FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
24.03.2023 klo 05:18:28 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 229 [230] 231
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 738220 kertaa)
0 jäsentä ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5725 : 17.03.2023 klo 13:51:30

Ensimmäiseen kohtaan sanoisin syyksi sen että meillä harjoitellaan liikaa näitä taitoja erikseen. Eli harjoitellaan taitoa ilman vastustajaa tai mitään havainnointia. Harjoitellaan liikaa vain teknistä suoritusta, eikä esim. mietitä havainnoinnin lisäksi myöskään fyysistä toimintaa mikä liittyy siihen. Eli kyse on harjoitusmetodeista ja siitä ettei ymmäretä miten nämä asiat linkittyvät toisiinsa. Ehkä vielä yhtenä syynä voi pitää sitä ettei osata sitä myöskään opettaa pelikontekstissa.

Eli tämän näkökulman mukaan meillä on oikeastaan liian paljon coerver-neppailua ja liian vähän oikein ohjattua pienpeliä, missä tekniset suoritukset saadaan osaksi pelikontekstia paremmin? Toisaalta toiset sanovat, että meillä on liian vähän teknisen taidon harjoittelua (järjestelmällistä ball mastery-metodologiaa vai miten se oli?), peruskoordinaatiota ja muuta. Ymmärtäisin vielä sen, että suomalaiset valmentajat eivät kykene opettamaan ihan kaikkia tekniikoita kädestä pitäen, että miten ne soveltuvat mihinkin tilanteeseen ja siksi olemme huonommin soveltamassa tekniikoita käytäntöön, mutta toisaalta taas melkein kaikki opastavat, että liikaa ei saa hinkata pelaajien suorituksia vaan pienpelit väkisinkin opettavat pelaajia ottamaan tekniikoita käyttöön ja se kasvaa tekemällä se taito.

Missä lienee nyt se tosiasiallinen neuvo suomalaisille valmentajille, että mitä pitää tehdä?

Lainaus
Toiseen kohtaan täysin samaa mieltä. Tärkeintä kuitenkin olisi se että mennään täysillä ja kentällä tapahtuu jotain. Nyt näkee aivan liikaa sekä vanhemmissa että nuoremmissa junioreissa että seisoskellaan kentällä ja ihmetellään kun valmentajat ovat harjoituksen keskiössä omilla hienoilla harjoiteillaan. Ja harjoitteet voivat oikeasti olla hyviä, mutta tärkeintä kuitenkin olisi että kentällä tapahtuu paljon täysvauhtisessa temmossa asioita.

Kyllä. Ei saisi talvellakaan tulla kylmä harjoituksissa.

Sama fiilis itsellä. Kaikki tekeminen pitäisi tapahtua suhteessa / vuorovaikutuksessa johonkin ympäristön asiaan, niin kuin jalkapallossa kuuluukin.

Joten, mikä meiltä puuttuu vai puuttuuko mitään? Millä me saamme taitavia pelaajia, jotka osaavat soveltaa teknisiä kykyjään peliin paremmin, jos se meiltä jollain tavoin puuttuu, niin kuin osa on esittänyt.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5726 : 17.03.2023 klo 15:57:55

Ei ole ekkonoa, vaan ekkonomanuaalissa asiat lähtee liikkeelle kuus pelaaja ja yks pallo asetelmasta.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5727 : 17.03.2023 klo 20:51:59

Eli tämän näkökulman mukaan meillä on oikeastaan liian paljon coerver-neppailua ja liian vähän oikein ohjattua pienpeliä, missä tekniset suoritukset saadaan osaksi pelikontekstia paremmin? Toisaalta toiset sanovat, että meillä on liian vähän teknisen taidon harjoittelua (järjestelmällistä ball mastery-metodologiaa vai miten se oli?), peruskoordinaatiota ja muuta. Ymmärtäisin vielä sen, että suomalaiset valmentajat eivät kykene opettamaan ihan kaikkia tekniikoita kädestä pitäen, että miten ne soveltuvat mihinkin tilanteeseen ja siksi olemme huonommin soveltamassa tekniikoita käytäntöön, mutta toisaalta taas melkein kaikki opastavat, että liikaa ei saa hinkata pelaajien suorituksia vaan pienpelit väkisinkin opettavat pelaajia ottamaan tekniikoita käyttöön ja se kasvaa tekemällä se taito.

Missä lienee nyt se tosiasiallinen neuvo suomalaisille valmentajille, että mitä pitää tehdä?

Kärjistetysti jaottelisin joukkueharjoituksissa tehtävän teknisen harjoittelun kolmeen osaan:

- Puhtaasti drillityypinen tekninen toiminta missä harjoitellaan täysin vain teknistä toimintaa ilman mitään aistiärsykettä
- Harjoitellaan teknistä asiaa, mutta tuodaan siihen jonkunlainen aistiärsyke oli se sitten muita pelaajia samaan tilaan myös pallon kanssa, oli se joku havainnointi toimenpide tms.
- Harjoitellaan teknistä asiaa muiden pelaajien kanssa pelissä(oli pienpeli, aalto tai mikä vain)

Näistä varmaan sitten jaottelisin meidän ongelmat näin:

- Ensimmäistä toimintoa tehdään hyvin lapsivaiheessa, mutta se lopetetaan liian ajoissa
- Toista toimintoa ei tehdä ollenkaan vaan ollaan vain ensimmäisessä tai kolmannessa eli harjoitellaan teknistä asiaa kyllä, mutta ei osata saada siitä pelinomaista tai sitten vain teknisiä toistoja ei tule riittävästi
- Tehdään teknisiä toistoja, mutta ne tehdään vuodesta toiseen samanlaisina ilman että vaatimustaso tai haaste kasvaa
- Äärimmäisissä tapauksissa ei tehdä teknisiä juuri ollenkaan harjoituksissa

Nämä kolme ensimmäistä varmaan ne yleisimmät ongelmat.

Ei ole ekkonoa, vaan ekkonomanuaalissa asiat lähtee liikkeelle kuus pelaaja ja yks pallo asetelmasta.

Tosin Ekkonohan on uudistanut tuota kantaansa sen verran, että nykyisin on ns. reduced ekkono malli missä voi olla vähemmänkin kuin 3vs3, jos se on tarpeellista opettamisen kannalta.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5728 : 18.03.2023 klo 09:28:23

Joo, mutta todellisuus on siis se että oikeasti yksikään asiansa osaava pro-ekkono ukkeli ei myöskään suosittele 100% ekkono -koulutusmenetelmää eikä teetä sitä omille lapsilleen. Ymmärtävät sangen hyvin, että esimerkiksi koordinaation, liiketaidon, nopeuden jne opettaminen pelkästään pelillisillä (ja vielä sellaisilla mitkä lähtökohtaisesti tähtää pelin ymmärtämisen parantamisen) harjoitteilla ei toimi. Muutamat organisaatiot vaan ampui tuossa yli, mikä lienee juttu mikä tapahtuu aina kun jotain uutta ja hienoa otetaan käyttöön. Ja olen tästä siis jutellut ihan noiden aihetta suomessa kouluttavien lurkkien kanssa. HJK:n ja KäPan (esim.) treeniohjelmista 5-9 vuotiailla alle 10% pohjaa suoraan ekkono-manuaaliin.
« Viimeksi muokattu: 18.03.2023 klo 09:37:36 kirjoittanut erno »
jiibzter

Poissa Poissa


Vastaus #5729 : 18.03.2023 klo 19:41:53

Hyvää keskustelua menossa. Seuraa avautuminen:

Samaa mieltä siitä että liian aikaisin keskitytään syöttämiseen ja yritetään saada lapset pelaamaan kuin aikuiset vaikka pelaajat eivät osaa:

Suunnanmuutoksia (vastustajan liikuttaminen + taito ohittaa)
Käännöksiä (tekninen+ymmärrys koska kääntyä mihinkin, missä puolustaja on)
Käyttää ulompaa jalkaa kuljettaessa (useimmilla todella heikko vasen jalka jota ei käytä ollenkaan)
Kosketuspituudet huonoja (liian pitkät kun vastustaja lähellä ja liian lyhyet kun tilaa)
Eivät saa ensimmäistä kosketusta liikkeeseen (ohittava kosketus tyhjään tilaan, pallo pysäytetään mielummin ja mietitään sitten mitä tehdä)
Eivät käytä vartaloa ja käsiä kun puolustavat tai suojaavat palloa
Eivät osaa hidastaa puolustaessa 1v1 tilanteissa
Eivät prässää täysillä vaan vetävät matalaa blokkia alle kymmenvuotiaana
Eivät säilytä etäisyyttä pallolliseen (jotta jää tilaa kuljettaa, ei sen takia että pallollista kehotetaan syöttämään)

Tähän päälle vielä kaikki puutteelliset liikunnalliset taidot. Seistään sen sijaan neliössä vetämässä rondoa ja kehutaan pelaajia kun saadaan pidettyä pallonhallinta.

Suurin syy varmaan puutteelliset valmennuslinjat ja osaamattomat valmentajat ja valmennuspäälliköt. Tähän päälle vielä se että pelaajat päästetään liian helpolla harjoituksissa ja peleissä eikä aina vaadita heitä tekemään parhaansa. Muita asioita voidaan miettiä kun nämä perusasiat ovat kunnossa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5730 : 18.03.2023 klo 21:18:50

Joo, mutta todellisuus on siis se että oikeasti yksikään asiansa osaava pro-ekkono ukkeli ei myöskään suosittele 100% ekkono -koulutusmenetelmää eikä teetä sitä omille lapsilleen. Ymmärtävät sangen hyvin, että esimerkiksi koordinaation, liiketaidon, nopeuden jne opettaminen pelkästään pelillisillä (ja vielä sellaisilla mitkä lähtökohtaisesti tähtää pelin ymmärtämisen parantamisen) harjoitteilla ei toimi. Muutamat organisaatiot vaan ampui tuossa yli, mikä lienee juttu mikä tapahtuu aina kun jotain uutta ja hienoa otetaan käyttöön. Ja olen tästä siis jutellut ihan noiden aihetta suomessa kouluttavien lurkkien kanssa. HJK:n ja KäPan (esim.) treeniohjelmista 5-9 vuotiailla alle 10% pohjaa suoraan ekkono-manuaaliin.

En näin missään tainnut väittää tai ehdottaakkaan? Tiedän varsin hyvin tilanteen ja taustan metodologialle.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5731 : 18.03.2023 klo 21:51:04

Hyvää keskustelua menossa. Seuraa avautuminen:

Samaa mieltä siitä että liian aikaisin keskitytään syöttämiseen ja yritetään saada lapset pelaamaan kuin aikuiset vaikka pelaajat eivät osaa:

Suunnanmuutoksia (vastustajan liikuttaminen + taito ohittaa)
Käännöksiä (tekninen+ymmärrys koska kääntyä mihinkin, missä puolustaja on)
Käyttää ulompaa jalkaa kuljettaessa (useimmilla todella heikko vasen jalka jota ei käytä ollenkaan)
Kosketuspituudet huonoja (liian pitkät kun vastustaja lähellä ja liian lyhyet kun tilaa)
Eivät saa ensimmäistä kosketusta liikkeeseen (ohittava kosketus tyhjään tilaan, pallo pysäytetään mielummin ja mietitään sitten mitä tehdä)
Eivät käytä vartaloa ja käsiä kun puolustavat tai suojaavat palloa
Eivät osaa hidastaa puolustaessa 1v1 tilanteissa
Eivät prässää täysillä vaan vetävät matalaa blokkia alle kymmenvuotiaana
Eivät säilytä etäisyyttä pallolliseen (jotta jää tilaa kuljettaa, ei sen takia että pallollista kehotetaan syöttämään)

Tähän päälle vielä kaikki puutteelliset liikunnalliset taidot. Seistään sen sijaan neliössä vetämässä rondoa ja kehutaan pelaajia kun saadaan pidettyä pallonhallinta.

Suurin syy varmaan puutteelliset valmennuslinjat ja osaamattomat valmentajat ja valmennuspäälliköt. Tähän päälle vielä se että pelaajat päästetään liian helpolla harjoituksissa ja peleissä eikä aina vaadita heitä tekemään parhaansa. Muita asioita voidaan miettiä kun nämä perusasiat ovat kunnossa.

Edistääkö tällaiset olkinuket jotain keskustelua vai onko ainoana tarkoituksena vakuuttaa itsensä ja muut omien ennakkokäsitystensä oikeudesta? Ihan lähtien siitä, että jos 5v5-pelissä onnistuu neliössä syöttelemään rondoa, niin tasoero joukkueiden välillä on todella suuri ja silloin oletettavasti paremmassa joukkueessa on tehty jotain hyvin.

Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi 1v1-pelaamista ja syöttämistä ei voisi molempia opettaa. ja miksi ne halutaan asettaa vastakkaisiksi. 2v1-tilanne on 1v1:n kanssa yhtä lailla perustilanne, jonka ratkaisemista harjoitellaan. 9-vuotias, joka ei kykene havainnoimaan ja syöttämään paremmassa asemassa olevalle, on todella suurissa ongelmissa, jos tavoitteena on päästä hyvään taso 1 -jengiin 8v8-pelin alkaessa. Toisin kääntäen, missään hyvässä seurassa 5v5-vaiheesta ei päästetä läpi lahjakkaita pelaajia, jotka eivät kykene tunnistamaan, milloin kannattaa syöttää.

Jos nämä lainaamani kaltaiset jutut on kirjoitettu sellaista valmennustapaa vastaan, jossa valmentaja huutaa pelaajille "syötä syötä", niin ei sellaista enää ole hyvissä seuroissa. Olette jääneet jankkaamaan asiaa, joka ei ketään oikeaa valmentajaa enää kiinnosta.

Edit. Ja miten ekaa tatsia kehitetään ilman, että pelissä tapahtuu syöttöjä? Ja miksi ihmeessä tuo kaikki pitäisi osata ennen kuin pelaajia aletaan opettamaan syöttämään? Käykää huviksenne katsomassa 9-vuotiaiden taso 1:n pelejä. Osaavat haastaa ja osaavat luoda ylivoimia syöttämällä.
« Viimeksi muokattu: 18.03.2023 klo 21:55:33 kirjoittanut Fillarikommari »
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5732 : 19.03.2023 klo 09:44:31

Toisin kääntäen, missään hyvässä seurassa 5v5-vaiheesta ei päästetä läpi lahjakkaita pelaajia, jotka eivät kykene tunnistamaan, milloin kannattaa syöttää.

Tästä vahvasti eri miltä, koska esim. Klubin kaupunginosajoukkueiden ykkösryhmistä ja KäPasta mene sellaisia pelaajia 5v5 putkesta läpi jotka eivät kykene tunnistamaan milloin kannattaa syöttää. Ja saa mennäkin, koska pelaajat ovat hyvin nuoria kun 5v5 loppuu (esim. oma tyttäreni lukeutuu tähän porukkaan. ekat 2kk pelaa 8v8 8-vuotiaana). Kyllä tuossa vaiheessa saa peli olla vielä hyvinkin minäkeskeistä ja se joukkuepeli alkaa hiljalleen tulemaan 8v8:ssä. Toki voi olla että noi ei ole hyviä seuroja sun laskennassa.
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #5733 : 19.03.2023 klo 10:58:26

Oon vähän sitä mieltä, että jos 5v5 iässä on käytetty aikaa siihen, että selostetaan muksuille jonkun ylivoiman käsitettä ja kuinka sellaisen havaitsee kentällä, niin on käytetty aikaa vääriin asioihin.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5734 : 19.03.2023 klo 10:58:53

Tästä vahvasti eri miltä, koska esim. Klubin kaupunginosajoukkueiden ykkösryhmistä ja KäPasta mene sellaisia pelaajia 5v5 putkesta läpi jotka eivät kykene tunnistamaan milloin kannattaa syöttää. Ja saa mennäkin, koska pelaajat ovat hyvin nuoria kun 5v5 loppuu (esim. oma tyttäreni lukeutuu tähän porukkaan. ekat 2kk pelaa 8v8 8-vuotiaana). Kyllä tuossa vaiheessa saa peli olla vielä hyvinkin minäkeskeistä ja se joukkuepeli alkaa hiljalleen tulemaan 8v8:ssä. Toki voi olla että noi ei ole hyviä seuroja sun laskennassa.

Tarkennuksena, että tarkoitin poikajalkapalloa. Pitäisi eksplikoida nämä enkä suhtaudu alentuvasti naisjalkapalloon. Pelaamisen taso on kuitenkin konkreettisesti erilainen. Poikafutiksessa 8v8-peliin mennessä opetetaan syöttämään ja tunnistamaan, milloin syöttö on parempi vaihtoehto. Käytännössä opitaan tunnistamaan ylivoimatilanne ja hyödyntämään se.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5735 : 19.03.2023 klo 15:49:15

Ei tuo pidä paikkaansa myöskään poikajalkapallon puolella. Esimerkiksi KäPan valmennuslinjauksessa ylivoimatilanteen opettaminen alkaa U10 ikävaiheessa, mikä on suhteellisen hyvä vaihe tuon läpikäyntiin. Jos teillä oikeesti käytetään U9 ikävaiheessa tai sitä ennen niin paljon aika ylivoiman käsitteeseen et kaikki oppii sen, niin teette asioita hyvin pahasti väärin.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5736 : 19.03.2023 klo 18:28:49

Ei tässä mistään ylivoiman käsitteesta ole puhuttu (vaikka sitäkin opetetaan, eivät lapset tyhmiä ole), vaan ylivoimatilanteiden harjoittelemisesta. Nyt kun tuli KäPa puheeksi, niin siellä valmennuslinjauksen mukaan syöttö vai kuljetus -aihetta aletaan harjoitella 8-vuotiaana. Käy huviksesi katsomassa 9-vuotiaiden tason 1 pelejä. Parhaiden joukkueiden pelitapa on hyvin jäsentynyttä. Ei tarkoita ohittamisen ja haastamisen puuttumista, vaan pallottomien liikkeitä pelattavaksi, pallollisen havainnointia ja päätöksentekoa syötön ja ohittamisen välillä. Ihan puhtaaseen 1v1-haastamiseen perustuvaan pelitapaan ei noissa juuri törmää.
« Viimeksi muokattu: 19.03.2023 klo 18:32:27 kirjoittanut Fillarikommari »
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5737 : 19.03.2023 klo 21:22:37

Toistasataa tuollaista nähtynä tänä vuonna
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5738 : 20.03.2023 klo 09:00:17

Näistä varmaan sitten jaottelisin meidän ongelmat näin:

- Ensimmäistä toimintoa tehdään hyvin lapsivaiheessa, mutta se lopetetaan liian ajoissa
- Toista toimintoa ei tehdä ollenkaan vaan ollaan vain ensimmäisessä tai kolmannessa eli harjoitellaan teknistä asiaa kyllä, mutta ei osata saada siitä pelinomaista tai sitten vain teknisiä toistoja ei tule riittävästi
- Tehdään teknisiä toistoja, mutta ne tehdään vuodesta toiseen samanlaisina ilman että vaatimustaso tai haaste kasvaa
- Äärimmäisissä tapauksissa ei tehdä teknisiä juuri ollenkaan harjoituksissa

Nämä kolme ensimmäistä varmaan ne yleisimmät ongelmat.

Ok, vaatimustason vajavaisuuden minä ymmärrän ongelmaksi, mutta en ehkä tuota toista toimintoa (harjoitellaan teknistä asiaa, mutta tuodaan siihen jonkinlainen aistiärsyke). Olen jotenkin ajatellut, että suomalaiset valmentajat kyllä pystyvät varioimaan noita tekniikkaharjoitteita niin, että ne eivät ole mitään puhdasta tekniikkasuoritusta. En siis ihan vieläkään osta ajatusta siitä, että meillä tehtäisiin asioita fundamentaalisesti eri tavoin kuin muualla valmennuksen teknisellä puolella, mutta vaatimustaso meiltä kyllä puuttuu.

Samaa mieltä siitä että liian aikaisin keskitytään syöttämiseen ja yritetään saada lapset pelaamaan kuin aikuiset vaikka pelaajat eivät osaa:

Suunnanmuutoksia (vastustajan liikuttaminen + taito ohittaa)
Käännöksiä (tekninen+ymmärrys koska kääntyä mihinkin, missä puolustaja on)
Käyttää ulompaa jalkaa kuljettaessa (useimmilla todella heikko vasen jalka jota ei käytä ollenkaan)
Kosketuspituudet huonoja (liian pitkät kun vastustaja lähellä ja liian lyhyet kun tilaa)
Eivät saa ensimmäistä kosketusta liikkeeseen (ohittava kosketus tyhjään tilaan, pallo pysäytetään mielummin ja mietitään sitten mitä tehdä)
Eivät käytä vartaloa ja käsiä kun puolustavat tai suojaavat palloa
Eivät osaa hidastaa puolustaessa 1v1 tilanteissa
Eivät prässää täysillä vaan vetävät matalaa blokkia alle kymmenvuotiaana
Eivät säilytä etäisyyttä pallolliseen (jotta jää tilaa kuljettaa, ei sen takia että pallollista kehotetaan syöttämään)

Tähän päälle vielä kaikki puutteelliset liikunnalliset taidot. Seistään sen sijaan neliössä vetämässä rondoa ja kehutaan pelaajia kun saadaan pidettyä pallonhallinta.

Jos kaikki nuo asiat pitää olla kunnossa ennen kuin voidaan opettaa pelaamaan jalkapalloa syöttelypelinä, niin mennään aika syvälle ja voidaan tavallaan unohtaa koko jalkapallo harrastustasolla. Vaikka ymmärrän jollain tasolla, mitä tarkoitat ja olen samaa mieltä siitä, että liian varhain liikaa pakotettu pallonsiirtely ainoana taktisena keinona surkastuttaa monia 1v1 pelaamiseen liittyviä luonnollisia avuja, niin emme me voi minusta lähteä siitä, että kaikkien peruspalikoiden on oltava valmiit ennen kuin siirrytään eteenpäin. Ehkä jossain sellaisessa maailmassa, missä meillä on 20h viikossa aikaa opettaa lapsia ja he ovat motivoituneita toteuttamaan kilpatelinevoimistelumaailman kulttuuria, voidaan sellaiseen päästä.

Lainaus
Suurin syy varmaan puutteelliset valmennuslinjat ja osaamattomat valmentajat ja valmennuspäälliköt. Tähän päälle vielä se että pelaajat päästetään liian helpolla harjoituksissa ja peleissä eikä aina vaadita heitä tekemään parhaansa. Muita asioita voidaan miettiä kun nämä perusasiat ovat kunnossa.

Luulen, että kaikkialla läntisessä Euroopassa asioita opetetaan paralleelien kehityspolkujen kautta niin, että jalkapallon eri vaiheita tuodaan pikku hiljaa ikävaiheeseen sopivina annoksina ja teknisiä asioita kehitetään yhä vaikka on jo kerrottu myös syöttämisen ideasta.

Oon vähän sitä mieltä, että jos 5v5 iässä on käytetty aikaa siihen, että selostetaan muksuille jonkun ylivoiman käsitettä ja kuinka sellaisen havaitsee kentällä, niin on käytetty aikaa vääriin asioihin.

Tästä olen vähän eri mieltä. Minusta esim. Horst Weinin 3v3 neljän maalin pelinä on melkein puhtaasti ylivoiman käsitteen opettamista hyvin pienille lapsille ja pidän sitä yhä vallan hyvänä jalkapallon opetuspelinä myös 5v5 ikäisille. Jos tarkoitat jotain sellaista, että käyttäisinkö paljon kenttäaikaa sen asian hieromiseen niin, että lapset ovat paikallaan ja kuuntelevat, niin en välttämättä. Toki pitääkseni temmon korkealla antaisin lapsille taukoja ja taukojen aikana varmaan kyselisin ja saattaisin yrittää sokraattisella metodilla jotain opettaakin. Jotkin lapset kyllä ymmärtävät jo hyvin nuorena ylivoiman käsitteen, olen huomannut.

Ei tuo pidä paikkaansa myöskään poikajalkapallon puolella. Esimerkiksi KäPan valmennuslinjauksessa ylivoimatilanteen opettaminen alkaa U10 ikävaiheessa, mikä on suhteellisen hyvä vaihe tuon läpikäyntiin. Jos teillä oikeesti käytetään U9 ikävaiheessa tai sitä ennen niin paljon aika ylivoiman käsitteeseen et kaikki oppii sen, niin teette asioita hyvin pahasti väärin.

Onko tämä 2019 versio jo vanhentunut?

https://kapylanpallo.fi/site/assets/files/1048/valmennuslinja_kapa_2019.pdf

Siinä painopiste syöttämisen vai kuljetuksen kohdalla alkaa U8 iässä, jos luen tuota oikein. Se on vähän eri asia kuin ylivoimatilanteen opettaminen toki, mutta siitähän me kuitenkin puhuttiin? Minusta 8v on ihan hyvä kohta sen asian opettelun aloittaiseen. Jos tätä ei millään tavoin opeteta 10v ennen, niin silloin kyllä jää täysin jalkoihin 8v8 peleissä poikien puolella, olen samaa mieltä siitä.

Toisaalta, jos joukkue opettelee liikaa 5v5 iässä syöttöpeliä ja 8v8 iässä perustaa pelkästään siihen pelinsä, niin on se omiaan surkastuttamaan pelaajien luonnollista pelitaitoa. Luulen, että tästä meillä ei kellään ole minkäänlaista erimielisyyttä.

Toistasataa tuollaista nähtynä tänä vuonna

Jos on toistasataa poikien U9 peliä nähtynä, niin mikä on huomiosi? Ovatko ne jotenkin erilaiset kuin Fillarikommarin?
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5739 : 20.03.2023 klo 09:20:27

Fillarikommarin maalitolpat siirtyi kesken keskustelua, mutta originaali Fillarikommarin argumentti johon vastasin oli siis se että 5v5 "putkesta" ei tule hyvissä organisaatioissa sellaisia pelaajia läpi jotka on "huonoja joukkuepelaajia". Tuo argumentti on paskapuhetta. Kaikista Suomen 5v5 putkista tulee akatemioihin saakka läpi sellaisia pelaajia jotka näin pari esimerkkiä mainitakseni on joko
1. fyysisesti erityislaatuisia suhteessa ikäryhmään
2. joiden peli perustuu 2-3 harhautukseen 1-3 käännökseen ja siihen että pystyvät vetämään 25 metristä ylänurkkia. Ympäristöön eivät näe persettäkään, mutta maalit ratkaisee

Esimerkkejä voisi ottaa muitakin. Tämä viesti ei sisällä oletusta siitä että noiden ryhmien mukaanotto u9 loppuvaiheessa akatemiatoimintaan olisi väärin. Ei myöskään että se olisi oikein.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5740 : 20.03.2023 klo 09:37:28

Fillarikommarin maalitolpat siirtyi kesken keskustelua, mutta originaali Fillarikommarin argumentti johon vastasin oli siis se että 5v5 "putkesta" ei tule hyvissä organisaatioissa sellaisia pelaajia läpi jotka on "huonoja joukkuepelaajia". Tuo argumentti on paskapuhetta. Kaikista Suomen 5v5 putkista tulee akatemioihin saakka läpi sellaisia pelaajia jotka näin pari esimerkkiä mainitakseni on joko
1. fyysisesti erityislaatuisia suhteessa ikäryhmään
2. joiden peli perustuu 2-3 harhautukseen 1-3 käännökseen ja siihen että pystyvät vetämään 25 metristä ylänurkkia. Ympäristöön eivät näe persettäkään, mutta maalit ratkaisee

Esimerkkejä voisi ottaa muitakin. Tämä viesti ei sisällä oletusta siitä että noiden ryhmien mukaanotto u9 loppuvaiheessa akatemiatoimintaan olisi väärin. Ei myöskään että se olisi oikein.

Olen samaa mieltä, totta kai tulee huonoja joukkuepelaajia ja myös sellaisia kuvaamiasi pelaajia, joilla on puutteita havainnoinnissa, mutta fysiikka yms. on kovalla tasolla. Ei kai tämä kuitenkaan pääkaupunkiseudun kovimmissa kilpajoukkueissa ole kuitenkaan mikään sääntö? Luulisi, että siellä on enemmän varaa valita pelaajia, joilla on fysiikan lisäksi muita avuja.

Joskus myös pelaajien arvostelussa toisilla ihmisillä on korkeampi kriteeristö, teini-ikäisten valmentaja saattaa katsoa U8 pelaajien olevan täysin kädettömiä yhteispeliin, koska näkemykset siitä ovat hyvin erilaiset kuin sillä joka on pyörinyt pelkästään 5v5 ikäisten kanssa ja tämä katsoo kaikkien korkeammalla tasolla pystyvän ikätasolleen havaitsemaan hyvin peliä.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5741 : 20.03.2023 klo 10:06:21

No jos katsotaan näitä PK-seudun vaikkapa mainitun U9 -ikäluokan jengejä (eli 2014), niin Hongan ykkönen näyttää omiin silmiin verrattaen tasapainoislta, eli ovat saanet kasattua siihen suunnilleen 7 pelaajaa jotka on yksilötaidoltaan loistavia ja monipuolisia, mutta mukana on myös jonkinlainen kyvykkyys joukkuepeliin. Toisessa laidassa sit taas VJS:n ykkönen puolestaan näytti siltä, että nippu on hyvin epätasapainoinen ja jokseenkin kaikki pelaajat oli mukana 1-2 poikkeusominaisuudella, joista vähän yli puolilla se oli fysiikan ja potkutekniikan puolella. Kykenivät liikkumaan kovaa, taklaamaan kovaa ja vetämään kaukaa, mut muuten eivät tarjonneet ihmiskunnalle oikastaan yhtikäs mitään. Muut on sitten jossain tossa välimaastossa.

Hongan suhteen sitten pakko mainita tähän ikäluokkaan liittyen, että taisi kaikki kentällä olleet pelaajat olla jonkun jalkapalloa tai urheilua työkseen tekevän ihmisen jälkikasvua.
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5742 : 20.03.2023 klo 11:18:09

Hongan 2014-ikäluokka on poikkeuksellinen. Se on tänä talvena pärjännyt P2013-eliittisarjassa, jossa toki siinäkin on vaihtelevan tasoisia joukkueita. Ja ko. joukkueen peli ei todellakaan perustu jatkuvaan 1v1-haastamiseen. Voi vaikkapa käydä itse toteamassa niiden youtube-kanavalta löytyvistä peleistä. Hongan toiminta ylipäätään on hyvä esimerkki siitä, että pelin ymmärtämistä (syötön ja kuljettamisen väliltä valitsemisesta aloittaen) aletaan harjoitella 8-vuotiaana. Siellä harjoitellaan järjestelmällistä pelinavaamista 8-vuotiaista lähtien. KäPalla on hyvinkin mekaaninen tapa pelata 5v5-peliä. Gnistanissa valmentaja antaa äänellä merkin pallottomille, milloin liike tehdään, kun puolustajalla tai maalivahdilla on pallo. Klubilla on vapaampi pelitapa, mutta ei niilläkään mitään jatkuvaa 1v1-haastamista näe. Nämä nyt esimerkkinä.

Aika on ajanut ohi siitä, että 5v5-peli olisi pelkkää 1v1-ohittamista ja yhteispeliä alettaisiin harjoitella vasta 8v8-vaiheessa. Havainnointia, syöttämistä, ylivoimien hyödyntämistä ja järjestäytynyttä pelinavaamista aletaan jurnuttaa yleisesti ottaen 8-vuotiaista lähtien. Suurimmalla osalla taso 1 -joukkueiden 8v8-peli on alusta lähtien melko järjestäytynyttä. Tämä kaikki ei tarkoita 1v1-haastamisen unohtamista. Se on osa järjestäytynyttä pelaamista, että ymmärretään, missä kohtaa kenttää ja millaisessa tilanteessa on järkevää haastaa. Sitäkin tehdään tietysti paljon.
Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #5743 : 20.03.2023 klo 12:20:07

Aika on ajanut ohi siitä, että 5v5-peli olisi pelkkää 1v1-ohittamista ja yhteispeliä alettaisiin harjoitella vasta 8v8-vaiheessa. Havainnointia, syöttämistä, ylivoimien hyödyntämistä ja järjestäytynyttä pelinavaamista aletaan jurnuttaa yleisesti ottaen 8-vuotiaista lähtien. Suurimmalla osalla taso 1 -joukkueiden 8v8-peli on alusta lähtien melko järjestäytynyttä. Tämä kaikki ei tarkoita 1v1-haastamisen unohtamista. Se on osa järjestäytynyttä pelaamista, että ymmärretään, missä kohtaa kenttää ja millaisessa tilanteessa on järkevää haastaa. Sitäkin tehdään tietysti paljon.

Niin, ehkä kysymys on siitä, että onko tällainen järkevää. Pitäisikö nuorempana lasten saada hermostoonsa pitkälti vain kamppailuun liittyviä ärsykkeitä, jos niitä ei ole vanhempana enää saatavissa. Jos me ohitamme täysin sen vaiheen, missä niitä on mahdollista saada, niin voiko pelaajasta tulla koskaan niin hyvää kuin potentiaali antaisi myöden? Saako hän pelattua riittävästi harjoitusten ulkopuolella luontaista jalkapalloa, missä nämä kehittyvät riittävästi?

Toisaalta olen myös sitä mieltä, että keinotekoiset ja liian tiukat rajat näissä eivät palvele lapsia. Pidän mahdollisena sitä, että poikkeusyksilöistä koottu joukkue tai yksittäinen pelaaja voi olla täysin valmis jo korkeammalle tasolle eikä heitä palvele se, että pakotamme kaikki lapset aina samalla muotilla harjoittelemaan ja pelaamaan.

Yleisesti ottaen tässä on minusta aina myös se ongelma, että jos me rohkaisemme tiettyjä pelaajia aina vain puskemaan U8 lävitse koko vastustajan kaluston, tällä on myös siihen kohtuulliset taidot, itsekäs mentaliteetti ja laukaus maaleja tuottava, niin meillä saattaa olla käsissämme joukkueen kehittymisen kannalta hankala tilanne. Joukkueen pelaajat näkevät, että heillä on pelaaja X, joka tekee paljon maaleja ja X itse havaitsee asian myös. Pelistä tulee helposti pelaajan X kehittymistapahtuma tämän ollessa se taho, jonka puskemisen onnistuminen ratkaisee asian, mutta kehittyvätkö muut pelaajat tällä metodilla?

Sen vuoksi en itse lähtisi yhdellä viestillä liikkeelle. Se pelaaja, jonka ongelmanratkaisukeinot jalkapallossa on syöttää hyvälle pelaajalle ja saada pallo siten pois jaloista, tarvitsee rohkaisua kuljettamiseen ja haastamiseen. Se pelaaja, joka jo osaa melko hyvin tämän asian, tarvitsee välillä rohkaisua pallon jakamiseen muille paremmassa asemassa oleville.

Vaikka U8 vaiheessa voi saada parempia voittokokemuksia lapsille pelaamalla järkevästi, niin kehittymisen kannalta rohkea pallon perässä juokseminen ja osittainen puskeminen voi olla parempi vaihtoehto. Kunhan joukkue kestää henkisesti ne tappiot, mitä raivoprässi ja puskeminen aiheuttaa väistämättä niiden joukkueiden kohdalla, jotka pelaavat järkevämmin.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #5744 : 20.03.2023 klo 12:54:44

Minä en missään kohtaa väittänyt että noiden pelitapa perustuisi pelkästään 1v1:n, enkä tiedä mihin argumenttiin siinä vastaat.

No jos me katsotaan treenaamisen kautta, niin toi Hongan 2014 on jengi jonka pelaajat on instagrams -materiaalien perustella jokaisen suomalaisen yksilövalmentajan jokaisella tunnilla ja leirillä. Sen lisäks siis että faijat on joko nykyisiä tai entisiä ammattilaisia. Sen osalta seurakasvatuksen osuus tossa on aika maltillinen ja osa noista pojista on itseasiassa ollut hongassa aika vähän aikaa kun aloittelivat futiksen muualla. Viimeiset tohon nippuun mukaan tulleet tuli siihen 2-3kk sitten.

Jos taas katsotaan tota KäPan 2014 porukkaa, niin esim. Boden ja Abdin pelaajakasvatusmetodit ei mee tässä iässä ihan hirveän syvälle pelillisen taktiikan maailman. Se mihin nuo pyrkii on yksilötaitotason kasvattaminen niin korkeaksi, että pelaajan suorittama havainnointi muuttuu helpoksi. Ja Bodehan siis vetää noille pelkästään 1v1:tä eri kulmista. Nuo on hyviä treenejä ja suosittelen niitä kaikille.
« Viimeksi muokattu: 20.03.2023 klo 12:57:31 kirjoittanut erno »
Fillarikommari

Poissa Poissa


Vastaus #5745 : 20.03.2023 klo 13:13:09

Kyllä tuossa vaiheessa saa peli olla vielä hyvinkin minäkeskeistä ja se joukkuepeli alkaa hiljalleen tulemaan 8v8:ssä.

Se oli tässä. Kummallista jankkaamista, mutta on tässä taustalla ihan oikea asiakin.



Sen vuoksi en itse lähtisi yhdellä viestillä liikkeelle. Se pelaaja, jonka ongelmanratkaisukeinot jalkapallossa on syöttää hyvälle pelaajalle ja saada pallo siten pois jaloista, tarvitsee rohkaisua kuljettamiseen ja haastamiseen. Se pelaaja, joka jo osaa melko hyvin tämän asian, tarvitsee välillä rohkaisua pallon jakamiseen muille paremmassa asemassa oleville.

Vaikka U8 vaiheessa voi saada parempia voittokokemuksia lapsille pelaamalla järkevästi, niin kehittymisen kannalta rohkea pallon perässä juokseminen ja osittainen puskeminen voi olla parempi vaihtoehto. Kunhan joukkue kestää henkisesti ne tappiot, mitä raivoprässi ja puskeminen aiheuttaa väistämättä niiden joukkueiden kohdalla, jotka pelaavat järkevämmin.

Juuri niin, että yhdellä idealla ei voi edetä. Espanjalainen rondojen kautta harjoiteltava pallonhallintapeli ei tänne sovellu, koska suomalaiset pelaajat eivät ole siihen tarpeeksi taitavia. Lisäksi espanjalainen jalkapallokoulu tuottaa liian vähän hyviä 1v1-pelaajia. Toisaalta pelkkä 1v1-puskeminen 5v5-vaiheen loppuun asti ei ole hyvä idea. Pallollisen havainnointi, pallollisen päätöksenteko, pallottoman liike, pallottoman peliasento ja ensimmäinen kosketus ovat kaikki asioita, jotka tulee kehitetyksi vasta, kun peliin tulee syöttöjä. 8v8 on liian myöhäinen vaihe alkaa opettelemaan niitä. Sitten on jo pudottu kelkasta sekä joukkueena että yksilöinä. On omakohtaista kokemusta (kun joukkueeseen on tullut toisen seuran pelaajia) siitä, kuinka paljon 9-vuotiaat voi olla jäljessä noissa äsken mainituissa asioissa, jos niitä ei ole lainkaan opetettu. Tällaiset junnut ovat suurissa ongelmissa 8v8:n alkaessa, vaikka olisivat kuinka taitavia ja fyysisesti lahjakkaita. Eroa on todella vaikea kuroa kiinni. Ei ole myöskään henkisen puolen kannalta lainkaan ongelmatonta, että 5v5-pelissä katse varpaissa eteenpäin puskeneet (ja siinä onnistuneet) heitetään yhtäkkiä 8v8-peliin, jossa oikein mikään ei enää onnistu. Vaikka pääsisi yhdestä, kahdesta tai kolmestakin ohi, niin lähes aina tulee seuraava, josta ei pääsekään.
« Viimeksi muokattu: 20.03.2023 klo 13:16:24 kirjoittanut Fillarikommari »
pilkku seiska

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Just leave me alone - I know what i´m doing


Vastaus #5746 : 21.03.2023 klo 22:43:00

Hieno ja kattava artikkeli Oliver Antmanista:

https://www.veikkaus.fi/fi/x/huuhkajat-oliver-antman

Tämä artikkeli herätti useita kysymyksiä, joita täälläkin on pohdittu. 

Antman sanoo luulleen olleensa hidas pelaaja, mutta Tanskassa lyhyen aikaa vieneiden oikeanlaisten fysiikkatreenien jälkeen hän huomasikin olevan nopea. Sanoo olleensa joukkueen hitain, kun tuli Tanskaan ja joukkuuensa nopein sieltä lähdettyä. Täälläkin on muistaakseni jossain vaiheessa käsitelty tätä luonnollista nopeutta, mutta tässä tapauksessa pelaajan nopeutta ei Suomessa huomattu lainkaan.

Toinen silmäänpistävä asia on tämä "vanhanaikaisen taitojalkapallon kuolema." Onkohan niin, että taitavat pelaajat, kuten Lod ja Kamara, ovat kärsineet tästä taktisesta kehityksestä ja heidän tilalleen on alettu ottaa huonompia, mutta taktisesti kypsempiä pelaajia, jotka noudattavat valmentajan tahtoa suorastaan orjallisesti? Miten tämä kaikki vaikuttaa suomalaiseen junnufutikseen ja sen kehityssuuntiin?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5747 : 22.03.2023 klo 10:27:49

Hieno ja kattava artikkeli Oliver Antmanista:

https://www.veikkaus.fi/fi/x/huuhkajat-oliver-antman

Tämä artikkeli herätti useita kysymyksiä, joita täälläkin on pohdittu.  

Antman sanoo luulleen olleensa hidas pelaaja, mutta Tanskassa lyhyen aikaa vieneiden oikeanlaisten fysiikkatreenien jälkeen hän huomasikin olevan nopea. Sanoo olleensa joukkueen hitain, kun tuli Tanskaan ja joukkuuensa nopein sieltä lähdettyä. Täälläkin on muistaakseni jossain vaiheessa käsitelty tätä luonnollista nopeutta, mutta tässä tapauksessa pelaajan nopeutta ei Suomessa huomattu lainkaan.

Toinen silmäänpistävä asia on tämä "vanhanaikaisen taitojalkapallon kuolema." Onkohan niin, että taitavat pelaajat, kuten Lod ja Kamara, ovat kärsineet tästä taktisesta kehityksestä ja heidän tilalleen on alettu ottaa huonompia, mutta taktisesti kypsempiä pelaajia, jotka noudattavat valmentajan tahtoa suorastaan orjallisesti? Miten tämä kaikki vaikuttaa suomalaiseen junnufutikseen ja sen kehityssuuntiin?

Lodin ja Kamaran kohdalla ei voida puhua tuosta syystä. Kyllä ongelma on siinä, että Lodilla ja Kamaralla on isoja puutteita. Kamaran kohdalla ei puhuta monesta puutteesta, mutta niiden ollessa huipputasolla liian isot, niin sen takia ei riitä isompiin sarjoihin/joukkueisiin. Lodin kohdalla taas puutteita on vielä enemmän ja ne ovat vielä selvempiä.

Se miten nämä esimerkit sitten vaikuttavat junnufudikseen on hyvä kysymys. Kamaran ei oikeastaan voi merkittävästi vaikuttaa, kun miettii että on lähtenyt niin nuorena Suomesta ja on toisen maan "tuote". Lodin kohdalla taas mielestäni olisi hyvä huomioida se, että pelaajat on päässyt omilla vahvuuksillaan noin pitkälle eli on tärkeää jo juniorivaiheessa vahvistaa vahvuuksia, mutta taas pitäisi pystyä myös kehittämään heikkouksia riittävälle tasolle jopa kv-mittaristossa, jos tahdotaan että pelaajat pääsevät eteenpäin huippusarjoihin. Suomessa jopa Veikkausliigaan pääsee paljon pelaajia joilla on todella isoja puutteita ja tämä on varmasti ongelma suhteessa kv-kenttiin.

Niin ja mitä tulee nopeuteen, niin artikelissa myös mainitaan ettei Oliver ollut Suomessa edes harjoitellut juuri nopeutta. Vaikea tuon on kehittyä, jos et harjoittele. Hyvä esimerkki myös siitä. Jos harjoittelet jotain asiaa ja oikein, niin se voi kehittyäkkin. Tämän takia olisi tärkeä saada pelaajat harjoittelemaan asioita missä myös kokevat etteivät ole niin hyviä. Sitten kun se alkaa sujua he huomaavat kehityksen tuoman tuloksen ja sitä kautta saavat merkitystä harjoittelulle kehityksen lisäämiseksi.
« Viimeksi muokattu: 22.03.2023 klo 10:31:05 kirjoittanut Jortsukka »
Valonheitin

Poissa Poissa


Vastaus #5748 : 22.03.2023 klo 12:47:02

Haastattelusta voidaan taas vetää johtopäätökset, että omatoimiseen harjoitteluun satsaavat pelaajat yleensä pärjäävät parhaiten.


Antmanin kohdalla vain itse koen hieman ärsyttävänä, että pian saamme sosiaalisessa mediassa lukea, kuinka Neurotanoke-oppilas on päässyt huipulle ja pitkän ja rönsyilevän kirjoituksen jälkeen todetaan kaikkien muiden olevan väärässä. Metodissa ei varmasti ole mitään vikaa, mutta Antmanin tapainen yksilö pääsisi varmasti ammattilaiseksi ilmankin tanokeakin. Toki business on businesta ja mainosaika pitää käyttää tehokkaasti hyväksi.

Eikä tämä tietenkään ole pelaajan vika. 
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5749 : 22.03.2023 klo 12:59:17

Haastattelusta voidaan taas vetää johtopäätökset, että omatoimiseen harjoitteluun satsaavat pelaajat yleensä pärjäävät parhaiten.


Antmanin kohdalla vain itse koen hieman ärsyttävänä, että pian saamme sosiaalisessa mediassa lukea, kuinka Neurotanoke-oppilas on päässyt huipulle ja pitkän ja rönsyilevän kirjoituksen jälkeen todetaan kaikkien muiden olevan väärässä. Metodissa ei varmasti ole mitään vikaa, mutta Antmanin tapainen yksilö pääsisi varmasti ammattilaiseksi ilmankin tanokeakin. Toki business on businesta ja mainosaika pitää käyttää tehokkaasti hyväksi.

Eikä tämä tietenkään ole pelaajan vika. 


Sanasta sanaan sama. Vielä jos joku näiden kaikkien kirjoitusten jälkeen jaksaa puhua "ehtii sitä myöhemminkin harjoitella", niin voin jo pahoin.

 
Sivuja: 1 ... 229 [230] 231
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa