Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[joosar]

Nyt on oltu *coutsina* pikkupoikien peleissä ja ihmetystä/kummastusta herättää tämä kuinka ns.oikeissa peleissä pitäis pelata??
Esim.tämä kohta jos maalivahti saa pallon käsiinsä/maalipotku niin pitäisikö se olla säännöissä että vastapuolen joukkue vetäytyis omalle puolelle että saatais edes jonkinmoista *peliä* aikaseksi?

[Kaihlamo]

Nyt on oltu *coutsina* pikkupoikien peleissä ja ihmetystä/kummastusta herättää tämä kuinka ns.oikeissa peleissä pitäis pelata??
Esim.tämä kohta jos maalivahti saa pallon käsiinsä/maalipotku niin pitäisikö se olla säännöissä että vastapuolen joukkue vetäytyis omalle puolelle että saatais edes jonkinmoista *peliä* aikaseksi?

Kahdenlaista käytäntöä: 1) aina kun maalivahdilla pallo kädessä niin vastustajan vetäydyttävä puoleen kenttään ja 2) ainoastaan kun pallo menee päätyrajasta yli aiheuttaen maaliheiton pitää vastustajan vetäytyä puoleen kenttään. Tämä siis 5v5-pelimuodossa. Tarkistaa asian voi aina sarjan/turnausten järjestäjältä. Harjoituspeleissä sitten voi aina sopia sellaiseksi kuin haluaa.

[ohimo]

Nyt on oltu *coutsina* pikkupoikien peleissä ja ihmetystä/kummastusta herättää tämä kuinka ns.oikeissa peleissä pitäis pelata??
Esim.tämä kohta jos maalivahti saa pallon käsiinsä/maalipotku niin pitäisikö se olla säännöissä että vastapuolen joukkue vetäytyis omalle puolelle että saatais edes jonkinmoista *peliä* aikaseksi?

Tuota voi kokeilla vaihtelun vuoksi, mutta kannattaa vain lyödä päätä seinään ja yrittää avata ryysiksen läpi. Kyllä pojat vähitellen keksivät keinot vastustajan rysän murtamiseksi. Valmentajan arvostus tosin karisee vanhempien silmissä, kun on niin huono taktikko.

[joosar]

Tuota voi kokeilla vaihtelun vuoksi, mutta kannattaa vain lyödä päätä seinään ja yrittää avata ryysiksen läpi. Kyllä pojat vähitellen keksivät keinot vastustajan rysän murtamiseksi. Valmentajan arvostus tosin karisee vanhempien silmissä, kun on niin huono taktikko.

Tuohan se oliskin itsellä tarkoitus pojilla opettaa mutta tosiaan kun esim.toisen joukkueen valmentajat/vanhemmat huutaa pojille että pitkää vaan...........
sehän se olis *helpointa*peliä pojille?! (mutta kun olis tosiaan järkevämpää kun toiset vetäytyis sinne omalle puolelle odottaan ja pojat sais rauhassa aloittaa pelin!)
Kärsivällisyytta vaan niin kyllä se hyvää tulee!!

[Ali Hankkija]

Kävin viikko sitten ensimmäisen osan tuosta D-kurssista ja tämä sama asia nousi esille sielläkin. Kouluttaja oli ehdottomasti sitä mieltä, että toisen joukkueen pitää vetäytyä. Kyllähän siinä niin käy, että vastustaja nappaa sen pallon aina siellä hyökkäysalueella ja tekee maalin. Pikku-Jaska ei ymmärrä miksi pallo on koko ajan omassa maalissa, kun sen antaa pelattavaksi laitapakki-Iirolle. Eli, sopikaa ennen matsia vastustajan kanssa, että molemmat vetäytyy maalipotkuissa.

[Marem2]

Vaihteeksi Pussikaljalta ihan asiaakin. Joskin tähän haluaisin puuttua:

Tuolla hetkellä junnut tosiaan ovat enemmän yksilö- kuin joukkueurheilijoita. Ja se on ihan tervettä. Tuollaisen pikkujunnun maailma on jalkapallon ulkopuolellakin melko egosentrinen paikka, joten tuossa ei ole mitään hälyttävää. Joukkueurheilijaksi kasvetaan pelivuosien myötä. Mutta jotain tarttuu mukaan: nuo junnut ovat niitä tulevaisuuden vastuunkantajia.

Muistan ikuisesti tarinan, johon moni voi junnuvuosiltaan takuulla samaistua. Tarina on kohtuullisen luotettavasti tosi: Turussa korttelilätkää pelasivat yhtä aikaa eri joukkueissa Saku Koivu ja Petteri Nummelin. Joukkueidensa ylivoimaisina pelaajina molemmat kokivat pelaavansa yksin paitsi toisen joukkueen tähteä, myös koko joukkuetta vastaan. Ja häviäminen tarkoitti henkilökohtaista epäonnistumista, eli tilapäistä maailmanloppua. Se ei ot hyväksyttävissä, vaan molemmat tekivät kaikkensa voittaakseen vastustajan ja toisensa seuraavalla kerralla.

Ihan hyviä joukkuepelaajia noista silti tuli. Joku voisi kutsua jopa vastuunkantajiksi.

Ihan hyvä tarina, jonka opetus varmaan on, että voittamisen tahto voidaan kanavoida määrätietoiseen harjoitteluun, joka on tuonut tulosta. Kaikilla menestyneillä urheilijoilla on tälläinen sisäinen palo, joka ohjaa toimintaa. Tämä koskee niin joukkuepelejä kuin yksilölajeja. Toinen kysymys on, pitääkö valmentajan  tätä sisäsyntyistä ominaisuutta tietoisesti ruokkia? Aina ei tämä sisäinen yksinään riitä, vaan huipulle tähtäävän urheilijan täytyy omata fyysisiä lahjakkuustekijöitä. Nämä tekijät eivät välttämättä tule esille, kun vasta murrosiän kynnyksellä tai sen jälkeen. Koivulla ja Nummelilla näitä ominaisuuksia on riittänyt, joka on mahdollistanut huippu-urheilijaksi kasvun. Ei siis pelkkä voittamisen tahto takaa huipulle pääsyä.

[Sope]

Ei siis pelkkä voittamisen tahto takaa huipulle pääsyä.

No ei, mutta terveenä voitontahtona ilmetessään, se on hyvä lähtökohta kaikelle muulle. Terveellä tavalla Voitontahtoinen pelaaja haluaa yleensä kehittyä ja on motivoitunut otteluihin ja harjoituksiin.

Ryhtiliikkeestä puheenollen:

Viime aikoina on rassannut huomattavasti lähtökohtana vanhemmat, joiden motivaatio lasten urheiluharrastukseen on se, että "pitäisi saada lapsi liikkumaan, joten toin sen tänne urheiluharrastukseen. No niin, alkakaahan liikuttaa sitä. Minä maksan." Valitettavan vähän on tapauksia, joissa vanhempi ilmoittaa "tämä meidän Liisa-Petteri on kova liikkumaan ja jalkapallo kiinnostaisi." Yleensä on vielä niin, että ensimmäisen ryhmän vanhemmat vaativat eniten, valittavat herkemmin jne.

[futismies]

Kävin viikko sitten ensimmäisen osan tuosta D-kurssista ja tämä sama asia nousi esille sielläkin. Kouluttaja oli ehdottomasti sitä mieltä, että toisen joukkueen pitää vetäytyä. Kyllähän siinä niin käy, että vastustaja nappaa sen pallon aina siellä hyökkäysalueella ja tekee maalin. Pikku-Jaska ei ymmärrä miksi pallo on koko ajan omassa maalissa, kun sen antaa pelattavaksi laitapakki-Iirolle. Eli, sopikaa ennen matsia vastustajan kanssa, että molemmat vetäytyy maalipotkuissa.

Mitäs sitten kun jätkät kasvavat tuonne b,a junnu ikään ja vastustaja prässää ylhäältä jos pienestä asti oppivat siihen että maalipotkun saa ihan rauhassa avata ja hissukseen lähteä siitä pelaamaan kenenkään häiritsemättä?Jos näin toimitaan että pitää vetäytyä niin kertokaa mulle missä kohtaa vastustaja sitten saa tulla kiinni?Kuinka pitkälle pelin avannut joukkue pitää päästää ilmaiseksi?

Itse näen asian näin että ylhäältä saa ja pitää prässätä,on poikien ja joukkueen tehtävänä oppia pelaamaan alhaalta asti ahtaasta pois,kun tämän oppivat niin voidaan todeta että asia on hyvin.Eivät sitten myöhemminkään pelkää virheitä/maata pitkin alhaalta asti pelaamista kun ovat siihen pikkujunnuista asti tottuneet.

[Ricardo Leite]

Samalla lineaarisella ja epäpätevällä logiikalla: entäs jos se puolustava jengi on tottunut koko ikänsä riistämään pallon itselleen hyökkäysalueella suoraan maalipotkusta ja vanhempana se viuhuukin veskarin avaamana yli koko kaluston ja vastustaja juoksee läpi?

Kyllä noissa pikkujunnujen maalipotkuissa voisi ihan oikeasti käskeä vastustajan vetäytymään kun se maalipotku ei kanna välttämättä aina edes boksin rajalle. Miten helvetissä siitä saa peliä aikaan, mikäli vastustaja ottaa homman kiinni ihan päädystä? Parhaassakin tapauksessa selin hyökkäyssuuntaan olevalle pakille, johon iskee kiinni kolme vastustajaa?

[eiks oo kauheet]

Ei näytä kovin hyvältä kun molari heittää pallon suoraan vastustajan jalkaan, joka tällää suoraan pallon maaliin. Tiedän poikia jotka ovat tehneet lähes kaikki maalinsa tuolla tavoin. Peli saattaa olla hetkessä 0-8 jos joukkueet ovat tasoeroltaan vielä erilaisia. Toki molaria voi opastaa, olen kuitenkin sitä mieltä että viimeistään n.8 vuotiaana pitäisi opastaa pelaamaan alhaalta päin riippuen tietysti joukkueen taidosta. Se on äärimmäisen vaikeaa se avaaminen alhaalta tosi pitkään, ja kyllä omissa kolisee kun vastustaja karvaa. Mutta siten opitaan pelaamaan futista, näin olen ymmärtänyt.

[Kaihlamo]

Ei näytä kovin hyvältä kun molari heittää pallon suoraan vastustajan jalkaan, joka tällää suoraan pallon maaliin. Tiedän poikia jotka ovat tehneet lähes kaikki maalinsa tuolla tavoin. Peli saattaa olla hetkessä 0-8 jos joukkueet ovat tasoeroltaan vielä erilaisia. Toki molaria voi opastaa, olen kuitenkin sitä mieltä että viimeistään n.8 vuotiaana pitäisi opastaa pelaamaan alhaalta päin riippuen tietysti joukkueen taidosta. Se on äärimmäisen vaikeaa se avaaminen alhaalta tosi pitkään, ja kyllä omissa kolisee kun vastustaja karvaa. Mutta siten opitaan pelaamaan futista, näin olen ymmärtänyt.

Jalkapallossa ei sitten muuten karvata!

Mutta itse asiasta täytyy sanoa, että ne joukkueet joilla ei ole pelaajilla riittävästi taitoa tai valmentajilla alkeellisintakaan kykyä opettaa juurikaan mitään jalkapalloon liittyvää aina tälläisistä epäolennaisuuksista jotain pärisee. Kun on riittävästi taitoa niin on aivan sama meneekö se vastustaja sinne puoleen kenttään vai ei - eipä aiheuta minkään sortin ongelmaa. On se pelaajien ikä sitten ihan mikä tahansa.

Samat joukkueet aina ovat hyvin tarkkana myös siitä, että sen viiden maalin eron tultua pelissä heti saavat sen yhden ylimääräisen pelaajan kentälle. Yhdessä pelissä jopa vastustajan valmentaja alkoi huutamaan mulle asiasta kun nuori pelinohjaaja asian unohti. Hiljeni toki kun sanoin, että mitä sä mulle huudat kun mun puolesta voitte laittaa vaikka kaikki loputkin pelaajanne sinne kentälle samantien.

[eiks oo kauheet]

Puolen kentän sääntö on juuri sitä varten kun sitä taitoa ei kaikilla joukkueilla ole, jos yleensäkään voidaan puhua taidosta 5-8 vuotiaissa.

[Kaihlamo]

Puolen kentän sääntö on juuri sitä varten kun sitä taitoa ei kaikilla joukkueilla ole, jos yleensäkään voidaan puhua taidosta 5-8 vuotiaissa.

Tasoryhmät ja pelit oman tasoisia vastaan on sitä varten, että silloin pystyttäisiin peliä avamaan myös alhaalta vaikka vastustaja ei puoleenkenttään vetäytyisikään. En siis missään nimessä ole sitä mieltä, että puolenkentän säännössä jossain muodossa olisi jotain vikaa - varsinkaan aivan pienemmissä ikäluokissa. Lähinnä kommentoin sitä vinkumista mitä asia jatkuvasti herättää. Se sääntö kun ei poista joukkueiden välistä tasoeroa tai kavenna sitä yhtään mihinkään. Taitaville joukkueille sen sijaan avaaminen puolenkentän säännön myötä tulee liian helpoksi.

Ja mistä sitten voidaan puhua jos ei taidosta? Kyseisen ikävaiheen oman ryhmän kanssa juuri läpikäyneenä en tälläisiä juttuja pysty mitenkään käsittämään. Henkilökohtaisen taidon oppimista ja liikunnallisuuden kehittämistähän lähivuodet pelkästään ovat olleet. Luotu juuri niitä tärkeitä pohjia taitotekijöiden osalta, joita sitten jatkossa hyödynnetään kokoajan enemmän ja enemmän pelinomaisempaan suuntaan. Tosin näitä pohjia tullaan vielä vahvistamaan muutaman seuraavan kauden aikana - ns. taidon oppimisen kulta-aikaa kun poikien kanssa eletään.

[ohimo]

Ei näytä kovin hyvältä kun molari heittää pallon suoraan vastustajan jalkaan, joka tällää suoraan pallon maaliin. Tiedän poikia jotka ovat tehneet lähes kaikki maalinsa tuolla tavoin. Peli saattaa olla hetkessä 0-8 jos joukkueet ovat tasoeroltaan vielä erilaisia. Toki molaria voi opastaa, olen kuitenkin sitä mieltä että viimeistään n.8 vuotiaana pitäisi opastaa pelaamaan alhaalta päin riippuen tietysti joukkueen taidosta. Se on äärimmäisen vaikeaa se avaaminen alhaalta tosi pitkään, ja kyllä omissa kolisee kun vastustaja karvaa. Mutta siten opitaan pelaamaan futista, näin olen ymmärtänyt.

Siinähän sitä oppii  parhaiten, kun se yksi avaus sitten onnistuu. Tärkeää on ettei lisätä tuossa tilanteessa pelaajien paineita karjumalla, ettei pelaajat mene ihan lukkkoon, vaan pääkin alkaa vähitellen pelaamaan. Toki pitää harkoissa treenata tekniikkaa kuntoon, että pystytään pelaamaan tarpeeksi nopeasti. Silti noita romahduksia tulee vielä myöhemmälläkin iällä.

[eiks oo kauheet]

Ei Suomessa montaa taitavaa pelaajaa ole vaikka kuinka sitä taitoa on opetettu. Taito on niin laaja käsite jalkapallossa. Onko Suomalaiset esim teknisesti kovinkaan taitavia?

[Pussikalja]

Ja mistä sitten voidaan puhua jos ei taidosta?

No, 9/10 kertaa isosta massasta valituista isokokoisista ja ikäistään kypsemmistä yksilöistä. Turussa ei varmaankaan ole siitä kyse, vaan siitä 1/10 osiosta. Kiva ois tuo Kaihlamon porukka livenä nähdä, mutta toisaalta ihan sama. Katellaan telkkarista sitten kymmenen vuoden päästä...

[Kaihlamo]

No, 9/10 kertaa isosta massasta valituista isokokoisista ja ikäistään kypsemmistä yksilöistä. Turussa ei varmaankaan ole siitä kyse, vaan siitä 1/10 osiosta. Kiva ois tuo Kaihlamon porukka livenä nähdä, mutta toisaalta ihan sama. Katellaan telkkarista sitten kymmenen vuoden päästä...

Mitä sä taas sössötät?

Ihan kuule pienen kunnan pienen seuran ryhmästä nyt kyse. Tosin sen verran noista isommista massoista valittavista ryhmistäkin tiedän, että ihmettelen miltä vuosikymmeneltä nämä katkerat avautumiset taas kumpuaa? Ei kai nyt toivottavasti missään toimintaympäristössä enää valintoja tehdä minkään pelaajan fyysisen koon perusteella. Varmuudella voin ainakin sanoa ettei Turussa näin toimita. Nopeajalkaisia pelaajia sen sijaan etsitään - eikä todellakaan kyse ole mistään absoluuttisesta nopeudesta vaan ennemminkin askelfrekvenssistä. Taitaa olla ihan yleinen suuntaus maailmalla tämä.

[Ricardo Leite]

Taito on niin laaja käsite jalkapallossa.

Onko? Taidon määritelmä: pelaaja osaa valita pelitilanteessa sen edellyttämän oikean teknisen suoritustavan ja hallitsee sen toteutuksen. Ja kyllä, suomalaisten taito-ominaisuudet eivät keskimäärin ole kovin korkealla tasolla, joskaan eivät myöskään niin surullisella tasolla kuin joissain piireissä tahdotaan uskoa. Jälleen on myös muistutettava, että jalkapallo- tai yleensäkin urheilutermein taito ja taitavuus ovat eri asioita.

[eiks oo kauheet]

Mielestäni paljon muutakin kun tekniikkaa on taito. Taito pelata pallottamana, ennakoida, sijoittua, jne.

[Tommy Tykki]

Jälleen on myös muistutettava, että jalkapallo- tai yleensäkin urheilutermein taito ja taitavuus ovat eri asioita.

Tarkennatko, kun ovat mielestäni synonyymejä?

[Keijo K. Kojootti]

Tarkennatko, kun ovat mielestäni synonyymejä?

Kyllä ne nyt on täysin eri asioita. Kehotan tutustumaan vaikka uudestaan D-kurssin materiaalin tai sitten käymään ko. kurssin.

Tai sitten vaikka tuosta ensi hätään:

http://www.tanoke.com/fi/juniori-tanoke/yleisesittely/tanoke_seka_taito_ja_taitavuus

[Tommy Tykki]

Kyllä ne nyt on täysin eri asioita. Kehotan tutustumaan vaikka uudestaan D-kurssin materiaalin tai sitten käymään ko. kurssin.

Tai sitten vaikka tuosta ensi hätään:

http://www.tanoke.com/fi/juniori-tanoke/yleisesittely/tanoke_seka_taito_ja_taitavuus

Kiitos.
Tanoke-sivuilla olevat ovat ns. tanoke näkemyksiä. Minun mielestäni sanat tarkoittavat edelleen samaa. D-kurssin kävin todellakin70-luvulla (ei tainnut olla sillä nimellä), joten sen materiaalin lukeminen uudestaan ei hirveästi auta.
No, oli miten oli sanat ovat mielestäni synonyymejä edelleen.

[Pussikalja]

Tämä on just sellainen suomalainen perisynti, tällainen termistöön juuttuminen. Pöllöliitto tosiaan jaksaa muistuttaa ettei futiksessa karvata, kun se on kiekkotermi, piirustusmerkit taululla pitää olla just semmoset kun on palaverissa sovittu ja niin edelleen. Ihan sama ongelma on teollisuudessa. Ei keskitytä kokonaisuuksiin, vaan pilkotaan asiat pieniksi palasiksi, joiden oikeanlainen kirjaaminen ja termistö on tärkeämpää kuin itse asia ja tekeminen. Totta kai knopeilla on kiva päteä, mutta oikeesti, mitä eroa prässillä ja karvaamisella oikeessa elämässä on?

Hyvänä esimerkkinä toimii toi askeltiheyden korostaminen niin treeneissä, kuin pelaajia valitessa. Asia on ihan oikea, koordinaatio ja liikkuvuus ovat oleellisia futarille. Kuitenkin nyt huomaa ettei futareilla enää lantio nouse juostessa ylös. Kovaa ei pääse vaikka kuinka tikittäisi, jos asento lyllertää. Sama se on taidonkin kanssa.. Ei sillä ole väliä mihin lokeroon tai millä termillä mitäkin yksityiskohtaa kutsuu. Jos ei ole pää ylhäällä ja osaa pelitilannetta lukea, ei se ensimmäinen kosketus voi hyvä olla, vaikka diegomainen pehmeys tatsissa löytyisikin. Asioita opitaan osissa, mutta ei niitä voi toisistaan erotella, vaan viedään kaikkia yhtäaikaa eteenpäin. Et voi opetella taitoa ilman tekniikkaa, tai toisinpäin vaikka pöllöliitto niin kalvoilta kertookin. Tullakseen nopeaksi treeneissä pitää juosta myös suoraan, ilman palloa ja täysillä, koska niin jalkapalloilijat enimmäkseen pelissäkin tekee. Tietysti tikittämistäkään unohtamatta.

Tulipas harvinaisen sekava teksti...

[Keijo K. Kojootti]

Tämä on just sellainen suomalainen perisynti, tällainen termistöön juuttuminen. Pöllöliitto tosiaan jaksaa muistuttaa ettei futiksessa karvata, kun se on kiekkotermi, piirustusmerkit taululla pitää olla just semmoset kun on palaverissa sovittu ja niin edelleen. Ihan sama ongelma on teollisuudessa. Ei keskitytä kokonaisuuksiin, vaan pilkotaan asiat pieniksi palasiksi, joiden oikeanlainen kirjaaminen ja termistö on tärkeämpää kuin itse asia ja tekeminen. Totta kai knopeilla on kiva päteä, mutta oikeesti, mitä eroa prässillä ja karvaamisella oikeessa elämässä on?

Nyt hei ihan oikeasti valoja päälle. Taidon ja taitavuuden erossa ei todellakaan ole kyse mistään termistöön juuttumisesta, jos näitten eroa ei tiedosta ja ymmärrä niin on aika turha toimia valmennuksessakaan perus harrastehöntsää korkeammalla tasolla.

Tullakseen nopeaksi treeneissä pitää juosta myös suoraan, ilman palloa ja täysillä, koska niin jalkapalloilijat enimmäkseen pelissäkin tekee.

Ensimmäiseen sama, mutta enimmäkseen jalkapallo ei todellakaan pelissä ole suoraan juoksemista täysillä. Keskimääräinen spurtin pituus on ottelussa noin 6 metriä. Siinä ei hirveästi ehdi täyteen vauhtiin kiihdyttämään, joten paljon suurempi rooli on suunnanmuuttamisella ja ketteryydellä. Tämä tietenkin vaihtelee pelipaikoittain hieman.

[Tommy Tykki]

Nyt hei ihan oikeasti valoja päälle. Taidon ja taitavuuden erossa ei todellakaan ole kyse mistään termistöön juuttumisesta, jos näitten eroa ei tiedosta ja ymmärrä niin on aika turha toimia valmennuksessakaan perus harrastehöntsää korkeammalla tasolla.

Otetaan esimerkit tuosta tanoke-sivulta.

a) Taitavuus on kykyä hallita monimutkaisia liikekokonaisuuksia.
vrt
b) Taito on kykyä hallita monimutkaisia liikekokonaisuuksia.

En ole valmennuksessa enää mukana (kuten ehkä huomaa) mutta en itse, ihan oikeesti, näe noissa mitään eroa.
Ehkä joku (Keijo K. Kojootti) voi toisilla sanoilla kertoa eron. Tai jos saisit käännettyä sanat "taito" ja "taitavuus" ruotsiksi ja/tai englanniksi.
Ja selvenetään nyt, ettei kyseessä ole pottuillu vaan aito (tyhmä?) kysymys .