Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Fillarikommari]

Mutta tota samaahan näkee myös pienemmissä junnuissa. Kun on kattonut vaikka Ajaxin 5v5 pelejä, niin se formaatio on flexi laatikon ja  timantin välillä, eli kaiketi tuon opettaminen alkaa jo aikaisemmassa vaiheessa. Edelleen Suomessa useimmat jengit vetävät mun silmiin aika tiukalla timanttimuodostelmalla, josta on erotettavissa käytännössä kapeampi ja leveämpi timantti.

Tästä yritin jossaon vaiheessa vähän keskustella, mutta kuulemma 5v5-formaatista keskusteleminen on infantiilia ja epäadekvaattia. Ei varmasti ole. Muodoilla opetetaan kentän täyttämistä pelin eri vaiheissa. Näyttää siltä, että Euroopan huippujengeillä pelinavausvaiheessa perusmuotona on neliö, jolloin mv:llä on kaksi pelaajaa vierellään ja kierrättäminen onnistuu. Hyökkäyksen edetessä muoto saa hajota kunhan pallottomat tekee liikkeitä tyhjään. Ja jos sattuu niin, että vastustaja ehtii hyökkäyksen jo edettyä ryhmittyä puolustukseen, niin hyökkäävä joukkue asettuu lähtökohtaisesti timanttiin, jolloin alin pelaaja ottaa saman roolin kuin maalivahdilla on pelinavauksessa. Näin Suomessa näyttää pelaavan ainakin KäPa ja Honka. Klubi laittaa jannunsa pitämään timantin tilanteessa kuin tilanteessa.

Luulen että tällä timantin tiukalla omaksumisella Suomessa on taustaa Verheijenin viittaamassa tutkimuksessa, jossa aikuisten 5v5 pelejä havainnoimalla pelaajien todettiin useimmiten asettuvan timanttiin. Se jäi kuitenkin kertomatta, oliko kyse futsalista. Epäilen, että oli, jolloin sen suora soveltaminen jalkapallossa varsinkin peliavausvaiheeseen on väärä johtopäätös.

[mieskone]

Olisiko mitään ideaa pelata pelit aina 11vs 11  mutta pelaajien kokoon soveltuvalla kentällä ja sitten harjoituksissa pelata enemmän pienpelejä joissa kaikki saavat paljon kosketuksia. Näin joukkueita ei putoaisi niin paljon pois pieniltä paikkakunnilta  kun siirrytään 11vs 11 peleihin?

[Sokrateen puskumaali]

Suomi koitti kopioida Tanskasta mallin missä 5vs5->8vs8->11vs11.

Minusta tuo on se Belgian malli, mikä Suomeen on tuollaisenaan kopioitu. Ideana siinä belgeillä muistaakseni oli, että näissä 5v5 ja 8v8 saadaan maksimoitua diagonaaliset syöttösuunnat kun 5v5 kentällä on yksi timantti ja 8v8 on kaksi toisiinsa linkittyvää timanttia. Siinä olen samaa mieltä, että Suomessa ei tätä oikein osata implementoida ja kolmen alakerrat näyttäytyvät minusta enemmän kolmen topparin alakerroilta kuin yhden.

En näe tässä hirveän suurta ongelmaa. En näe 7 tai 8 pelaajan peleissä olevan suurta eroa. Molemmilla pelimuotosysteemeillä saadaan kehitettyä hyviä pelaajia. Jos ei saa, niin syy ei mielestäni ole systeemissä vaan valmentajissa ja yleisessä kulttuurissa. Euroopassa on (oli?) Espanjassakin systeemi, missä saman tien 6v hypätään 7v7 pelimuotoon vaikka suomalainen konsensus tuntuu olevan, että korkeintaan 3v3 saisi niin nuorena pelata ja seuraava hyppäys on 13v suoraan 11v11 pelimuotoon ja harva tuntuu olevan sitä mieltä, että Espanjassa pelimuodot jotenkin heikentäisivät pelaajien laatua.

Harjoituksissa sitten paljon pienpelejä, pallokosketuksia, pelinopeutta, ylimääräisiä sääntöjä jne. Niillä tehdään pelaajia kaikkiin pelimuotoihin.

Tästä yritin jossaon vaiheessa vähän keskustella, mutta kuulemma 5v5-formaatista keskusteleminen on infantiilia ja epäadekvaattia. Ei varmasti ole. Muodoilla opetetaan kentän täyttämistä pelin eri vaiheissa. Näyttää siltä, että Euroopan huippujengeillä pelinavausvaiheessa perusmuotona on neliö, jolloin mv:llä on kaksi pelaajaa vierellään ja kierrättäminen onnistuu. Hyökkäyksen edetessä muoto saa hajota kunhan pallottomat tekee liikkeitä tyhjään. Ja jos sattuu niin, että vastustaja ehtii hyökkäyksen jo edettyä ryhmittyä puolustukseen, niin hyökkäävä joukkue asettuu lähtökohtaisesti timanttiin, jolloin alin pelaaja ottaa saman roolin kuin maalivahdilla on pelinavauksessa. Näin Suomessa näyttää pelaavan ainakin KäPa ja Honka. Klubi laittaa jannunsa pitämään timantin tilanteessa kuin tilanteessa.

Luulen että tällä timantin tiukalla omaksumisella Suomessa on taustaa Verheijenin viittaamassa tutkimuksessa, jossa aikuisten 5v5 pelejä havainnoimalla pelaajien todettiin useimmiten asettuvan timanttiin. Se jäi kuitenkin kertomatta, oliko kyse futsalista. Epäilen, että oli, jolloin sen suora soveltaminen jalkapallossa varsinkin peliavausvaiheeseen on väärä johtopäätös.

Vaikka olen sitä mieltä, että suoraan 5v5 poikien pelisysteemien liiallinen analysointi on turhaa, niin sinänsä 5v5 järjestelmän pohdinta ei ole. Minä luulen, että siinä pelinavaustilanteessakin on kyse timantin muodostamisesta, siinä vain se maalivahti on timantin alin ja se ylimääräinen hyökkäävä pelaaja on vapaassa roolissa. Silloin se saattaa näyttäytyä neliöltä näennäisesti, jos seuraa vain kenttäpelaajia. Jos tekee oikeasti sen neliön, missä keskellä ei ole ketään, niin se on tv- tilanteessa minusta liian haavoittuva.

Itse neuvon 5v5 pelissä laitureita laskeutumaan diagonaalikulmaan maalivahdin kanssa ja puolustaja muodostaa keskelle timantin kärjen. Jos puolustaja haluaa (moni siirtyy täysin automaattisesti) laskeutua timantin toiseksi laidaksi pelinavaustilanteessa, niin sitten toinen laita alemmaksi, hyökkäävä pelaaja keskelle ja puolustajan ottaman laitaposition pelaaja saa vapaamman roolin. Ja kyllä, melkein mahdoton 5v5 pelejä pelaavien on tätä omaksua.

Lähtökohtana on kuitenkin juuri tuo, pelisysteemit ovat korkean jalkapallokulttuurin maissa ihan vaan summittaisia järjestelmiä, jotka vaihtelevat tilanteesta toiseen eikä niillä "puhelinnumeroilla" ole oikeasti niin isoa merkitystä. Perusperiaate on se, että pelin keskuksessa tarvitaan diagonaalisia syöttösuuntia ja pelaajat hakeutuvat niihin automaattisesti. Jos pallo on maalivahdilla, niin hänelle tulee kaksi pelaajaa molemmille puolille tarjoamaan itseään diagonaaliseen tilaan. Samoin tehdään, jos pallo on kenttäpelaajalla.

Minusta tuntuu, että vain matalan jalkapallokulttuurin maissa näillä peliryhmityksillä ja pelimuodoilla on isompi merkitys kuin niillä isommilla pelin periaatteilla, mitä korkeamman jalkapallokulttuurin maissa omaksutaan jo melkein siinä äidinmaidossa.

[Jortsukka]

Minusta tuo on se Belgian malli, mikä Suomeen on tuollaisenaan kopioitu. Ideana siinä belgeillä muistaakseni oli, että näissä 5v5 ja 8v8 saadaan maksimoitua diagonaaliset syöttösuunnat kun 5v5 kentällä on yksi timantti ja 8v8 on kaksi toisiinsa linkittyvää timanttia. Siinä olen samaa mieltä, että Suomessa ei tätä oikein osata implementoida ja kolmen alakerrat näyttäytyvät minusta enemmän kolmen topparin alakerroilta kuin yhden.

En näe tässä hirveän suurta ongelmaa. En näe 7 tai 8 pelaajan peleissä olevan suurta eroa. Molemmilla pelimuotosysteemeillä saadaan kehitettyä hyviä pelaajia. Jos ei saa, niin syy ei mielestäni ole systeemissä vaan valmentajissa ja yleisessä kulttuurissa. Euroopassa on (oli?) Espanjassakin systeemi, missä saman tien 6v hypätään 7v7 pelimuotoon vaikka suomalainen konsensus tuntuu olevan, että korkeintaan 3v3 saisi niin nuorena pelata ja seuraava hyppäys on 13v suoraan 11v11 pelimuotoon ja harva tuntuu olevan sitä mieltä, että Espanjassa pelimuodot jotenkin heikentäisivät pelaajien laatua.

Harjoituksissa sitten paljon pienpelejä, pallokosketuksia, pelinopeutta, ylimääräisiä sääntöjä jne. Niillä tehdään pelaajia kaikkiin pelimuotoihin.

Belgiassa oli tuo malli myös ja Belgiasta puhuttiin myös Tanskan lisäksi kun päiviteltiin. Toki Belgia on nyt sitä päivittänyt ja nuoremmissa pelataan jo 3vs3 ja olisikohan ollut jopa 2vs2 malleja. Tanskastahan ainakin otettiin suoraan tuo talentti-valmennus malli, mikä sekään nyt Suomessa kovin hyvin ole toteutettu.

Olet oikeassa että sekä 7vs7 että 8vs8 saadaan opetettua, jos osataan. 7vs7 vaan tuo on helpompi aloittaa, koska kentällä on enemmän tilaa kuljettaa ja esim. 8vs8 mielestäni Suomessa suurin ongelma on korostettu syöttäminen. Tällä tarkoitan että 8vs8 on helposti sellaista missä pelaajat ovat hienosti kentällä omilla paikoilla ja sitten koitetaan vaan syötellä kunnes päästään maalipaikkaan. 7vs7 pakotti/pakottaa enemmän kuljettamaan ja tykkään sen takia siitä ja se yhden pelaajan vähentäminen kyllä laskee selvästi kompliksisuutta kun puhutaan 9-10vuotiaista.

[Sokrateen puskumaali]

Belgiassa oli tuo malli myös ja Belgiasta puhuttiin myös Tanskan lisäksi kun päiviteltiin. Toki Belgia on nyt sitä päivittänyt ja nuoremmissa pelataan jo 3vs3 ja olisikohan ollut jopa 2vs2 malleja. Tanskastahan ainakin otettiin suoraan tuo talentti-valmennus malli, mikä sekään nyt Suomessa kovin hyvin ole toteutettu.

Näin kai, mutta tuo, että U6 pojat pelaavat 2v2 pelejä ja U7 pojat 3v3 pelejä ei ole ehkä niin Suomeen rinnastuva, koska meillä ei hirveästi ole vielä edes virallista pelitoimintaa tuolloin. Jos pelejä järjestetään, niin varmaan tuo 3v3 olisi hyvä aloitus. U8 kykenee jo aika hyvin 5v5 pelaamaan.

Olet oikeassa että sekä 7vs7 että 8vs8 saadaan opetettua, jos osataan. 7vs7 vaan tuo on helpompi aloittaa, koska kentällä on enemmän tilaa kuljettaa ja esim. 8vs8 mielestäni Suomessa suurin ongelma on korostettu syöttäminen. Tällä tarkoitan että 8vs8 on helposti sellaista missä pelaajat ovat hienosti kentällä omilla paikoilla ja sitten koitetaan vaan syötellä kunnes päästään maalipaikkaan. 7vs7 pakotti/pakottaa enemmän kuljettamaan ja tykkään sen takia siitä ja se yhden pelaajan vähentäminen kyllä laskee selvästi kompliksisuutta kun puhutaan 9-10vuotiaista.

Minä en ehkä näe sitä eroa niin selvänä. Voisiko siinä olla osittain syynä se, että kun Suomessa tuo 8v8 on ollut viimeiset vuodet se virallinen pelimuoto, niin sen pelijärjestelmän taktisiin puoliin on paneuduttu valmennuksen puolesta niin paljon, että vaatimukset omien paikkojen pitämiseen ja pelitapaan ovat sen vuoksi korostuneet enemmän?

Mutta jälleen tullaan mielestäni kulttuuriin ja valmennukseen siinä, jos pelaajat ovat liian jäykästi paikoillaan (kuten usein ovatkin). Nyrkkisääntönä pitäisi olla, että liike (vaikka se pystyjuoksu), pallon kanssa tai ilman, tyhjään tilaan on aina hieno juttu ja jos siinä tilanteessa tilanteenvaihdon seurauksena vastustajalla on tyhjä tila jota edetä, niin sitä ei pitäisi valmentajan kautta automaattisesti tulkita niin, että pelaaja teki virheen yrittäessään asemoida itseään hyökkäyspäässä vaarallisempaan tilaan ja jättäessään paikkansa avoimeksi. Pelijärjestelmän ja taktiikan pitäisi aina varmistaa se, että vaikka pelaajat tekevät näitä nousujaan, niin jokaisen tilanteeseen pallon alle jää riittävästi pelaajia ja tilojen varmistukset on automatisoitu. Virhe voisi olla pikemminkin niiden, joiden pitäisi toteuttaa se varmistus eikä sen, joka teki sen näkyvän riskinoton. Toki tässä pitää erottaa yritteliäs muodon rikkova liike ja muuten vaan koko ajan pelipaikkansa unohtava päämäärätön hortoilu pitkin kenttää.

Mutta jos me valmentajina tulkitsemme liian usein (lue, aina kun se ei tuota onnistumista) pelipaikaltaan irtoamiset jonkinlaisina taktisina ja pelillisinä virheinä, niin sitten me kyllä opetamme heidät juuri pysymään paikoillaan ja syöttelemään liikaa toisilleen jalkoihin.

[Kaihlamo]

On se pelimuoto mikä tahansa niin olennaista on kentäntäyttö tilannekohtaisesti eikä niinkään pelipaikat tai pelijärjestelmät. Toki sillä järjestelmällä voi auttaa tai vaikeuttaa pelaajia tunnistamaan sitä kentäntäyttöä, mutta sen ei pitäisi olla määrittävä tekijä.

Omalla joukkueella (8v8-vaihe) hyökkäysmuoto on paperilla 2-4-1, mutta kentällä se on usein ihan jotain muuta. Välillä se on 2-1-4 tai 2-2-3 tai 2-3-2 tai jotain ihan muuta. Puolustussuuntaan paperilla 3-1-2-1, mutta heti kun pallo on pelissä se muovautuu ihan eri muotoon...

[Jortsukka]

Niin tämähän on Suomen jalkapallon yksi perusongelmista joukkuetaktisia asioita korostetaan aivan liikaa suhteessa pelitaidollisiin asioihin.

[Sokrateen puskumaali]

Niin tämähän on Suomen jalkapallon yksi perusongelmista joukkuetaktisia asioita korostetaan aivan liikaa suhteessa pelitaidollisiin asioihin.

En minä tätäkään allekirjoittaisi. Minusta me liian vähän korostetaan juuri näitä Kaihlamon kuvaamia periaatteita, jotka ovat pohjimmiltaan joukkuetaktisia. Meillä joukkuetaktiikka tarkoittaa liikaa tätä järjestelmällisyyttä sijoittumisessa.

[13ergkamp]

Lähtökohtana on kuitenkin juuri tuo, pelisysteemit ovat korkean jalkapallokulttuurin maissa ihan vaan summittaisia järjestelmiä, jotka vaihtelevat tilanteesta toiseen eikä niillä "puhelinnumeroilla" ole oikeasti niin isoa merkitystä. (...)

Minusta tuntuu, että vain matalan jalkapallokulttuurin maissa näillä peliryhmityksillä ja pelimuodoilla on isompi merkitys kuin niillä isommilla pelin periaatteilla, mitä korkeamman jalkapallokulttuurin maissa omaksutaan jo melkein siinä äidinmaidossa.

Hyvin sanottu. Tai tuon "jalkapallokulttuuri" voisi korvata sanalla "palloilukulttuuri". Perusperiaatteet pätevät lajissa kuin lajissa...

Veikkausliigassakin hössötetään numeroista, vaikka usein pelilliset ongelmat ovat jopa sillä tasolla yksinkertaisempia ja fundamentaalisempia, kuten etäisyydet ja pallollisen tuki tai miten prässätään tai mitä tehdään tilanteenvaihdoissa. Tietysti näkee liigatasollakin sellaista, että ei esim. osata kunnolla sijoittua tai ottaa oikeita miehiä kolmella topparilla, mutta se ei ole varsinaisesti kolmen topparin systeemin vika.

Toisaalta sitten näkisin niin, että sitten kun kaikkien kentällä olevien pelaajien taitotaso ja tilannekäsitys on kansainvälisellä tasolla ja aletaan lähestyä urheilulajina "vihreän veran shakkia", niin pelijärjestelmän numeroilla alkaa olla enemmän merkitystä alueellisia ylivoimia jne. luotaessa.

Jos mietitään junnuja, niin olisiko mielekästä pelata mahdollisimman pitkään eri lajeja ja ammentaa pelikäsitystä sieltä? Samoin pelaamalla säännönmukaisesti eri pelipaikoilla? Pitäisikö "numerosarjoja" miettiä sen mukaan, millaista pelipaikkakohtaista opetusta haluaa milloinkin tarjota eri pelaajille? Nämä viimeiset ajatukset ovat sikäli horinaa, että itsellä ei ole kosketuspintaa siihen mitä junnut nykyään joukkueissaan tekevät.

[Jortsukka]

En minä tätäkään allekirjoittaisi. Minusta me liian vähän korostetaan juuri näitä Kaihlamon kuvaamia periaatteita, jotka ovat pohjimmiltaan joukkuetaktisia. Meillä joukkuetaktiikka tarkoittaa liikaa tätä järjestelmällisyyttä sijoittumisessa.

Miellän kyllä että Kaihlamon mainitsemat "ei järjestelmällä ole niin väliä vaan että tietyt alueet on täytetty" on enemmän 8vs8 maailmassa pelitaidollisia asioita kuin joukkuetaktisia. Koska jalkapallossa on tiettyjä perusperiaatteita mitä pitää pystyä ymmärtämään ja kunnioittamaan, mutta taas joukkue voi pelata kovin monella taktiikalla.  Nyt jos menen katsomaan vaikka 11vs11 juniorimaailmassa esim. P15 EL-sarjaa, niin siellä voidaan olla hyvinkin orjallisesti omalla pelipaikalla ja ei pystyty ollenkaan omaksumaan pelin vaativia tilanteita ja niiden mukaisia ratkaisuita. Noin esimerkkinä siis esim. kun joku pelaaja liikkuu pois paikaltaan hyökätessä tai puolustettaessa niin harvassa joukkueessa luontaisesti edes tuolla tasolla pystytään heti täyttämään tuo tila säännöllisesti vaikka se olisikin esim. tasapainon, tuen tai muun vaativa toimenpide.

[Sokrateen puskumaali]

Jos mietitään junnuja, niin olisiko mielekästä pelata mahdollisimman pitkään eri lajeja ja ammentaa pelikäsitystä sieltä? Samoin pelaamalla säännönmukaisesti eri pelipaikoilla? Pitäisikö "numerosarjoja" miettiä sen mukaan, millaista pelipaikkakohtaista opetusta haluaa milloinkin tarjota eri pelaajille? Nämä viimeiset ajatukset ovat sikäli horinaa, että itsellä ei ole kosketuspintaa siihen mitä junnut nykyään joukkueissaan tekevät.

Tavallaan joo, mutta en tiedä onko siitä suunnatonta etua harrastaa vakavasti useita lajeja. Varmaan on hyödyllistä pelata monia lajeja ihan kokeilumielessä, oppii sitä peruspeliteoriaa sitenkin. Jotenkin silti minusta tuntuu siltä, että kun katson suomalaisia pelaajia, niin siellä on enemmän samantyyppisiä pelaajia kaikkialla. Onko oikeastaan riittävästi teini-iässä pelipaikkasidonnaista opetusta vai koulutetaanko me enemmän generalisteja kuitenkin? En tiedä, tässä minun ymmärrykseni puolestaan loppuu. Se mitä seuraan nyt miehissä ja pienten kenttien pelissä ei varmaan kerro siitä, että mitä junioreiden 11v11 maailmassa tapahtuu.

Miellän kyllä että Kaihlamon mainitsemat "ei järjestelmällä ole niin väliä vaan että tietyt alueet on täytetty" on enemmän 8vs8 maailmassa pelitaidollisia asioita kuin joukkuetaktisia. Koska jalkapallossa on tiettyjä perusperiaatteita mitä pitää pystyä ymmärtämään ja kunnioittamaan, mutta taas joukkue voi pelata kovin monella taktiikalla.  Nyt jos menen katsomaan vaikka 11vs11 juniorimaailmassa esim. P15 EL-sarjaa, niin siellä voidaan olla hyvinkin orjallisesti omalla pelipaikalla ja ei pystyty ollenkaan omaksumaan pelin vaativia tilanteita ja niiden mukaisia ratkaisuita. Noin esimerkkinä siis esim. kun joku pelaaja liikkuu pois paikaltaan hyökätessä tai puolustettaessa niin harvassa joukkueessa luontaisesti edes tuolla tasolla pystytään heti täyttämään tuo tila säännöllisesti vaikka se olisikin esim. tasapainon, tuen tai muun vaativa toimenpide.

Se on ihan vaan määritelmäkysymys. Minä ehkä ajattelen, että siihen tilan täyttämiseen voi olla joukkuekohtaisia periaatteita näiden universaalien lisäksi. Voidaan kai opettaa, että joukkueen systeemissä on tiettyjä kaavoja, joiden avulla alueet täytetään. Minusta niissä on enemmän kuin yksi tapa toteuttaa ja siksi on vaikea ajatella niitä sinänsä puhtaasti pelitaidollisiksi vaikka toisaalta joukkuetaktinen osaaminen on myös pelitaidollista tavallaan.

Ja en kuvittele, että näitä asioita on helppo saada menemään nuorten ymmärrykseen. Vaatisi varmaan hyvin voimakasta panostusta saada asiat erinomaiselle tolalle ja se saattaisi olla muusta tarvittavasta pois.

[Fillarikommari]

Minusta tuntuu, että vain matalan jalkapallokulttuurin maissa näillä peliryhmityksillä ja pelimuodoilla on isompi merkitys kuin niillä isommilla pelin periaatteilla, mitä korkeamman jalkapallokulttuurin maissa omaksutaan jo melkein siinä äidinmaidossa.

Samaa mieltä, juuri näin. Pelaajien ohjeistaminen pitämään kentällä timantti on todella hassua ja erittäin suomalaista. Omana ajatuksena on pelinavauksessa pitää alhaalla kaksi (jotka toki voi tehdä liikkeitä ohi oman vartijan), jolloin alas muodostuu se mainittu timantti. Ja itse asiassa peluutan 2-1-1, jossa toinen hyökkääjistä tekee liikkeen keskelle, toinen pitää syvyyden. Roolit saa vaihtua. Puolustajien tehtävänä on nousta hyökkäykseen ja viedä itse palloa eteenpäin. Heikkouksensa tuollakin systeemillä, mutta saan opetettua peruspelaamista paremmin kuin pakotetulla timantilla.

[hoc]

Oma mielipiteeni on että 5v5:stä siirrytään vuotta liian aikaisin 8v8:iin ja 8v8:sta vuotta-kahta liian aikaisin 11v11.

Kummassakin tapauksessa siirtyminen tapahtuu vaiheessa, jolloin pelaajien fyysiset ominaisuudet eivät vielä riitä kasvaneelle kentälle. Etäisyyksien kasvaminen liikaa suhteessa pelaajien fysiikkaan johtaa pelitemmon tipahtamiseen, pelin fyysisyyden merkityksen pienenemiseen, jne. Tämä puolestaan näkyy pelaajien ominaisuuksien kehittymisen hidastumisena ko alueilla. Sitten vuoden kahden päästä ihmetellään, miten siellä kv-turnauksessa vastustajat pystyvät pelaamaan pienemmässä tilassa, pitämään yllä parempaa pelitempoa ja vievät kaksinkamppailut.

 

[fingerström]

Oma mielipiteeni on että 5v5:stä siirrytään vuotta liian aikaisin 8v8:iin ja 8v8:sta vuotta-kahta liian aikaisin 11v11.

Kummassakin tapauksessa siirtyminen tapahtuu vaiheessa, jolloin pelaajien fyysiset ominaisuudet eivät vielä riitä kasvaneelle kentälle. Etäisyyksien kasvaminen liikaa suhteessa pelaajien fysiikkaan johtaa pelitemmon tipahtamiseen, pelin fyysisyyden merkityksen pienenemiseen, jne. Tämä puolestaan näkyy pelaajien ominaisuuksien kehittymisen hidastumisena ko alueilla. Sitten vuoden kahden päästä ihmetellään, miten siellä kv-turnauksessa vastustajat pystyvät pelaamaan pienemmässä tilassa, pitämään yllä parempaa pelitempoa ja vievät kaksinkamppailut.

Ja kun nämä pelaavat liian isolla kentällä, osa pelaajista tipahtaa pelin ulkopuolelle. Pelaaja täyttää ruudun, jossa kukaan eikä mikään koskaan käy. Jos elettäisiin ihannemaailmassa, niin 11vs11 -pelitkin voisi aloittaa just ja just sääntöjen sallimilla mitoilla, joissa kaikkien on pakko olla messissä.

[Sokrateen puskumaali]

Oma mielipiteeni on että 5v5:stä siirrytään vuotta liian aikaisin 8v8:iin ja 8v8:sta vuotta-kahta liian aikaisin 11v11.

Kummassakin tapauksessa siirtyminen tapahtuu vaiheessa, jolloin pelaajien fyysiset ominaisuudet eivät vielä riitä kasvaneelle kentälle. Etäisyyksien kasvaminen liikaa suhteessa pelaajien fysiikkaan johtaa pelitemmon tipahtamiseen, pelin fyysisyyden merkityksen pienenemiseen, jne. Tämä puolestaan näkyy pelaajien ominaisuuksien kehittymisen hidastumisena ko alueilla. Sitten vuoden kahden päästä ihmetellään, miten siellä kv-turnauksessa vastustajat pystyvät pelaamaan pienemmässä tilassa, pitämään yllä parempaa pelitempoa ja vievät kaksinkamppailut.

Ne samat vastustajat, jotka ovat ihan yhtä aikaisin tai jopa aikaisemmin siirtyneet isommille kentille? Minusta tämä selitys ei tunnu oikein pitävältä. Minusta pelitempoa ei tuhoa liian iso kenttä vaan muut asiat. Jos tuhoaisi, niin Euroopasta ei monessa maassa tulisi kovan intensiteetin pelaajia.

Täytyy olla joku muu selitys.

[hoc]

Ne samat vastustajat, jotka ovat ihan yhtä aikaisin tai jopa aikaisemmin siirtyneet isommille kentille? Minusta tämä selitys ei tunnu oikein pitävältä. Minusta pelitempoa ei tuhoa liian iso kenttä vaan muut asiat. Jos tuhoaisi, niin Euroopasta ei monessa maassa tulisi kovan intensiteetin pelaajia.

Onko näitä eri maiden käytäntöjä koostettu johonkin, siten että niissä olisi mainittu myös muu kuin itse pelimuoto? (Ainakin kenttäkoot ja pelin kestot, mahdollisesti myös vaihtosäännöt.) Ruotsissa ainakin siirrytään isommille kentille myöhemmin. Englannissa 11v11 pelejä pelataan alkuvuodet pienennetyllä kentällä (kenttäkoko kasvaa portaittain 'täyteen mittaan') ja otteluiden kestot ovat meitä lyhyempiä. Vaihtojen määräkin taitaa olla rajoittamaton meitä pidempään? Nuo ovat kaikki tempoon ja fyysisyyteen vaikuttavia tekijöitä, vaikka pelimuodot ovatkin näennäisesti samoja. 

Kommenttini siis liittyi paitsi pelitapaan, niin myös nykyiseen tapaan toteutaa niitä. Siirtymä 8v8:iin nykyisessä iässä olisi mielestäni järkevää, jos kenttäkoko olisi nykyistä pienempi (esim sääntöjen alamitta). Sama 11v11:n osalta.

[Lortto]

Ne samat vastustajat, jotka ovat ihan yhtä aikaisin tai jopa aikaisemmin siirtyneet isommille kentille? Minusta tämä selitys ei tunnu oikein pitävältä. Minusta pelitempoa ei tuhoa liian iso kenttä vaan muut asiat. Jos tuhoaisi, niin Euroopasta ei monessa maassa tulisi kovan intensiteetin pelaajia.

Täytyy olla joku muu selitys.

Pelitapakeskustelua ollaan nyt viime aikoina jälleen käyty mikä on erittäin hyvä asia. Mun mielestä siirtymävaihe 8v8 (7v7)-->9v9-->11v11 olisi hyvä, ja tästä monikin on samaa mieltä. Se missä vaiheessa se tapahtuu jakaakin mielipiteitä

Nythän 11v11 peleihin siirrytään p13 liiga ja ykkösen tasolla etelässä/idässä, kun lännessä/pohjosessa ykkönen pelataan 8v8, liiga 11v11. Itse olisin sitä mieltä, että p13:ssa olisi 9v9 pelejä esimerkiksi kahdella ylimmällä tasolla ja loput pelaa vielä 8v8. Tämän jälkkeen p14 tasolla kaksi ylintä tasoa siirtyy 11v11 peleihin ja loput pelaa 9v9. P15 sitten kaikki 11v11. Se käytetäänkö pieniä vai isoja maaleja 9v9 peleissä on sivuseikka, joskin isoilla maaleilla tulee enemmän maaleja ja maalivahtien mahdollisen pienuuden takia paine pallolla pitäisi olla puolustavalla joukkueella jatkuvaa, tai muuten kovapotkuinen pelaaja roikottaa palloja veskan yli, joten tämä pakottaa vastustajaa myös paineistamaan pallollista enemmän. Tai näin ainakin voisi kuvitella. Siirtymävaihe tarvitaan, sillä esimerkiksi oman seuran joukkueen pelaaminen 11v11 p13 ikäluokassa on aika kauhean näköistä ja peliä pelaavat muutamat pelaajat, suurimman osan ollessa statisteja koskien pari kertaa palloon 80 minuutin aikana. Ja kuitenkin oman seuran joukkue on alkukierroksilla sarjassa pystynyt jo muutaman voitonkin napsimaan. 9v9 peli olisi mielestäni selkeästi sopivampi pelimuoto esimerkiksi oman seuran joukkueelle, jolloin esimerkiksi murtautumiseen tulisi monipuolisuutta, koska 40-50 metrin tila vastustajan selän takana, ei olisi koko ajan niin houkutteleva. Toki myös kenttäkoon muutoksella olisi vaikutusta pelaamiseen, sillä 13 vuotiaden 11v11 peli täysimittaisella kentällä laskee tempoa törkeästi ja pelistä tulee helposti juoksukilpailu muutamien nopeiden pelaajien kesken. Sama koskee 8v8 kenttää ensimmäisissä ikäluokissa (9/10v), joka on kaamea lentokenttä pelaajille

Pelimuotokeskustelussa sitten lisäaspektina on pelaajien fyysisten/teknisten näkökulmien lisäksi uusien virikkeiden saaminen pelaajille. 8v8(7v7)-->9v9-->11v11 pelimuodoissa joissain tapauksissa joukkueelle tulee uusia pelipaikkoja ryhmityksen muutoksen takia, jolloin pelaajat joutuvat ns keksimään lajin uudelleen ja sopeutumaan. Tämän takia pidän tärkeänä myös muodon muuttamista vuosittain, jotta pelaajat saavat uudet virikkeet ja joutuvat omaksumaan vuoden aikana enemmän uutta ja sopeutumaan.

Tästä päästäänkin siihen, että siksi mielestäni varsinkin nuorissa on tärkeää myös vaihdella pelimuotoa, ettei hinkata aina vaan 5v5/8v8/11v11. Pelattaisiin kilpailullisia pelejä myös 5v5 esim. Futsalissa, jolloin pelaajat ovat paineessa koko ajan. Jos futsal on punainen vaate joillekin, niin esimerkilsi 13/12-10 vuotiaille 5v5 pieniin maaleihin mahdollisella keskialueen paitsiolla/ilman paitsiota. Ongelmana näissä pelimuodoissa vaan on se, että seurat eivät yleensä näihin osallistu, vaikka näitä yritettäisiin järjestää. Mitään järkevää syytä osallistumattomuudelle, esim futsalsarjoihin en ole kuullut.

[Sokrateen puskumaali]

Onko näitä eri maiden käytäntöjä koostettu johonkin, siten että niissä olisi mainittu myös muu kuin itse pelimuoto? (Ainakin kenttäkoot ja pelin kestot, mahdollisesti myös vaihtosäännöt.) Ruotsissa ainakin siirrytään isommille kentille myöhemmin. Englannissa 11v11 pelejä pelataan alkuvuodet pienennetyllä kentällä (kenttäkoko kasvaa portaittain 'täyteen mittaan') ja otteluiden kestot ovat meitä lyhyempiä. Vaihtojen määräkin taitaa olla rajoittamaton meitä pidempään? Nuo ovat kaikki tempoon ja fyysisyyteen vaikuttavia tekijöitä, vaikka pelimuodot ovatkin näennäisesti samoja. 

En löytänyt tämän päivän taulukkoa. Tuolla on 2017 tehty tutkimus, jossa vähän koontia:

https://www.scielo.br/j/motriz/a/Lk7P3M5RVbHHqBJjt3n5DNH/?format=pdf&lang=en

Siirryttiinko Englannissa 11v11 peleihin U11 junioreissa, eli 10v pelaajat viipottavat 11v11 peleissä ja ehkä ymmärrettävää että vähän pienemmällä kentällä. Suurin osa maista kuitenkin siirtyy Suomen kaltaisesti u13 kaudella 11v11 peliin. Loput seuraavana vuonna.

Kommenttini siis liittyi paitsi pelitapaan, niin myös nykyiseen tapaan toteutaa niitä. Siirtymä 8v8:iin nykyisessä iässä olisi mielestäni järkevää, jos kenttäkoko olisi nykyistä pienempi (esim sääntöjen alamitta). Sama 11v11:n osalta.

Minusta tekee ihan hyvää pelaajien intensiteetille, jos pääsevät juoksemaan pidempiä juoksuja välillä eikä peli ole vain teknistä neppailua pienessä tilassa. Kentän koko voi olla liian pieni tai liian iso. Alkuun 8v8 kenttä tuntuu vähän isolta, mutta ei kovin kauaa. Siinä on ehkä myös perspektiiviharhaa kun on tottunut siihen, että jalkapallo on pienemmän kentän peli.

Pelitapakeskustelua ollaan nyt viime aikoina jälleen käyty mikä on erittäin hyvä asia. Mun mielestä siirtymävaihe 8v8 (7v7)-->9v9-->11v11 olisi hyvä, ja tästä monikin on samaa mieltä. Se missä vaiheessa se tapahtuu jakaakin mielipiteitä

Joo, minusta taas tuo ei ole suomalaisen pelin puutteiden lähtökohta. Ihan sama, että mitä pelejä me pelaamme, jos opetamme pelaajamme hölkkäämään kentällä ja syöttelemään jalkoihin.

Pelimuotokeskustelussa sitten lisäaspektina on pelaajien fyysisten/teknisten näkökulmien lisäksi uusien virikkeiden saaminen pelaajille. 8v8(7v7)-->9v9-->11v11 pelimuodoissa joissain tapauksissa joukkueelle tulee uusia pelipaikkoja ryhmityksen muutoksen takia, jolloin pelaajat joutuvat ns keksimään lajin uudelleen ja sopeutumaan. Tämän takia pidän tärkeänä myös muodon muuttamista vuosittain, jotta pelaajat saavat uudet virikkeet ja joutuvat omaksumaan vuoden aikana enemmän uutta ja sopeutumaan.

Harjoituksissa ärsykkeiden vaihdot. Minusta tuota ei tarvita kehittymiseen niin paljon. Minusta te ulkoistatte nyt ongelmat Palloliitolle vaikka pelitapahtumien pitäisi olla vain näyttämö sille, mitä harjoituksissa on saatu aikaan. Harjoituksissa ei pidä hinkata vain virallisen pelimuodon tehokkuuden maksimointia vaan tehdä oikeita jalkapalloilijoita, jotka kykenevät loistamaan missä tahansa pelimuodossa.

[Jortsukka]

Niin kyllähän tässä palloliitto taas etsii mielestäni seurauksesta syytä. Eli pelaamisen tason heikko taso liittyy harjoitteluun eikä niinpäin että harjoittelun heikko taso johtuu pelimuodosta tms. Toki kuten itse sanoin niin haluaisin esim. kenttäkokoon muutoksia, maaleihin muutoksia vähän enemmän ja 7vs7 olisi hyvä välimalli ennen 8vs8, mutta kyllähän juurisyyt ongelmilla on harjoittelussa kuten tuossa ylläkin kommentoidaan.

[Lortto]

Tätä mun äskeistä kirjoitusta ei pidä mieltää niin, että pelaajakehityksen isoin ongelma on virallinen pelimuoto. Siitä on toki hyvä keskustella

Harjoituksissa ärsykkeiden vaihdot. Minusta tuota ei tarvita kehittymiseen niin paljon. Minusta te ulkoistatte nyt ongelmat Palloliitolle vaikka pelitapahtumien pitäisi olla vain näyttämö sille, mitä harjoituksissa on saatu aikaan. Harjoituksissa ei pidä hinkata vain virallisen pelimuodon tehokkuuden maksimointia vaan tehdä oikeita jalkapalloilijoita, jotka kykenevät loistamaan missä tahansa pelimuodossa.

Tietenkin harjoituksissa vaihdellaan ärsykettä ja tietenkin peli näyttää mitä on opittu. Peli myös opettaa. Siksi pelimuodolla on myös merkitystä, koska se on osa pelaajakehitystä. Ja itse näen esimerkiksi joukkueen pelimuodon tärkeänä opetustyökaluna ja vuosittain sen vaihtelu on tärkeää, koska pelaajien pitää oppia pelaamaan erilaisissa ryhmityksissä/ympäristöissä. Tarkoitan siis esim kolme vuotta 8v8 peliä, niin 2-3-2,2-4-1 ja 3-3-1 muodot käydään läpi (noin vuosi/muoto) ja tämän jälkeen isolla kentällä kahden topparin ryhmitys ja kolmen topparin ryhmitys ennen b-juniori-ikää.

Mutta itse pelimuotokeskusteluun edelleen se, että itse pidän hyvänä, jos meillä olisi 9v9 välivaihe ennen 11v11 peliin siirtymistä p13 ikäluokassa. Isoissa juoksumatkoissa on toki hyvätkin puolet mutta kyllä 9v9 pelissäkin juoksumatkoja tulee, koska ei sitä ole tarkoitus millään puolikkaalla kentällä pelata. Kenttäkoko on pelaajien kokoon/potkuvoimaan nähden inhimillisempi + lähtökohtaisesti pelaajien hahmotukseen/ymmärrykseen helpompi kuin 11v11. Myös yksittäiset pelaajat joutuvat osallistumaan enemmän peliin, kun pelaajia kentällä on muutama vähemmän. Kaiken järjen mukaan pelaajat saavat silloin enemmän suorituksia vaikkapa 2v1 tilanteen luomisesta/peli, kuin 11v11, koska ovat enemmän pallossa tai pallo on oman joukkueen lähellä pelaajaa. Tila ja aikapaine on reilummin myös mukana, kun kentällä on hiukan vähemmän aikaa pienemmän kentän takia.

[Sokrateen puskumaali]

Niin kyllähän tässä palloliitto taas etsii mielestäni seurauksesta syytä. Eli pelaamisen tason heikko taso liittyy harjoitteluun eikä niinpäin että harjoittelun heikko taso johtuu pelimuodosta tms. Toki kuten itse sanoin niin haluaisin esim. kenttäkokoon muutoksia, maaleihin muutoksia vähän enemmän ja 7vs7 olisi hyvä välimalli ennen 8vs8, mutta kyllähän juurisyyt ongelmilla on harjoittelussa kuten tuossa ylläkin kommentoidaan.

No joo, ei minulla ole suurta ongelmaa näidenkään suhteen. En ehkä itse tarvitse sitä, että joka vuosi muutetaan pelisysteemiä. Minusta tuntuu, että kun pojat muuttuvat joka vuosi, niin pelikin tavallaan muuttuu koko ajan ja ne lainalaisuudet jotka toimivat yhtenä vuonna eivät toimi enää seuraavana vuonna. Jotenkin mielestäni tämä 1/4 kenttä -> 1/2 kenttä -> koko kenttä tuntuu logistisesti aika järkevältä ratkaisulta, mutta ei se varmaan mitenkään erityisen vaikeata ole tuota 9v9 välimallia järjestää.

On myös monia seuroja, joissa pelaajille haetaan haastetta laittamalla heitä vuoden pari isompien peleihin, mikä toisaalta vähän kasvattaa tätä ongelmaa siinä mielessä, että taitavia, mutta fyysisesti vielä liian kehittymättömiä laitetaan joskus liian haasteellisiin ympäristöihin. Toisaalta se on myös mielenkiintoista, että kun forumistit ja muut internetissä jalkapalloa kommentoivat puhuvat karrikoiden siitä, miten lapsia ei pitäisi ennen 14v päästää muuta kuin 1v1 pelaamaan, niin monet voimakasta kehittymistä haluavat valmentajat järjestäen siirtävät joukkueitaan vuotta vanhempien sarjoihin ja opettelevat pelaamaan nykyisiä pelimuotoja ennen kuin oikeastaan tarvitsisi ja siirtävät taitavia pelaajiaan vanhempiin joukkueisiin.

Mutta itse pelimuotokeskusteluun edelleen se, että itse pidän hyvänä, jos meillä olisi 9v9 välivaihe ennen 11v11 peliin siirtymistä p13 ikäluokassa. Isoissa juoksumatkoissa on toki hyvätkin puolet mutta kyllä 9v9 pelissäkin juoksumatkoja tulee, koska ei sitä ole tarkoitus millään puolikkaalla kentällä pelata. Kenttäkoko on pelaajien kokoon/potkuvoimaan nähden inhimillisempi + lähtökohtaisesti pelaajien hahmotukseen/ymmärrykseen helpompi kuin 11v11. Myös yksittäiset pelaajat joutuvat osallistumaan enemmän peliin, kun pelaajia kentällä on muutama vähemmän. Kaiken järjen mukaan pelaajat saavat silloin enemmän suorituksia vaikkapa 2v1 tilanteen luomisesta/peli, kuin 11v11, koska ovat enemmän pallossa tai pallo on oman joukkueen lähellä pelaajaa. Tila ja aikapaine on reilummin myös mukana, kun kentällä on hiukan vähemmän aikaa pienemmän kentän takia.

12-13 vuotiaissa on aika isot erot poikien koossa. Näen jo p12 ikäluokassa selkeästi puberteettia läpikäyviä poikia ja sitten niitä, jotka hädin tuskin ovat kasvaneet koko alakoulussa. Siinä iässä pitäisi varmaan enemmän tehdä jonkinlaista valikointia siinä, että ketä laitetaan pelaamaan isolle kentälle ja ketkä saavat vielä pelata omalle fysiikalleen järkevämmällä kentällä. Ymmärrän hyvin, että miksi jossain päin maailmaa tuossa iässä tehdään hieman maturiteettivalikointia ja tavallaan suojataan nuorta liian isolta kentältä ja vastuksilta. Tarvitaanko siinä jotain 9v9 mallista lisäpelimuotoa, sitä en tiedä kun ei ole tarpeeksi kokemusta. En epäile teitä joilla on ja jotka olette sitä mieltä, mutta mietin, että voisiko ne ongelmat poistaa vaan sillä, että pelaajan koon ja tason mukaan tuossa iässä valikoitaisiin paremmin, että ketkä pelaavat isolla kentällä ja ketkä puolikkaalla.

[hoc]

Siirryttiinko Englannissa 11v11 peleihin U11 junioreissa, eli 10v pelaajat viipottavat 11v11 peleissä ja ehkä ymmärrettävää että vähän pienemmällä kentällä. Suurin osa maista kuitenkin siirtyy Suomen kaltaisesti u13 kaudella 11v11 peliin. Loput seuraavana vuonna.

FA Handbook:ssa (https://www.thefa.com/-/media/files/thefaportal/governance-docs/rules-of-the-association/2021-22/the-fa-handbook-2021-22-v5.ashx) suositus ikäluokille on U11 alkaen 9v9 ja U13 alkaen11v11. Samassa kirjassa kenttäkoon porrastus määritelty seuraavasti.

Age group       Field size(yrd)      Goal size(ft.)
U13/U14            90x55                   7x21
U15/U16           100x60                   8x24
U17/U18           110x70                   8x24


Eli vaikka 11v11 kentälle siirrytäänkin samaan aikaan kuin meillä, on suositeltu kenttäkoko huomattavasti pienempi aina U17 ikäluokkaan asti ja meillä 11v11 peliin siirryttäessä kenttä on kolmanneksen isompi kuin Englannissa! Ero pelin luonteessa on melkoinen. (Samaan tapaan kuin meillä, nuo kenttäkoot ovat tietenkin vain suosituksia koska viralliset säännöt eivät noita pienempiä pelimuotoja ja kenttäkokoja tunne ollenkaan.)

[Sokrateen puskumaali]

FA Handbook:ssa (https://www.thefa.com/-/media/files/thefaportal/governance-docs/rules-of-the-association/2021-22/the-fa-handbook-2021-22-v5.ashx) suositus ikäluokille on U11 alkaen 9v9 ja U13 alkaen11v11. Samassa kirjassa kenttäkoon porrastus määritelty seuraavasti.

Age group       Field size(yrd)      Goal size(ft.)
U13/U14            90x55                   7x21
U15/U16           100x60                   8x24
U17/U18           110x70                   8x24

Joo, se taisi olla hieman vanhaa tietoa, mitä olin googlaillut aiheesta. Vaikuttikin vähän erikoiselta.

Eli vaikka 11v11 kentälle siirrytäänkin samaan aikaan kuin meillä, on suositeltu kenttäkoko huomattavasti pienempi aina U17 ikäluokkaan asti ja meillä 11v11 peliin siirryttäessä kenttä on kolmanneksen isompi kuin Englannissa! Ero pelin luonteessa on melkoinen. (Samaan tapaan kuin meillä, nuo kenttäkoot ovat tietenkin vain suosituksia koska viralliset säännöt eivät noita pienempiä pelimuotoja ja kenttäkokoja tunne ollenkaan.)

Jos meillä on suositus 100x60m, mutta haitari 90x48m - 105x68m, niin mikä estä meitä käyttämästä tuota haitarin alapäätä noissa nuoremmissa? Se ei ole niin paljon isompi kuin tuo englantilaisten 82x50m, vain noin 5%.

[erno]

Palaan noihin aikaisempiin kommentteihini asioista ja oma näkökulmani ei siis ollut et olisko 7v7 vai 8v8 oikeampi tapa pelata. Lähinnä tuossa pohdinnan pohjalla oli se, että jos Klubi faktisesti treenaa jatkuvasti pärjätäkseen 8v8 futiksessa ja lähtee sit kansainvälisille kentille mittaamaan tasonsa 7v7 peleihin sellaisia jengejä vastaan jotka treenaa pärjätäkseen 7v7 futiksessa, niin mitä tuo Klubin mahdollinen menestys tai menestymättömyys sitten lopulta kertoo?

EPSin Akatemia kävi ymmärtääkseni nyt päättyneenä viikonloppuna mittailemassa samassa ikäluokassa tasoaan Saksassa pelatussa turnauksessa. Kuulin kahvipöytäkeskustelussa naapuripöydässä puhutusta keskustelusta, että siinä kohtaa oli pelattu 3 voittoa, 4 tasuria ja 2 tappiota recordilla niin, että tappiot Herthalle ja PAOKille, mutta en löytänyt tuosta turneesta nopeella googletuksella lisätietoja.

[Sokrateen puskumaali]

Palaan noihin aikaisempiin kommentteihini asioista ja oma näkökulmani ei siis ollut et olisko 7v7 vai 8v8 oikeampi tapa pelata. Lähinnä tuossa pohdinnan pohjalla oli se, että jos Klubi faktisesti treenaa jatkuvasti pärjätäkseen 8v8 futiksessa ja lähtee sit kansainvälisille kentille mittaamaan tasonsa 7v7 peleihin sellaisia jengejä vastaan jotka treenaa pärjätäkseen 7v7 futiksessa, niin mitä tuo Klubin mahdollinen menestys tai menestymättömyys sitten lopulta kertoo?

Henkilökohtaisesti toivon, että ero ei ole kuin marginaalinen. Toivottavasti 7v7/8v8 peleissä menestys ei ole kiinni siitä, että on hiottu pelimuodon kuviot niin kuntoon, että yhden pelaajan poistaminen pelimuodosta vaikuttaa merkittävästi suoritukseen.

EPSin Akatemia kävi ymmärtääkseni nyt päättyneenä viikonloppuna mittailemassa samassa ikäluokassa tasoaan Saksassa pelatussa turnauksessa. Kuulin kahvipöytäkeskustelussa naapuripöydässä puhutusta keskustelusta, että siinä kohtaa oli pelattu 3 voittoa, 4 tasuria ja 2 tappiota recordilla niin, että tappiot Herthalle ja PAOKille, mutta en löytänyt tuosta turneesta nopeella googletuksella lisätietoja.

Instagram lähteeksi ja löytyy jotain. Ainakin minun sieltä saamani johtolangan mukaan U10 Raddatz Immobilien -cupissa on ollut EPS (ja Sibbo Vargarna). Lieneekö tämä se mitä tarkoitit? Tulospalvelukin löytyy kun vähän etsii: https://www.meinturnierplan.de/showit.php?id=1652969423 Huomaa, että tuolla on saksalaistyylisesti monta kierrosta ja joudut katsomaan noita follow-up tournament linkkejä, että saat kokonaiskäsityksen, tuo sivu on vain alkukierros.