo 21:09:58

Palaan tähän aiheeseen, kun keskustelussa on päästy siitä millä formaatilla 8-vuotiaiden pitäisi pelata ja päästy siihen mitä heille pitäisi opettaa ja miten valmentaa.

Hienoa että sinä meitä fiksumpana käyt aina antamassa tämän valtaisan kontribuutiosi keskusteluun.
Mapeli

Poissa Poissa


Vastaus #4994 : 20.09.2021 klo 22:57:55

8 v- taitoa, koordinaatiota, taktista hyvin perusjuttuja pelaajakohtaisella tasolla, ei pelipaikkakohtaisella. tärkeintä, että on hauskaa ja saa toteuttaa itseään, tulokset yhdentekeviä, toki nuo haluavat myös voittaa.
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #4995 : 21.09.2021 klo 08:32:32

8 v- taitoa, koordinaatiota, taktista hyvin perusjuttuja pelaajakohtaisella tasolla, ei pelipaikkakohtaisella. tärkeintä, että on hauskaa ja saa toteuttaa itseään, tulokset yhdentekeviä, toki nuo haluavat myös voittaa.

Tästä ei varmaan kukaan jaksa koko päivää murjottaa.

Minulla on teille kaksi kysymystä.

Ensinnäkin Mapeli käyttää ilmaisua "taktisia perusjuttuja pelaajakohtaisella tasolla". Minä ymmärrän, mitä tämä tarkoittaa. Joku sanoo sitä taktiseksi ymmärrykseksi, joku yksilötaktiseksi osaamiseksi, joku peliälyksi, joku pelin lukemiseksi, joku pelin ymmärtämiseksi, joku teknistaktiseksi osaamiseksi, jne. Äpärälapsella on monta nimeä. Minä olen jostain Palloliiton koulutuksesta poiminut tuon sanan teknistaktinen. Kuvaavaa suomalaiselle jalkapallovalmennukselle kuitenkin on, ettei tälle ole vakiintunutta termiä. Tälläkin forumilla asiaa kierretään ja kaarretaan, mutta siitä ei oikeastaan kovin paljoa puhuta kuin yksittäisinä tapauksina ja jokaisella on sille joko oma sanansa tai sitten ei sanaa ollenkaan. Käytännössä siis tarkoitetaan niitä yksilön tekemiä ratkaisuja ja valintoja pallollisena tai pallottomana, jotka eivät suoraan liity tekniseen suoritukseen, mutta eivät myöskään ole joukkueen pelikirjaa tai varsinaista joukkuetaktiikkaa vaan toistuvat joukkueen taktiikasta ja ryhmityksestä riippumatta pääosin samanlaisina. Minusta tämä on koko juniorivalmennuksen keskeisimpiä asioita, mutta silti sitä ei paljoa esimerkiksi seurojen valmennuslinjauksissa esitellä. Sen sijaan heitellään niitä ikäluokille kuuluvia "oikeita" ryhmityksiä ja nättejä karttapiirroksia timanteista.

Ensimmäinen kysymys siis on, mitä termiä te tästä jalkapallovalmennuksen rivivälistä käyttäisitte?

Toinen kysymys on, mitä teknistaktisia (huom! valitse mieleisesti termi) asioita te 5v5 vaiheessa opettaisitte?
« Viimeksi muokattu: 21.09.2021 klo 08:36:57 kirjoittanut Nuorenanätti »
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #4996 : 21.09.2021 klo 09:27:50

Olisiko tällaisesta harjoituksesta apua, so pelaajilla on kaistansa, joilla suurinpiirtein pysyä? https://www.youtube.com/watch?v=vMRXUI6o_LI

Itse toki olen sitä mieltä, että antaa lasten pelata - mahdollisimman paljon kosketuksia ja pöhinää ilman sen suurempia taktisia hienouksia :)
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #4997 : 21.09.2021 klo 09:32:58

Onko se 4-0, 3-1, 2-1-1, 2-2 vai 1-2-1? Oikea vastaus tuli jo. Ei ole oikeaa muodostelmaa. Kaikki riippuu siitä, mitä ja miten haluat opettaa. Sitten, kun valmennat futsalia aikuisissa, niin oikea vastaus on, ettei ole oikeaa vastausta vaan kaikki riippuu siitä, miten haluat, että pelaajat pelaavat.
Itse ajattelen timantin hyvistä puolista:
- Kun pelataan palloa seuraavaan linjaan yleensä pelaaja ei ole samalla kaistalla ja sillä on oikea peliasento jo valmiina (diagonaali asento palloon)
- Laitureiden tehtävä on puolustaa ja hyökätä, jolloin saadaan muodostettua määrällisiä ylivoimia.
- Kun kärki alkaa prässäämään ja painostaa pelaajan laitaan siellä on jo laituri ja taas tulee määrällinen ylivoima.

Nämä tuli mieleen näin yhtäkkiä.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4998 : 21.09.2021 klo 11:30:45

Tästä ei varmaan kukaan jaksa koko päivää murjottaa.

Minulla on teille kaksi kysymystä.

Ensinnäkin Mapeli käyttää ilmaisua "taktisia perusjuttuja pelaajakohtaisella tasolla". Minä ymmärrän, mitä tämä tarkoittaa. Joku sanoo sitä taktiseksi ymmärrykseksi, joku yksilötaktiseksi osaamiseksi, joku peliälyksi, joku pelin lukemiseksi, joku pelin ymmärtämiseksi, joku teknistaktiseksi osaamiseksi, jne. Äpärälapsella on monta nimeä. Minä olen jostain Palloliiton koulutuksesta poiminut tuon sanan teknistaktinen. Kuvaavaa suomalaiselle jalkapallovalmennukselle kuitenkin on, ettei tälle ole vakiintunutta termiä. Tälläkin forumilla asiaa kierretään ja kaarretaan, mutta siitä ei oikeastaan kovin paljoa puhuta kuin yksittäisinä tapauksina ja jokaisella on sille joko oma sanansa tai sitten ei sanaa ollenkaan. Käytännössä siis tarkoitetaan niitä yksilön tekemiä ratkaisuja ja valintoja pallollisena tai pallottomana, jotka eivät suoraan liity tekniseen suoritukseen, mutta eivät myöskään ole joukkueen pelikirjaa tai varsinaista joukkuetaktiikkaa vaan toistuvat joukkueen taktiikasta ja ryhmityksestä riippumatta pääosin samanlaisina. Minusta tämä on koko juniorivalmennuksen keskeisimpiä asioita, mutta silti sitä ei paljoa esimerkiksi seurojen valmennuslinjauksissa esitellä. Sen sijaan heitellään niitä ikäluokille kuuluvia "oikeita" ryhmityksiä ja nättejä karttapiirroksia timanteista.

Ensimmäinen kysymys siis on, mitä termiä te tästä jalkapallovalmennuksen rivivälistä käyttäisitte?

Toinen kysymys on, mitä teknistaktisia (huom! valitse mieleisesti termi) asioita te 5v5 vaiheessa opettaisitte?

En tiedä oliko kysymys minulle, mutta vastaan silti.

Teknistaktinen on oikein hyvä termi ja turha keksiä uusia termejä, kun yksi yhtenäisesti käytössä oleva jo on. 5vs5 vaiheessa hyvä olisi sivuta ainakin seuraavat teknistaktiset asiat:

U7-U8:

- Pallon kuljettaminen/pallon hallinta jalan eri osilla (molemmat jalat ja eri rytmit)
- 1.kosketus (molemmat jalat ja jalan eri osat)
- pallon suojaaminen ja suunanmuuttaminen (käännökset)
- ohittaminen

U9:

- Potku- ja syöttötekniikka -> maalinteko ja syöttäminen teknisesti
- Syöttölinjan avaaminen
- Kuljetanko vai syötänkö
- 1vs1 pallollisen pelaajan puolustaminen

Pelin rakenteellisesti kävisin vielä peliympäristössä:

- Tilan käyttö(leveys&syvyys) hyökätessä-> liiku missä sinulla olisi tilaa ja antaisit muille tilaa
- Tiiviys puolustettaessa -> samalla myös esim. kun hyökkäämme kukaan ei jää alas kävelemään

Varmaan joku unohtui, mutta noilla hyvin pääsee alkuun. Iät viitteellisiä, mutta lähinnä että vuodessa ei tarvitse kaikkea oppia... niin ja fyysiset asiat jo tulikin aiemmin mainittua.
« Viimeksi muokattu: 21.09.2021 klo 11:42:23 kirjoittanut Jortsukka »
Snoopy

Poissa Poissa


Vastaus #4999 : 22.09.2021 klo 12:49:46

Horst Weinin kirja on tilauksessa ja lukulistalla useampi artikkeli. Katsotaan vaikka puolen vuoden päästä, miltä P8-kilpatason valmentaminen näyttää.

Täällä on varmaan aiemminkin puhuttu 5v5-muodostelmasta? (En jaksanut kahlata keskustelua taaksepäin, sori.) Pääkaupunkiseudulla kaikki seuraa HJK:n linjaa peluuttaa timanttikuviossa. Näin ainakin tulkitsen, että tuo on HJK:lta levinnyt muille.

Voi luoja… Muutaman vuoden ollut poissa ja täällä keskustellaan P8 kilpapelaajista ja 5v5 muodostelmista… Edelleenkään ei olla päästy eteenpäin. Voin sanoa että tällä ei ole mitään merkitystä, kun kaikki oleellinen unohdetaan. Saadaan joka vuosi pelaajia B:n jotka eivät osaa perusteita, koska on keskitytty aivan jonninjoutavaan paskaan junnuna.

Ihan vitun turhaa…

-Snoopy-

 
Sivuja: 1 ... 199 [200] 201 202
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa