FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.06.2022 klo 08:30:59 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Futissuomi.fi, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 212 [213]
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 675445 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5300 : 30.05.2022 klo 14:22:10

Henkilökohtaisesti toivon, että ero ei ole kuin marginaalinen. Toivottavasti 7v7/8v8 peleissä menestys ei ole kiinni siitä, että on hiottu pelimuodon kuviot niin kuntoon, että yhden pelaajan poistaminen pelimuodosta vaikuttaa merkittävästi suoritukseen.

Mutta jos kaksi suhteellisen laadukasta organisaatiota pelaa keskenään, niin pienikin vaikutus voi olla merkittävä jos tutkitaan asiaa pelkästä tuloslistasta. Klubihan ei ollut tuolla millään tunti turpaan tyyppisellä meiningillä liikkeellä, vaan pelit oli kuitenkin lopputulosten valossa suhteellisen tiukkoja. Isoin vaikutushan Klubin pelisysteemissä tuolla on keskikentän keskustan pelaajan rooliin.

Lainaus
Instagram lähteeksi ja löytyy jotain. Ainakin minun sieltä saamani johtolangan mukaan U10 Raddatz Immobilien -cupissa on ollut EPS (ja Sibbo Vargarna). Lieneekö tämä se mitä tarkoitit? Tulospalvelukin löytyy kun vähän etsii: https://www.meinturnierplan.de/showit.php?id=1652969423 Huomaa, että tuolla on saksalaistyylisesti monta kierrosta ja joudut katsomaan noita follow-up tournament linkkejä, että saat kokonaiskäsityksen, tuo sivu on vain alkukierros.

Jep, löysin tämän itseasiassa tuossa välissä olkoonkin että toisen tulospalvelun puolelta. Tuon turnauksen about top-20 jengejä molemmat suomalaiset ja näiltä nimekkäämmiltä organisaatioilta tullut jonkun verran käkättimeen. EPSillä jo mainitut PAOK ja Hertha nimekkäämmistä vihuina. Sipoolla Lech Poznan ja Schalke 04. EPS on sentäs onnistunut kerran maalinteossa Herthaa vastaan, mutta muutoin aika tympeät tulokset näistä. Kuten siis myös tuo EPS:n tappio 9-1 Herthalle vaikka yhden maalin tekivätkin.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5301 : 30.05.2022 klo 15:56:01

Mutta jos kaksi suhteellisen laadukasta organisaatiota pelaa keskenään, niin pienikin vaikutus voi olla merkittävä jos tutkitaan asiaa pelkästä tuloslistasta. Klubihan ei ollut tuolla millään tunti turpaan tyyppisellä meiningillä liikkeellä, vaan pelit oli kuitenkin lopputulosten valossa suhteellisen tiukkoja. Isoin vaikutushan Klubin pelisysteemissä tuolla on keskikentän keskustan pelaajan rooliin.

Voi olla. En ehkä tuossa iässä näe asiaa noin tai koe, että tämä asia olisi vaikutukseltaan tilastollisesti merkittävä. En näe, että belgialaiset tai tanskalaiset 8v8 muotoa käyttävät joutuvat jotenkin junioripeleissä hankalaan asetelmaan pelatessaan jotain 7v7/9v9 formaatteja.

Lainaus
Jep, löysin tämän itseasiassa tuossa välissä olkoonkin että toisen tulospalvelun puolelta. Tuon turnauksen about top-20 jengejä molemmat suomalaiset ja näiltä nimekkäämmiltä organisaatioilta tullut jonkun verran käkättimeen. EPSillä jo mainitut PAOK ja Hertha nimekkäämmistä vihuina. Sipoolla Lech Poznan ja Schalke 04. EPS on sentäs onnistunut kerran maalinteossa Herthaa vastaan, mutta muutoin aika tympeät tulokset näistä. Kuten siis myös tuo EPS:n tappio 9-1 Herthalle vaikka yhden maalin tekivätkin.

Nuo on aina melko summittaisia mittareita nuo tulokset. Kiinostavampaa on aina kuulla valmentajan mietteitä pelien jälkeen, jos ei pysty näkemään sitä peliä.

Löysin muuten aiheesta, että joku Lauri Salovaara on esitellyt hiljattain aiheesta jonkinlaisen paperin "The Game Formats in Finnish Youth Football", jossa saatetaan käydä lävitse tätä asiaa syvällisemmin. Jos joku löytää siihen linkin, niin olen kiinnostunut.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5302 : 30.05.2022 klo 18:42:41

Voi olla. En ehkä tuossa iässä näe asiaa noin tai koe, että tämä asia olisi vaikutukseltaan tilastollisesti merkittävä. En näe, että belgialaiset tai tanskalaiset 8v8 muotoa käyttävät joutuvat jotenkin junioripeleissä hankalaan asetelmaan pelatessaan jotain 7v7/9v9 formaatteja.

Nuo on aina melko summittaisia mittareita nuo tulokset. Kiinostavampaa on aina kuulla valmentajan mietteitä pelien jälkeen, jos ei pysty näkemään sitä peliä.

Löysin muuten aiheesta, että joku Lauri Salovaara on esitellyt hiljattain aiheesta jonkinlaisen paperin "The Game Formats in Finnish Youth Football", jossa saatetaan käydä lävitse tätä asiaa syvällisemmin. Jos joku löytää siihen linkin, niin olen kiinnostunut.

Toki aika usein valmentajan kommentti ei vastaa yhtään peliä. Esim. useampi suomalainen valmentaja, jonka joukkueen nähnyt ulkomailla ja peli päättynyt vaikka 0-1, selittänyt että "hallittiin peliä". Sitten itse nähnyt pelin ja suomalainen jengi ei ole kunnolla päässyt edes hyökkäämään välttämättä pelissä.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5303 : 30.05.2022 klo 23:25:14

En usko, että tarvitsen valmentajan kommentteja tehdäkseni tarkan ja syvältä luotaavan analyysin pelistä joka kestää 16min ja päättyy 9-1. Yhteensä nämä suomijengien ja tunnettujen kv-seurojen väliset kohtaamiset kestivät 64min ja päättyivät 27-1.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5304 : 30.05.2022 klo 23:33:39

En usko, että tarvitsen valmentajan kommentteja tehdäkseni tarkan ja syvältä luotaavan analyysin pelistä joka kestää 16min ja päättyy 9-1. Yhteensä nämä suomijengien ja tunnettujen kv-seurojen väliset kohtaamiset kestivät 64min ja päättyivät 27-1.

Tässä vielä kun ottaa sen huomioon että esim. Saksassa tuossa U10 vaiheessa ei juurikaan ole pelaajia kovin kaukaa rekrytty, niin onhan ero aika valtava. Toki Berliini iso kaupunki, mutta silti.

Varmaan ihan kiva reissu, mutta kertoohan tuo suomalaisten tasosta surullista kieltä. Tässä vaiheessa jo jäljessä noin paljon.
« Viimeksi muokattu: 30.05.2022 klo 23:41:07 kirjoittanut Jortsukka »
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5305 : 30.05.2022 klo 23:42:04

No tokihan siis EPS ja Sibbo Vargarna ei oo niitä ihan ykköskorin seuroja edes Suomessa, siinä missä vaikka Hertha, Schalke, Benfica ja PAOK omissa maissaan tohon ykköskorin kategoriaan menee, eli en ole siis lainkaan yllättynyt tuosta. Yhtälailla ne kakkos-kolmoskorin sakut otti naamaan noilta isoilta. Jännästi top-10:stä löytyi tässä turnauksessa ne tunnetuimmat seurat. Berliinistä pelkästään taisi olla 6 jengiä tuolla. Osa oli jotain puoliammattilaisiksi luonnehdittavien oberliga-jengien akatemioita, mutta osa näytti olevan jostain 7. korkeimmalta sarjatasolta.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5306 : 30.05.2022 klo 23:47:29

No tokihan siis EPS ja Sibbo Vargarna ei oo niitä ihan ykköskorin seuroja edes Suomessa, siinä missä vaikka Hertha, Schalke, Benfica ja PAOK omissa maissaan tohon ykköskorin kategoriaan menee, eli en ole siis lainkaan yllättynyt tuosta. Yhtälailla ne kakkos-kolmoskorin sakut otti naamaan noilta isoilta. Jännästi top-10:stä löytyi tässä turnauksessa ne tunnetuimmat seurat. Berliinistä pelkästään taisi olla 6 jengiä tuolla. Osa oli jotain puoliammattilaisiksi luonnehdittavien oberliga-jengien akatemioita, mutta osa näytti olevan jostain 7. korkeimmalta sarjatasolta.

Niin turnauksen tasohan selvästi ei ole ollut kovin kummoinen noiden isojen joukkueiden jälkeen. Aika yleistä toki Euroopassa tälläiset vastaavat turnaukset. Siis nämä isot kutsutaan turnaukseen ja niiden majoitus jne. maksetaan. Sitten kun saadaan esim. Benfica tulemaan niin sillä on helppo myydä turnausta esim. Suomeen ja siitä otetaan sitten ne tulot turnaukseen kun Suomesta tai muualta Saksasta tulee seuroja jotka maksavat majoitukset jne.

En tiedä siis tässä ikäluokassa mikä on ykköskorin seura ja mikä ei, mutta selvästi paremmin Bromman 2-joukkue tuolla pärjäsi kuin suomalaiset. Eikös EPS kuitenkin mainosta itseään Suomen yhtenä johtavista junioriseuroista ja ole valtavasti palkattuja työntekijöitäkin?

Eihän Hertha esim. ole kuitenkaan perinteisesti Saksan kärkiseuroja junioreissa, ainakaan itse olen käsittänyt että tulee aika kaukana Bayernin, Dortmundin, Borussia M, jne. jälkeen. Toki ehkä asiat ovat muuttuneet.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5307 : 31.05.2022 klo 00:09:00

Toki aika usein valmentajan kommentti ei vastaa yhtään peliä. Esim. useampi suomalainen valmentaja, jonka joukkueen nähnyt ulkomailla ja peli päättynyt vaikka 0-1, selittänyt että "hallittiin peliä". Sitten itse nähnyt pelin ja suomalainen jengi ei ole kunnolla päässyt edes hyökkäämään välttämättä pelissä.

No joo, muotoillaan ehkä sitten niin, että valmentaja, joka kykenee astetta objektiivisempaan analyysiin eikä oma itsetunto ole kiinni valmennettaviensa tuloskunnosta. Onhan näitäkin nähty, jotka näkevät oman joukkueensa aina hieman ruusunpunaisten linssien takaa.

Tässä vielä kun ottaa sen huomioon että esim. Saksassa tuossa U10 vaiheessa ei juurikaan ole pelaajia kovin kaukaa rekrytty, niin onhan ero aika valtava. Toki Berliini iso kaupunki, mutta silti.

Varmaan ihan kiva reissu, mutta kertoohan tuo suomalaisten tasosta surullista kieltä. Tässä vaiheessa jo jäljessä noin paljon.

En olisi itse ihan noin negatiivinen. Määräero on kuitenkin aika valtava. Vaikkei haettaisi pelaajia vielä maakunnista, niin onhan noissa taajamissa aika paljon väkeä. Jos jo Berliinissä on yhtä paljon ihmisiä kuin Suomessa, niin olisihan se hieman ihmeellistä, jos sieltä ei löytyisi helposti paljon parempia joukkueita. Koko Suomen väestö metropolialueella, joku 3,4mil wikin mukaan kaupunkialueella.

Olisi se vähän ihmeellistä, jos pärjättäisiin merkittävästi paremmin. Toki kohti ihmeellistä ja sen yli on varmaan tavoite.
totaloser

Poissa Poissa


Vastaus #5308 : 31.05.2022 klo 01:59:11

x
« Viimeksi muokattu: 31.05.2022 klo 09:48:17 kirjoittanut totaloser »
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5309 : 01.06.2022 klo 09:35:30

...

En olisi itse ihan noin negatiivinen. Määräero on kuitenkin aika valtava. Vaikkei haettaisi pelaajia vielä maakunnista, niin onhan noissa taajamissa aika paljon väkeä. Jos jo Berliinissä on yhtä paljon ihmisiä kuin Suomessa, niin olisihan se hieman ihmeellistä, jos sieltä ei löytyisi helposti paljon parempia joukkueita. Koko Suomen väestö metropolialueella, joku 3,4mil wikin mukaan kaupunkialueella.

Olisi se vähän ihmeellistä, jos pärjättäisiin merkittävästi paremmin. Toki kohti ihmeellistä ja sen yli on varmaan tavoite.

Kurkkasin noita Saksan lukuja. Siellä on reipas 7 miljoonaa futaria. Suomessa futareita on 130 000. Saksassa on siis 50-60 kertaa enemmän potentiaalia käytettävissä. Kun Suomesta tulee yksi turnauksessa pärjäävä joukkue, niin Saksassa saman tasaoisia on 50-60 tarjolla ja parempiakin jokunen enemmän. Mikä on sitten realismia näiden lukujen valossa? Pärjätäänkö hyvin vai huonosti?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5310 : 01.06.2022 klo 10:46:08

Kurkkasin noita Saksan lukuja. Siellä on reipas 7 miljoonaa futaria. Suomessa futareita on 130 000. Saksassa on siis 50-60 kertaa enemmän potentiaalia käytettävissä. Kun Suomesta tulee yksi turnauksessa pärjäävä joukkue, niin Saksassa saman tasaoisia on 50-60 tarjolla ja parempiakin jokunen enemmän. Mikä on sitten realismia näiden lukujen valossa? Pärjätäänkö hyvin vai huonosti?

Jos haluaa verrata suunnilleen saman määrän maihin, niin esim. Krotiassa on joku 180-190 000 pelaajaa, mutta silti maa tuottaa vuodesta toiseen valtavasti enemmän parempia pelaajia. Tuossa turnauksessa oli myös joukkue Norjasta, joka maana edustaa Suomen kokoluokkaa, mutta siellä paljon enemmän pelaajia. Pärjäsivät aika paljon paremmin. Suomessa ei voida siis mennä pelkästään lukujen taakse, vaan kyllä täällä myös tehdään asioita huonommin. Toki rahaa on vähemmän, kuin Norjassa ja on kilpailevia lajeja enemmän kuin vaikka Kroatiassa, mutta silti. Samoin esim. Slovenia tai "Islannin ihme" ovat esimerkkejä että pienelläkin massalla voidaan pärjätä, jos asiat on organisoitu hyvin.
« Viimeksi muokattu: 01.06.2022 klo 10:48:18 kirjoittanut Jortsukka »
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5311 : 01.06.2022 klo 10:57:05

Jos haluaa verrata suunnilleen saman määrän maihin, niin esim. Krotiassa on joku 180-190 000 pelaajaa, mutta silti maa tuottaa vuodesta toiseen valtavasti enemmän parempia pelaajia. Tuossa turnauksessa oli myös joukkue Norjasta, joka maana edustaa Suomen kokoluokkaa, mutta siellä paljon enemmän pelaajia. Pärjäsivät aika paljon paremmin. Suomessa ei voida siis mennä pelkästään lukujen taakse, vaan kyllä täällä myös tehdään asioita huonommin. Toki rahaa on vähemmän, kuin Norjassa ja on kilpailevia lajeja enemmän kuin vaikka Kroatiassa, mutta silti. Samoin esim. Slovenia tai "Islannin ihme" ovat esimerkkejä että pienelläkin massalla voidaan pärjätä, jos asiat on organisoitu hyvin.

Juu. Näinhän se juuri menee. Kuitenkin aina hyvä tuoda jonkinlaista mittakaavaa asioihin. Lajin käytössä oleva raha (infra mukaanlukien) on sitten taas niitä asioita jotka ovat osa lajin yhteiskunnallista merkittävyyttä, mikä aika paljon selittää noita mainitsemiesi pikkumaiden hyviä tuloksia.

Lähinnä vaan hain taas sitä että mikä taso on Suomelle se mikä on realistinen ja missä tilanteessa voisimme todeta että olemme hoitaneet asiamme hyvin siinä toimintaympäristössä mikä meillä on?

Jos ajatellaan vaikka valmentamista. Vaikka valmentaminen on kuinka laadukasta hyvänsä, voidaan sillä vaikuttaa hyvin vähän lajin yhteiskunnalliseen merkittävyyteen, ainakaan lyhyessä ajassa.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5312 : 01.06.2022 klo 13:10:04

Jos haluaa verrata suunnilleen saman määrän maihin, niin esim. Krotiassa on joku 180-190 000 pelaajaa, mutta silti maa tuottaa vuodesta toiseen valtavasti enemmän parempia pelaajia. Tuossa turnauksessa oli myös joukkue Norjasta, joka maana edustaa Suomen kokoluokkaa, mutta siellä paljon enemmän pelaajia. Pärjäsivät aika paljon paremmin. Suomessa ei voida siis mennä pelkästään lukujen taakse, vaan kyllä täällä myös tehdään asioita huonommin. Toki rahaa on vähemmän, kuin Norjassa ja on kilpailevia lajeja enemmän kuin vaikka Kroatiassa, mutta silti. Samoin esim. Slovenia tai "Islannin ihme" ovat esimerkkejä että pienelläkin massalla voidaan pärjätä, jos asiat on organisoitu hyvin.

Periaatteessa samaa mieltä, mutta onhan Dynamo Zagrebin akatemia jotain ihan muuta kuin mitä meillä on tarjota. Puhutaan kuitenkin miljoonabudjetilla toimivasta organisaatiosta, joka viimeistään teini-iässä kerää pelaajia ympäri maata ja joskus vaikka Barcelonasta.

Maan pelisäännöt on kanssa sellaiset, että ne yksinkertaisesti nyt vaan laittavat pojat yrittämään kovaa, jotta saisivat jalkapalloilijan ammatin tai minkä tahansa ammatin. Heillä perustoimeentulotuki on yksinäiselle nuorelle 100e kuussa ja 50e asumiseen ja jossain kolmosdivisioonassa maksetaan surkeimmallekin aloittelijalle 500e/kk. Suomessa saa 1200e/kk tekemättä mitään ja jalkapalloilijana ei käytännössä paranna asemaansa millään tavoin rahallisesti, ellei lyö lävitse todella rajun seulan lävitse. Suomessa panos tuotos todennäköisyyksien suhde jalkapalloilijalle on toimeentulotuen kaltaisen peruspalkkalattian vuoksi erittäin heikko, siinä missä melkein kaikkialla muualla maapallolla jalkapallo on mahdollisuus parantaa omaa elämää myös taloudellisesti. Jos Suomessa 19v pelaaja voisi saada kakkosdivisioonasta 3500 euroa kuussa nettona, niin takaan, että harjoituksissa olisi enemmän säpinää.

Näistä yhteiskunnan rakenteista ja niiden vaikutuksista jalkapalloon voisi puhua paatoksellisesti pitkäänkin, mutta ehkä se olisi tähän tilanteeseen tarpeeton sivupolku. Varmaan se on selvää, että Islanti vähintään on näyttänyt sen, että pienempikin kansa voi tehdä mittaansa enemmän urheilussa. Pystytään parempaan, mutta isoja kantoja on vielä kaskessa. Minulla on pientä toivoa, että tämä Kaikki Pelaa -ajan jälkeinen jalkapallorenessanssi voisi monia niistä repiä irti.

Saksan kohdalla pitää myös huomata, että meidän asukastiheyksillä ei kannata verrata Suomea mihinkään Saksaan, ei edes isoimpiin asutuskeskuksiin vaan ottaa joku pienempi suurin piirtein miljoonan ihmisen metropolialue ja verrata sen jalkapallokulttuuria Helsinkiin. Jos Suomalaiset olisivat kaikki Helsingin metropolialueella, niin sitten ehkä joku muu vertailu olisi fiksumpaa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5313 : 01.06.2022 klo 13:57:04

Periaatteessa samaa mieltä, mutta onhan Dynamo Zagrebin akatemia jotain ihan muuta kuin mitä meillä on tarjota. Puhutaan kuitenkin miljoonabudjetilla toimivasta organisaatiosta, joka viimeistään teini-iässä kerää pelaajia ympäri maata ja joskus vaikka Barcelonasta.

Maan pelisäännöt on kanssa sellaiset, että ne yksinkertaisesti nyt vaan laittavat pojat yrittämään kovaa, jotta saisivat jalkapalloilijan ammatin tai minkä tahansa ammatin. Heillä perustoimeentulotuki on yksinäiselle nuorelle 100e kuussa ja 50e asumiseen ja jossain kolmosdivisioonassa maksetaan surkeimmallekin aloittelijalle 500e/kk. Suomessa saa 1200e/kk tekemättä mitään ja jalkapalloilijana ei käytännössä paranna asemaansa millään tavoin rahallisesti, ellei lyö lävitse todella rajun seulan lävitse. Suomessa panos tuotos todennäköisyyksien suhde jalkapalloilijalle on toimeentulotuen kaltaisen peruspalkkalattian vuoksi erittäin heikko, siinä missä melkein kaikkialla muualla maapallolla jalkapallo on mahdollisuus parantaa omaa elämää myös taloudellisesti. Jos Suomessa 19v pelaaja voisi saada kakkosdivisioonasta 3500 euroa kuussa nettona, niin takaan, että harjoituksissa olisi enemmän säpinää.

Näistä yhteiskunnan rakenteista ja niiden vaikutuksista jalkapalloon voisi puhua paatoksellisesti pitkäänkin, mutta ehkä se olisi tähän tilanteeseen tarpeeton sivupolku. Varmaan se on selvää, että Islanti vähintään on näyttänyt sen, että pienempikin kansa voi tehdä mittaansa enemmän urheilussa. Pystytään parempaan, mutta isoja kantoja on vielä kaskessa. Minulla on pientä toivoa, että tämä Kaikki Pelaa -ajan jälkeinen jalkapallorenessanssi voisi monia niistä repiä irti.

Saksan kohdalla pitää myös huomata, että meidän asukastiheyksillä ei kannata verrata Suomea mihinkään Saksaan, ei edes isoimpiin asutuskeskuksiin vaan ottaa joku pienempi suurin piirtein miljoonan ihmisen metropolialue ja verrata sen jalkapallokulttuuria Helsinkiin. Jos Suomalaiset olisivat kaikki Helsingin metropolialueella, niin sitten ehkä joku muu vertailu olisi fiksumpaa.

No jos otetaan kulttuuri, pelaajamäärät, yhteiskunnan tuki, jne. huomioon niin kohtahan me emme voi verrata Suomea mihinkään maahan. No ehkä johonkin Tahitiin tai Vanuatuun.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5314 : 02.06.2022 klo 09:20:08

No jos otetaan kulttuuri, pelaajamäärät, yhteiskunnan tuki, jne. huomioon niin kohtahan me emme voi verrata Suomea mihinkään maahan. No ehkä johonkin Tahitiin tai Vanuatuun.

Tuskin sinnekään, jos tuo olisi kriteerinä. En ehkä tarkoita sitä, etteikö Suomea ja Kroatiaa tai muita maita voitaisi vertailla. Mutta kun vertaillaan, niin otetaan huomioon ne isot rakenteet, mitkä tuottavat sitä eroa. Kaikkea ei voi siirtää pelkän jalkapallovalmentajan harteille ja keskustella valmennuksen sisällöistä ja vastaavista asioista, jotka saattavat selittää loppupeleissä vain 10-20% lopputuloksesta. Epäilen, että vaikka me vaihtaisimme Kroatian ja Suomen juniorivalmentajat keskenään, niin lopputulokset olisivat todennäköisesti lähes täysin samat.

Parannettavaa on paljon, olen siitä samaa mieltä, ja oikealla tavoilla varmasti saadaan lopputuloksiin myös parannusta, mutta kuinka paljon meillä on vielä saavutettavaa valmennuksen sisältöjen kautta lopputuloksen kannalta? Itse näen, että varsinaisen jalkapalloharrastuksen ulkopuolella on paljon sellaisia tekijöitä, jotka olisi kohtuullisen helppo laittaa kuntoon ja jotka edistäisivät niin harrastusta kuin kansanterveyttä drastisesti. Keskityn kyllä itsekin vain siihen, mihin itse pystyn vaikuttamaan, mutta tällaisella yleisellä foorumilla mieleni tekee välillä pohdiskella, että miten voisimme parantaa asioita yhteiskuntana.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5315 : 02.06.2022 klo 12:42:26

Miten Suomesta voisi tulla yhtä hyviä pelaajia kuin maista, joissa jalkapalloa pystyy pelaamaan läpi vuoden? En tarkoita kysyä tätä jo valmiksi luovuttaneena, vaan ihan aitona kysymyksenä. Viime talvi oli tietysti poikkeuksellisen runsasluminen, mutta tavallisestikin vapaa-ajalla pelaaminen romahtaa suurimmalla osalla junnuista ainakin neljänä kuukautena talvella. Lumi ja kylmyys eivät ole ainoa syy vaan myös pimeys. Halleja löytyy, mutta ei niihin vapaa-ajalla pelejä pystyyn laittavia lapsia ja nuoria mahdu. On ihan mahdoton tavoite tuottaa tällaisissa olosuhteissa suurta määrää huippupelaajia. Halleja toki nousee jatkuvasti enemmän. Tuleva taantuma tosin heittää varjon olosuhteiden kehittämisen ylle. Valtio, kunnat ja perheet säästävät lasten ja nuorten harrastamisesta mieluumin kuin monesta muusta asiasta.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #5316 : 05.06.2022 klo 11:16:05

Halleja löytyy, mutta ei niihin vapaa-ajalla pelejä pystyyn laittavia lapsia ja nuoria mahdu. On ihan mahdoton tavoite tuottaa tällaisissa olosuhteissa suurta määrää huippupelaajia.

Lisäisin tähän yhtälöön vielä sen, että silloin kun tilaa olisi eikä vuoroa myyty, laitetaan ovet lukkoon ja sammutetaan valot hallista.
Ganea

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS ja hallittu kaaosfutis


Vastaus #5317 : 09.06.2022 klo 18:37:27

Uutinen
Ranskassa näkemänsä perusteella Skyttä arvioi, että jalkapalloilun juniorivalmennus Suomessa on huippuluokkaa.


”Ihan rehellisesti voin sanoa, että en muuttaisi hirveästi. Junnuvalmennus on huippuluokkaa Suomessa. Jos vertaa Ranskaan, pidän Suomen junnuvalmentajia parempina kuin mitä olen nähnyt Ranskassa. Ehkä Suomessa kilpailullisuutta voisi treeneissä nostaa. Se on pieni asia, jota voisi korostaa enemmän.”

Juuri kilpailullisuus on Skytän mielestä asia, jonka seuraukset nostavat Ranskan miesten maajoukkueen maailman huipputasolle.

”Kilpailu pelipaikoista on niin ääretöntä, ettei valmentajien tarvitse tuoda kaikkia pieniä asioita treeneissä. Euroopan huippuakatemiat ovat sitten asia erikseen kenttien, tilojen ja ruokailujen tasossa. Suurempi pelaajamassa tekee sen, että kilpailullisuus on kovempaa.”


https://www.aamulehti.fi/jalkapallo/art-2000008875471.html
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5318 : 12.06.2022 klo 14:17:42

Uutinen
Ranskassa näkemänsä perusteella Skyttä arvioi, että jalkapalloilun juniorivalmennus Suomessa on huippuluokkaa.


”Ihan rehellisesti voin sanoa, että en muuttaisi hirveästi. Junnuvalmennus on huippuluokkaa Suomessa. Jos vertaa Ranskaan, pidän Suomen junnuvalmentajia parempina kuin mitä olen nähnyt Ranskassa. Ehkä Suomessa kilpailullisuutta voisi treeneissä nostaa. Se on pieni asia, jota voisi korostaa enemmän.”

Juuri kilpailullisuus on Skytän mielestä asia, jonka seuraukset nostavat Ranskan miesten maajoukkueen maailman huipputasolle.

”Kilpailu pelipaikoista on niin ääretöntä, ettei valmentajien tarvitse tuoda kaikkia pieniä asioita treeneissä. Euroopan huippuakatemiat ovat sitten asia erikseen kenttien, tilojen ja ruokailujen tasossa. Suurempi pelaajamassa tekee sen, että kilpailullisuus on kovempaa.”


https://www.aamulehti.fi/jalkapallo/art-2000008875471.html

Tämä vastaa kyllä pitkälti omia fiiliksiäni asiasta. En omaa itse kokemusta, mutta moni paremmin tietävä joilta asioita kuulee sanoo usein samaa.

Toki valmentaja voi tehdä paljon asian eteen, luoda vaatimustason ja kilpailullisuuden kulttuuria, mikä on tavallaan isompi valmentajan laadun mittari kuin hienosti suunnitellut harjoitukset. Kokonaan sitä kulttuuria ei kuitenkaan voi itse luoda vaan se on pitkälti ympäröivän kulttuurin heijaste.
jyrsija

Poissa Poissa


Vastaus #5319 : 15.06.2022 klo 13:47:46

Tämä vastaa kyllä pitkälti omia fiiliksiäni asiasta. En omaa itse kokemusta, mutta moni paremmin tietävä joilta asioita kuulee sanoo usein samaa.

Toki valmentaja voi tehdä paljon asian eteen, luoda vaatimustason ja kilpailullisuuden kulttuuria, mikä on tavallaan isompi valmentajan laadun mittari kuin hienosti suunnitellut harjoitukset. Kokonaan sitä kulttuuria ei kuitenkaan voi itse luoda vaan se on pitkälti ympäröivän kulttuurin heijaste.

Olen tässä nyt n 7 vuotta seuraillut poikani tekemisiä kahdessa eri joukkueessa, joten ajattelin vähän kommentoida tuota kilpailullisuutta omasta näkövinkkelistä

Poika on tänä vuonna pelannut Etelän liigassa P14 sarjassa (yhdessä sarjan pienemmistä joukkeista), te joilla on vanhempia futareita tiedätte varmaan että etelän sarjat ovat kilpailullisesti kaikista kovimpia koko maassa, ihan johtuen isosta pelaajamäärästä. Eli kilpailullisuutta matseissa on riittänyt pienelle joukkueelle, käytännössä edes 1 pisteen saaminen on kiven alla jokaisesta matsista.

Se mikä pitkälti määrää kilpailullisuuden joukkeen sisällä ja treeneissä on valitettavasti sidoksissa pelaajamäärään. Pienemmissä seuroissa ei käytännössä ole kilpailua pelipaikoista lainkaan joukkeen ns parempien osalta. Isommissa seuroissa on jokaiselle paikalle kentällä (nyt puhun 11*11) ainakin kaksi hyvää pelaajaa, pienemmissä seuroissa monelle pelipaikalle on olemassa kokonaiset yksi pelaajaa. Toisaalta peliaikaa irtoaa hyvin kaikille pienemmissä seuroissa, joka tietenkin kehittää pelaajia enemmän kuin harjoitukset. Eli pienessä ja isossa seurassa on molemmat hyvät ja huonot puolet. Jos voisin valita, valitsisin kyllä lapselle sellaisen joukkueen jossa lapsi saa peliaikaa vs menestystä sarjoissa, mutta se on vaan minä

Mitä kulttuuriin tulee ja missä mennään tällä hetkellä:

Kovin monella pojalla ei ole tuossa teini-iässä selkeää tavoitetta että minä tähtään huipulle. Pikemminkin se on semmoista flown mukana liikkumista. Valitettavasti on sanottava että isoin ongelma nykyisessä kulttuurissamme on arjen liikkumattomuus. Treeneihin tullaan autolla jos matkaa on yli 3km, alle 2 km matkoja ei koskaan tulla kävellen. Pyörällä treeneihin tulee ehkä 60% pelaajista parhaimmillaan ja väittäisin että yli 5km matkan takaa kukaan ei tule pyörällä.

Eli tämä nykyinen kulttuuri missä arkiliikunta hoidetaan mahd pitkälle bensiinin tai sähkön avustuksella ei valitettavasti tue kovin hyvin tällaista kilpailullista kestävyysurheilua mitä jalkapallo pitkälti on
Nahtegal

Poissa Poissa


Vastaus #5320 : 15.06.2022 klo 14:34:33

Miten Suomesta voisi tulla yhtä hyviä pelaajia kuin maista, joissa jalkapalloa pystyy pelaamaan läpi vuoden? En tarkoita kysyä tätä jo valmiksi luovuttaneena, vaan ihan aitona kysymyksenä. Viime talvi oli tietysti poikkeuksellisen runsasluminen, mutta tavallisestikin vapaa-ajalla pelaaminen romahtaa suurimmalla osalla junnuista ainakin neljänä kuukautena talvella. Lumi ja kylmyys eivät ole ainoa syy vaan myös pimeys. Halleja löytyy, mutta ei niihin vapaa-ajalla pelejä pystyyn laittavia lapsia ja nuoria mahdu. On ihan mahdoton tavoite tuottaa tällaisissa olosuhteissa suurta määrää huippupelaajia. Halleja toki nousee jatkuvasti enemmän. Tuleva taantuma tosin heittää varjon olosuhteiden kehittämisen ylle. Valtio, kunnat ja perheet säästävät lasten ja nuorten harrastamisesta mieluumin kuin monesta muusta asiasta.

Tähän on toinenkin näkökulma. Nimittäin monessa lämpimässä maassa on etenkin kesäkuukausina sietämättömän kuuma pelata futista. Käsittääkseni treenitkin noissa maissa on ajoitettu myöhään illalle. Kuumuuden takiahan moni etelän maa on köyhempi koska kuumuudessa ei vaan jaksa tai tee mieli tehdä mitään. Mielestäni esim. Helsingissä ilmasto on nykyisin oivallinen futikseen. Mukavan viileää eikä paukkupakkasia juurikaan ole. Tekonurmilla voi vetää ympäri vuoden. Viime talvi oli poikkeus viimeiseen 10 vuoteen, mutta kyllä tekonurmet oli käytössä talven läpi viime talvenakin. Joku Lappi onkin sitten ihan toinen juttu, mutta toki innokas junnu keksii aina keinot treenata ja pelata. Kyllä sitä itsekin pelattiin junnuna lumifutista, jääfutista yms. Ylos
jyrsija

Poissa Poissa


Vastaus #5321 : 16.06.2022 klo 10:38:43

Tähän on toinenkin näkökulma. Nimittäin monessa lämpimässä maassa on etenkin kesäkuukausina sietämättömän kuuma pelata futista. Käsittääkseni treenitkin noissa maissa on ajoitettu myöhään illalle. Kuumuuden takiahan moni etelän maa on köyhempi koska kuumuudessa ei vaan jaksa tai tee mieli tehdä mitään. Mielestäni esim. Helsingissä ilmasto on nykyisin oivallinen futikseen. Mukavan viileää eikä paukkupakkasia juurikaan ole. Tekonurmilla voi vetää ympäri vuoden. Viime talvi oli poikkeus viimeiseen 10 vuoteen, mutta kyllä tekonurmet oli käytössä talven läpi viime talvenakin. Joku Lappi onkin sitten ihan toinen juttu, mutta toki innokas junnu keksii aina keinot treenata ja pelata. Kyllä sitä itsekin pelattiin junnuna lumifutista, jääfutista yms. Ylos

Täysin samaa mieltä, ei suomen olosuhteita nyt voi moittia. 4-5kk vuodesta toki on huonot ulkokelit ja ahdasta sulilla kentillä mutta kyllä isoin asia on tuossa kulttuurissa. Ei keväisin ja kesäisin suomessa ole pulaa kentistä vaan pulaa potkijoista. Innokkuus puuttuu ohjattujen treenien ulkopuolella
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5322 : 16.06.2022 klo 13:00:18

Se mikä pitkälti määrää kilpailullisuuden joukkeen sisällä ja treeneissä on valitettavasti sidoksissa pelaajamäärään. Pienemmissä seuroissa ei käytännössä ole kilpailua pelipaikoista lainkaan joukkeen ns parempien osalta. Isommissa seuroissa on jokaiselle paikalle kentällä (nyt puhun 11*11) ainakin kaksi hyvää pelaajaa, pienemmissä seuroissa monelle pelipaikalle on olemassa kokonaiset yksi pelaajaa. Toisaalta peliaikaa irtoaa hyvin kaikille pienemmissä seuroissa, joka tietenkin kehittää pelaajia enemmän kuin harjoitukset. Eli pienessä ja isossa seurassa on molemmat hyvät ja huonot puolet. Jos voisin valita, valitsisin kyllä lapselle sellaisen joukkueen jossa lapsi saa peliaikaa vs menestystä sarjoissa, mutta se on vaan minä

Tämä on varmaan selkeä ongelma harvaan asutussa maassa. Pienet kaupungit tai vaikka keskisuuretkin ovat auttamatta Suomessa usein metsän keskellä olevia saaria, joissa teini-ikäisenä jalkapalloa jaksaa harrastaa enää se yksi joukkueellinen pelaajia ja mitään varsinaista kilpailua pelipaikoista ei ole. Sama keskikokoinen kaupunki pääkaupunkiseudulla tai isomman kaupungin kyljessä on ihan toisenlaisessa tilanteessa.

Lainaus
Kovin monella pojalla ei ole tuossa teini-iässä selkeää tavoitetta että minä tähtään huipulle. Pikemminkin se on semmoista flown mukana liikkumista. Valitettavasti on sanottava että isoin ongelma nykyisessä kulttuurissamme on arjen liikkumattomuus.

Suomessa on käsittääkseni yhä vallalla sellainen kulttuurinen piirre, että pojille kaikkein "tyylikkäintä" on olla yrittämättä liikaa. Pärjätä puhtaalla lahjakkuudella ilman että yrittää kehittää itseään, se on todella kovan kundin mitta. Se näkyy niin koulussa kuin joskus myös jalkapallossa. Toisissa kulttuureissa se mittari saattaa olla voittaminen keinoilla millä hyvänsä ja ketään kuka haaskaa lahjojaan ei nähdä erityisen tyylikkäänä.

Täysin samaa mieltä, ei suomen olosuhteita nyt voi moittia. 4-5kk vuodesta toki on huonot ulkokelit ja ahdasta sulilla kentillä mutta kyllä isoin asia on tuossa kulttuurissa. Ei keväisin ja kesäisin suomessa ole pulaa kentistä vaan pulaa potkijoista. Innokkuus puuttuu ohjattujen treenien ulkopuolella

Luulen, että suurin tai merkittävin ero asiassa on älypuhelimen saaminen Suomessa käytännössä kouluiän kynnyksellä, siinä missä monissa eurooppalaisissa verrokkimaissa lapset saavat älypuhelimensa selvästi myöhemmin. Se väistämättä passivoi lapsiamme.
jyrsija

Poissa Poissa


Vastaus #5323 : 16.06.2022 klo 23:10:05

Tämä on varmaan selkeä ongelma harvaan asutussa maassa. Pienet kaupungit tai vaikka keskisuuretkin ovat auttamatta Suomessa usein metsän keskellä olevia saaria, joissa teini-ikäisenä jalkapalloa jaksaa harrastaa enää se yksi joukkueellinen pelaajia ja mitään varsinaista kilpailua pelipaikoista ei ole. Sama keskikokoinen kaupunki pääkaupunkiseudulla tai isomman kaupungin kyljessä on ihan toisenlaisessa tilanteessa.

Suomessa on käsittääkseni yhä vallalla sellainen kulttuurinen piirre, että pojille kaikkein "tyylikkäintä" on olla yrittämättä liikaa. Pärjätä puhtaalla lahjakkuudella ilman että yrittää kehittää itseään, se on todella kovan kundin mitta. Se näkyy niin koulussa kuin joskus myös jalkapallossa. Toisissa kulttuureissa se mittari saattaa olla voittaminen keinoilla millä hyvänsä ja ketään kuka haaskaa lahjojaan ei nähdä erityisen tyylikkäänä.

Luulen, että suurin tai merkittävin ero asiassa on älypuhelimen saaminen Suomessa käytännössä kouluiän kynnyksellä, siinä missä monissa eurooppalaisissa verrokkimaissa lapset saavat älypuhelimensa selvästi myöhemmin. Se väistämättä passivoi lapsiamme.

Väittäisin että nämä hälyyttävästi laskevat PISA tulokset suomen kouluissa on yksi ilmentymä tuosta "olla yrittämättä liikaa". Ja pakko tässä sanoa että monen vanhemman esimerkki nuorelle futaajalle ei ehkä ole se paras mahdollinen, esim juuri tuohon arkiliikkumiseen. Ei kannusteta tai vaadita että lapset menisivät itse treeneihin, omatoimisesti, vaan niitä kuskaillaan autoilla lyhyetkin matkat pitkälle teini-ikään. Eli paapotaan lapsia väärällä tavalla



 
Sivuja: 1 ... 212 [213]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa