Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[KVilho]

Katselin palloliiton sivulta 08,09 ja 10 syntyneiden osallistumiset palloliiton järjestämään kv turnaukseen ja Ilves on ainut seura jolla on joka ikäluokassa edustus.
Tämä on siis huuhkaliigan "finaali" jossa on joka ikäluokan 6 parasta suomalaista joukkuetta

Tarkennan vielä että viittasin tähän kommenttiin. Tästä kun saa semmoisen kuvan että Ilveksen mukana oleminen jollain lailla kuvaisi / alleviivaisi toiminnan laatua. Ainakaan mulle ei  sen viimeisen linkin takaa avautuvan tiedon perusteella avaudu miten Ilveksen mukaan oleminen kv-lopputurnauksessa kertoisi toiminna laadusta jotain / voisi toimia mittarina toiminnan laadulle?

Koitin tarkemmin katsoa ja ymmärsin asian niin että nuo tason 5 seurat saavat tuon oikoreitin, koska sitoutuvat vaadittavalla tasolla johonkin toimintaan (SHA tai vastaava juttu). Mielestäni tämäkin on ihan fine, mutta se että sen perusteella todistellaan valmennustoiminna tasoa ja tehokkuutta vain todistaa sen että kuka vaan voi löytää "todisteet" huippuvalmennuksta, melkein mistä vaan.

Ilves on huippuseura, enkä todellakaan sano että toiminta ei olisi maan parhaasta päästä. Kritiikki kohdistuu mittareihin joilla tätä perustellaan / oman toiminnan erinomaisuutta tuodaan esiin. Tämä case on malliesimerkki siitä miksi ne kriteerit pitäisi yhdessä sopia.

VJS ja OLS taas mielestäni voisivat hieman keulia ja paukuttaa henkseliä, ehkäpä ovat sen tehneetkin

Hyvä että tämmöisiä KV turnauksia järjestetään ja jos (toivottavasti kun) HJK, Honka ja Ilves siellä pärjäävät, voivat seurat joilla tämmöisiin ei ole mahdollisuutta taas mittaroida omaa toimntaansa näitä joukkueita "vasten". Tulokset tuossa turnauksessa taas voivat sitten kertoa näiden oikoreittiä päässeiden joukkueiden valmennustoiminnan tasosta.

[KVilho]

...
Ainoat mittarit ovat joukkueiden pärjääminen ja yksilöiden kehittyminen, jonka täytyy tietysti olla ensisijainen tavoite jokaisella junioriseuralla. Ensin mainitun seuraaminen on helppoa, koska se näkyy tulostaululla. Toisen mittaamisesta voidaan keskustella, mutta junnumaajoukkueisiin päässeiden määrä on varmaankin hyvä mittari. Ulkomaisiin akatemioihin lähteneiden määrä on varmaan myös hyvä mittari - ehkä jopa parempi, koska kv-kentillä aikuisena menestyäkseen täytyy juniorina päästä ulkomaiseen akatemiaan.

Noiden suurien seurojen alueella näkisin myös että pienemmät seurat voivat mittaroida oman toimintansa laatua myös sillä millä prosentilla sieltä otetaan pelaajia isompiin jengeihin. Se että tunnistettaisiin tämä pienempien seurojen laatuna, eikä niiden isompien, jotka tätä pienempien laatua hyödyntää olis myös hyvä mittari. Se olisi myös omiaan parantamaan alueen yhteisöllisyyttä.

Jos vaikka jostain pikkuseurast siirtyy suhteessa käytössä olevaan "raaka-aineeseen" paljon pelaajia suurempiin seuroihin näkisin sen todella hyvänä indikaattorina laadukkaasta toiminnasta pikkuseurassa. Pienemmissä seuroissa myös pelaaosuudet aluetasoisessa toiminnassa kertoisivat jotain. Isommille seuroille taas ehkä ei.

Tärkeää olisi että nämä kaikki mitattaisiin suhteellisesti. Suhteessa alueaan asukasmäärään, suhteessa ko. ikäluokan alottaneisiin juniroihin alueella tmv. Se on vähän eri asia onko HJK:lla tai Ilveksellä 3 omaa kasvattia vaikka Veikkausliigassa, kuin vaikka paljon pienemmissä liigaseuroissa. Mutta siiten kun mitataan asiaa suhteellisesti, saattaa pienemmälle seuralle riittää se että vaikka joka 3. ikäluokasta yltää 1 Veikakusliigaan vs. Isommissa seuroissa vaikka se 3 / ikäluokka. Suhteellisesti sama määrä.

Sama sitten noissa kv-kuvioissa, majuvalinnoissa jne.

[erno]

Kyllähän HJK lähes kaikilla mittareilla on Suomen paras junioriseura. Mun mielestä laadun tai hyvien tulosten mittaaminen pitää sisällään myös panoksen. Onko HJK:n panos-tuotto tarpeeksi hyvä. Heillä on kuitenkin käytössään vähintään  1,5 miljoonan asukkaan alueen juniorit.

Se on enemmän kuin 1/4 koko Suomen asukkaista. Onko HJK:n tulokset hyviä mm. suhteessa tähän faktaan?

En ota muutan kantaa, mutta ei Klubilla oikeasti ole käytössä pelaajia 1.5 miljoonan ihmisen talousalueelta. HJK on myös laajalti tällä alueella seura, josta ei liiemmin pidetä. Tiedän useammasta ikäluokasta useita pelaajia, joille on tarjottu ihan hyvää paikkaa Klubista, mutta ovat menneet mieluummin Honkaan, EPS:n, Viikkareihin, PK-35:n, VJS:n FC Espooseen tai vastaavaan. Ja sitten on suuri parvi sellaisia, jotka ei halua HJK:ta edes harkita...

[Fillarikommari]

Noiden suurien seurojen alueella näkisin myös että pienemmät seurat voivat mittaroida oman toimintansa laatua myös sillä millä prosentilla sieltä otetaan pelaajia isompiin jengeihin. Se että tunnistettaisiin tämä pienempien seurojen laatuna, eikä niiden isompien, jotka tätä pienempien laatua hyödyntää olis myös hyvä mittari.

Osin totta. On järkevää, että kilpatoiminta keskittyy isoissa kaupungeissa vain joihinkin seuroihin. Enemmän pitäisi tehdä seurayhteistyösopimuksia. LePa ja Honka taitaa olla hyvä esimerkki sellaisesta. Ei taida kovin yleistä olla. Mutta vain osin totta siksi, että myös niiden pienempien seurojen laatua voi mitata sillä, kuinka moni niiden pelaajista (suhteellistettuna määränä seuran kokoon nähden) pääsee junnumaajoukkueisiin.

[Jantteri22]

Osin totta. On järkevää, että kilpatoiminta keskittyy isoissa kaupungeissa vain joihinkin seuroihin. Enemmän pitäisi tehdä seurayhteistyösopimuksia. LePa ja Honka taitaa olla hyvä esimerkki sellaisesta. Ei taida kovin yleistä olla. Mutta vain osin totta siksi, että myös niiden pienempien seurojen laatua voi mitata sillä, kuinka moni niiden pelaajista (suhteellistettuna määränä seuran kokoon nähden) pääsee junnumaajoukkueisiin.

Samaa mieltä monessakin suhteessa.
Olen aikanaan asunut Vantaalla ja seuraan edelleenkin Vantaalaista futista sukupuoleen katsomatta ja täytyy suuresti ihmetellä että väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa futiksen taso on luvalla sanoen surkea, poikkeuksena PK-35 Vantaan naistenjoukkue joka sekään ei mielestäni ole Vantaalainen Seura vaan ainoastaan Joukkue. Syyt miksi sanon PK-35 Vantaasta näin on se että kyseessä on yksi joukkue jolla ei ole omaa juniori toimintaa sekä se että pääsääntöisesti uudet pelaajat tulevat ei Vantaalaisista joukkueista.
Olen vuosia miettinyt että miksi Vantaalaiset seurat eivät oikeasti puhalla yhteen hiileen. Vantaalla on kaiken kaikkiaan aika hyvät olosuhteet jne samoin uskoisin että alueelta löytyisi myös riittävästi taloudellisia tukijoita jotta Vantaalle saataisiin miehissä Veikkausliiga ja Kansallisen liigan Seurat.
Vantaalaisten seurojen mukaanlukien PK Vantaa tulisi istua avoimesti samaan pöytään ja miettiä miten nostamme Vantaalaisen futiksen tasoa.

[Nuorenanätti]

Vantaan ongelma on ulkourheilullinen. Harva vantaalainen on identiteetiltään vantaalainen. Ollaan oululaisia, kuopiolaisia, tikkurilalaisia, myyrmäkeläisiä, ulkomaalaisia ja ties mitä -laisia, mutta ei ensisijaisesti vantaalaisia. On ymmärrettävästi vaikea myydä vantaalaisella identiteetillä joukkuetta kenellekään, joka kulkee KuPS:n kaulaliinassa, puhuu suomee, savvoo ja kovvoo ja potee silmäkulmat kimmeltäen pohjatonta juurettomuutta ja kotiseutukaipuuta.

Yhteistyöstä toki samaa mieltä. Vantaa ei vain voi rakentaa vantaalaisuuden varaan. Mikään ei kuitenkaan yhdistä yhtä tehokkaasti kuin yhteinen vihollinen. Vantaalaisen urheilun identiteetin voisi rakentaa toiseuteen, siihen totuuteen, että kukaan siellä ei pidä helsinkiläisistä, eivät oululaiset, eivät kuopiolaiset eivätkä varsinkaan vantaalaiset. Koko epäkaupungin urheilun ytimen tulisi perustua siihen, että ollaan mistä tahansa niin helsinkiläisille ei hävitä. Sille identiteelille voisi rakentaa pitkän ja hedelmällisen Vantaan laajuisen yhteistyön.

[KVilho]

En ota muutan kantaa, mutta ei Klubilla oikeasti ole käytössä pelaajia 1.5 miljoonan ihmisen talousalueelta. HJK on myös laajalti tällä alueella seura, josta ei liiemmin pidetä. Tiedän useammasta ikäluokasta useita pelaajia, joille on tarjottu ihan hyvää paikkaa Klubista, mutta ovat menneet mieluummin Honkaan, EPS:n, Viikkareihin, PK-35:n, VJS:n FC Espooseen tai vastaavaan. Ja sitten on suuri parvi sellaisia, jotka ei halua HJK:ta edes harkita...

Mielenkiintoista. Olen kyllä ymmärtänyt että HJK:n toimintamalleista ei pidetä, mutta ehkä ihan näin voimakasta reagointia ei ole välittynyt itselle. No eipä sitä voi tietääkkään kun ei niillä suunnilla asustele.

Harmi sinänsä, kun kaksi tai maksimissaan kolme, oli sopiva määrä ns. ylätasolla toimiviksi seuroiksi tolle alueelle. Vaikka aluksi edes joku laiha sopu yhteistyön ja dialogin käynnistämiseksi emoseuran ja pienempien seurojen välillä.

Karu totuus taitaa kuitenkin olla että vaikka seurat eivät pitkällä tikullakaan tee yhteistyö esim. HJK:n kanssa voi pelaajan kehityksen kannalta olla järkevää toimia toisin.

Jos esim. HJK:n arki olisi kertakaikkiaan niin laadukasta että siellä tarjottaisiin paras ympäristö huippujunnun kehittyä, niin kaikista skismoista huolimatta luulisi pläägien siihen suuntaan vievän?

Johtuuko siis se, että mennään ennemmin noihin muihin seuroihin ainoastaan siitä että on antipatioita vai myös siitä, että ihan yhtä laadukasta (tai jopa laadukkaampaa) toimintaa on tarjolla muuallakin? Tässä siis peiliin katsomisen paikka myös HJK:lla. Onko toiminta tarpeeksi laadukasta? Onko näytöt toiminnan laadusta tarpeeksi hyviä siihen että lahjakkaimmat junnut suuntaa automaattisesti sinne? Olisiko hyvä että mittarit toiminnan laadusta olisivat selkeitä eivätkä huutokauppaa, niin kuin tällä hetkellä?

[jyrsija]

Mielenkiintoista. Olen kyllä ymmärtänyt että HJK:n toimintamalleista ei pidetä, mutta ehkä ihan näin voimakasta reagointia ei ole välittynyt itselle. No eipä sitä voi tietääkkään kun ei niillä suunnilla asustele.

Harmi sinänsä, kun kaksi tai maksimissaan kolme, oli sopiva määrä ns. ylätasolla toimiviksi seuroiksi tolle alueelle. Vaikka aluksi edes joku laiha sopu yhteistyön ja dialogin käynnistämiseksi emoseuran ja pienempien seurojen välillä.

Karu totuus taitaa kuitenkin olla että vaikka seurat eivät pitkällä tikullakaan tee yhteistyö esim. HJK:n kanssa voi pelaajan kehityksen kannalta olla järkevää toimia toisin.

Jos esim. HJK:n arki olisi kertakaikkiaan niin laadukasta että siellä tarjottaisiin paras ympäristö huippujunnun kehittyä, niin kaikista skismoista huolimatta luulisi pläägien siihen suuntaan vievän?

Johtuuko siis se, että mennään ennemmin noihin muihin seuroihin ainoastaan siitä että on antipatioita vai myös siitä, että ihan yhtä laadukasta (tai jopa laadukkaampaa) toimintaa on tarjolla muuallakin? Tässä siis peiliin katsomisen paikka myös HJK:lla. Onko toiminta tarpeeksi laadukasta? Onko näytöt toiminnan laadusta tarpeeksi hyviä siihen että lahjakkaimmat junnut suuntaa automaattisesti sinne? Olisiko hyvä että mittarit toiminnan laadusta olisivat selkeitä eivätkä huutokauppaa, niin kuin tällä hetkellä?

Käännetäämpä kolikko ympäri:

Jos et pääse HJK akatemiaan jonne tiettävästi on korkeat vaatimukset, mutta tiedät olevasi tarpeeksi hyvä pelaaja etelän liigaan (P12-P15 esim), miksi mennä HJK Sinisiin kun on PPJ, Honka, Käpa yms vaihtoehtoina?

en itse keksi miksi HJK Sininen olisi tällaiselle pelaajalle parempi vaihtoehto kuin Honka tai PPJ esimerkiksi?

Toki HJK ilomielin haalii seuraan kaikki potentiaaliset futaajat mutta jos olet 3 vaihtoehto jollekkin pelipaikalle niin kannattaako pelaajan mennä HJK penkille istumaan? En ole varma

[KVilho]

Osin totta. On järkevää, että kilpatoiminta keskittyy isoissa kaupungeissa vain joihinkin seuroihin. Enemmän pitäisi tehdä seurayhteistyösopimuksia. LePa ja Honka taitaa olla hyvä esimerkki sellaisesta. Ei taida kovin yleistä olla. Mutta vain osin totta siksi, että myös niiden pienempien seurojen laatua voi mitata sillä, kuinka moni niiden pelaajista (suhteellistettuna määränä seuran kokoon nähden) pääsee junnumaajoukkueisiin.

Kyllä. Itse hahmotan ainakin 3 eri tasoa kilpajoukkuetoiminnassa tässä, siis Suomen tasolla.

Akselilla Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere voisi olla mahdollisuudet ns. kv-junnujoukkueiden rakentamiseen, etelässä ehkä vaikka pariinkin.

Näiden joukkueiden laatua pitäisi voida mitata myös kansainväliseen tasoon nähden ja jonkinlaista pärjäämistä kansainvälisellä tasolla pitäisi myös pystyä osoittamaan, toki suhteellisesti. Nämä isoimmat seurat voisivat mitata tasoaan myös keskenäisen pärjäämisen näkökulmasta. Ongelma vaan taitaa olla se että maamme sijainti on semmoinen että jatkuva kv-pelaaminen on liian kallista myös isoimmille seuroille. Mielestäni on naurettavaa että nämä isoimmat seurat paukuttelevat henkseleitään sen perusteella miten ovat todella paljon pienempiä joukkueita vastaan pärjeänneet, ilman minkäänlaista suhteellista arviointia.

Näiden lisäksi joukkuueet mittaisivat oman toimintansa laatua sillä miten paljon maajoukkueeseen pelaajia valitaan. Myös pelaajien meneminen liigaan, ulkomaisiin akatemioihin jne. olisivat toiminnan laadun mittari. Myös se miten paljon materiaalia he käyttävät joukkueidensa rakentamiseen tulisi jotenkin huomioida. Jos jostain pienemmästä seurasta / yhteistyöjoukkueesta otetaan pelaaja mukaan, pitää siihen sisältyä myös vastuuta. Isomman seuran pitää pystyä myös tuomaan jotain lisäarvoa pelaajan kehitykseen, eikä vain olettaa että mukaan tulevan pelaajan paketti on valmis.

Toinen taso voisi olla tyyliin tämän hetken liigat etelä ja pohjoinen. Alle 300 000  asukkaan alueet, joissa ainkaan jatkuvaan KV toimintaan ei ole resursseja / järkeä, mutta jotka pystyvät pitkällä tähtäimellä ko. sarjoissa pelaamaan ja hyvänä päivänä haastamaan näitä KV-tason isoimpia joukkueita. Tärkeää olisi että näille joukkueille tarjoutuisi mahdollisuus pelata myös KV tasolla pelaavia jengejä vastaan että ne voisivat mittaroida omaa tasoaan ja toimintaansa näitä vasten. Toisaalta esim. PSL:ssä ei välttämättä kaikkien joukkueiden näkökulmasta (eikä KV-joukkueiden näkökulmastakaan) keskenäiset ottelut juurikaan palvelisi kummankaan tarkoitusta. Joku ns. ylempi loppusarja myös PSL:ssä olisi järkevää (tosin taas pitkät välimatkat tuottaisi ongelmia) toteuttaa yhdessä ELL:n kanssa. Lopputurnaus palvelee tätä tarkoitusta, mutta ongelma on että PSL:ssä pelaaville joukkueille niitä kovia pelejä tulee kauden aikan liian vähän.

Nämä toisen tason jengit voisi mitata tasoaan siis KV-joukkueita ja liigojen pärjäämisen näkökulmasta, ja tottakai käydä pelaamasas KV-turnauksia, jos rahaa on. Pelaajien siirtyminen KV-tason joukkueisiin, aluellisessa- ja majutoiminnassa mukana oleminen myös mittaisi toiminnan laatua.

3. Kilpataso olisi pohjoisessa ne jengit jotka aika-ajoin pystyvät nostaman joukkueen PSL:ään tai viihtyvät alemmassa kolmanneksessa.. Etelässä näitä todennäköisesti olisivat ne joukkueet jotka ovat 1-divari kärkikastia.

Pelaajien mukaan pääseminen alueellisen toimintaan, 2. tason joukkueisiin / pärjääminen näitä vastaan olisiat hyviä mittareita. Pelaajien nouseminen KV-tason joukkueisiin tai pääsy maajoukkuetoimintaan, vaikak aika-ajoinkin, kertoisi jo todella laadukkaasta toiminnasta.

... no eipä tämä ääneen miettiminen tainnut juurikaan lisäarvoa keskusteluun tuoda

[KVilho]

Käännetäämpä kolikko ympäri:

Jos et pääse HJK akatemiaan jonne tiettävästi on korkeat vaatimukset, mutta tiedät olevasi tarpeeksi hyvä pelaaja etelän liigaan (P12-P15 esim), miksi mennä HJK Sinisiin kun on PPJ, Honka, Käpa yms vaihtoehtoina?

en itse keksi miksi HJK Sininen olisi tällaiselle pelaajalle parempi vaihtoehto kuin Honka tai PPJ esimerkiksi?

Noinhan se pitää mennäkin. Ymmärsin kuitenkin että muualle mennään vaikka taidot riittäisi HJK:n akatemiaankin (vaikka on jopa pyydetty mukaan).

Jos pelaajan tahto ja taso riittää etelän liigaan, niin silloinhan tämmöiselle pelaajalle pitää yhteistyön kautta semmoinen mahdollisuus tarjota. Tämä on mielestäni näitä yhteisöllisyyteen liittyviä asioita. Isommalla seuralla on samalla lailla vastuu tämmöisissä asioissa.

Ja eipä se saisi olla häpeä vaikka kävisi sitä omaa tasoaan jossain kovemmssa jengissä mittaamassakin.

[erno]

Tossa kannattaa huomioida monenlaisia juttuja. Ensinnäkin, on hyvä asia että suomalaiset jalkapallojoukkueet herättävät sen verran tunteita pelaajistossa, että vihulaiseksi koetun joukkueen riveihin ei välttämättä lähdetä. Toiseksi on hyvä huomioida, että tossa 1.5 miljoonan ihmisen talousalueella on oikeasti aika pitkät välimatkat ja HJK ei treenaa monesta suunnasta katsottuna ihan hirveän miellyttävässä paikassa. Jos asetat ittes vaikka Vuosaaressa asuvan lupaavan jalkapalloilijan asemaan, niin meneminen Klubin treeneihin julkisella tarkoittaa tunnin siivua suuntaan. Onko tuo oikeasti sen arvoista sanotaan nyt vaikka P12 ikäiselle verrattuna vaikka Viikkareihin tai PK-35:n? Kolmas huomioitava asia on se, että Klubissa treenaaminen on aika kallista.

e. Ja mun omissa valmennettavissa pelaajissa on siis lurkki jolle edellisellä kierroksella (u10) tarjottiin pelipaikkaa käytännössä kaikista isommista akatemioista. Valkkas näistä Hongan, koska siinä oli asiat eniten balanssissa. Toisessa maantieteellisessä sijainnissa asuessaan olis voinu valkata varmaan Klubin myös, mutta 45min per treenipäivä lisää matkustusta ei kiinnostanut ainakaan tässä kohtaa. Käyttää mieluummin ton 45min per treenipäivä jalkapallon pelaamiseen.

[KVilho]

Tossa kannattaa huomioida monenlaisia juttuja. Ensinnäkin, on hyvä asia että suomalaiset jalkapallojoukkueet herättävät sen verran tunteita pelaajistossa, että vihulaiseksi koetun joukkueen riveihin ei välttämättä lähdetä. Toiseksi on hyvä huomioida, että tossa 1.5 miljoonan ihmisen talousalueella on oikeasti aika pitkät välimatkat ja HJK ei treenaa monesta suunnasta katsottuna ihan hirveän miellyttävässä paikassa. Jos asetat ittes vaikka Vuosaaressa asuvan lupaavan jalkapalloilijan asemaan, niin meneminen Klubin treeneihin julkisella tarkoittaa tunnin siivua suuntaan. Onko tuo oikeasti sen arvoista sanotaan nyt vaikka P12 ikäiselle verrattuna vaikka Viikkareihin tai PK-35:n? Kolmas huomioitava asia on se, että Klubissa treenaaminen on aika kallista.

e. Ja mun omissa valmennettavissa pelaajissa on siis lurkki jolle edellisellä kierroksella (u10) tarjottiin pelipaikkaa käytännössä kaikista isommista akatemioista. Valkkas näistä Hongan, koska siinä oli asiat eniten balanssissa. Toisessa maantieteellisessä sijainnissa asuessaan olis voinu valkata varmaan Klubin myös, mutta 45min per treenipäivä lisää matkustusta ei kiinnostanut ainakaan tässä kohtaa. Käyttää mieluummin ton 45min per treenipäivä jalkapallon pelaamiseen.

Aika jännä jos U10 ikäisenä jo etelässä moinen meininki. Toisaalta jos arjen laatua saadaan joukkuetta vaihtamalla lisää, niin miksikäs ei.

Eihän tämmöinen landebönde osaa ajatella noita etelän logistiikkoja, mutta mahtuuhan sinne parikin isompaa seuraa, niin kuin ylemäpänä kirjoittelin.

Toisaalta jos täällä periferiassa on saatu sovittu niin että 100 kilsan päästä tuleva pelaaja treenaa oman alueensa jengin kanssa suurimman osan ja käy vaikka kerran viikossa + pelit täällä, niin miksei nämä yhteistyömallit etelässäkin onnistuisi. Tässä tapauksessa yhteisöllisyys tarkoittaisi sitä, että ylemmän tasoin jengi tukisi yhteistyöseuraa niin että sen tarjoama arjen laatu olisi mahdollisimman laadukasta. Tämä olisi hyöty niin isommalle, kuin pienemmällekin seuralle.

[erno]

No minä siis olen itse valmennellut pienemmässä seurassa, jolla ei ole tuossa ikäluokassa enää minkäänlaista toimintaa elite-tasolla. Tohon ikäluokkaan kuitenkin osui sellainen pienehkö ryhmä pelureita jotka olivat aika nuoresta motivoituneita treenaamaan omalla ajalla ja se sitten näkyä heidän yksilöllisessä kehityksessä. Lisäksi siinä on pari vanhempaa, jotka on osanneet sparrata heitä oikeaan suuntaan. Jos nuo isot seurat sattuu bongaamaan pikkuseuran kilvassa pelaajan, joka näyttää tasollisesti paremmalta kuin heidän omat, niin kyllä ne soittelee perään. Tuo jengi siirtyy nyt U11 ikäisiin ja siitä on lähtenyt kuusi pelaajaa pois noihin isompiin akatemioihin. 1 löytyy Klubista, 2 Hongasta ja 3 EPS:stä. Ei pikkuseuralla olisi ollut noille enää mitään tarjottavaa, eikä itseasiassa ole ollut enää reiluun vuoteen.

[Sokrateen puskumaali]

Vantaan ongelma on ulkourheilullinen. Harva vantaalainen on identiteetiltään vantaalainen.

Yhteistyöstä toki samaa mieltä. Vantaa ei vain voi rakentaa vantaalaisuuden varaan. Mikään ei kuitenkaan yhdistä yhtä tehokkaasti kuin yhteinen vihollinen. Vantaalaisen urheilun identiteetin voisi rakentaa toiseuteen, siihen totuuteen, että kukaan siellä ei pidä helsinkiläisistä, eivät oululaiset, eivät kuopiolaiset eivätkä varsinkaan vantaalaiset. Koko epäkaupungin urheilun ytimen tulisi perustua siihen, että ollaan mistä tahansa niin helsinkiläisille ei hävitä. Sille identiteelille voisi rakentaa pitkän ja hedelmällisen Vantaan laajuisen yhteistyön.

Eiköhän suurin osa Vantaalla asuvista miellä itsensä helsinkiläisiksi, jotka nyt vaan sattuvat asumaan hieman toisen hallintokunnan alueella - ainakin alitajunnan tasolla. Toki kaupunginosa-identiteettiä voi yrittää rakentaa, mutta totuuden nimissä Helsinki käsittää kyllä kaupunkina niin Vantaan kuin Espoonkin alueen ja on melko selvää, että näiden alueiden parhaat pelaajat varmaan siirtyvät vanhempina melko mutkattomasti joukkueista toiseen. Jos Vantaalle tulisi seura, jolla olisi toimintaympäristö kunnossa, niin sinne siirtyisi pelaajia sieltä täältä ja mitään "anti-helsinkiläisyyttä" ei mielestäni tarvittaisi kannustimeksi.

No minä siis olen itse valmennellut pienemmässä seurassa, jolla ei ole tuossa ikäluokassa enää minkäänlaista toimintaa elite-tasolla. Tohon ikäluokkaan kuitenkin osui sellainen pienehkö ryhmä pelureita jotka olivat aika nuoresta motivoituneita treenaamaan omalla ajalla ja se sitten näkyä heidän yksilöllisessä kehityksessä. Lisäksi siinä on pari vanhempaa, jotka on osanneet sparrata heitä oikeaan suuntaan. Jos nuo isot seurat sattuu bongaamaan pikkuseuran kilvassa pelaajan, joka näyttää tasollisesti paremmalta kuin heidän omat, niin kyllä ne soittelee perään. Tuo jengi siirtyy nyt U11 ikäisiin ja siitä on lähtenyt kuusi pelaajaa pois noihin isompiin akatemioihin. 1 löytyy Klubista, 2 Hongasta ja 3 EPS:stä. Ei pikkuseuralla olisi ollut noille enää mitään tarjottavaa, eikä itseasiassa ole ollut enää reiluun vuoteen.

Näinhän sen pitäisi minusta toimia. Pelaajarekryjen pitäisi toimia juuri näin, jotta pelaajat kehittyisivät. Toisaalta se saattaa yhteen lahjakkaita pelaajia ja toisaalta siinä tulee voimakkaammin kilpailua pelipaikoista, mikä ajaa pelaajia treenaamaan kovempaa.

Toki se pienikin seura voisi yrittää kasvaa kokoaan suuremmaksi ja rekrytoida hyviä pelaajia lisää tarjotakseen toimintaa niille paremmille pelaajille, mutta se on vaikea prosessi joka vaatii muutakin kuin vain päätöksen. Se vaatisi tekijöitä, rahaa, aikaa ja vähän onneakin onnistuakseen ja saattaa ajaa seuran kriisiin, jos sellaista yritetään ja siinä ei onnistuta. Joskus on järkevämpi vain säilyttää oma toiminta siinä ekologisessa lokerossa, joka on alun perinkin sen seuran siihen muotoon muokannut.

Välillä tekee mieli ajatella, että olisi hyvä jotenkin luoda suunniteltuja pelaajapolkuja ja struktuureja, jotka tukisivat tätä, mutta välillä tulee mieleen, että ehkä parasta on antaa vain luonnonvalinnan hallita tätä prosessia. Se on varmaan raskasta jossain pääkaupunkiseudulla yrittää tarjota sitä toimintaa, jos liike on koko ajan hektistä ja pelaajia tulee ja menee jatkuvasti, mutta toisaalta se saattaa oikeasti toimia hyvänä suomalaisen jalkapallotoiminnan kehittäjänä.

Ehkä se, mihin tarvittaisiin jotain suunnitellumpaa prosessia on se, että miten pienten periferian kaupunkien ja kylien lahjakkaita lapsia saataisiin integroitua mahdollisimman hyvin tähän kilpailulliseen toimintaan niin, että teini-iän jälkeen heillä olisi vielä jonkinlainen mahdollisuus kyetä siirtymään kilpailullisiin joukkueisiin. Se ei toki ole ihan helppo toteuttaa näillä pelimerkeillä, mutta toteuttamisen arvoista mielestäni.

[KVilho]

No minä siis olen itse valmennellut pienemmässä seurassa, jolla ei ole tuossa ikäluokassa enää minkäänlaista toimintaa elite-tasolla. Tohon ikäluokkaan kuitenkin osui sellainen pienehkö ryhmä pelureita jotka olivat aika nuoresta motivoituneita treenaamaan omalla ajalla ja se sitten näkyä heidän yksilöllisessä kehityksessä. Lisäksi siinä on pari vanhempaa, jotka on osanneet sparrata heitä oikeaan suuntaan. Jos nuo isot seurat sattuu bongaamaan pikkuseuran kilvassa pelaajan, joka näyttää tasollisesti paremmalta kuin heidän omat, niin kyllä ne soittelee perään. Tuo jengi siirtyy nyt U11 ikäisiin ja siitä on lähtenyt kuusi pelaajaa pois noihin isompiin akatemioihin. 1 löytyy Klubista, 2 Hongasta ja 3 EPS:stä. Ei pikkuseuralla olisi ollut noille enää mitään tarjottavaa, eikä itseasiassa ole ollut enää reiluun vuoteen.

Pois turha vaatimattomuus. Siellähän on selvästi tehty jotain oikein kun pikkuseurasta noin mukavasti siirrytään isompiin seuroihin. Vaikka tossa iässä se "katupeliaika" on sitä tärkeintä, on valmentajallakin oma osuutensa asiassa.

[Fillarikommari]

Aika jännä jos U10 ikäisenä jo etelässä moinen meininki. Toisaalta jos arjen laatua saadaan joukkuetta vaihtamalla lisää, niin miksikäs ei.

Toki on. Klubi ja muut muodostavat akatemiansa, niin silloin viimeistään alkaa lahjakkaat pelaajat hakeutua hyviin jengeihin. Surullista on, että monien kohdalla se pitäisi tapahtua jo aiemmin, koska valmennus on monessa seurassa mitä sattuu.

[KVilho]

...
Näinhän sen pitäisi minusta toimia. Pelaajarekryjen pitäisi toimia juuri näin, jotta pelaajat kehittyisivät. Toisaalta se saattaa yhteen lahjakkaita pelaajia ja toisaalta siinä tulee voimakkaammin kilpailua pelipaikoista, mikä ajaa pelaajia treenaamaan kovempaa.

Toki se pienikin seura voisi yrittää kasvaa kokoaan suuremmaksi ja rekrytoida hyviä pelaajia lisää tarjotakseen toimintaa niille paremmille pelaajille, mutta se on vaikea prosessi joka vaatii muutakin kuin vain päätöksen. Se vaatisi tekijöitä, rahaa, aikaa ja vähän onneakin onnistuakseen ja saattaa ajaa seuran kriisiin, jos sellaista yritetään ja siinä ei onnistuta. Joskus on järkevämpi vain säilyttää oma toiminta siinä ekologisessa lokerossa, joka on alun perinkin sen seuran siihen muotoon muokannut.

Välillä tekee mieli ajatella, että olisi hyvä jotenkin luoda suunniteltuja pelaajapolkuja ja struktuureja, jotka tukisivat tätä, mutta välillä tulee mieleen, että ehkä parasta on antaa vain luonnonvalinnan hallita tätä prosessia. Se on varmaan raskasta jossain pääkaupunkiseudulla yrittää tarjota sitä toimintaa, jos liike on koko ajan hektistä ja pelaajia tulee ja menee jatkuvasti, mutta toisaalta se saattaa oikeasti toimia hyvänä suomalaisen jalkapallotoiminnan kehittäjänä.

Ehkä se, mihin tarvittaisiin jotain suunnitellumpaa prosessia on se, että miten pienten periferian kaupunkien ja kylien lahjakkaita lapsia saataisiin integroitua mahdollisimman hyvin tähän kilpailulliseen toimintaan niin, että teini-iän jälkeen heillä olisi vielä jonkinlainen mahdollisuus kyetä siirtymään kilpailullisiin joukkueisiin. Se ei toki ole ihan helppo toteuttaa näillä pelimerkeillä, mutta toteuttamisen arvoista mielestäni.

Kun miettii tuota mittjylland-juttua niin siellähän oli ainakin selkeä sateenvarjo-struktuutri yli sadan pienemmän joukkueen suhteen luotu. Vieläpä yhteisöllisessä hengessä. Vähän ihmettelen miksi tämä struktuurin luominen olisi se tarpeeton osa-alue junnutuominnan kehittämisen näkökulmasta, kun muita osin kuitenkin haikaillaan kaikenlaisen muun ulkomailla toteutetun perään. Sehän siinä on että meillä ainut alue, jolta tämmöistä voisi selvästi vaatia ja jossa sen olisi mahdollista, ei halua sen eteen mitään tehdä (pääkaupunkiseutu).

En tarkasti tiedä mitä periferialla tarkoitat, mutta mun mielestä taas ainakin monet pienemmät kaupungit ylisuoriutuvat suhteessa mm. pääkaupunkiseutuun (taustafaktoihin suhteuttaen). Ikävä kyllä sekin on vaan mielipide niin kauan kunnes jotain yhteistä mittaristoa sovitaan.

[erno]

Pois turha vaatimattomuus. Siellähän on selvästi tehty jotain oikein kun pikkuseurasta noin mukavasti siirrytään isompiin seuroihin. Vaikka tossa iässä se "katupeliaika" on sitä tärkeintä, on valmentajallakin oma osuutensa asiassa.

No minä teen ainakin Palloliiton mittaristolla kaiken väärin, kun edustan ideologisesti sellaista valmentajaa, jonka mielestä pelaajakasvatus on mennyt hyvin jos 5-6 vuotiaana futiksen pelaamisen aloittanut peluri osaa 8 vuotiaana kuljettaa palloa molemmilla jaloilla, tehdä erilaisia kikkoja ja käännöksiä, syöttötekniikassa&potkutekniikassa alkaa näkymään ensimmäisiä viitteitä järkevistä tekniikoista. Sekä tietty liikkua erilaisin tavoin. Ekologisen dynamiikan ja ekkonon voisi myöskin mielestäni työntää perseeseen kaikilla alle 10 vuotiailla ja suurimmalla osalla alle 12 vuotiaista. Mut noista kundeista on tullut hyviä pelaajia siks, että niitä osui poikkeuksellisen monta samalle luokalle ja saavat jatkuvasti laadukkaita pienpelejä aikaan. Niitä on vähän tökitty muutaman vanhemman toimesta oikeaan suuntaan ja erilaisten perusteknisten aihioiden pariin. Mut jos pystyt pelaamaan koulun futiskaukalossa jatkuvasti pienpelejä esim. 3v3 tai 4v4 niin et kaikki pienpelin pelaajat on hyvän tasoisia akatemiapelaajia eri organisaatioista niin tossa saadaan sellasta määrää aikaan jota on hyvin vaikea saavuttaa muutoin. Noiden kuuden mainitun lisäks siitä samalta luokalta löytyy vielä kasiysin kilpapelaajaa jne.

[KVilho]

No minä teen ainakin Palloliiton mittaristolla kaiken väärin, kun edustan ideologisesti sellaista valmentajaa, jonka mielestä pelaajakasvatus on mennyt hyvin jos 5-6 vuotiaana futiksen pelaamisen aloittanut peluri osaa 8 vuotiaana kuljettaa palloa molemmilla jaloilla, tehdä erilaisia kikkoja ja käännöksiä, syöttötekniikassa&potkutekniikassa alkaa näkymään ensimmäisiä viitteitä järkevistä tekniikoista. Sekä tietty liikkua erilaisin tavoin. Ekologisen dynamiikan ja ekkonon voisi myöskin mielestäni työntää perseeseen kaikilla alle 10 vuotiailla ja suurimmalla osalla alle 12 vuotiaista. Mut noista kundeista on tullut hyviä pelaajia siks, että niitä osui poikkeuksellisen monta samalle luokalle ja saavat jatkuvasti laadukkaita pienpelejä aikaan. Niitä on vähän tökitty muutaman vanhemman toimesta oikeaan suuntaan ja erilaisten perusteknisten aihioiden pariin. Mut jos pystyt pelaamaan koulun futiskaukalossa jatkuvasti pienpelejä esim. 3v3 tai 4v4 niin et kaikki pienpelin pelaajat on hyvän tasoisia akatemiapelaajia eri organisaatioista niin tossa saadaan sellasta määrää aikaan jota on hyvin vaikea saavuttaa muutoin. Noiden kuuden mainitun lisäks siitä samalta luokalta löytyy vielä kasiysin kilpapelaajaa jne.

No tapoja ja ideologioita on erilaisia ja varmaan kaikissa puolensa. Siinä on lapsille saatu rakkaus lajiin syttymään oikealla hetkellä ja tautalla sitten kaverit jne. Itse uskon että se on aivan sama mitä tökitään ja minne, mutta jos siinä tärkeimmässä vaiheessa, eli 4-5 veestä sinne 12 - 13 ikävuoteen veivataan eskarit, aamu-+ iltapäivä kerthot, illat, viikonloput, välitunnit, ruokatunnit jne. kaikenlaista pienpeliä kaukalossa, tekonurtsilla, takapihalla, trampoliinissa jne., niin oikealla tiellä ollaan. Jostain fb-keskustelusta nappasin käsitteen "katuaika". Ilman "katuaikaa" tietyssä iässä, en usko mahdollisuuksiin huippufutaajana. En tiedä mitä koulukuntaa edustan mutta tuossa mainitussa aikavälissä, varsinkin sen alkuvaiheessa on tärkeintä että lapsi oppii paljon ja opetetaan mahdollisimman vähän.

[Fillarikommari]

Kiitos linkistä. Tutkiskelin pikaisesti tilannetta ton viimeisen linkin takaa enkä nyt aivan ymmärrä mikä se onnisuminen / suoritus on, joka esim. tässä tapauksessa Ilveksen on oikeuttanut valikoitumaan tuohon turnaukseen?

Onko tuolla taustalla joku logiikka jossa aikaisemmat sijoitukset jossain sarjassa tmv. oikeuttavat tuohon Taso 5 - oikoreittiin?

edit: sitä vaan, että "I rest my case"

Jos ymmärsin oikein, niin kevään huuhkaja turnauksesta pääsi 2 parasta, ja ylä loppusarjasta 2 parasta.

Huuhkaja-Helmariliigat on selostettu täällä: https://www.palloliitto.fi/maajoukkueet/huuhkaja-ja-helmaripolku/huuhkaja-helmariliiga?tab=pelitapa-ja-tapahtumarakenne

Huuhkajaliigassa tasojen 1-3 seurojen joukkueet joutuvat pelaamaan kierrokset 1-3 ja loppusarjan päästäkseen kv-lopputurnaukseen. Vain voittaja jatkaa (paitsi kierrokselta 3 pääsee myös alaloppusarjaan, josta ei kuitenkaan pääse kv-turnaukseen). Tason 4 seurojen joukkueet pelaavat oman turnauksen, jonka voittaja menee kv-lopputurnaukseen ja lisäksi on kolme paikkaa yläloppusarjaan, josta kaksi parasta pääsee kv-lopputurnaukseen. Tason 5 seurojen joukkueet pelaavat oman sarjan, josta kolme parasta pääsee kv-lopputurnaukseen.

Tason 5 seurat: KäPa, HJK, KuPS, TPS, Honka, Ilves

Tason 4 seurat: EPS, Hercules, VJS, OLS, P-Iirot, FC Jazz, JIPPO, JJK

Ymmärrän idean. Kuitenkin se, että tason 5 seurojen seitsemän joukkueen turnauksesta kolme pääsee kv-lopputurnaukseen, on aika hurja painotus. Tasojen 1-3 seurojen täytyy pelata neljä kierrosta ja voittaa kaikki päästäkseen kv-lopputurnaukseen. Rakenne edellyttäisi myös sitä, että tason 5 seurojen joukkueet olisivat oikeasti parempia kuin muut. Eivät taida kaikki olla, ei ainakaan TPS (ehkä Länsi-Suomesta on täytynyt löytää joku). Eikö olisi järkevämpi jakaa paikat näiden liigojen kierroksille sen perusteella, miten joukkueet ovat pelanneet Palloliiton sarjassa? No, on tuossa nykyisessä systeemissä tietysti se idea, että kierroksiin 1-3 on sisällytetty ja nivottu valmentajakoulutusta.

[KVilho]

Huuhkaja-Helmariliigat on selostettu täällä: https://www.palloliitto.fi/maajoukkueet/huuhkaja-ja-helmaripolku/huuhkaja-helmariliiga?tab=pelitapa-ja-tapahtumarakenne

Huuhkajaliigassa tasojen 1-3 seurojen joukkueet joutuvat pelaamaan kierrokset 1-3 ja loppusarjan päästäkseen kv-lopputurnaukseen. Vain voittaja jatkaa (paitsi kierrokselta 3 pääsee myös alaloppusarjaan, josta ei kuitenkaan pääse kv-turnaukseen). Tason 4 seurojen joukkueet pelaavat oman turnauksen, jonka voittaja menee kv-lopputurnaukseen ja lisäksi on kolme paikkaa yläloppusarjaan, josta kaksi parasta pääsee kv-lopputurnaukseen. Tason 5 seurojen joukkueet pelaavat oman sarjan, josta kolme parasta pääsee kv-lopputurnaukseen.

Tason 5 seurat: KäPa, HJK, KuPS, TPS, Honka, Ilves

Tason 4 seurat: EPS, Hercules, VJS, OLS, P-Iirot, FC Jazz, JIPPO, JJK

Ymmärrän idean. Kuitenkin se, että tason 5 seurojen seitsemän joukkueen turnauksesta kolme pääsee kv-lopputurnaukseen, on aika hurja painotus. Tasojen 1-3 seurojen täytyy pelata neljä kierrosta ja voittaa kaikki päästäkseen kv-lopputurnaukseen. Rakenne edellyttäisi myös sitä, että tason 5 seurojen joukkueet olisivat oikeasti parempia kuin muut. Eivät taida kaikki olla, ei ainakaan TPS (ehkä Länsi-Suomesta on täytynyt löytää joku). Eikö olisi järkevämpi jakaa paikat näiden liigojen kierroksille sen perusteella, miten joukkueet ovat pelanneet Palloliiton sarjassa? No, on tuossa nykyisessä systeemissä tietysti se idea, että kierroksiin 1-3 on sisällytetty ja nivottu valmentajakoulutusta.

Kiitos selvennyksestä. Kohtuu hyvin olin näköjään kartalla.

Eihän tuo nyt ehkä mikään kilpailullisin menetelmä ole, mutta ilmeisesti tällä järjestelyllä halutaan "kiittää" Tason 5 joukkueita sitoutumisesta toimintaan.

Suurempi ihmetyksen aihe mielestäni on se että nämä "kiitetyt" joukkueet mainostaa kv-turnauseen pääsyä jonkinlaisen saavutuksena tai mittarina toiminnan laadusta.

[Sokrateen puskumaali]

Kun miettii tuota mittjylland-juttua niin siellähän oli ainakin selkeä sateenvarjo-struktuutri yli sadan pienemmän joukkueen suhteen luotu. Vieläpä yhteisöllisessä hengessä. Vähän ihmettelen miksi tämä struktuurin luominen olisi se tarpeeton osa-alue junnutuominnan kehittämisen näkökulmasta, kun muita osin kuitenkin haikaillaan kaikenlaisen muun ulkomailla toteutetun perään. Sehän siinä on että meillä ainut alue, jolta tämmöistä voisi selvästi vaatia ja jossa sen olisi mahdollista, ei halua sen eteen mitään tehdä (pääkaupunkiseutu).

Siis tarkoitin, ettei tarvitse jotenkin keskusjohtoisesti miettiä mitään erityistä struktuurin luomista, kun homma voi toimia ihan vaan niin, että seurat itse luovat asioita ja evoluution tapainen järjestelmä sitten pitää huolen siitä, että se kehittyy.

En tarkasti tiedä mitä periferialla tarkoitat, mutta mun mielestä taas ainakin monet pienemmät kaupungit ylisuoriutuvat suhteessa mm. pääkaupunkiseutuun (taustafaktoihin suhteuttaen). Ikävä kyllä sekin on vaan mielipide niin kauan kunnes jotain yhteistä mittaristoa sovitaan.

Sitä on vaikea täysin analysoida. Luulen, että pienemmistä kaupungeista tulisi paljon parempia pelimiehiä, mikäli nämä pystyisivät harrastamaan samalla tavoin kuin isommissa asutuskeskuksissa ja mahdollinen syy johonkin ylisuorittamiseen tulee muista yhteiskunnallisista vaikutusmekanismeista.

[marcelo vieira da silva]

No, on tuossa nykyisessä systeemissä tietysti se idea, että kierroksiin 1-3 on sisällytetty ja nivottu valmentajakoulutusta.

Paitsi ettei ollut lupauksesta huolimatta.

[KVilho]

Siis tarkoitin, ettei tarvitse jotenkin keskusjohtoisesti miettiä mitään erityistä struktuurin luomista, kun homma voi toimia ihan vaan niin, että seurat itse luovat asioita ja evoluution tapainen järjestelmä sitten pitää huolen siitä, että se kehittyy.

Sitä on vaikea täysin analysoida. Luulen, että pienemmistä kaupungeista tulisi paljon parempia pelimiehiä, mikäli nämä pystyisivät harrastamaan samalla tavoin kuin isommissa asutuskeskuksissa ja mahdollinen syy johonkin ylisuorittamiseen tulee muista yhteiskunnallisista vaikutusmekanismeista.

Jos tarkoitit esim. Palloliittoa, niin olen samaa mieltä. Jonkinlaisen masinoinninha se tarvisisi tai sitten pikkuhiljaa, hyvien esimerkkien kautta sateenvarjo kasvaisi. Kuitenkin sen hierarkiassa ylimpänä olevan seuran pitää tikkua laittaa ristiin ja toimia esimerkkinä.

Hankalaahan se analysointi on. Itse en usko että periferiossa on lähtökohtaisesti sen lahjakkaampia nuoria kuin muuallakaan. Se olisikin jännä jos jotenkin voisi nähdä miten suhteessa esim. asukaslukuun pelaajia on noussut majuihin, veikkausliigaan, akatemioihin ja ulkomaille.

[Fillarikommari]

Paitsi ettei ollut lupauksesta huolimatta.

No niin. Hienoa. Ja hinta oli silti lähemmäs 500 € turnaukselta?