FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
14.08.2022 klo 09:51:24 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Futissuomi.fi, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 213 [214] 215 216
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 683093 kertaa)
0 jäsentä ja 4 vierasta katselee tätä aihetta.
SoUWhat

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS, Kalakukot


Vastaus #5325 : 02.08.2022 klo 13:03:23

Jalkapallo ei ole lapsille mitään shakkia jossa mietitään seuraavaa siirtoa vaan keino purkaa liikaa energiaa turvallisesti.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5326 : 02.08.2022 klo 15:19:23

Kyllä se täällä etelämässä on vähääkään kilpailullisemmille jalkapalloilijoille myöskin shakkia jossa mietitään seuraavaa siirtoa. Pienemmässä seurassa U10 ikäisissä varmaan puolet miettii missä seurassa pelaa vuoden päästä ja minkälaisella lähestymiskulmalla tuota seurasiirtoa lähestyy.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5327 : 02.08.2022 klo 15:37:07

Kyllä se täällä etelämässä on vähääkään kilpailullisemmille jalkapalloilijoille myöskin shakkia jossa mietitään seuraavaa siirtoa. Pienemmässä seurassa U10 ikäisissä varmaan puolet miettii missä seurassa pelaa vuoden päästä ja minkälaisella lähestymiskulmalla tuota seurasiirtoa lähestyy.

Tuli kuunneltua pariin otteeseen muutaman vieressä istuvan poikaporukan jutustelua tuolla turnauksen katsomossa kentän laidalla ja keskustelut tukivat ernon kommenttia. Voiko se olla pelkästään positiivinen juttu että pelaajia revitään koko ajan johonkin suuntaan ilman että sitoudutaan siihen joukkueeseen missä milloinkin ollaan?
00250

Poissa Poissa


Vastaus #5328 : 02.08.2022 klo 15:41:15

2013-ikäluokkaa oleva superjunu aloittaa 8-8 pelit nyt syksyllä. Odotan innolla kyllä, kun tuo 5-5 ollut aikamoista sooloilua / rykelmäpeliä, eli enemmän tilaa kentällä juosta niihin tyhjiin tiloihin ja pääsee paremmin toteuttamaan mielestäni treeneissä opittua.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5329 : 02.08.2022 klo 16:00:06

Tuli kuunneltua pariin otteeseen muutaman vieressä istuvan poikaporukan jutustelua tuolla turnauksen katsomossa kentän laidalla ja keskustelut tukivat ernon kommenttia. Voiko se olla pelkästään positiivinen juttu että pelaajia revitään koko ajan johonkin suuntaan ilman että sitoudutaan siihen joukkueeseen missä milloinkin ollaan?

No ei ole hyvä asia, todellakaan. Täysin naurettavaa pk-seudun seurashoppailu. Jos oma kullan mussukka ei mahdu avaukseen, niin vaihdetaan seuraa. Jos naapuriseura voittaa sarjansa, niin vaihdetaan sinne, jne.

Jos tuokin energia ja aika käytettäisiin itsensä kehittämiseen ja vanhemmat vaikka käyttäisi tuon ajan siihen että ohjaisi lapsensa kentälle harjoittelemaan, niin lopputulos olisi Suomen jalkapallolle aika paljon parempi.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5330 : 02.08.2022 klo 16:10:28

Ei näissä minun seuraamissa tapauksissa ole kyse sinänsä mistään seurashoppailuista paremman peliajan toiveessa tai menemisestä menestyksen perässä muualle. Näissä pienemmissä seuroissa alkaa U10-U12 ikäisenä dropouttien ym. takia tilanne menemään sellaiseksi, että itse kukin vaan joutuu miettimään että mitäs tässä tekis. Esimerkiksi erään seuraamani tapauksen kohdalla alunperin n. 50 pelaajan ikäluokasta pysty luomaan erilaisia jengejä, mutta kun jäljellä on jotain 30-35, niin tosta ei oikein saa 8v8 maailmaan hyvää kilpaa, haastetta tai harrastetta. Se luo sitten sellaisen kierteen, joka loppuviimein tappanee koko ikäluokan. Tai jättää jäljelle yhden jonkun nelosdivaritason harrasteen.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5331 : 03.08.2022 klo 09:27:33

En tiedä onko korrektia lainata itse itseään...

Toiseen asiaan liittyen vähän surffailin ja törmäsin yhteen juttuun Zlatanista. Lainaan yhtä kohtaa tekstistä koska se juurikin kuvaa hyvin sitä mitä koitan hakea.

“I try to anticipate what is going to happen before I get the ball; where my opponents and team-mates are and where they will be in a few seconds. I look and sense and know what certain players are likely to do. But it’s also impossible to get it right every time. Those who get it right the most are the better players. That’s the difference between a top-class player and a simple one – the best players think alike.”

Tossa puhutaan juurikin katsomisen ja järkeilyn lisäksi asioiden aistimisesta. Hän on myös sitä mieltä että tämä erottaa jyvät akanoista.

Tuota asiaa ei opita staattisella pompottamisella. Nämä opitaan vain pelaamalla - pelaamalla ja pelaamalla.

Rakennetaan samalla aasinsilta tohon Jortsukan viestiin ...

Mun silmään pärjääminen noita kolmea vastaan jo osoittaa että kilpailullisesti tossa iässä ei olla perässä. Jos meillä kilpailua ei ole tarpeeksi niin sittenhän voisimme päätellä että PSG:llä, Veronalla ja ManUlla vasta heikosti onkin. Vai voisiko vaan olla että ton ikäisissä tehdään jotain asioita eri lailla kuin meillä?

Jotenkin on semmoinen olo että Zlatanin kertoma, voitot huippujengejä vastaan lapsivaiheessa ja se että myöhemmin ei pärjätä liittyy toisiinsa.

No nyt jo lainaan lainausta omasta tekstistä :), mutta törmäsin kiinnostavaan juttuun tähän liittyen ja tottakai laitan sen tänne kun se tukee omaa näkökulmaani.

Tässä koko stroori:

https://playerdevelopmentproject.com/frenkie-de-jong-playing-on-intuition/

muutama nosto omaan pointtiin liittyen:

"This is an attempt to verbally instruct (declarative knowledge) a skilled movement with no cues, triggers or environmental information to inform the movement. This is as a classic example of educating players to ‘play inside their own heads’ and is reminiscent of swimming on the side of the pool.

Snowden highlights the outdated focus on cognitive psychology saying: “the concept that consciousness (or decision making) resides in the brain is a primitive greek concept that we really need to grow out of, consciousness (decision making) is a distributed function of the brain, the body, its tools and its environment” (minute 10:03)"

Tekstin yläpuolella on Ruotsalainen videonpätkä vetoharhautuksen opettamisesta ja tähän tuo lainaus liittyy.

Ja tässä ehkä kiteytettynä koko pointti tai miten sen omalla rallienglannilla tulkitsin:

"In other words, it’s not just something isolated to your brain but a constant interaction between brain, body, tools and environment. While this actually sounds really intuitive the majority of pedagogy was developed from the isolated ‘playing in your own head’ approaches that lead to the video above."

Tämän takia näen että siitä pompottelusta ja kaikesta yksin treenaamisesta, mitä hirveästi painotetaan, ei kauheasti ole hyötyä, kun puhutaan tästä futarin tärkeimmästä ominaisuudesta. Siitä hommasta puuttuu juuri tuo tärkeä aivojen ja kropan yhteistyö suhteessa ympäristöön ja sen tapahtumiin.

Väitän että semmoinen järjestetty treenikään, jossa muita pelaajia mukana, ei korvaa tai toimi läheskään yhtä tehokkaasti intuition kehittäjänä kuin huonokaan pihapeli.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #5332 : 03.08.2022 klo 10:45:32

...

Katsoin useamman pelin (ilmeisesti) samassa turnauksessa viime viikonloppuna. Yleistävänä yhteenvetona toteaisin taas hieman yllättyneeni siitä miten erilaista jalkapalloa Etelän ja Pohjoisen joukkueet pelaavat. Etelän joukkueilla on enemmän halua ja pyrkimystä pitää huolta pallosta, pelata joukkueena ja rakentaa tilanteita. Pohjoisen joukkueet taas pallon saadessaan reaktiona pelata sitä hyvin suoraviivaisesti ylös. Mutu-tuntumalla Etelän joukkueiden syöttömäärät ja onnistumisprosentit olivat varmasti merkittävästi suurempia. Pohjoisen joukkueet vaikuttivat myös aika fysiikka edellä kasatuilta. Etelän joukkueet näyttivät taitotasoltaan paremmilta ja pelaajien keskikoko pienemmältä.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5333 : 03.08.2022 klo 11:19:21

Katsoin useamman pelin (ilmeisesti) samassa turnauksessa viime viikonloppuna. Yleistävänä yhteenvetona toteaisin taas hieman yllättyneeni siitä miten erilaista jalkapalloa Etelän ja Pohjoisen joukkueet pelaavat. Etelän joukkueilla on enemmän halua ja pyrkimystä pitää huolta pallosta, pelata joukkueena ja rakentaa tilanteita. Pohjoisen joukkueet taas pallon saadessaan reaktiona pelata sitä hyvin suoraviivaisesti ylös. Mutu-tuntumalla Etelän joukkueiden syöttömäärät ja onnistumisprosentit olivat varmasti merkittävästi suurempia. Pohjoisen joukkueet vaikuttivat myös aika fysiikka edellä kasatuilta. Etelän joukkueet näyttivät taitotasoltaan paremmilta ja pelaajien keskikoko pienemmältä.

Sanoisin että myös pohjoisen lohkon sisällä pelitavat vaihtelevat aika paljon. Toisaalta ymmärrän että tämä näkemys tuli, koska huomasin itsekin että muutaman pohjosen jengin osalta (ne mitä seurasin) oli tyyli erilainen kuin yleensä. Sanoisin että kyse ei ole halusta vaan tilanteesta itsestään.

Osittain varmaan jännitys ja osittain kovempi tempo ja intensiteetti tekivät sen että homma meni liiaksi roiskimiseksi.

Toki etelän jengeissä varmaan keskimäärin taitotaso on korkeammalla ja siksi myös kyky pitää huolta pallosta on parempi. Toisaalta olin huomaavinani että prässi aiheutti hankaluuksia myös etelän pään porukoille.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5334 : 03.08.2022 klo 12:35:51

No nyt jo lainaan lainausta omasta tekstistä :), mutta törmäsin kiinnostavaan juttuun tähän liittyen ja tottakai laitan sen tänne kun se tukee omaa näkökulmaani.

Tässä koko stroori:

https://playerdevelopmentproject.com/frenkie-de-jong-playing-on-intuition/

muutama nosto omaan pointtiin liittyen:

"This is an attempt to verbally instruct (declarative knowledge) a skilled movement with no cues, triggers or environmental information to inform the movement. This is as a classic example of educating players to ‘play inside their own heads’ and is reminiscent of swimming on the side of the pool.

Snowden highlights the outdated focus on cognitive psychology saying: “the concept that consciousness (or decision making) resides in the brain is a primitive greek concept that we really need to grow out of, consciousness (decision making) is a distributed function of the brain, the body, its tools and its environment” (minute 10:03)"

Tekstin yläpuolella on Ruotsalainen videonpätkä vetoharhautuksen opettamisesta ja tähän tuo lainaus liittyy.

Ja tässä ehkä kiteytettynä koko pointti tai miten sen omalla rallienglannilla tulkitsin:

"In other words, it’s not just something isolated to your brain but a constant interaction between brain, body, tools and environment. While this actually sounds really intuitive the majority of pedagogy was developed from the isolated ‘playing in your own head’ approaches that lead to the video above."

Tämän takia näen että siitä pompottelusta ja kaikesta yksin treenaamisesta, mitä hirveästi painotetaan, ei kauheasti ole hyötyä, kun puhutaan tästä futarin tärkeimmästä ominaisuudesta. Siitä hommasta puuttuu juuri tuo tärkeä aivojen ja kropan yhteistyö suhteessa ympäristöön ja sen tapahtumiin.

Väitän että semmoinen järjestetty treenikään, jossa muita pelaajia mukana, ei korvaa tai toimi läheskään yhtä tehokkaasti intuition kehittäjänä kuin huonokaan pihapeli.

Tässä on monta tärkeää asiaa. Suomalaisen juniorijalkapallon ekologisen psykologian tulkinnassa on ehkä korostunut sellainen, että pelaajan on palloa vastaanottaessa ja pallon kanssa kerättävä kaikki ympäristössä oleva tieto ja tehdä sitten päätös. Ongelmana on se, että nykyjalkapallossa ei ole pallon kanssa aikaa kognitiiviselle prosessoinnille. Tämä oli käsittääkseni de Jongin ydinpointti. Ratkaisuiden täytyy olla intuitiivisia. Yhteispelin osalta se tarkoittaa nähdäkseni myös sitä, että pelaajien yhteistoiminnan täytyy monissa tilanteissa olla automatisoitunutta. On myös väärin ajatella, että automaatiota aletaan harjoitella vasta myöhäisessä vaiheessa, kun perusasiat on hallussa ja aletaan hioa 11v11-pelin taktiikoita. Jo ihan pienillä sekä yksilön että yhteistä toimintaa pyritään automatisoimaan niin, että peruasiat iskostuvat intuitioksi. Tällaisia perusjuttuja on esimerkiksi edessä olevaan tyhjään tilaan kuljettaminen ja liikkuminen oman syötön jälkeen.

Tuo ruotsalaisten esimerkki, miten harhauttamista ei saisi opettaa, on minusta sen sijaan vähän huono. Minusta tällaisia perusliikkeitä pitää opettaa melko yksityiskohtaisesti, jotta ne voisi tulla intuitiiviseen käyttöön pelissä, jossa on vastustajat ja täytyy jatkuvasti reagoida muuttuviin tilanteisiin. On eri asia opettaa pelaajia toimimaan oman intuition mukaan ja tekemään luovia ratkaisuja kuin opettaa perustoimintoja, joita ovat esimerkiksi sisäsyrjäsyöttö, rintapotku, suojaaminen ja yksinkertainen vartaloharhautus. Ne tehdään tietyllä tavalla ja ne pitää opettaa tekemään tietyllä tavalla. Harhauttaminen on tästä itse asiassa hyvä esimerkki. Jotkut oppivat harhauttamisen idean luonnostaan, toiset eivät oikein millään opi huijaamaan vastustajaa vartalon liikkeellä ja kolmannet matkivat youtube-videoista näkemiään askelharhautuksia ja sätkivät puolustajan edessä jaloilla eri suuntiin ilman minkäänlaista harhauttamisen elementtiä. Useimmille harhauttamisen idea ja vartalon käyttö täytyy opettaa yksityiskohtaisesti ja ihan alusta lähtien.
« Viimeksi muokattu: 03.08.2022 klo 12:45:32 kirjoittanut Fillarikommari »
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5335 : 03.08.2022 klo 12:50:16

Tässä on monta tärkeää asiaa. Suomalaisen juniorijalkapallon ekologisen psykologian tulkinnassa on ehkä korostunut sellainen, että pelaajan on palloa vastaanottaessa ja pallon kanssa kerättävä kaikki ympäristössä oleva tieto ja tehdä sitten päätös. Ongelmana on se, että nykyjalkapallossa ei ole pallon kanssa aikaa kognitiiviselle prosessoinnille. Tämä oli käsittääkseni de Jongin ydinpointti. Ratkaisuiden täytyy olla intuitiivisia. Yhteispelin osalta se tarkoittaa nähdäkseni myös sitä, että pelaajien yhteistoiminnan täytyy monissa tilanteissa olla automatisoitunutta. On myös väärin ajatella, että automaatiota aletaan harjoitella vasta myöhäisessä vaiheessa, kun perusasiat on hallussa ja aletaan hioa 11v11-pelin taktiikoita. Jo ihan pienillä sekä omaa että yhteistä toimintaa pyritään automatisoimaan niin, että peruasiat iskostuvat intuitioksi. Tällaisia perusjuttuja on esimerkiksi edessä olevaan tyhjään tilaan kuljettaminen ja liikkuminen oman syötön jälkeen.

Tuo ruotsalaisten esimerkki, miten harhauttamista ei saisi opettaa, on minusta sen sijaan vähän huono. Minusta tällaisia perusliikkeitä pitää opettaa melko yksityiskohtaisesti, jotta ne voisi tulla intuitiiviseen käyttöön pelissä, jossa on vastustajat ja täytyy jatkuvasti reagoida muuttuviin tilanteisiin. On eri asia opettaa pelaajia toimimaan oman intuition mukaan ja tekemään luovia ratkaisuja kuin opettaa perustoimintoja, joita ovat esimerkiksi sisäsyrjäsyöttö, rintapotku, suojaaminen ja yksinkertainen vartaloharhautus. Ne tehdään tietyllä tavalla ja ne pitää opettaa tekemään tietyllä tavalla. Harhauttaminen on tästä itse asiassa hyvä esimerkki. Jotkut oppivat harhauttamisen idean luonnostaan, toiset eivät oikein millään opi huijaamaan vastustajaa vartalon liikkeellä ja kolmannet matkivat youtube-videoista näkemiään askelharhautuksia ja sätkivät puolustajan edessä jaloilla eri suuntiin ilman minkäänlaista harhauttamisen elementtiä. Useimmille harhauttamisen idea ja vartalon käyttö täytyy opettaa yksityiskohtaisesti ja ihan alusta lähtien.

Mun mielestä automaatio ja intuitio eivät liity mitenkään toisiinsa. Automaatiota voi opettaa, intuitiota ei. Vaikka intuitiota ei voi opettaa ei se tarkoita ettei sitä voisi oppia, kunhan vaan tarjotaan tilanteita ja mahdollisuus kerätä tätä intuitivista tietoa/kokemusta. Sitä ei kuitenkaan voi oppia ilman koko hoitoa, eli:

"In other words, it’s not just something isolated to your brain but a constant interaction between brain, body, tools and environment. While this actually sounds really intuitive the majority of pedagogy was developed from the isolated ‘playing in your own head’ approaches that lead to the video above."

Automaatio ei myöskään johda intuitioon (kuin ehkä margnaalisesti). Automaatiossa on tarjolla ratkaisu ennalta määrättyyn tilanteeseen (enviroment), intuitiossa on vain tuhansia ja taas tuhansia pelattauja tilanteita, niissä tehtyjä ratkaisuja ja oppimisen / erehdyksen kautta syntyviä intuitiivisa "päätöksiä". Esim. tuo harhautusvideo ei kauheasti palvele, koska siinä jää interaktio aivojen ja kropan välillä pois. Siinä ei myöskän ole tilannetta jonka voit intuitiivisesti yhdistää johonkin tilanteeseen (enviroment).

Se onkin sitten eri asia onko kaikilla sama mahdollisuus tähän, mutta se onkin mun mieletä iso osa sitä mitä lahjakkuudeksi kutsutaan.

Näin minä sen ymmärrän.

edit. en kuitenkaan tarkoita että noita videon harjoituksia olisi syytä motorisesti toistaa, mutta sillä ei vielä ole kauheasti tekemistä ko. liikeen implementointiin oikeaan tilanteeseen.
edit2. mutta mun mielestä tossa jutussa, ainakin rivien välissä, oli semmoinen kaiku että tämä nyky mallin mukainen "pään sisällä" treenaaminen saattaa liian kanssa olla jopa haitallista.
« Viimeksi muokattu: 03.08.2022 klo 13:00:41 kirjoittanut KVilho »
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5336 : 03.08.2022 klo 13:06:56

Mun mielestä automaatio ja intuitio eivät liity mitenkään toisiinsa. Automaatiota voi opettaa, intuitiota ei. Vaikka intuitiota ei voi opettaa ei se tarkoita ettei sitä voisi oppia, kunhan vaan tarjotaan tilanteita ja mahdollisuus kerätä tätä intuitivista tietoa/kokemusta. Sitä ei kuitenkaan voi oppia ilman koko hoitoa, eli:

"In other words, it’s not just something isolated to your brain but a constant interaction between brain, body, tools and environment. While this actually sounds really intuitive the majority of pedagogy was developed from the isolated ‘playing in your own head’ approaches that lead to the video above."

Automaatio ei myöskään johda intuitioon (kuin ehkä margnaalisesti). Automaatiossa on tarjolla ratkaisu ennalta määrättyyn tilanteeseen (enviroment), intuitiossa on vain tuhansia ja taas tuhansia pelattauja tilanteita, niissä tehtyjä ratkaisuja ja oppimisen / erehdyksen kautta syntyviä intuitiivisa "päätöksiä". Esim. tuo harhautusvideo ei kauheasti palvele, koska siinä jää interaktio aivojen ja kropan välillä pois. Siinä ei myöskän ole tilannetta jonka voit intuitiivisesti yhdistää johonkin tilanteeseen (enviroment).

Se onkin sitten eri asia onko kaikilla sama mahdollisuus tähän, mutta se onkin mun mieletä iso osa sitä mitä lahjakkuudeksi kutsutaan.

Näin minä sen ymmärrän.

edit. en kuitenkaan tarkoita että noita videon harjoituksia olisi syytä motorisesti toistaa, mutta sillä ei vielä ole kauheasti tekemistä ko. liikeen implementointiin oikeaan tilanteeseen.
edit2. mutta mun mielestä tossa jutussa, ainakin rivien välissä, oli semmoinen kaiku että tämä nyky mallin mukainen "pään sisällä" treenaaminen saattaa liian kanssa olla jopa haitallista.

Automaatio ja intuitio ovat eri asioita mutta myös yhteydessä. Automaatio auttaa pelaajaa ratkaisemaan tiettyjä tilanteita intuitiivisesti. Mutta olisi tarpeen jossain selventää, mitä nämä käsitteet tarkalleen tarkoittavat.

Ei tietenkään pidä paikkaansa, että kehon ja aivojen välinen yhteys jää puuttumaan, jos harjoitellaan ilman vastustajaa. Toki pääpaino kaikessa harjoittelussa on pelaaminen vastustajaa vastaan, mutta ihan fyysis-motorisia perusjuttuja voi ja pitää opetella ilman vastustajaa.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5337 : 03.08.2022 klo 13:21:00

Automaatio ja intuitio ovat eri asioita mutta myös yhteydessä. Automaatio auttaa pelaajaa ratkaisemaan tiettyjä tilanteita intuitiivisesti. Mutta olisi tarpeen jossain selventää, mitä nämä käsitteet tarkalleen tarkoittavat.

Ei tietenkään pidä paikkaansa, että kehon ja aivojen välinen yhteys jää puuttumaan, jos harjoitellaan ilman vastustajaa. Toki pääpaino kaikessa harjoittelussa on pelaaminen vastustajaa vastaan, mutta ihan fyysis-motorisia perusjuttuja voi ja pitää opetella ilman vastustajaa.

Kyllä, mutta vain sen automaation kautta opetetun, eli kovasti vähän.

Tuossa toisessa asiassa olen 100% eri mieltä. Se miten jutun ymmärsin niin siinä nimenomaan pureudutaan tähän:

"This is as a classic example of educating players to ‘play inside their own heads’ and is reminiscent of swimming on the side of the pool."

Valtaosa ajattelee varmasti päin vastoin, mutta ilahduttavaa oli törmätä juttuun joka edes jossain määrin mukaili omia ajatuksia.

Vähän provosoiden sanoisin että ajatus kehittää peliin implementoitavia taitoja (tietyllä tasolla) pelkällä pompottelulla ja kuivaharjoittelulla on yhtä järkeenkäypä kuin tuulen tekeminen puita heiluttamalla.

Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5338 : 03.08.2022 klo 15:35:30

Jalkapallon opettamisen kannalta tullaan siihen rajalliseen aika ja toistomäärä resurssiin, jos haluaisi kaiken opettaa pelaamalla tai peliympäristössä. Mietitään siis vaikka nyt että pelataan pihapeli 3vs4, jossa potentiaalisin pelaaja saa eniten toimintoja pelissä. Pelataan 2h, niin silti teknisiä toistoja tulee aika vähän.

Nyt kun jalkapallossa toiminnot tapahtuvat pallon kanssa pääosin jaloilla, niin kyllä tullaan siihen pisteeseen että omatoiminen tekninen harjoittelu(järkevästi tietenkin) on valtavan isossa osassa pelaajakehitystä. Se ei tarkoita että se riittäisi yksin, mutta jos se unohdetaan, niin yhtään pelaajaa ei tule vain pelaamalla pihapelejä, ainakaan nykyisessä suomalaisessa maailmassa. Pelejä pitäisi sitten olla 4-6h joka päivä.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5339 : 03.08.2022 klo 20:50:10

Kyllä, mutta vain sen automaation kautta opetetun, eli kovasti vähän.

Tuossa toisessa asiassa olen 100% eri mieltä. Se miten jutun ymmärsin niin siinä nimenomaan pureudutaan tähän:

"This is as a classic example of educating players to ‘play inside their own heads’ and is reminiscent of swimming on the side of the pool."

Valtaosa ajattelee varmasti päin vastoin, mutta ilahduttavaa oli törmätä juttuun joka edes jossain määrin mukaili omia ajatuksia.

Vähän provosoiden sanoisin että ajatus kehittää peliin implementoitavia taitoja (tietyllä tasolla) pelkällä pompottelulla ja kuivaharjoittelulla on yhtä järkeenkäypä kuin tuulen tekeminen puita heiluttamalla.



Minusta kaikki tämä kognitiivinen käsiterunous on ihan turhaa jalkapallon valmennuksen kannalta. Ihan turha tätä touhua on yrittää pakottaa epistemologiseksi viitekehykseksi varsinkin kun vaikuttaa siltä, että sangen harvalla on aiheesta syvemmät opinnot tehtynä.

Ihan sama, että millä tavoin kognition ”sijaintia” määritellään tai asioita kauniisti kuvataan. Jalkapallo vaatii valmennuksenkin puolelta enemmän kokemukseen perustuvaa eläytymistä kentällä tapahtuvaan kuin mitään teoriassa kehitettyjä harjoitussuunnitelmia tai kuvioita. Samoin pelissä vain oikeilla kokemukseen perustuvilla vaistomaisilla liikkeillä suorittaa oikein. Niitä oppii monin eri tavoin, josta jalkapallon pelaaminen sopivan kovaa vastusta vastaan on paras tapa.

Joo kyllä, jalkapalloa ei tarvitse juurikaan opettaa pomputtelun tai muiden ilman vastusta tehtyjen harjoitteiden kautta, mutta tilanteissa, missä lapsi ei muutakaan harjoitetta voi suorittaa on kaikki pallonkäsittelyyn suunnattu aika jollain tasolla hyödyllisempää kuin kännykän tuijottaminen tai vastaava. En silti saa kiinni siitä, että mikä on tässä nyt se pyrkimys pohjimmiltaan. Mitä halutaan tässä nyt promotoida? Aika harva kuitenkin teettää harjoituksissaan enemmän ilman vastusta tapahtuvia harjoitteita.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5340 : 04.08.2022 klo 09:08:30

Minusta kaikki tämä kognitiivinen käsiterunous on ihan turhaa jalkapallon valmennuksen kannalta. Ihan turha tätä touhua on yrittää pakottaa epistemologiseksi viitekehykseksi varsinkin kun vaikuttaa siltä, että sangen harvalla on aiheesta syvemmät opinnot tehtynä.

Ihan sama, että millä tavoin kognition ”sijaintia” määritellään tai asioita kauniisti kuvataan. Jalkapallo vaatii valmennuksenkin puolelta enemmän kokemukseen perustuvaa eläytymistä kentällä tapahtuvaan kuin mitään teoriassa kehitettyjä harjoitussuunnitelmia tai kuvioita. Samoin pelissä vain oikeilla kokemukseen perustuvilla vaistomaisilla liikkeillä suorittaa oikein. Niitä oppii monin eri tavoin, josta jalkapallon pelaaminen sopivan kovaa vastusta vastaan on paras tapa.

Joo kyllä, jalkapalloa ei tarvitse juurikaan opettaa pomputtelun tai muiden ilman vastusta tehtyjen harjoitteiden kautta, mutta tilanteissa, missä lapsi ei muutakaan harjoitetta voi suorittaa on kaikki pallonkäsittelyyn suunnattu aika jollain tasolla hyödyllisempää kuin kännykän tuijottaminen tai vastaava. En silti saa kiinni siitä, että mikä on tässä nyt se pyrkimys pohjimmiltaan. Mitä halutaan tässä nyt promotoida? Aika harva kuitenkin teettää harjoituksissaan enemmän ilman vastusta tapahtuvia harjoitteita.

Ei ole tosiaan opinnot tehtynä eikä edes kirjoja hyllyssä. Pahoittelut jos käsitteet ovat väärin tmv. Omat ajatukseni perusten lähinnä itse havaittuihin juttuihin. Otos pieni ja väärinymmärryksen mahdollisuus suuri.

Se miksi tämä asia on itsellä "pinnalla" johtaa siihen useassakin paikassa käytyyn keskusteluun siitä miksi Suomesta ei tule TOP X - pelaajia, tai miksi tietyissä asioissa ollaan mm. maajoukkuetasolla selvästi perässä (pelinopeus tmv). Omassa pienessä päässäni olen yrittänyt lähinnä logiikkan avulla, kun sitä tietoa ja opintoja ei ole, selvittää mistä voisi olla kysymys.

Junnuissa kuitenkin pärjätään välillä kohtuullisestikin ja taisipa jossain kesksutelussa olla sekin että junnujen tekniikka on jopa futiskulttuurimaan valmentajan mielestä kunnossa. Sitten aikuisuuden kynnyksellä tapahtuu jotain mystistä. Tästä päättelen että vaikka se ongelma ilmenee vasta myöhemmin, on virhe tehty jo aikaisemmin.

Harjoittelumääristä se ei voi olla kiinni, koska junnut treenaa ilmeisesti ohjatusti enemmän kuin euroopassa keskimäärin. Valmennuksen tasokaan ei varmaan ihan niin huonoa ole, mitä yleisesti ajatelaan, ainakaan joka paikassa. Ne lupaavimmat meikäläiset simputtaa palloa omalla ajalla varmasti siinä missä muutkin esim. euroopassa.

Ei mullakaan tässä mitään valmista ajatusta ole, vaan lähinnä kun törmää asioihin niin case kumuloituu pikkuhiljaa. Se Zltatanin juttu aikaisemmin ja nyt tämä Frenkien juttu vaan avasivat omia silmiä lisää. Koko ajan olen ollut sitä mieltä että meillä harjoitellaan/tehdään asioita, joiden luullaan kehittävän asiaa, jota se ei oikeasti kuitenkaan kehitä.

Tällä hetkellä (ja koko ajan vahvistuen) olen sitä mieltä että sylttytehdas on nimenomaan tämä intuitiivinen osa pelistä. Ehkä nuoremmalla iällä sen rooli ei niinkään korostu ja ilmankin pärjää. Tämä asia ei mielestäni myöskään liity teknisesti valmennukseen vaan motivointiin ja siihen mitä pelaaja itse tekee.

En sano etteikö pompottelu sinänsä olisi hyvä juttu, ja kaikki muutkin treenit ilman muuta. Siitä on hyötyä tiettyyn pisteeseen asti. Siitä ei vain ole hyötyä intuitiivisen pelaamisen näkökulmasta. En niinkään ymmärtäisi että kyse on kognition sijainnista vaan jonkin tyyppisestä ketjusta (kropan ja aivojen yhteistoiminnasta) joka ei pompottelussa, eikä missään muussakaan automaatioon liittyvässä tekemisessä toteudu. Kun ei ole pätevyyttä asiasta niin ei osaa selittää. Loogisesti ajatellen voisi sanoa että takaisinkytkentä intuitiivisessa tilenteessa ei voi toimia, koska ympäristöön liittyvä, toiminnan laukaiseva kytkös puuttuu.

Toisaalta tuossa jutussahan taidettiin olla sitä mieltä että tämänhetkinen vallalla oleva malli ihmisen ajattelusta väärä. Sitä en tiedä, mutta tämän intuitiivisen pelaamisen osalta väittäisin että väärillä urilla ollaan.

Kyseessä on siis vain yksi veikkaus siitä mistä tietyt ongelmat johtuvat ja yritys myös hieman perustella asiaa.

... ja aikomus on vastakin laittaa tänne jos omaa arviota tukeviin asioihin törmään ...
« Viimeksi muokattu: 04.08.2022 klo 09:21:34 kirjoittanut KVilho »
teinityttö

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: RoPS, Ilves, Real Madrid


Vastaus #5341 : 04.08.2022 klo 12:31:48


Se miksi tämä asia on itsellä "pinnalla" johtaa siihen useassakin paikassa käytyyn keskusteluun siitä miksi Suomesta ei tule TOP X - pelaajia, tai miksi tietyissä asioissa ollaan mm. maajoukkuetasolla selvästi perässä (pelinopeus tmv).

Suosittelen lukemaan "parempia pelaajia" kirjan.
Kirjan alaluvuista voit jo päätellä ne päällimmäiset haasteet :
Lapsuusvaihe (<12v)
-Omatoimisen jalkapalloharjoittelun ja muun liikunnan määrä on liian vähäinen
-Joukkueharjoittelu on liian yksipuolista
-Pelaajat eivät opi ratkaisemaan pelin perustilanteita
-Valmentajien vuorovaikutustaidot ovat puutteelliset
Nuoruusvaihe (13-16v)
-Pelaajien pelipaikkakohtaisessa osaamisessa ja peruspelaamisessa on puutteita
-Pelaajille ei synny riittäviä pohjia fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen huipputasolle
-Suomalainen toimintaympäristö ei kasvata pelaajia kilpailemaan ja voittamaan
-Nuoret pelaajat tarvitsevat kokonaiselämänsä hallinnassa enemmän tukea
-Tavoitteet ja keinot ovat epäselviä ja abstrakteja
Aikuisvaihe (17-21v)
-Pelaajien psyykettä tulee kehittää systemaattisesti osana päivittäistä toimintaa
-Pelaajien fyysiset ominaisuudet eivät kehity lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
-Nuorten pelaajien on vaikea toteuttaa erilaisia pelitekoja riittävän laadukkaasti ammattilaisympäristössä
-Suomalainen toimintaympäristö ei tue pelaajan kokonaisvaltaista kehittymistä urheilijana

Ottaa osaa myös tuohon "intuitio/automaatio" tyyliseen keskusteluun. Siitä jos haluaa lisää niin spotifyssä on Progressao podcast jossa ainakin jaksoissa 7-9 muistaakseni on tuohon liittyvää taidon näkökulmasta.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5342 : 04.08.2022 klo 13:04:45

Mutta siis, suurin osa maailman huippupelaajista ratkoo tilanteet yhdistelemällä automatiota ja intuitiota. Edes Frenkie de Jongilla ei ole mitään loputonta kirjoa tapoja ratkaista joku tilanne, vaan käytännössä pakasta löytyy tilanteeseen 1-5 vaihtoehtoa, joista intuitiolla valitaan paras.

Mä olen toisella puolella internettiä heitellyt suomalaisille tuttuja esimerkkejä, mutta esimerkiksi Emiliano Buendia oli avainasemassa Norwichin kahdella valioliiganousulla, eli puhutaan maailman mittapuulla erinomaisesta jalkapalloilijasta. Jos katsoo Emin "persepsöniä", niin AINA ennen pallon haltuunottoa Emi skannas missä Teemu menee (ei ollut juurikaan kiinnostunut muista pelaajista kentällä). Jos Teemun positio oli Emin mielestä huono suhteessa hänen omaan lokaatioon, niin vaihtoehtona oli joko helppo taakse tai käännös. Ja tuo käännös oli aina samanlainen. Silti Championship-tasolla ei pystytty sitä puolustamaan.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5343 : 04.08.2022 klo 13:28:34

Suosittelen lukemaan "parempia pelaajia" kirjan.
Kirjan alaluvuista voit jo päätellä ne päällimmäiset haasteet :
Lapsuusvaihe (<12v)
-Omatoimisen jalkapalloharjoittelun ja muun liikunnan määrä on liian vähäinen
-Joukkueharjoittelu on liian yksipuolista
-Pelaajat eivät opi ratkaisemaan pelin perustilanteita
-Valmentajien vuorovaikutustaidot ovat puutteelliset
Nuoruusvaihe (13-16v)
-Pelaajien pelipaikkakohtaisessa osaamisessa ja peruspelaamisessa on puutteita
-Pelaajille ei synny riittäviä pohjia fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen huipputasolle
-Suomalainen toimintaympäristö ei kasvata pelaajia kilpailemaan ja voittamaan
-Nuoret pelaajat tarvitsevat kokonaiselämänsä hallinnassa enemmän tukea
-Tavoitteet ja keinot ovat epäselviä ja abstrakteja
Aikuisvaihe (17-21v)
-Pelaajien psyykettä tulee kehittää systemaattisesti osana päivittäistä toimintaa
-Pelaajien fyysiset ominaisuudet eivät kehity lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
-Nuorten pelaajien on vaikea toteuttaa erilaisia pelitekoja riittävän laadukkaasti ammattilaisympäristössä
-Suomalainen toimintaympäristö ei tue pelaajan kokonaisvaltaista kehittymistä urheilijana

Ottaa osaa myös tuohon "intuitio/automaatio" tyyliseen keskusteluun. Siitä jos haluaa lisää niin spotifyssä on Progressao podcast jossa ainakin jaksoissa 7-9 muistaakseni on tuohon liittyvää taidon näkökulmasta.

Pari jaksoa kuuntelin ja aivan hyvää juttua kyllä.

Näyttää siltä että automaatio / intuitio - käsitteet pitäisi jotenkin avata, kun uskon että minä en ymmärrä niitä oikein. Ernon viesti nosti niinikään saman tarpeen määritellä nuo käsitteet.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5344 : 04.08.2022 klo 14:14:14

Ei näissä minun seuraamissa tapauksissa ole kyse sinänsä mistään seurashoppailuista paremman peliajan toiveessa tai menemisestä menestyksen perässä muualle. Näissä pienemmissä seuroissa alkaa U10-U12 ikäisenä dropouttien ym. takia tilanne menemään sellaiseksi, että itse kukin vaan joutuu miettimään että mitäs tässä tekis. Esimerkiksi erään seuraamani tapauksen kohdalla alunperin n. 50 pelaajan ikäluokasta pysty luomaan erilaisia jengejä, mutta kun jäljellä on jotain 30-35, niin tosta ei oikein saa 8v8 maailmaan hyvää kilpaa, haastetta tai harrastetta. Se luo sitten sellaisen kierteen, joka loppuviimein tappanee koko ikäluokan. Tai jättää jäljelle yhden jonkun nelosdivaritason harrasteen.

Tämä meinasi unohtua ...

Voitko erno vähän tarkentaa? Tai siis tarkoitan sitä että kuvasit tuossa todennäköisesti aika monen pienemmän kaupungin / alueen tilanteen. 8v8 mentäessä oli siitä 40-50 juurikin semmoinen reilu 30 jäljellä, joilla saivat hoidettu jotenkin kutenkin homman niin että 3 joukkueessa oli jokaiselle suurinpiirtein oman tasoisia pelejä tarjolla, toki muutama pelasi 2 sarjaa. Sitten kun osa pojista siirtyi pelaamaan 11v11 oli poikia enää n. 25 kappaletta tähteellä. Ei sillä ettei enempi poikia olisi parempi ja voi olla että tällä trendillä ei b-junnuihin asti joukkue kunnialla sinnittele, mutta mitää tappoiskua ei ole vielä havaittavissa. Kahta 11v11 jengiä pystyvät pyörittämään edelleen, toki hankaluuksia on jos pelit samana päivänä.

Lähinnä sitä että millaista kierrettä tarkoitat?
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5345 : 04.08.2022 klo 18:20:27

miksi Suomesta ei tule TOP X - pelaajia, tai miksi tietyissä asioissa ollaan mm. maajoukkuetasolla selvästi perässä (pelinopeus tmv). Omassa pienessä päässäni olen yrittänyt lähinnä logiikkan avulla, kun sitä tietoa ja opintoja ei ole, selvittää mistä voisi olla kysymys.

Ymmärrän. Minusta selitys ei ole missään tällaisessa esoteerisessä kognitiivisessa asiassa. Suomessa opetetaan jalkapalloa hyvin edistyksellisesti ja monin tavoin itse valmennuksen muoto on kunnossa.

Miksi sitten ei tule? Minun yksinkertainen näkemykseni on, että te etsitte viisasten kiveä ihan väärästä suunnasta. Te etsitte sitä pedagogian ja kognitiotieteen puutarhoista vaikka vastaus on ihan arkisesti koko ajan nenän edessänne.

Lasten ja aikuisten kulttuuri on vähemmän kilpailuorientoitunut kuin muualla. Lapset eivät kilpaile yhtä kovaa ja voimakkaasti toistensa kanssa ja aikuiset eivät vaadi yhtä voimakkaasti kovaa tekemistä ja oikeita suorituksia kuin muualla. Ei ole mitään muuta eroa (poislukien harvaan asuttu maa, mikä tuottaa omat ongelmansa). Tämä näkyy tutkimuksissa ja heijastuu kaikissa kertomuksissa, mitä muualta Euroopasta jalkapalloihmiset havaitsevat.

En tiedä olenko oikeassa, mutta jos olen, niin ainut oikea tie on vaatia kovaa ja puhdasta tekemistä, edellyttää kovaa kilpailua ja vähentää näitä hifistelyjä. Sekään ei oikein riitä, jos lapset kasvatetaan karsastamaan kilpailua, mikä vesittää kaiken pelaajatuotannon, mutta antaapahan parhaat mahdolliset eväät kunkin potentiaalin (hyvin laajasti ymmärrettynä) saavuttamiseen.
jyrsija

Poissa Poissa


Vastaus #5346 : 05.08.2022 klo 09:10:36


....

Miksi sitten ei tule? Minun yksinkertainen näkemykseni on, että te etsitte viisasten kiveä ihan väärästä suunnasta. Te etsitte sitä pedagogian ja kognitiotieteen puutarhoista vaikka vastaus on ihan arkisesti koko ajan nenän edessänne.

Lasten ja aikuisten kulttuuri on vähemmän kilpailuorientoitunut kuin muualla. Lapset eivät kilpaile yhtä kovaa ja voimakkaasti toistensa kanssa ja aikuiset eivät vaadi yhtä voimakkaasti kovaa tekemistä ja oikeita suorituksia kuin muualla. Ei ole mitään muuta eroa (poislukien harvaan asuttu maa, mikä tuottaa omat ongelmansa). Tämä näkyy tutkimuksissa ja heijastuu kaikissa kertomuksissa, mitä muualta Euroopasta jalkapalloihmiset havaitsevat.

En tiedä olenko oikeassa, mutta jos olen, niin ainut oikea tie on vaatia kovaa ja puhdasta tekemistä, edellyttää kovaa kilpailua ja vähentää näitä hifistelyjä. Sekään ei oikein riitä, jos lapset kasvatetaan karsastamaan kilpailua, mikä vesittää kaiken pelaajatuotannon, mutta antaapahan parhaat mahdolliset eväät kunkin potentiaalin (hyvin laajasti ymmärrettynä) saavuttamiseen.

Jep, allekirjoitan:

Ongelman juuri (tai myös seuraus, riippuen miten asia katsoo) löytyy myös joistain kouluista: Alakoululaiset voivat nykyään käydä koko alakoulun läpi ilman että on käytännössä mitään kotiläksyjä, jos sattuu saamaan "oikean" opettajan. HUOM! En tiedä kuinka yleinen tämä on ja varmasti tilanne vaihtelee jopa kaupungin sisällä. Mutta ainakin täällä missä itse asun niin tätä ihmettelyä olen kuullut.

Suomen jotenkin vallannut semmoinen mentaliteetti että mikään ei saisi lapsille olla epämieluista ja vaatia tekemistä vapaa-aikana esim. Ja se heijastuu juuri tähän kilpailullisuuteen minusta myös. Mahdollisimman vähällä vaivalla pitäisi saada menestystä. Mikä on aika hullunkurista minusta. Urheiluun pätee tässä samat lainalaisuudet kuin oppimiseen, esim lukemiseen ja laskemiseen. Toisto tuo varmuutta ja osaamista

Jalkapallossa tämä näkyy minun paikkakunnalla sillä tavalla että lähikentällä ei ohjattujen seuravuorojen ulkopuolella ole melkein ketään potkimassa, oli sää mikä vaan. Ainoastaan yksittäisiä lapsia, mutta pienpelejä esim en muista milloin nähneeni siellä viimeksi

Tämä näkyy viiveellä kaikissa urheilumuodoissa jo nyt. Jalkapallossa ei niin suoraan kuin yksilölajeissa
« Viimeksi muokattu: 05.08.2022 klo 09:17:40 kirjoittanut jyrsija »
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5347 : 05.08.2022 klo 09:27:04

Ymmärrän. Minusta selitys ei ole missään tällaisessa esoteerisessä kognitiivisessa asiassa. Suomessa opetetaan jalkapalloa hyvin edistyksellisesti ja monin tavoin itse valmennuksen muoto on kunnossa.

Miksi sitten ei tule? Minun yksinkertainen näkemykseni on, että te etsitte viisasten kiveä ihan väärästä suunnasta. Te etsitte sitä pedagogian ja kognitiotieteen puutarhoista vaikka vastaus on ihan arkisesti koko ajan nenän edessänne.

Lasten ja aikuisten kulttuuri on vähemmän kilpailuorientoitunut kuin muualla. Lapset eivät kilpaile yhtä kovaa ja voimakkaasti toistensa kanssa ja aikuiset eivät vaadi yhtä voimakkaasti kovaa tekemistä ja oikeita suorituksia kuin muualla. Ei ole mitään muuta eroa (poislukien harvaan asuttu maa, mikä tuottaa omat ongelmansa). Tämä näkyy tutkimuksissa ja heijastuu kaikissa kertomuksissa, mitä muualta Euroopasta jalkapalloihmiset havaitsevat.

En tiedä olenko oikeassa, mutta jos olen, niin ainut oikea tie on vaatia kovaa ja puhdasta tekemistä, edellyttää kovaa kilpailua ja vähentää näitä hifistelyjä. Sekään ei oikein riitä, jos lapset kasvatetaan karsastamaan kilpailua, mikä vesittää kaiken pelaajatuotannon, mutta antaapahan parhaat mahdolliset eväät kunkin potentiaalin (hyvin laajasti ymmärrettynä) saavuttamiseen.

Eihän sitä varmasti voi tietää, mutta mielestäni hyvä että näitä syitä / toimenpiteitä taustalla mietitään. Oli se ratkaisu / osaratkaisu mikä hyvänsä, niin jotain on kuitenkin syytä tehdä.

Sanoisin että pelkistettynä oma veikkaukseni on nimenomaan vapaa pelaaminen. Sanotaan niitä sitten pihapeleiksi, katupeleiksi tai miten tahansa. Lähinnä tuo monimutkainen osuus kesittyy siihen mekanismiin taustalla. Veikkaan että se mitä kuvaamasi kilpailu / vaatiminen aivoissa tarkoittaa on niinikään aika monimutkainen prosessi.

Tuossa progresssaon podkastissa puhutaan samasta asiasta, mutta siinä ollaan sitä mieltä että ympäristön pitäisi olla laadukas. Itse uskon että se ei ole niin tärkeää, kunhan tuo ketju vain on olemassa. Itse en myöskään usko että haittaa vaikka se itse toteutusvaihe olisi erilainen (sählymailalla, käsin korpipallolla tai jääkiekkomailalla ja kumilätyllä) jos vain se ympäristö on osa prosessia.

Itse uskon myös että se virhe tapahtuu tuossa lapsuusvaiheessa ja sen jälkeen onkin liian myöhäistä. Itse asiassa sanoisin että näiltä osin jopa 11-12 vee on liian myöhään. Valmentamisen osuutta en tässä nosta kovinkaan suureen rooliin. Valmentaja voi auttaa rakkauden syttymisessä jalkapalloon ja rohkaista / ohjata juurikin tähän pihapeli / katupeli- hommaan, vaikka taitaa sitä suurin osa täällä ajatella että valmentaja ei voi vaikuttaa. Jos valmentaja voi innostaa pompottelemaan niin miksei pihapeleihinkin? Valmentaja voi myös vaikuttaa niin että ei sotke lapsen pelin oppimisprosessia tässä vaiheessa. Sanoisin että valmentamisen mukaan tuomat automaatiot voivat vain sotkea lapsen tämän vaiheen pelin oppimisprosessin (sanotaan että ikäluokka jossain 5-8 vee).

Voi hyvinkin olla että kilpailua, niin kuin Sokrateen puskumaali tuossa kuvaa, ei ole toteutettu tällä hetkellä oikein. Itse näen että tämän hetkinen toteutus kilpailusta aiheuttaa sen, että näitä pihapelejä ei juurikaan pelata vaan ennemmin pompotellaan omiin nimiin tmv.

Tämän asian tiimoilta olen miettinyt kilpailua / lahjakkuutta. Tällä hetkellähän se kova tekeminen ja kilpaileminen on nimenomaan suorittamista. Mun mielestä suorittamalla ei vaan enää pärjää huippufutiksessa. Huippufutarit eivät ole enää monee vuoteen olleet suorittajia vaan taiteilijoita tai jonkin sorttisia artisteja. Toki se työkin on siellä taustalla, mutta ehkä joku ymmärtää mitä tarkoitan. Suorittamalla ei myöskään voida päästä intuitiivisen pelaamisen tilaan.

Talenttia pyritään edelleen (ainakin Suomessa) etsimään sekunteilla, metreillä, senteillä ja kiloilla. Jos katsotaan maailman huippusarjoja, niin uskon että siellä ei pärjää ilman jonkinlaista "erikoisuutta". Jollain pelaajilla tämä erikoisuus näyttäytyy nopeutena, pomppuna, voimana jne. Uskon että suurimmalla osalla nämä erikoisuudet on sitten vähemmän näkyviä. Oppimiskyky, menttaliteetti, mindset ja mitä näitä nyt on. Mielestäni näitä asioita huomioidaan aivan liian vähän tällä hetkellä.

Laitoin tuon oppimiskyvyn ensimmäiseksi ihan tarkoitushakuisesti. Ajaltellaan että on lapsifutaria. Toinen veivaa illat pääksytykseen pallon kanssa kaikenlaista kikkaa ja toinen ei. Kuitenkin on paljon tapauksia joissa tämä paljon treenaava ei kuitenkaan pysty tuomaan näitä elementtejä peliin, mutta jostain syystä tämä toinen (laiska?) menee siellä kentällä siinä missä tämä paljonkin treenaava. Taisi tuossa podcastissakin olla juttua siitä että jotkut pystyvät oppimaan niitä asioita suoraan tekemällä.

No mitä päättelemme tästä? Itse päättelisin että tämän laiskan kyky oppia ja implementoida asioita on huomattavasti parempi. Suurin osa ajattelee että tämä toinen tekee paljon töitä jne. Itse mietin että kumpi on todennäköisempää. Tämä laiska kaveri innostuu treenaamaan ja sitä kautta kehittyy nopeasti, myös jatkossa vai se että tämä innokas treenaaja jossain vaiheessa pystyy paremmin tuomaan asioita peliin?

Uskon myös että pystyy asioita tuomaan itse peliin liittyy tähän intuitiivisen pelaamisen prosessiin.





KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5348 : 05.08.2022 klo 09:30:46

Jep, allekirjoitan:

Ongelman juuri (tai myös seuraus, riippuen miten asia katsoo) löytyy myös joistain kouluista: Alakoululaiset voivat nykyään käydä koko alakoulun läpi ilman että on käytännössä mitään kotiläksyjä, jos sattuu saamaan "oikean" opettajan. HUOM! En tiedä kuinka yleinen tämä on ja varmasti tilanne vaihtelee jopa kaupungin sisällä. Mutta ainakin täällä missä itse asun niin tätä ihmettelyä olen kuullut.

Suomen jotenkin vallannut semmoinen mentaliteetti että mikään ei saisi lapsille olla epämieluista ja vaatia tekemistä vapaa-aikana esim. Ja se heijastuu juuri tähän kilpailullisuuteen minusta myös. Mahdollisimman vähällä vaivalla pitäisi saada menestystä. Mikä on aika hullunkurista minusta. Urheiluun pätee tässä samat lainalaisuudet kuin oppimiseen, esim lukemiseen ja laskemiseen. Toisto tuo varmuutta ja osaamista

Jalkapallossa tämä näkyy minun paikkakunnalla sillä tavalla että lähikentällä ei ohjattujen seuravuorojen ulkopuolella ole melkein ketään potkimassa, oli sää mikä vaan. Ainoastaan yksittäisiä lapsia, mutta pienpelejä esim en muista milloin nähneeni siellä viimeksi

Tämä näkyy viiveellä kaikissa urheilumuodoissa jo nyt. Jalkapallossa ei niin suoraan kuin yksilölajeissa

Tarkoitatko että lapset eivät käy pelaamassa kentillä omiin nimiinsä / pelejä ei synny, johtuu siitä että ei olla valmiita tekemään epämieluisia asioita?

Itse näkisin että lapsi kokoaa kaveriporukan / lyöttäytyy kentällä mukaan muiden peliin sen takia että se on kivaa, eikä sen takia että olisi suorittamassa jotain epämiellyttävää tai pakollista.

... mutta ymmärsin varmaan väärin
jyrsija

Poissa Poissa


Vastaus #5349 : 05.08.2022 klo 10:10:34

Tarkoitatko että lapset eivät käy pelaamassa kentillä omiin nimiinsä / pelejä ei synny, johtuu siitä että ei olla valmiita tekemään epämieluisia asioita?

Itse näkisin että lapsi kokoaa kaveriporukan / lyöttäytyy kentällä mukaan muiden peliin sen takia että se on kivaa, eikä sen takia että olisi suorittamassa jotain epämiellyttävää tai pakollista.

... mutta ymmärsin varmaan väärin

Lapset saavat ja pitääkin tehdä asioita jotka ovat kivoja. En vaan tiedä tarkalleen syytä siksi miksi systemaattisesti harjoittelevat futaajat eivät tietyn iän jälkeen käy melkein lainkaan potkimassa kentällä huvikseen? Onko syy esim nämä internetlaitteet vai se että treenejä on niin paljon että se mennyt muutenkin liian vakavaksi, jolloin omatoiminen potkiminen ei enään kiinnosta

>>> Sitä en tosiaan osaa sanoa että miksi omatoiminen potkiminen ja pienpelit eivät valtaa kenttiä. Liian vakava ns ohjattu harjoittelukulttuuri vai muut (ulkoiset) syyt???

 
Sivuja: 1 ... 213 [214] 215 216
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa