FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
29.03.2024 klo 09:16:34 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 227 [228] 229 ... 268
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 849713 kertaa)
3 jäsentä ja 3 vierasta katselee tätä aihetta.
Nuorenanätti

Poissa Poissa


Vastaus #5675 : 27.01.2023 klo 16:05:16

Ei silti. Jos peruskestävyys ei ole riittävällä tasolla, treenataan ylipäätään liian vähän tai väärin. Se ei hoidu lisäämällä peruskestävyystreeniä vaan muokkaamalla ja lisäämällä muuta treeniä. Jos peruskestävyys ei riitä normaaliin pallolliseen treeniin, niin eikö se normaali pallollinen treeni silloin lisää kestävyyttä? Jos taas riittää, niin ongelmaa ei varsinaisesti ole. Kummassakaan tapauksessa ei peruskestävyystreeni ole vastaus oikein mihinkään. Muu harjoittelu on yksinkertaisesti tärkeämpää ja kun sitä treeniä tekee tarpeeksi, tulee myös riittämiin peruskestävyyttä, minkä jo useampikin totesi.

Sitten, kun fysiikka ja pelitaidot ovat kunnossa, treeniä 25 tuntia viikossa ja vielä riittää vetoa, voi hyvin mennä lähimetsään polkujuoksemaan, kuuntelemaan linnunlaulua ja kohottamaan mielialaa ja peruskuntoa. Ei siitä pilallekaan mene.
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #5676 : 27.01.2023 klo 17:41:03

Tuolla muuten Palloliiton materiaalit otsikolla fyysinen valmennus. Onko täällä joku joka on käynyt tuon uusitun teemakoulutuksen? Itse sain IKV-vaiheessa pienen pintaraapaisun asiaan ja kyllä noita aika hyvin omassa seurassa otetaan huomioon jo lapsuusvaiheesta lähtien.
Kossi Agassa

Poissa Poissa


Vastaus #5677 : 28.01.2023 klo 21:13:06

Jos peruskestävyys ei riitä normaaliin pallolliseen treeniin, niin eikö se normaali pallollinen treeni silloin lisää kestävyyttä?
Jos pelaajan peruskestävyys ei ole riittävällä tasolla, niin silloin hän ei palaudu treeneistä ja silloin ei kyllä mikään ominaisuus myöskään parane.
Mainettaan parempi

Poissa Poissa


Vastaus #5678 : 29.01.2023 klo 16:11:46

Jos pelaajan peruskestävyys ei ole riittävällä tasolla, niin silloin hän ei palaudu treeneistä ja silloin ei kyllä mikään ominaisuus myöskään parane.


Kestävyysharjoittelua ja kuinka paljon? Asia ei ole yksinkertainen.

Harjoittelun laadulla ja määrällä voidaan vaikuttaa nuoren lihassolujakaumaan ja lihasten aktivointitehoon. Aikuisjalkapalloilija tarvitsee sekä nopeutta että kestävyyttä. Samoin junnujalkapalloilija, jos joukkue haluaa menestyä. Oikein tehty nopeusharjoittelu lisää nopeiden lihassolujen määrää, maksimoi räjähtävyyttä ja nopeutta. Nopeus kehittyy vain levänneenä harjoiteltaessa, joten nopeutta kehitettäessä kaikki joukkueharjoittelu tulisi suunnitella sen ehdoilla. Kestävyysharjoittelu lisää hitaiden lihassolujen määrää, tuo kestävyyttä ja valitettavasti myös heikentää nopeutta. On se sitten hidasta hölkkää tai nopeuskestävyysharjoittelua.  Tietyn harjoittelun tuottama vaste riippuu myös mm. kunkin genetiikasta ja lähtötasosta. Siis kukin joukkueen pelaajista tarvitsisi omaan parhaaseen lopputulokseen päästäkseen itselleen optimoidun määrän eri harjoitteita, vaikka joukkueella yhteinen suunta ja tavoite olisikin selvillä. Ei kovin helppo järjestää joukkuelajissa.
https://journals.lww.com/nsca-jscr/fulltext/2012/06000/the_effects_of_endurance,_strength,_and_power.37.aspx
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4126283/

Ja mikä on tavoite?
Joillekin se voi olla ammattilaisuus TOP 5 sarjassa. Tällöin nykytiedon mukaan tehokkain malli on Kroatiassa käytetty tapa, jossa alkuvuosina keskitytään taidon ja nopeuden eri komponenttien kehittämiseen. Pelituloksista ei välitetä ennen 15 - 17 vuoden ikää. Kestävyysharjoittelun määrää lisätään vasta murrosiän loppuvaiheessa. Tällä järjestelmällä huippuja syntyy viisinkertainen määrä Suomeen verrattuna samasta lisenssipelaajamäärästä, eli noin 3-4 kappaletta TOP 5-sarjojen pelaajia vuodessa.
https://www.youtube.com/watch?v=WAAX82ff3eY
Eroa aikuispelaajien huippunopeudessa voi verrata esim. kahden omien alueidensa parhaat junnut keräävän huippuseuran datasta. Jo 1 km/h ero tuo puolen metrin eron 20 metrillä, mikä riittää ohitukseen ja tilanteen luontiin. Hitaampia pelaajia käytettäessä taktiset vaihtoehdot ovat rajallisia.
https://speedsdb.com/soccer/dinamo-zagreb-players-top-speeds
https://speedsdb.com/soccer/hjk-players-top-speeds?sort=name_desc

Useimmille jalkapalloilullinen tavoite voi olla TOP 5-liigan sijaan mukavia pelikokemuksia junnuvuosina, tyytyväisiä vanhempia, turnausvoittoja ulkomailla asti. Parhaimmillaan homegrown-sääntöjen takaama paikka kolmelta ylimmältä sarjatasolta. Tällöin aikaisin aloitettu kestävyyspainotteinen harjoittelu voi auttaa halutun lopputuloksen saavuttamisessa. Joukkue menestyy, pelaaja pääsee paremmin esille, jne.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5679 : 29.01.2023 klo 20:21:44

Tuossa on paljon hyvää asiaa, mutta en usko hetkeäkään noihin ton sivuston huippunopeuksien mittaustuloksiin. Pidän täytenä paskapuheena sivustoa joka väittää että Malik olis ollu huippunopeudeltaan hitaampi ku Paulus Arajuuri, Perparim Hetemaj tai Valtteri Moren.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5680 : 30.01.2023 klo 11:07:39

Tavallaan jo tuntuu menevän jankkaamiseksi ja tuntuu, että tästä keskustelusta ei ole sillä tavalla mitään hyötyä, mutta ehkä yritän vielä.

Jossei ole sellaisessa peruskunnossa, että pystyy treenaamaan korkealla intensiteetillä, niin (1) sitä korkean intensiteetin treeniä ei pysty tekemään (2) jos sitä tekeekin, siitä korkeasta intensiteetistä ei ole mitään hyötyä vaan vahinkoa.

Niin siis eihän täysin rapakuntoinen pelaaja pysty mitenkään ylläpitämään samanlaista intensiteettiä kuin paremmassa kunnossa oleva. Tarkoitatko sinä, että lapsi, joka liikkuu omalla tasollaan "korkealla intensiteetillä", ei saisi siitä harjoitelusta hyötyä vaan se vahingoittaisi tätä? Totta kai lasten harjoitteiden intensiteetin tasoa pitää osata säätää niin, ettei yksilöt joudu toimimaan liian kuormittavalla tasolla, mutta lähtökohtaisesti enemmän kyse on siitä, että lapset eivät mene edes sille kehittävälle intenstiteettitasolle. Harvemmin joutuu pyytämään ottamaan hitaammin.

Lähtökohta oli, että esitin vastakkaisen ajatuksen, että lapsien kunto-ominaisuudet kasvaisivat jalkapalloa harrastamalla ja oikein harjoittelemalla paremmiksi ja heillä ei olisi tarvetta tasavauhtisiin juoksuihin 13v iässä. Toki olen nähnyt pelaajia, jotka eivät liiku harjoitusten ulkopuolella ja joiden genetiikka/elämäntavat/ravinto-cocktail tarjoaa sellaisen vastapainon harrastukselle, että vaikka nämä käyvät kaikissa harjoituksissa, niin teini-iässä on lähinnä metabolinen oireyhtymä tulossa eikä ammattilaissopimus. Kaikkia ei voi väkisin harjoituttaa urheilijoiksi.

Jos kuitenkin puhutaan niistä kilpatason pelaajista, joilla on motivaatiota tehdä sitä mitä valmentaja kertoo harjoituksissa, ovat harjoitelleet 5v lajia ja nämä tykkäävät urheilla sekä liikkua muutenkin, niin voimmeko oikeasti käsi sydämellä sanoa, että olemme olleet hyviä valmentajia ja valmentaneet näitä pelaajia hyvin jalkapalloharjoituksissa, jos näiden peruskunto on niin huonolla tasolla 12v ikäisenä, etteivät pysty jalkapalloa pelaamaan ja harjoittelemaan oikein? Minusta sellaisista pelaajan aihioista kun puhutaan, niin oikein toteutettuna valmennuksen pitäisi kehittää ensisijaisesti räjähtävää liikenopeutta ja niin, että pelaaja pystyy myös pelaamaan sarjapelejä ilman, että on aina parin minuutin päästä valmis vaihtoon.

Se on nyt joka tapauksessa minun ajatukseni. Mielestäni lenkittäminen ja kaikki tasapaksu puurtaminen tekee pelaajista hitaita traktoreita ilman irtiottokykyä ja jalkapallon pelaaminen sekä oikeanlainen harjoittelu oikeanlaisia vinttikoiria tähän lajiin.

Harjoittelun laadulla ja määrällä voidaan vaikuttaa nuoren lihassolujakaumaan ja lihasten aktivointitehoon. Aikuisjalkapalloilija tarvitsee sekä nopeutta että kestävyyttä. Samoin junnujalkapalloilija, jos joukkue haluaa menestyä. Oikein tehty nopeusharjoittelu lisää nopeiden lihassolujen määrää, maksimoi räjähtävyyttä ja nopeutta. Nopeus kehittyy vain levänneenä harjoiteltaessa, joten nopeutta kehitettäessä kaikki joukkueharjoittelu tulisi suunnitella sen ehdoilla. Kestävyysharjoittelu lisää hitaiden lihassolujen määrää, tuo kestävyyttä ja valitettavasti myös heikentää nopeutta. On se sitten hidasta hölkkää tai nopeuskestävyysharjoittelua.  Tietyn harjoittelun tuottama vaste riippuu myös mm. kunkin genetiikasta ja lähtötasosta. Siis kukin joukkueen pelaajista tarvitsisi omaan parhaaseen lopputulokseen päästäkseen itselleen optimoidun määrän eri harjoitteita, vaikka joukkueella yhteinen suunta ja tavoite olisikin selvillä. Ei kovin helppo järjestää joukkuelajissa.
https://journals.lww.com/nsca-jscr/fulltext/2012/06000/the_effects_of_endurance,_strength,_and_power.37.aspx
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4126283/

Johonkin tällaiseen näkemykseen minä uskon. Minusta tuntuu, että me liikaa kuormitamme kilpapelaajiamme, mikä parantaa tietä kestävyyteen, mutta nopeus ei kehity tarpeeksi.
Stürmer

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: YJPKKÄ & Suomen naiset.


Vastaus #5681 : 07.02.2023 klo 18:29:07


Aika monta vuotta tähän oivallukseen on Palloliitolta mennyt, mutta parempi edes nyt:

https://www.youtube.com/watch?v=QiS1KfPumc8

"Winter is a friend.  Why not in Finland?"
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5682 : 13.02.2023 klo 09:00:33

Aika monta vuotta tähän oivallukseen on Palloliitolta mennyt, mutta parempi edes nyt:

https://www.youtube.com/watch?v=QiS1KfPumc8

"Winter is a friend.  Why not in Finland?"


Joskus vuosia sitten muistan parin muun vanhemman kanssa miettineeni tuota futsalhommaa. Pojat treenasi pienissä saleissa, mutta treeni oli enimmäkseeen 1 vs 1 niin että 3 paria kerralle juoksi päitä yhteen.

Kaupunki on noita mitättömiä pikkusaleja täynnä, eli jonkinlaisia tiloja olisi kyllä tarjolla varmasti. TIetysti siinä on se, että kerralla ei kovin montaa poikaa saisi treeniä.

Jos oikein yritän pinnistää muistia niin valmentajan vasta-argumentit futsaliin liittyi jotenkin pelin fyysiseen puoleen. Se miten mennään päälle kun puolustetaan tai jotain sinne päin. Jokatapauksessa ehkä semmoinen vanhemman koulukunnan valmetaja kyseessä ja voi liittyä asenne futsalia kohtaan siihenkin. Tämä siis kun ehdotettiin että pojat menisi talvisin johonkin futsalsarjaan pelaamaan tmv.

Olisihan se mahtava jos noita pikkusaleja voisi jotenkin, varsinkin talvella hyödyntää treenipaikkoina.

Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5683 : 13.02.2023 klo 10:02:23

Olisihan se mahtava jos noita pikkusaleja voisi jotenkin, varsinkin talvella hyödyntää treenipaikkoina.

Jotain kokemuksia aiheesta on. Logistisesti haasteellista. Oheisharjoittelu onnistuu kyllä, mutta 20+ porukka lapsia vanhan ajan koulun liikuntasalissa ei minusta oikein toimi, jos pitäisi pelata futsalia, ellei kyse ole jostain hyvin nuoresta porukasta. Tulee paljon vaihtopenkillä istumista helposti liikaa. Pitäisi hajauttaa useampaan saliin tai sitten löytää jostain isompi tarkoituksenmukainen sali.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5684 : 15.02.2023 klo 15:02:51

Kävästiin mimmien kanssa poikien kilpasarjassa (talvivantaa cup, P9 ep) katsomassa vähän miltä homma näyttää ja missä ollaan menossa. Vihulaisiksi arpakoneesta tuli KäPa City, TiPS Vihreä ja VJS herskannabis.

Olis pitänyt prepata mimmejä enemmän poikien sarjan vaatimustasoon, eli pelailla vaikka paikallisia harjoituspelejä alle useampia. Skulattiin pari peliä saman seuran poikien kilpaa vastaan, mutta tossa oli useampi viikko breikkiä ennen näitä turnajaisia. KäPan porukka meni tasollisesti ihan eri leveleillä meidän kanssa, joten sinänsä ihan hyvä että toi matsi käytettiin siihen että mimmit muisti minkälaisella vauhdilla ja energiatasolla tarvitsee näissä peleissä liikkua että pysytään mukana.

Kahta muuta vastaan puolestaan oltiin pelillisesti jopa suht lähellä samaa ulottuvuutta, mutta vaikka meillä on useampi naisoletettu jalkapalloilija jotka sekä potkii vapaa-ajallaan aika paljon jalkapalloa ja lisäksi ovat käyneet eeva-maria/pauliina -akselilla potkutekniikkaharjoituksissa, niin olihan tuo ero pallon potkaisussa ihan mielettömästi kundeja perässä. Ei siinä, omassa valmennusfilosofiassa 8 vuotiaalle on tärkeämpää kyetä kuljettamaan palloa eri jaloilla eri suuntiin kuin potkasta mielettömiä muulinpotkuja keskiympyrästä ylänurkkaan. Jäi kuitenkin sellainen fiilis että kun nää saadaan kunnolla totutettua poikien kilpasarjan (ei elite, vaan siitä yks alas) vaatimustasoon niin uskoakseni ei tartte hävetä. Haastetason jengejähän nämä on jo voittanutkin useampia.
Jape77

Poissa Poissa


Vastaus #5685 : 13.03.2023 klo 08:46:37

https://open.spotify.com/episode/41lFctP08P3Ayxd2aB9usc?si=6ClkA5eJRj-PUqKzv2q_KQ&app_destination=whatsapp
 
Tuossa on hyvää keskustelua huuhkaja/helmari polun kv turnauksesta
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5686 : 13.03.2023 klo 09:08:13


Paljon hyviä huomioita siellä tuli. Aikaisempiin jaarituksiini viitaten siellä mainittiin myös se että ei tiedetä mitä missäkin pelitilanteessa pitäisi tehdä. En muista tarkkaa lainausta, mutta olisiko ratkaisumalleista eri tilanteissa puhuttu. Se asia ei tule kuntoon omatoimipomputtelulla. Toisena tuo loppuunasti- / tahtopelaaminen. Siinä ei tarvita edes mitään huipputalenttia vaan asenne, jonka väitän olevan myös laadukkaan treeniarjen tulosta, ei pelkästää myötäsyntyinen ominaisuus.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5687 : 13.03.2023 klo 09:56:01

Muna-kana, jossa ei kannata asettua hirveän voimakkaasti millekään kantille. Mä sain itselleni käsiin riittävän määrän matskua tovi sit pelatusta mimmien EPS - Hammarby (vastaava matsi mikä pelataan suunnilleen vuoden päästä helmariliigassa) todetakseni, että yksilötaitotasolla ero on niin suuri, että Hammarbyn heikoin olis EPS:n paras. Samassa sipsiturnauksessa pelattiin myös EPS:n ykkösen ja Hammarbyn kakkosen välinen matsi ja tuossa pelas sit yksilötaitotasollisesti suunnilleen samantason jengit.

Jos noita eroja katsoo, niin 1v1 pelaamisessa oltiin sellanen valovuosi perässä, että ratkaisuna 1v1 ohitusta ei kenenkään kannattanut edes koittaa koska se johti 100% pallonmenetykseen. Toisaalta 1v1 pallottomana päätyi lähes aina suomalaispelaajan tappioon. Käytännössä siis Hammarby pystyi ohittamaan ekan ja tokan linjan melko helpoilla pallollisen pelaajan liikkeillä, siinä missä suomalaispelaajilta puuttui oikeastaan kaikki tarvittavat pallolliset ym liikemallit minkäänlaisen ohituksen tekemiseen. Sama sit näkyi esim. haltuunotoissa pienessä tilassa, eli 5 kentän parasta oli ruottalaisia noihinkin liittyen.

Tuota voi käännellä mihin suuntaan takas, mut lopputuloksena voi sanoa että suomalaispelaajat on viettänyt liian vähän aikaa pallon kanssa  kaikenlaisissa tilanteissa. Omassa ikäluokassaan tuo EPS:n nippu on varmaan joku Suomen 5. paras ja tosiaan tasoero Hammarbyhyn tossa ikäluokassa oli venähtänyt niin suureksi, että sitä ei tulla saavuttamaan enää koskaan. Treenimäärien (joukkue) suhteen mitään suuria eroja ei ole. Harjoitusteknisesti Hammarby treenaa yksinkertaisemmin. Vähemmän peliä ja enemmän yksilöä ja palloa.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5688 : 13.03.2023 klo 10:18:51

Ja nyt kun pääsi tossa podcastissa riittävän pitkälle, ihan samaahan tuossa keskustellaan tosta 18 minuutista eteenpäin. Eroa ei nähdä niinkään kollektiivisessa tekemisessä hyökkäyssuuntaan, vaan yksilötasolla ne erot on. Voit poimia sieltä sen "ratkaisumalli" -sanan ja takertua siihen, mutta kokonaisuutena tuossa lausunnossa kaikkien keskustelijoiden osalta kuitenkin puhutaan siitä että yksilöpuolella ollaan niin fyysisesti kuin teknisesti liikaa perässä.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5689 : 13.03.2023 klo 11:05:58

Ja nyt kun pääsi tossa podcastissa riittävän pitkälle, ihan samaahan tuossa keskustellaan tosta 18 minuutista eteenpäin. Eroa ei nähdä niinkään kollektiivisessa tekemisessä hyökkäyssuuntaan, vaan yksilötasolla ne erot on. Voit poimia sieltä sen "ratkaisumalli" -sanan ja takertua siihen, mutta kokonaisuutena tuossa lausunnossa kaikkien keskustelijoiden osalta kuitenkin puhutaan siitä että yksilöpuolella ollaan niin fyysisesti kuin teknisesti liikaa perässä.

Juuri näin. Eikä voida ottaa näistäkään että olemme vain teknisesti tai vain fyysisesti vaan molemmissa. Tämä sitten näkyy myös siinä että ei pystytä toimimaan kovemmassa temmossa(kv-pelit) ollenkaan, vaikka joukkuetaktisesti oltaisiin kuinka hyviä.

Tytöissä näen myös ongelman isompana valmennuksen suhteen. Meillä on aivan liian vähän valmentajia jotka kannustavat yrittämään 1vs1 ohittamaan tai edes kuljettamaan palloa. Suomessa jos menee katsomaan tyttöjen vaikka U15 EL-matsia niin palloa liikutetaan käytännössä vain syöttämällä. Ja tämä siis näkyy ihan samalla tavalla jo vaikka 11-vuotiaiden pelissä. Valmennuksen pitäisi pystyä sekä harjoituksissa että peleissä rohkaisemaan pelaajia olemaan pallon kanssa selvästi rohkeampia. Pojissakin ongelmaa on tämän suhteen, mutta ei niin isosti. Siis siinä etteikö pelaajat yrittäisi ohittaa/kuljettaa. Pojissa ongelmat ovat enemmän sitten teknisen ja teknistaktisen puolen ongelmia eivätkä niin paljon henkisen.

Ja mitkä näen sisällöllisesti ongelmiksi Suomessa, niin viitaten tuohon Ernon edelliseen viestiin. Suomessa mennään liian nopeasti liian isoihin kokonaisuuksiin tai joukkuetaktisiin asioihin pelkästään. Meillä pitäisi kuitenkin kokoajan pysyä tekninen opetus mukana. Sen sisältö, haaste ja peliin liittyminen vaan pitäisi olla kokoajan mielessä.
« Viimeksi muokattu: 13.03.2023 klo 11:10:47 kirjoittanut Jortsukka »
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5690 : 13.03.2023 klo 11:16:09

Näkyy jo U8 vaiheessa. Helppo taakse on parempi ku epäonnistunut ohitusyritys aina.

e. PodCastissa kun pääsee tonne 27min kieppeille niin puhutaan taas näistä samoista teemoista. Suomalaisjoukkueista ei löytynyt pelaajia joiden 1v1 osaaminen hyökkäyskolmanneksella olisi riittävää siihen et sais edes oman vetävän jalan (joita ei välttämättä oo ku yks) vapaaks vetoa varten. Ja tää samahan sit johtaa niihin puolustuspään ongelmiin, eli kun treeneissä ei tuu jatkuvasti tilanteita joissa hyökkääjät pystys tekee kunnollisia yrityksiä tolla puolella niin eihän niitä opita myöskään puolustamaan.

e2. Potkutekniikkateemaan päästään sit 29min kohdalla. Lyhyt yhteenveto on se, et suomalaiset ei osaa potkaista jalkapalloa. Varsinaisesti tästäkään ei voi olla kauhean yllättynyt.
« Viimeksi muokattu: 13.03.2023 klo 11:31:43 kirjoittanut erno »
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5691 : 13.03.2023 klo 12:07:04

Tämä 1v1-haastamisen ja syöttämisen asettaminen vastakkaisiksi on huono pelkistys. Myös laadukkaan, peliä edistävän syötön antaminen edellyttää useimmissa tilanteissa muitakin taitoja kuin pelkkää syöttötaitoa. Korkean intensiteetin pelitilanteita ei ole ainoastaan 1v1-haastaminen ja ohittaminen, vaan myös esimerkiksi pallon vastaanottaminen ja hallinta ahtaassa tilassa, kuljettaminen (ei siis ohittaminen, dribbling, vaan dragging), kääntyminen ja syöttäminen vartioinnin alla. Tämä kaikki tapahtuu 1v1-tilanteessa (tai useampaa vastustajaa vastaan). 1v1-tilanteiden pelkistäminen ohittamiseksi on kapeuttavaa ja vääristävää, vaikka toki ohittaminen on keskeinen taito. Podcastissakin tuotiin esiin, että suomalaiset pelaajat ovat heikompia monipuolisten syöttöjen antamisessa ja ilmassa tulevien pallojen haltuunottamisessa.

Siitä olen samaa mieltä, että suomalaisen juniorijalkapallon ongelma ei ole pelikäsityksen vaan nimenomaan yksilötaitojen heikkoudessa. En voi kuin ihmetellä, miten ko. podcastia voi kuunnellaa korvasyyhyynsä niin, että ongelma olisi pelikäsityksessä. (Ja kyllä, ulkomaisissa akatemioissa pomputellaan palloa ihan harjoituksia myöten, ei tietenkään paljoa, mutta sen verran, että sitä pidetään perustaitona, jonka tekemistä vapaa-ajalla pidetään itsestäänselvyytenä. Painotetaan nyt vielä, että pomputtelun sisällyttäminen harjoitteluun ei tietenkään tarkoita sen asettamista keskiöön, kun tästä joka tapauksessa joku keksii sanoa vasta-argumentin, ettei pomputtelu ole niin tärkeää kuin pelaaminen.)

Pelikäsityksen korostaminen tulee esiin jo viimeistään 8-vuotiaiden pelaajien vanhempien jutuissa. "Nuo vastustajat osaavat jo tämän ja tämän taktisen asian ja meillä ei ole opetettu mitään." Näin voi joskus ollakin, mutta useimmiten on kyse siitä, että esimerkiksi järjestäytynyttä 5v5-pelinavaamista ei ko. pelaajien taidoilla pysty millään tekemään. Se, mitä joukkueena tapahtuu kentällä, määrittyy enimmäkseen sen mukaan, mitä pelaajat pystyvät taitojensa puolesta tekemään. Varsinainen joukkuepelin opettaminen on määrällisesti todella pienessä roolissa nuorilla junioreilla, vaikka toki sitäkin tarvitaan.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5692 : 13.03.2023 klo 12:20:15

Jos sulla on joukkueellinen pelaajia jotka ei pysty menemään ohi pelaajasta pallollisena 1v1 niin se on ongelma. Vielä isompi ongelma on jos sulla on ikäluokallinen sellaisia pelaajia. Kyseessä ei ole vastakkainasettelua, vaan kyseessä on jalkapallopeliin olennaisena osana kuuluva taito jonka puuttuminen rajaa sekä yksilötason että joukkuetason valintoja.

Ja kuten todettu, niin podcastissa (siihen saakka mihin olen nyt kuunnellut) suomalaispelaajien ongelmiksi on listattu seuraavat asiat:
1. Puutteellinen fysiikka
2. Puutteellinen tekninen osaaminen 1v1 niin hyökkäävänä kuin puolustavana pelaajana
3. Puutteellinen potku-, ja syöttötekniikka
4. Puutteellinen ensimmäinen kosketus

Näistä monet teemat on liitoksissa toisiinsa.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5693 : 13.03.2023 klo 12:24:10

Jos sulla on joukkueellinen pelaajia jotka ei pysty menemään ohi pelaajasta pallollisena 1v1 niin se on ongelma. Vielä isompi ongelma on jos sulla on ikäluokallinen sellaisia pelaajia. Kyseessä ei ole vastakkainasettelua, vaan kyseessä on jalkapallopeliin olennaisena osana kuuluva taito jonka puuttuminen rajaa sekä yksilötason että joukkuetason valintoja.

Ja kuten todettu, niin podcastissa (siihen saakka mihin olen nyt kuunnellut) suomalaispelaajien ongelmiksi on listattu seuraavat asiat:
1. Puutteellinen fysiikka
2. Puutteellinen tekninen osaaminen 1v1 niin hyökkäävänä kuin puolustavana pelaajana
3. Puutteellinen potku-, ja syöttötekniikka
4. Puutteellinen ensimmäinen kosketus

Näistä monet teemat on liitoksissa toisiinsa.

Ja ihan yhtälailla on ongelma, jos on ikäluokallinen pelaajia, jotka eivät osaa syöttää. Viestisi meni argumentista ihan kokonaan ohi.

Edit. Fysiikkaa olennaisempana pidettiin henkistä puolta ja erityisesti pelitilanteiden kamppailemista loppuun asti.
« Viimeksi muokattu: 13.03.2023 klo 12:28:38 kirjoittanut Fillarikommari »
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5694 : 13.03.2023 klo 12:33:35

Podcastissa ehkä kiinnostavin ja kovin nopeasti ohitettu asia oli pelaajarekrytoinnin merkitys. Se tuli esiin Shamrockin kohdalla, joka on kehittänyt toimintaansa ennen kaikkea pelaajarekrytoinnin osalta. Käytännössä siellä on panostettu siihen, että seuraan saadaan alueen parhaat pelaajat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän keskeisyys pätee ihan jokaiseen huippuseuraan. Ajax, ManU, Dinamo Zagreb ja Real Madrid ovat loistavia junioriseuroja ennen kaikkea siksi, että niissä pelaa kaikkein lahjakkaimmat juoniorit. Se ei poista toiminnan laadun merkitystä, mutta parhaiden ja lahjakkaimpien juonioreiden rekrytointi on aivan keskeinen asia.
« Viimeksi muokattu: 13.03.2023 klo 12:35:40 kirjoittanut Fillarikommari »
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5695 : 13.03.2023 klo 12:42:51

Lainaus
Edit. Fysiikkaa olennaisempana pidettiin henkistä puolta ja erityisesti pelitilanteiden kamppailemista loppuun asti.

Tuo on argumentaationa vähän sellasta so-not -kategorian matskua. Jos Shamrock voittaa suomalaisia vastaan 83% kaksinkamppailuista, niin mikään yksittäinen asia ei sitä selitä.
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #5696 : 13.03.2023 klo 13:54:53

..

Pelikäsityksen korostaminen tulee esiin jo viimeistään 8-vuotiaiden pelaajien vanhempien jutuissa. "Nuo vastustajat osaavat jo tämän ja tämän taktisen asian ja meillä ei ole opetettu mitään." Näin voi joskus ollakin, mutta useimmiten on kyse siitä, että esimerkiksi järjestäytynyttä 5v5-pelinavaamista ei ko. pelaajien taidoilla pysty millään tekemään. Se, mitä joukkueena tapahtuu kentällä, määrittyy enimmäkseen sen mukaan, mitä pelaajat pystyvät taitojensa puolesta tekemään. Varsinainen joukkuepelin opettaminen on määrällisesti todella pienessä roolissa nuorilla junioreilla, vaikka toki sitäkin tarvitaan.

Osin varmaan taas mulla käsitteet väärin. Itse ymmärrän pelikäsityksen tai sen "mitä missäkin tilanteessa pitää tehdä" ei taktiseksi asiaksi. En osaa taaskaan selittää, mutta ymmärrän sen semmoisena asiana mitä ei voi oikein edes opettaa. Se on sitä minkä voi oppia vain olemalla niissä tilanteissa ja onnistumisen / erehdyksen kautta opit asiat. Sekään ei ole varsinaisesti tietoista. Se vaatii tuhansia tunteja pihapeljä tai vastaavaa ilman että kukaan huutaa korvaan että tee niin tai tee näin. Jotkut oppii paremmin jotkut huonommin. Jotkut tarvitsee vähemän tämmösiä tilanteita jotkut enemmän. Jotkut osaa soveltaa paremmin kuin toiset. Jotkut ei opi koskaan.

Mutta otan punaisen piponi ja vihreän joponi ... hyvää keskustelua.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5697 : 13.03.2023 klo 14:02:54

Tuo on argumentaationa vähän sellasta so-not -kategorian matskua. Jos Shamrock voittaa suomalaisia vastaan 83% kaksinkamppailuista, niin mikään yksittäinen asia ei sitä selitä.

Tämä ei ollut minun argumentti vaan Shamrockin valmentajan.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5698 : 13.03.2023 klo 14:10:51

Tämä ei ollut minun argumentti vaan Shamrockin valmentajan.

Joo, mä tiedän, kuuntelin tuon podcastin, mutta se on argumenttina silti vähän sellainen so-not kategorian argumentti.
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #5699 : 13.03.2023 klo 16:10:49

Jos sulla on joukkueellinen pelaajia jotka ei pysty menemään ohi pelaajasta pallollisena 1v1 niin se on ongelma. Vielä isompi ongelma on jos sulla on ikäluokallinen sellaisia pelaajia. Kyseessä ei ole vastakkainasettelua, vaan kyseessä on jalkapallopeliin olennaisena osana kuuluva taito jonka puuttuminen rajaa sekä yksilötason että joukkuetason valintoja.

Ja kuten todettu, niin podcastissa (siihen saakka mihin olen nyt kuunnellut) suomalaispelaajien ongelmiksi on listattu seuraavat asiat:
1. Puutteellinen fysiikka
2. Puutteellinen tekninen osaaminen 1v1 niin hyökkäävänä kuin puolustavana pelaajana
3. Puutteellinen potku-, ja syöttötekniikka
4. Puutteellinen ensimmäinen kosketus

Näistä monet teemat on liitoksissa toisiinsa.
Ja kuitenkin palloliiton valmennuskoulutuksissa ihan sieltä FVS:stä lähtien korostetaan 1 vs 1 pelaamista lapsuusvaiheessa. Tai näin ainakin omat kouluttajani ovat korostaneet. Eli onko meillä ns. huippuseuroissa iso kasa valmentajia jotka sitten omissa seuroissaan eivät näin sitten kuitenkaan toimi vaan siirrytään liian aikaisin korostamaan syöttöpeliä vai siitä että peleissä halutaan voittaa ja sen takia pelitapa ruuvataan liian passiiviseksi (mihin liittyy myös valmentajan "liika" ohjeistaminen eli ns. pleikkavalmennus)?

Omien kokemusteni mukaan esim. joillekin 6-7 -vuotiaille saa kyllä ns. pleikkavalmennuksen kautta aikaan paljon tilanteita joissa yksinäinen kärki (joka on luonnollisesti joukkueen nopein pelaaja) pelataan yhdellä pystysyötöllä yksin läpi. Lisäksi samaan tyyliin voidaan puolustaminen tehdä ultrasafetyksi kun jokaisessa vähänkin tiukemmassa tilanteessa potkaistaan pallo mahdollisimman kauas omalta alueelta sen sijaan että lähdettäisiin esim. alimpana pelaajana haastamaan.
« Viimeksi muokattu: 13.03.2023 klo 16:14:31 kirjoittanut turkistarhaaja »

 
Sivuja: 1 ... 227 [228] 229 ... 268
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa