Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Schneider]

Ei, vaan se että muilla kuin musiikin puolella se etu katoaa kohti aikuisuutta. Tämä usein jätetään kertomatta.

Jotain plussaa tietenkin on.

Tutkimusten tulokset osoittavat, että musiikin harrastaminen on yhteydessä usean toiminnanohjauksen osa-alueen tehostumiseen lapsuudessa. Näihin kuuluivat työmuistin ylläpito ja päivittäminen, inhibitio, vaihtaminen ja valikoiva tarkkaavaisuus. Vaihtamisen tehostuminen vähenee kuitenkin iän myötä siten, että varhaisaikuisuudessa eroja musiikkia ja muuta harrastavien välillä ei testisuoriutumisessa ole. Tulosten mukaan musiikkia harrastavien toiminnanohjauksen aivomekanismit toimivat myös eri tavoin kuin muiden osallistujien. Toiminnanohjausta edellyttävissä tehtävissä musiikkia harrastavilla ilmeni vähäisempää häiriöherkkyyttä ja tehostunutta kohteiden käsittelyä. Lisäksi vielä varhaisaikuisuudessa musiikkia harrastavilla oli kehitysasteeltaan kypsempiä aivovasteita sekä tehokkaampaa toimintaa tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyvillä aivoalueilla toiminnanohjauksen tehtävien aikana kuin muilla osallistujilla. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että musiikin harrastaminen on yhteydessä toiminnanohjauksen aivomekanismien tehokkaampaan toimintaan sekä ohimenevästi myös parempaan suoriutumiseen toiminnanohjauksen tehtävissä.

https://helda.helsinki.fi/items/3651b61f-c887-40fd-86e7-a4f16ef6c9ea

Minä en usko, että musiikkia tarvitsee varsinaisesti opetella jalkapalloa varten, mutta onhan tuollaisesta Brasilian kaltaisesta ympäristöstä hyötyä kun kaikki sambaa ja tanssii sekä kehittelee omia tanssikuviota ja kehon liikkeitä, jossa myös tanssiessa peilataan tai synkataan omia muuveja toisten liikkeisiin, sekä oppii olemaan huomion keskipisteenä. Jos vauvana ja lapsena käy muskarissa niin on varmasti hyödyllistä lapselle sekä futiksellekin.

Jos musiikista ei opi rytmitajua niin mistä sitten ja onhan tuonkin tutkimuksen mukaan vielä aikuisen "kaikuja" noista huippuominaisuuksista olemassa.

The results of the studies showed that music training is associated with the enhancement of various executive functions: working memory maintenance, inhibition, set shifting, and selective attention during childhood and adolescence. However, the improvement in set shifting diminishes with age being virtually nonexistent in early adulthood. Results also showed more efficient functioning of neural mechanisms related to executive functions. Musically trained participants exhibited lower distractibility and enhanced processing of targets during tasks for executive functions. Furthermore, still in late adolescence and early adulthood, musically trained participants had more adult-like responses and more efficient functioning of brain mechanisms for attention and executive control during tasks for executive functions than their untrained peers. Together, the results show that music training is associated with enhancement of brain mechanisms of executive functions and a passing advantage in tasks for executive functions, with the largest differences compared to untrained peers seen in school-age and early adolescence. In late adolescence, the advantage in tasks has disappeared but echoes of enhancement can be still seen in the more mature and more efficient functioning of neural mechanisms of executive functions.

[Schneider]

Klassisen musiikin opettelu tuskin on muutenkaan kovin luovaa tekemistä?

Tässä hyvä video asiasta, eli moni asia aivoissa kehittyy ensimmäisten viiden vuoden aikana ja sillä sitten pitkälti mennään loppuelämä. Samalla on muodostunut se oma käsitys miten asioita opitaan ja usein jämähdetään sille omalle reitille.

Executive Function Brain's Control Center
https://www.youtube.com/watch?v=njWUSNg8SSA

[Nigel Kugelschfeir]

En sitten tiedä, kuinka hedelmällistä on verrata Suomen menoa johonkin Zenitiin tai Barcelonaan. Niissä toimii jo ihan massojen laki ettei noissa paikoissa välttämättä tarvii tehdä mitään että sieltä ne huiput löytyy. Yksi prosentti pääsee ammattilaiseksi noin keskimäärin. Suomessa pitäisi keskittyä siihen miten oltaisiin edes samalla tasolla kuin nuo Unkarit ja Slovakiat. Monesti tuntuu että noista maista tulevat oman liigan pelaajat on kuitenkin valmiimpia pelaamaan kansainvälisiä pelejä kuin Suomessa.

[Fillarikommari]

Klassisen musiikin opettelu tuskin on muutenkaan kovin luovaa tekemistä?

No onpas, ihan kaikin tavoin.

[Schneider]

Jazz on luovaa. Toki klassisenkin soittaja voi alkaa groovaamaan ja soittamaan jazzia improvisoiden luovasti, mutta onhan noissa kahdessa valtava ero.

"Learning to play from notes, in turn, requires similar working memory maintenance in the visual domain. The lack of enhancement of working memory updating may be explained by the fact that classical music training does not emphasize the ability to augment melodic information in mind, but rather reproduce it exactly as presented."

[KVilho]

En sitten tiedä, kuinka hedelmällistä on verrata Suomen menoa johonkin Zenitiin tai Barcelonaan. Niissä toimii jo ihan massojen laki ettei noissa paikoissa välttämättä tarvii tehdä mitään että sieltä ne huiput löytyy. Yksi prosentti pääsee ammattilaiseksi noin keskimäärin. Suomessa pitäisi keskittyä siihen miten oltaisiin edes samalla tasolla kuin nuo Unkarit ja Slovakiat. Monesti tuntuu että noista maista tulevat oman liigan pelaajat on kuitenkin valmiimpia pelaamaan kansainvälisiä pelejä kuin Suomessa.

Vertailu ei varmaankaan ole reilua juurikin harrastjamääriäkin ajatellen. Lähinnä näissä vaan näkee miten asia ilmentyy kentällä tämän ikäisillä.

Kokeilin vielä vuodelta 2017 HJK Cupista yhden pelin katsoa missä HJK:n peli Brommaa vastaan samassa ikäluokassa.

Nämä jäi mun haaviin:

Ennakoiva skannaus:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=82
Bromma nro 7 skannaus molempien olkien yli.

Liikkeen ja kommunikonnin ajoitus pallollisen havainnointi skannaamalla:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=296
Bromman kymppi katsoo skannausta eikä palloa (niin kuin todennäköisesti suurin osa muista pelaajista). Kun nro 6 saa pallon kontrolliin ja nostaa katseen nro 10 suuntaan, osoittaa hyökkääjä kädellä mihin pallon haluaa ja ellen väärin näe, niin aloittaa spurtin ennen kuin syöttö lähtee. Tästä voi päätellä, että nro 10 ymmärtää itsekin skannauksen konseptin, koska odotti että tulisi itse skannatuksi.
 
Ennakoivat skannaukset:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=419
B:n nro7 ennakoivat skannaukset muutamaan kertaan kun veskari avaa pallon vasemmalle.
Toinen missä näkee selvästi, miten katsoo pari sekunttia ennen kuin saa syötön, mihin pallon seuraavaksi laittaa.
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=481

Tilan tsekkaus:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=508
HJK:n numero 7 juostessaan maalille ei vain tuijota palloa laidalla kuljettavan kaverin jalassa, vaan ymmärtää vilkaista myös eteenpäin mitä maalilla tapahtuu.

Veskarin skannaus:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=534
En ole varma olenko aikaisemmin näitä huomannut katsoa mutta Bromman veskari skannaa heti sen jälkeen, kun on pyytänyt palloa. Ehkä toisinpäin olisi parempi, mutta hyvä homma joka tapauksessa.

Ennakoivaa:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=740
Ei nyt mikään huikein skannaus esim. B:n nro 7 verrattuna (joka skannaa lähes joka tilanteessa, kannattaa seurata), mutta myös nro 9 Brommassa näyttää hoksanneen asian.

Kriittinen skannaus:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=745
Bromman nro 2 niin ikään skannauspuuhissa. Hieno kriittinen skannaus, joita näissä U9 huippujengeissä näkynyt yllättäen vähemmän. En tiedä oliko sattumaa, mutta samalla kun nro 2 skannaa, niin näyttää siltä, että nro 7 ajoittaa ja suuntaa oman skannauksensa nro kakkosen skannauksen mukaan (synkkaa ja rytmittää oman tilannekuvan). Jos 7 vielä näyttää, että syötä alas, niin aivan huikea suoritus. Koittakaapa vaikka veikkausliigapelistä etsi vastaava taidonnäyte. Voi olla että saa hetken kaivella.

Ennakoiva skannaus ja mahdollinen skannauksen ohjaaminen:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=1176
Yes! HJK:n kymppi tekee monta hyvää juttua samalla kun kakkonen ottaa palloa vastaan vasemmassa laidassa. Samalla kun tiputtaa syöttösuunnaksi niin skannaa ensin vasemman olan yli tilan ylhäällä, sen jälkeen mahdollisen syöttösuunnan keskelle, jos saa syötön ja viimeisenä kun huomaa että pallon toimitus kestää, niin näyttää pallolliselle (ja mahdollisesti muillekin kanssapelaajille) missä olisi tila tai sitten keskityspaikka kauempana kameran ulkopuolella. Harmillisesti uskon, että muilla pelikavereilla ei ole kauheasti hajuakaan näistä, kun katseet on niin tiukasti pallossa. Selostajan mukaan nimi ei ainakaan perinteinen Suomalainen. Täytyypä katsoa yksi peli missä HJK pääsee palloon vähän enemmän. Tältä kaverilta varmasti nähdään muitakin vastaavia.

Kriittinen skannaus:
https://youtu.be/GNPFUlIYDcM?t=1226
Nyt vaikuttaa siltä että HJK nro 2 tekee kriittisen skannauksen.

Toisen puoliajan keskityin lähinnä katselemaan HJK:n mahdollisia skannauksia, kun Bromman osalta toiminta oli toistuvaa. Sanoisin että lähestulkoon jokainen pelaaja maalivahtia myöten hallitsi ainakin jollain lailla tämän.

Huomioihin liityviä kysymyksiä:

Miksi ei näy juurikaan meikäläisten huippujengien peleissä?
Miksi esim. Brommassa melkein kentällinen skannasi, mutta HJK:ssa ei käytännössä kukaan? Tukholman harrastajamäärät vs. Helsingin vastaava alue eivät yhdessä ikäluokassa kuitenkaan ole niin monenkertaiset, että määrä selittäisi asian. Vai tuleeko U9 ikäisissä poikia jo kaukaakin
Mitä tehty eri lailla? Mitä meillä jätetty tekemättä?

[Jortsukka]

Miksi ei näy juurikaan meikäläisten huippujengien peleissä?
Miksi esim. Brommassa melkein kentällinen skannasi, mutta HJK:ssa ei käytännössä kukaan? Tukholman harrastajamäärät vs. Helsingin vastaava alue eivät yhdessä ikäluokassa kuitenkaan ole niin monenkertaiset, että määrä selittäisi asian. Vai tuleeko U9 ikäisissä poikia jo kaukaakin
Mitä tehty eri lailla? Mitä meillä jätetty tekemättä?

Voin vastata siihen mitä Brommassa tehdään erilailla:

- Siellä valitaan U8 ensimmäinen akatemiaryhmä johon valitaan n.8 pelaajaa
- Tämän lisäksi valitaan nykyisin toinen joukkue joka on ns. developtment squad joka on käytännössä loppu vuonna syntyneitä, muuten pieniä tms(tämä ei päde vielä videon aikaan tosin)
- Brommalla on U8 vaiheessa tämän lisäksi 20+ joukkuetta jotka eivät ole enää tasoissa vaan ns. sekaryhmiä tasoltaan
- Brommalla on selkeä valmennuslinja miten pelaajia kehitetään
- Tärkeimpiä asioita on pelaajian henkilökohtaisen taidon kehittäminen(eri tekniset ominaisuudet), tempo tekemisessä ja kyky pelaajilla pärjätä 1vs1 tilanteissa

Bromman akatemiaan pääseminen on todella vaativaa ja sinne oikeasti kilpaillaan kovasti. Pienenä lisähuomiona videolla esiintyy pelaaja joka siirtyi alle puoli vuotta sitten 4,5miljoonalla kohtalaisen suureen seuraan... suomalaiset pelaajat voivat vastaavasta vain haaveilla.

Videosta näkee hyvin miten jo U10 vaiheessa olemme valtavasti jäljessä Bromman tasoista ryhmää. Toki Bromma edustaa joka ikäluokassa hyvää kv-tasoa, mutta silti ero Tukholmaankin on iso. Ja mistä se tulee? Pelaajien henkilökohtaisten taitojen osaamisesta/opettamisesta, valmentamisen tasosta ja kilpailusta.

[Tino Asprilla]

Katoin tosta viimeisestä pätkästä loppuun jossa tilanne oli 5-0.

Lähtökohtaisesti siis klubilaisilla on voinut tapahtua henkinen repsahtaminen joten näkemykseni kattaa hyvin suppean ja epäreilun osan matsista.

Selostajan mukaan ero on nopeampi pallon liikuttelu ja tarkat syötöt.
Mulle toi perustekeminen teknis-taktisesti pelin keskuksessa oli suurin ero. Broman pojilla oli useampia vaihtoehtoja liikuttaa palloa ja siihen päälle myös mahdollisuus kuljettaa palloa.

Kaikki on lopulta riippuvaista henk koht teknisistä ja fyysisistä taidoista. Niissähän noi ruotsalaiset oli ihan hitosti edellä. Jos sä olet nopeampi, ketterämpi ja taitavampi kaikin puolin, niin se kentän skannaus on helpompaa koska on aikaa ja tilaa.

Edellä mainituista asioista syntyy sitten se henkinen aspekti. Jos sä koet että olet yksilönä pelin päällä ja selkeästi parempi vastustajaa, niin tottakai sulla on resursseja skannata kenttää ja pohtia erilaisia mahdollisuuksia. Kääntäen noi klubin pelaajat olivat selviytymismoodissa jossa luontaisesti havainnointiresurssit pienenee ja itse suoritus on keskittynyt siihen ettei oma maaliverkko heiluisi.    

Summa summarum, kehon ja pallonhallinta, niistä se skannaus mahdollistuu. Ja skannaus mahdollistaa sitten paremman teknis-taktiset osaamisen. Nämä sitten kollektiivisesti toteutettuna näkyy tulostaululla.

Suomalaiseen juniorifutikseen jossa taitoerot tai ehkä laajemmatkin tasoerot ovat valtavia, sanoisin valmentajalle ohjeistukseksi valmentaa niistä potentiaalisimmista yksilöistä parhaita mahdollisia yksilöitä. Joku harrastetason potentiaalisin lapsi ei hyödy juurikaan pelin keskuksessa tapahtuvista asioista jos ne muut siinä ympärillä eivät ole lähellekään samalla aaltopituudella. Siksi itse siinä tapauksessa kehittäisin sen ko lapsen kuljettamis-ja suojaamistaitoja.

Ihan turha opettaa häntä syöttelemään linja kerrallaan jos muut eivät vain osaa.

Tottakai siinä sivussa pitää kehittää muidenkin osaamista ja tämä oli karrikoitu esimerkki mutta eniveis.          

[inclusionExclusion]

Suomen puhe, että kun oikein prässätään niin oppisi jotain ei pidä lainkaan paikkansa, sillä silloin oppii vain hätäilemään ja sössimään. (...)
Vielä 14-18 vuotiaana pitäisi pelata paljon 4v4/5v5 pelejä.

Haastaisin tuota alkuosaa hieman. Asiassa on toki nyansseja. Tässäpä muutamia: nähdäkseni monesti tuo toive kovatempoisista peleistä ja prässäämisestä liittyy havaintoihin, että prässiä ei tule käytännössä lainkaan, ja toisaalta pallollisen ratkaisujen takia peli muuttuu seisovaksi pallotteluksi jossa vältetään riskialttiita peliä edistäviä ratkaisuja. Nähdäkseni temmon ja prässin vaatiminen liittyy tähän, että halutaan yleisellä tasolla nostaa frekvenssiä, jolla pelissä tapahtuu jotain muuta kuin merkityksetöntä seisoskelua. Toinen nyanssi liittyy tuohon hätäilyyn. Varmaan jos valmennuksessa yhdistyy pelkkä prässin korostaminen ja huoleton suhtautuminen pallollisen hätäilyyn, tässä on uhkakuvia. Näkisin kuitenkin, että prässiin tulee yhdistyä ohjeistus pyrkiä rohkeisiin ja laadukkaisiin ratkaisuihin pallollisena. On totta, että osalle pienistä lapsista nuo voivat pelissä olla liian kuumottavia tilanteita, mutta tähän auttanevat aktiviteetit, joissa pallosta luopuminen ei ole mahdollista.

No. Ei nyt kuitenkaan lukkiuduta omiin näkemyksiin. Oliko tästä keskusteltu laajemmin / esitetty selkeitä perusteluja tai vaikka lähteitä, että tuo paineistuksella nostettu pelin intensiteetti olisi haitallista?

Tuosta jälkimmäisestä (14-18v pienpelit) ihan täsmälleen samaa mieltä, mm. koska sopivasti rajatulla alueella noin saadaan hyvää intensiteettiä aikaiseksi

[KVilho]

Katoin tosta viimeisestä pätkästä loppuun jossa tilanne oli 5-0.

Lähtökohtaisesti siis klubilaisilla on voinut tapahtua henkinen repsahtaminen joten näkemykseni kattaa hyvin suppean ja epäreilun osan matsista.

Selostajan mukaan ero on nopeampi pallon liikuttelu ja tarkat syötöt.
Mulle toi perustekeminen teknis-taktisesti pelin keskuksessa oli suurin ero. Broman pojilla oli useampia vaihtoehtoja liikuttaa palloa ja siihen päälle myös mahdollisuus kuljettaa palloa.

Kaikki on lopulta riippuvaista henk koht teknisistä ja fyysisistä taidoista. Niissähän noi ruotsalaiset oli ihan hitosti edellä. Jos sä olet nopeampi, ketterämpi ja taitavampi kaikin puolin, niin se kentän skannaus on helpompaa koska on aikaa ja tilaa.

Edellä mainituista asioista syntyy sitten se henkinen aspekti. Jos sä koet että olet yksilönä pelin päällä ja selkeästi parempi vastustajaa, niin tottakai sulla on resursseja skannata kenttää ja pohtia erilaisia mahdollisuuksia. Kääntäen noi klubin pelaajat olivat selviytymismoodissa jossa luontaisesti havainnointiresurssit pienenee ja itse suoritus on keskittynyt siihen ettei oma maaliverkko heiluisi.    

Summa summarum, kehon ja pallonhallinta, niistä se skannaus mahdollistuu. Ja skannaus mahdollistaa sitten paremman teknis-taktiset osaamisen. Nämä sitten kollektiivisesti toteutettuna näkyy tulostaululla.

Suomalaiseen juniorifutikseen jossa taitoerot tai ehkä laajemmatkin tasoerot ovat valtavia, sanoisin valmentajalle ohjeistukseksi valmentaa niistä potentiaalisimmista yksilöistä parhaita mahdollisia yksilöitä. Joku harrastetason potentiaalisin lapsi ei hyödy juurikaan pelin keskuksessa tapahtuvista asioista jos ne muut siinä ympärillä eivät ole lähellekään samalla aaltopituudella. Siksi itse siinä tapauksessa kehittäisin sen ko lapsen kuljettamis-ja suojaamistaitoja.

Ihan turha opettaa häntä syöttelemään linja kerrallaan jos muut eivät vain osaa.

Tottakai siinä sivussa pitää kehittää muidenkin osaamista ja tämä oli karrikoitu esimerkki mutta eniveis.          

Kyllähän se notkahdus tuli jo aikaisemmin ja se tottakai vaikuttaa. Voisin kuvitella että varmasti Brommalla enemmän kokemusta näistä peleistä ja sen takia kakkaakin vähemmän housussa kuin HJK:n tai Ilveksen pojilla.

Skannaus saattaa mahdollistua jos on tilaa ja aikaa, mutta juurikin sen takia katson Ilvekseltä pelin Interiäkin vastaan. Skannaus ei llisääntynyt yhtään vaikka veivät selvästi.

Jos ehdin katsoa HJK:lta pelin huonompaa jengiä vastaan, niin veikkaan että numero kympiltä löytyy kaikkea hienoa, mutta muilta ei sen kummemmin. Voin olla väärässäkin.

[Tino Asprilla]

Mulla tuolla edellisellä sivulla oli kokemus joidenkin valmentamieni pelaajien kehityksestä skannauksen osalta. Viime viikoilta erittäin positiivisia esimerkkejä selän takaisen tilan skannauksesta.  Näillä pojilla pallotatsi ihan ok ja fyysinen kehitys on ottanut harppauksia talven ja kesän aikana.

Ovat saaneet olla pelin päällä kevään aikana ja samalla on korostettu treeneissä skannausta ja esim kk-pelaajan roolia eri pelin vaiheissa. Näissä peleissä skannausta on tullut nousujohteisesti. Syksyllä sitten pelaavat kovempia pelejä joten pientä taantumaa saattaa tulla, mutta minun tehtäväni on luoda se ilmapiiri ettei kentälle mennä pelkäämään tulosta, vaan toi havainnointi ja siihen liittyvä kehitys on edelleen keskiössä. Ilmapiirin pitää olla rento kovemmissakin matseissa jotta niitä resursseja on havainnoida ja toteuttaa peliä edistäviä suorituksia sen myötä edelleen.

Edit. Ja pointti oli siis heittää vilholle edelliseen viestiin että täytyy myöntää ja muistaa ettei se havainnointi vaan kaikilta lähde. Jossain U10 vaiheessa suomalaisissa huippujengeissä voi olla paljon sellaisia lapsia jotka pärjäävät jollain tietyllä atribuutilla tietyn aikaa, mutta se peliosaaminen on lopulta rajallista ja kehitys taantuu siinä kohtaa kun itsekeskeisellä ravaamisella tai kovalla potkulla ei enää pärjää.       

[Fillarikommari]

Jazz on luovaa. Toki klassisenkin soittaja voi alkaa groovaamaan ja soittamaan jazzia improvisoiden luovasti, mutta onhan noissa kahdessa valtava ero.

Vinkkinä että puhu tietona asioista, joista tiedät. Ettet esim. tämän asian osalta nolaa itseäsi muusikkojen seurassa. Jazzareita, siinä missä kaikkia muitakin muusikoita, naurattaa ja/tai myötähävettää tällaiset jutut.

Saman asenteen, että puhutaan tietäen vain kun tiedetään, olisi kiva leimata täällä keskustelua muutenkin. Ketju on täynnä assosiatiivista spekulaatiota. Täältä sain lukea mm. että junnuja pitäisi kehittää pitämällä tempo matalla, jotta ehtii havainnoida. Hölmömpää ideaa ei ole olemassakaan.

Ja näiden U10-pelien tutkiminen siitä näkökulmasta, että kuka pelaaja tekee minkäkinlaisia juttuja ja siitä vedetään yleisiä johtopäätöksiä, on vähän niin ja näin. Toki tuohon ikävaiheeseen mennessä näkyy pelaajakehityksen tuloksia niin taidon kuin fysiikan osalta, mutta toisaalta peliä joka tapauksessa dominoi ne, jotka ovat sattumalta kaikkein kehittyneimpiä henkisesti, kognitiivisesti ja ennen kaikkea fyysisesti. Hitaat ja pienikokoiset ei yksinkertaisesti pärjää lapsivaiheessa kaikkein korkeimmalla tasolla vaikka olisivat kuinka taitavia. Aivan yksittäisiä poikkeuksia tietysti on.

Brommassa ei tehdä joukkueharjoittelussa mitään sen kummempaa, mitä Suomessa ei tehtäisi. Valmennuksen taso on lapsivaiheessa Uudenmaan parhaimmissa junnuseuroissa samaa kuin Brommassa. Se, että Brommalla on paremmat 10-vuotiaat, kertoo lähinnä näistä asioista: 1) pelaajamassa on suurempi, joten löytyy enemmän varhain kehittyviä ja nopeita lapsia, 2) pelaajien paremman tason takia harjoittelu on vaativampaa ja laadukkaampaa, 3) yleinen asenne urheilussa kilpailemiseen on positiivisempi, 4) on enemmän perheitä, joissa pelataan jalkapalloa ja liikutaan muutenkin aktiivisesti, kun lapset ovat pieniä. Nämä ovat kaikki asioita, joihin seuratyössä on vaikea vaikuttaa.

Edit. Vielä tuosta havainnoinnista (lopettakaa "skannauksesta" puhuminen ja käyttäkää suomea). Espanjaa lukuunottamatta oikeissa futismaissa ei olla lapsivaiheen kehityksessä juurikaan kiinnostuneita havainnoinnin kehittämisestä. Tämä johtuu siitä miljoonaan kertaan toistetusta asiasta, että havainnointi kehittyy taitojen kehittymisen tahtiin. Pelaaja ei voi havainnoida ilman taitoja. Suomessa mennään jo pelimuodon osalta perse edellä puuhun, kun jo 10-vuotiaat pelaa valtavan kokoisilla kentillä pelikäsityksen kannalta todella vaativaa 8v8-peliä sen sijaan että pelattaisiin pienemmällä kentällä 5v5, 6v6 tai 7v7. Esim. Briteissä, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa ollaan lähinnä kiinnostuneita siitä, että peliin saadaan kova intensiteetti ja paljon vaativia 1v1-tilanteita (eikä positional play -tyyppistä pallon pyörittämistä, mihin suomalainen 8v8 ohjaa 10-12-vuotiaita). Toki päätöksentekoa opetetaan ja pitää opettaa, mutta sekin on ko. maissa ennen kaikkea päätöksentekoa 1v1-tilanteissa ja korkeintaan 2v1-2v2-tilanteissa. Suomessa on tosiaan jo 10-vuotiaiden joukkueita, jotka pelaa todella hienoa joukkuepeliä ja pelaajat tekevät hyviä päätöksiä. Mutta sikäli kuin hyvä päätöksenteko isolla kentällä isolla pelaajamäärällä johtaa suurissa tiloissa pelaamiseen ja hankalien 1v1-tilanteiden välttämiseen, niin ei se ole pelkästään hyvä asia.

[KVilho]

Vinkkinä että puhu tietona asioista, joista tiedät. Ettet esim. tämän asian osalta nolaa itseäsi muusikkojen seurassa. Jazzareita, siinä missä kaikkia muitakin muusikoita, naurattaa ja/tai myötähävettää tällaiset jutut.

Saman asenteen, että puhutaan tietäen vain kun tiedetään, olisi kiva leimata täällä keskustelua muutenkin. Ketju on täynnä assosiatiivista spekulaatiota. Täältä sain lukea mm. että junnuja pitäisi kehittää pitämällä tempo matalla, jotta ehtii havainnoida. Hölmömpää ideaa ei ole olemassakaan.

Ja näiden U10-pelien tutkiminen siitä näkökulmasta, että kuka pelaaja tekee minkäkinlaisia juttuja ja siitä vedetään yleisiä johtopäätöksiä, on vähän niin ja näin. Toki tuohon ikävaiheeseen mennessä näkyy pelaajakehityksen tuloksia niin taidon kuin fysiikan osalta, mutta toisaalta peliä joka tapauksessa dominoi ne, jotka ovat sattumalta kaikkein kehittyneimpiä henkisesti, kognitiivisesti ja ennen kaikkea fyysisesti. Hitaat ja pienikokoiset ei yksinkertaisesti pärjää lapsivaiheessa kaikkein korkeimmalla tasolla vaikka olisivat kuinka taitavia. Aivan yksittäisiä poikkeuksia tietysti on.

Brommassa ei tehdä joukkueharjoittelussa mitään sen kummempaa, mitä Suomessa ei tehtäisi. Valmennuksen taso on lapsivaiheessa Uudenmaan parhaimmissa junnuseuroissa samaa kuin Brommassa. Se, että Brommalla on paremmat 10-vuotiaat, kertoo lähinnä näistä asioista: 1) pelaajamassa on suurempi, joten löytyy enemmän varhain kehittyviä ja nopeita lapsia, 2) pelaajien paremman tason takia harjoittelu on vaativampaa ja laadukkaampaa, 3) yleinen asenne urheilussa kilpailemiseen on positiivisempi, 4) on enemmän perheitä, joissa pelataan jalkapalloa ja liikutaan muutenkin aktiivisesti, kun lapset ovat pieniä. Nämä ovat kaikki asioita, joihin seuratyössä on vaikea vaikuttaa.

Edit. Vielä tuosta havainnoinnista (lopettakaa "skannauksesta" puhuminen ja käyttäkää suomea). Espanjaa lukuunottamatta oikeissa futismaissa ei olla lapsivaiheen kehityksessä juurikaan kiinnostuneita havainnoinnin kehittämisestä. Tämä johtuu siitä miljoonaan kertaan toistetusta asiasta, että havainnointi kehittyy taitojen kehittymisen tahtiin. Pelaaja ei voi havainnoida ilman taitoja. Suomessa mennään jo pelimuodon osalta perse edellä puuhun, kun jo 10-vuotiaat pelaa valtavan kokoisilla kentillä pelikäsityksen kannalta todella vaativaa 8v8-peliä sen sijaan että pelattaisiin pienemmällä kentällä 5v5, 6v6 tai 7v7. Esim. Briteissä, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa ollaan lähinnä kiinnostuneita siitä, että peliin saadaan kova intensiteetti ja paljon vaativia 1v1-tilanteita (eikä positional play -tyyppistä pallon pyörittämistä, mihin suomalainen 8v8 ohjaa 10-12-vuotiaita). Toki päätöksentekoa opetetaan ja pitää opettaa, mutta sekin on ko. maissa ennen kaikkea päätöksentekoa 1v1-tilanteissa ja korkeintaan 2v1-2v2-tilanteissa. Suomessa on tosiaan jo 10-vuotiaiden joukkueita, jotka pelaa todella hienoa joukkuepeliä ja pelaajat tekevät hyviä päätöksiä. Mutta sikäli kuin hyvä päätöksenteko isolla kentällä isolla pelaajamäärällä johtaa suurissa tiloissa pelaamiseen ja hankalien 1v1-tilanteiden välttämiseen, niin ei se ole pelkästään hyvä asia.

HJK:ssa ja Interissä ainakin ne lähes ainoat ennakoijat ja havainnoijat olivat kentän pienempiä kun em. videoita kävi läpi.

[erno]

Mä oon nähnyt noita Bromman 1v1 harjoitteita ja siellähän siis havainnointi ja päätöksenteko on verrattaen selkeä osa tuota ainakin ylimmän kolmen ryhmän osalta. Mutta kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, niin nuo on rakennettu harjoitteisiin niin, että pelaajalle opetetaan sangen selkeästi sekä se että mitä tilanteessa tulee havainnoida että se minkälaisia päätöksiä tulisi tehdä. Suomessa on nähnyt ainoastaan FSA:n porukan vetävän tuota samalla detaljitasolla ja thats it. Mutta siis pyrkimyksenähän tuossa on saada pää ylös mahdollisimman aikaisessa vaihessa, mikä luonnollisesti vaatii sen että pystyt toimimaan ja liikkumaan ja muuta ilman että katse on pallossa.

Ja tosiaan vertailussa Barcan, Malagan tai Bromman kaltaisiin ympäristöihin kannattaa huomioida että noiden tekninen ja fyysinen vaatimustaso on sellainen, että Suomesta löytyy ihan yksittäisiä pelaajia joilla olis minkäänlaiset saumat päästä noihin jengeihin mukaan. Ja tää on niin tyttöjen kuin poikien puolella sama. Joku Hammarbyn 2014 tytöissä pelas sellasella tasolla, että edes 2 vuotta vanhemmat suomalaiset keskiverto kilpamimmit ei pärjäisi sen jengin mukana. Volyymierot on näissä suuret naapurimaan eduksi, mutta niin tuntuu olevan myös harjoittelukulttuuri.

Saman asenteen, että puhutaan tietäen vain kun tiedetään, olisi kiva leimata täällä keskustelua muutenkin. Ketju on täynnä assosiatiivista spekulaatiota. Täältä sain lukea mm. että junnuja pitäisi kehittää pitämällä tempo matalla, jotta ehtii havainnoida. Hölmömpää ideaa ei ole olemassakaan.

Mä viittaat mun puheisiin, niin mä en sanonut, että junnuja pitäisi kehittää pitämällä tempo alhaalla. Vaan että suomalaisjunnujen havainnointikyky tulee paremmin esiin sellaisissa peleissä missä on taitotasoon nähden riittävästi aikaa suorittaa asiat. Se esimerkiksi annettu Zenitin matsi oli kaikilta kentän osilta 6-0 Zenitille ja vaikeahan tuollaisesta on tehdä muuta analyysiä kuin se että oltiin liian paskoja. Niiden KVilhon haluamien teemojen ympäriltä on ehkä helpompi tehdä havainnot sellasessa matsissa missä joukkue voi päästä hallitusti jopa puolen kentän yli.

[KVilho]

...Se esimerkiksi annettu Zenitin matsi oli kaikilta kentän osilta 6-0 Zenitille ja vaikeahan tuollaisesta on tehdä muuta analyysiä kuin se että oltiin liian paskoja. Niiden KVilhon haluamien teemojen ympäriltä on ehkä helpompi tehdä havainnot sellasessa matsissa missä joukkue voi päästä hallitusti jopa puolen kentän yli.

Ei muuten tullut esiin Interiäkään vastaan vaikka Ilves vei "kuusnolla". En usko että liittyy puutteet siihen ketä vastaan pelataan, vaan siihen että kun ei ennakoida ja havainnidan, niin sitten ei ennakoida tai havainnoida.

[Schneider]

Vinkkinä että puhu tietona asioista, joista tiedät. Ettet esim. tämän asian osalta nolaa itseäsi muusikkojen seurassa. Jazzareita, siinä missä kaikkia muitakin muusikoita, naurattaa ja/tai myötähävettää tällaiset jutut.

Saman asenteen, että puhutaan tietäen vain kun tiedetään, olisi kiva leimata täällä keskustelua muutenkin. Ketju on täynnä assosiatiivista spekulaatiota. Täältä sain lukea mm. että junnuja pitäisi kehittää pitämällä tempo matalla, jotta ehtii havainnoida. Hölmömpää ideaa ei ole olemassakaan.

Ja näiden U10-pelien tutkiminen siitä näkökulmasta, että kuka pelaaja tekee minkäkinlaisia juttuja ja siitä vedetään yleisiä johtopäätöksiä, on vähän niin ja näin. Toki tuohon ikävaiheeseen mennessä näkyy pelaajakehityksen tuloksia niin taidon kuin fysiikan osalta, mutta toisaalta peliä joka tapauksessa dominoi ne, jotka ovat sattumalta kaikkein kehittyneimpiä henkisesti, kognitiivisesti ja ennen kaikkea fyysisesti. Hitaat ja pienikokoiset ei yksinkertaisesti pärjää lapsivaiheessa kaikkein korkeimmalla tasolla vaikka olisivat kuinka taitavia. Aivan yksittäisiä poikkeuksia tietysti on.

Brommassa ei tehdä joukkueharjoittelussa mitään sen kummempaa, mitä Suomessa ei tehtäisi. Valmennuksen taso on lapsivaiheessa Uudenmaan parhaimmissa junnuseuroissa samaa kuin Brommassa. Se, että Brommalla on paremmat 10-vuotiaat, kertoo lähinnä näistä asioista: 1) pelaajamassa on suurempi, joten löytyy enemmän varhain kehittyviä ja nopeita lapsia, 2) pelaajien paremman tason takia harjoittelu on vaativampaa ja laadukkaampaa, 3) yleinen asenne urheilussa kilpailemiseen on positiivisempi, 4) on enemmän perheitä, joissa pelataan jalkapalloa ja liikutaan muutenkin aktiivisesti, kun lapset ovat pieniä. Nämä ovat kaikki asioita, joihin seuratyössä on vaikea vaikuttaa.

Edit. Vielä tuosta havainnoinnista (lopettakaa "skannauksesta" puhuminen ja käyttäkää suomea). Espanjaa lukuunottamatta oikeissa futismaissa ei olla lapsivaiheen kehityksessä juurikaan kiinnostuneita havainnoinnin kehittämisestä. Tämä johtuu siitä miljoonaan kertaan toistetusta asiasta, että havainnointi kehittyy taitojen kehittymisen tahtiin. Pelaaja ei voi havainnoida ilman taitoja. Suomessa mennään jo pelimuodon osalta perse edellä puuhun, kun jo 10-vuotiaat pelaa valtavan kokoisilla kentillä pelikäsityksen kannalta todella vaativaa 8v8-peliä sen sijaan että pelattaisiin pienemmällä kentällä 5v5, 6v6 tai 7v7. Esim. Briteissä, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa ollaan lähinnä kiinnostuneita siitä, että peliin saadaan kova intensiteetti ja paljon vaativia 1v1-tilanteita (eikä positional play -tyyppistä pallon pyörittämistä, mihin suomalainen 8v8 ohjaa 10-12-vuotiaita). Toki päätöksentekoa opetetaan ja pitää opettaa, mutta sekin on ko. maissa ennen kaikkea päätöksentekoa 1v1-tilanteissa ja korkeintaan 2v1-2v2-tilanteissa. Suomessa on tosiaan jo 10-vuotiaiden joukkueita, jotka pelaa todella hienoa joukkuepeliä ja pelaajat tekevät hyviä päätöksiä. Mutta sikäli kuin hyvä päätöksenteko isolla kentällä isolla pelaajamäärällä johtaa suurissa tiloissa pelaamiseen ja hankalien 1v1-tilanteiden välttämiseen, niin ei se ole pelkästään hyvä asia.

Olet sitten aina vastahankaan kaikkien kanssa, itsesikin. Aiemmin kirjoitit "Ihan hyvä muistaa, että esim. Ajax ja PSV pelaa alle 13-vuotiaina paljon helppoja pelejä. Kovat pelit ovat seuroilla lähinnä toisiaan vastaan. Silti molemmista seuroista tulee tietääkseni pelureita." Mikä näiden pelien funktio sitten on?

"Täältä sain lukea mm. että junnuja pitäisi kehittää pitämällä tempo matalla, jotta ehtii havainnoida. Hölmömpää ideaa ei ole olemassakaan." Minä olen kuitenkin onnistunut opettamaan havainnoinnin jo 5 vuotiaalle (poika X) ja tuossa iässä mitä videoissa näkyy on paljon taitavampi havainnoimaan vastustajaa ja pelitilanteita. Ihan en ole edes varma miten se on tapahtunut, mutta ekoissa vuotta vanhempien sarjapelissä näki kun oman joukkueen pelaaja Y yritti tykittää maaliin, mutta maalivahti sai pallon näppeihinsä. Kun poika X sitten myöhemmin sijoitti pallon yli maalivahdin, niin kysyin miksi ei vetänyt sijoitusta maata pitkin, niin vastaus oli, että oli havainnut siitä 15 min aiemmasta joukkuekaverin Y vedosta, että maalivahti heittäytyy turhankin hanakasti maihin, niin nosti sitten pallon yli maalivahdista. Siinä mallia havainnoinnista, mutta todellakin ihan pihapelihöntsässä oppinut kääntämään päätä, vaikka ikinä ei mitään päänkääntötreeniä pidetty, eli hidastempoisemmat ja pihapelit kunniaan.

Mitä musiikkiin ja jazziin tulee, niin tietoni perustuu näihin tutkimuksiin aivojen toiminnasta, mutta ehkä ne eivät pidä paikkansa?
https://www.youtube.com/watch?v=7SsoAO1j9u0

[Schneider]

Kun kerran puhutaan havainnoinnista niin sitäkin voi olla hyvin monenlaista, muutakin kuin pään kääntelyä. 1v1 tilanteissa pitää havainnoida vastustajan liikkeet ja sen mukaan tehdä omat moovit, sekä maalinteossa ainakin havainnoida missä maali on ja kuinka kaukana, sekä mahdollisesti puolustajien ja maalivahtien sijainti, taikka peräti vetääkö matalamman josta ehkä tulisi torjunnasta vielä ripari omalle pelaajalle, jos joku sinne suuntaan menossa? Tietysti tarvitaan hyvät taidot ja jalka.

Poika X ehkä osaa jotain havainnoida "todistetustikin" kun n. 10-vuotiaanan Liverpool valmentaja kirjoittanut: "In the games shown great feet to beat defender and the shooting ability to score some great goals." Yleisestihän Suomessa kannattaa valmentaa omaa joukkuetta päinvastoin mitä suomessa tehdään, jotta edes on jotain saumaa edes joskus pärjätä aikanaan aikuisten futiksessa. Eli X-factorina osaa ohittaa 1v1 ja osaa tehdä maaleja, eikä siinä vielä kaikki, mutta aika paljon muutahan ehtii sitten matkan varrella vielä oppia ja kehittää taitoja ja liikettä, kun kumpikaan noista ei perustunut muuhun kuin älyyn, havainnointiin ja taitoon. Mitkä olikaan ne suomipelaajien tyypillisimmät puutteet, oliko 1v1 ohitustaidot, oliko potkutekniikka ja oliko maalinteko?

Aikaisemmin oli esimerkki kuinka X havainnoi vastustajan maalivahdin toimintaa tai Messihän pelien alussa havainnoi pitkään miten vastustajan puolustus ja keskikenttä toimii etsien heikkoa kohtaa tai heikkoa pelaajaa. Hyvä pelaaja ei tyydy vain havainnoimaan, vaan luo itse vaikkapa 1v1 ohituksella vastustajan pakkaan sekaannuksen ja tyhjiön, josta sitten havainnoi miten luotu tilanne saadaan optimaalisesti hyödynnettyä. Vain taitava pelaaja uskaltaa pitää palloa "rauhassa" vastustajien keskellä pienessä tilassa, koska pystyy tarvittaessa haastamaan ja on sen verran tryhi, että vastustaja ei edes uskalla tulla kunnolla kiinni. Jokainen voi miettiä miksi EM kisoissa ei agruna isketä vastustajaan kiinni kuten Suomessa opetetaan, olisiko syynä, että sellaisesta höntyilevästä pelaajasta mennään sukkana ohitse.

Samaan aikaan EM kisoissa taisi tulla jo seitsemäs omari ainakin, eli eipä nuo pelaajat osaa kuitenkaan oikein havainnoida vai eikö hoksottimet toimi kunnolla?

[KVilho]

Mä taas veikkaan että Ilveksen pelaajien havainnointi paranee merkittävästi kun vastaan tulee sellainen joukkue joka on taitotasollisesti Ilvestä heikompi, koska pelaajilla on enemmän aikaa tehdä asioita.
...

Palaan nyt vielä kerran tähän.

Eli tämän kommentin jälkeen katsoin Ilveksen saman ryhmän pelin, samassa turnauksessa Interiä vastaan. Havainnointi ei parantunut millään tavalla vaikka vastus oli heikompi.

Mielestäni tämä tukee sitä että kyseessä ei ole aikaan tai tekniseen osaamiseen liittyvä asia. Sama huomioi HJK:n osalta. Ei sitä havainnointia ja ennakointia (josta skannaus havainnoinnin ja ennakoinnin ilmentymä) siis synny vaikka ajallisesti ja muutenkin teknisesta helpompi tilanne sen sallisi.

Vielä tätä voisi tutkia niin että katsoisi Bromman samalta kokoonpanolta jonkun pelin jossa eivätä ole noin ylivoimaisia. Jos kyseessä on aikaan ja tekniikkaan sidottu toiminta niin tässä tapauksessa havainnoin ja ennakoinnin ja sen ilmenemisen skannauksena pitäisi vähentyä. Itse uskon että tilanne on juuri päinvastoin. Uskon että Bromman pojat lisäävät tätä toimintaa, koska sen avulla selvitään haastavissa tilanteissa paremmin.

Voi olla että en nyt Jussina jaksa etsiä tämmöistä Bromman videota, jos semmoista on tarjolla.

Voihan olla että päätelmäni ovat vääriä, mutta olisin mielummin väärässä niin että se todistetaan jollain konkreettisella eikä vain sillä että "Se on näin ja sillä siisti!".

Juhannuksia.

edit: näköjään bromma pelasi zenittiä vastaan myöskin. Huomasiin myös että tuo HJK-Bromma eli ollut HJK:n ykkösjengin. Finaalissa HJK voitti bromman 2-1. Luulisi noidenkin pelien löytyvän juutuubista.

[Valonheitin]

Jos havainnoin tässä esimerkissä rajaa vain skannaukseen, niin uskoisin sen olevan opittu tapa, jota sen hallitseva pelaaja tekee ympäristöstä huolimatta lähes tietämättään. Eli en usko pelitemmon vaikuttavan tähän juurikaan, vaan se tulee ns. selkärangasta. Tai sitten ei tule lainkaan.

[Speirs]

Vinkkinä että puhu tietona asioista, joista tiedät. Ettet esim. tämän asian osalta nolaa itseäsi muusikkojen seurassa. Jazzareita, siinä missä kaikkia muitakin muusikoita, naurattaa ja/tai myötähävettää tällaiset jutut.

Saman asenteen, että puhutaan tietäen vain kun tiedetään, olisi kiva leimata täällä keskustelua muutenkin. Ketju on täynnä assosiatiivista spekulaatiota. Täältä sain lukea mm. että junnuja pitäisi kehittää pitämällä tempo matalla, jotta ehtii havainnoida. Hölmömpää ideaa ei ole olemassakaan.

Ja näiden U10-pelien tutkiminen siitä näkökulmasta, että kuka pelaaja tekee minkäkinlaisia juttuja ja siitä vedetään yleisiä johtopäätöksiä, on vähän niin ja näin. Toki tuohon ikävaiheeseen mennessä näkyy pelaajakehityksen tuloksia niin taidon kuin fysiikan osalta, mutta toisaalta peliä joka tapauksessa dominoi ne, jotka ovat sattumalta kaikkein kehittyneimpiä henkisesti, kognitiivisesti ja ennen kaikkea fyysisesti. Hitaat ja pienikokoiset ei yksinkertaisesti pärjää lapsivaiheessa kaikkein korkeimmalla tasolla vaikka olisivat kuinka taitavia. Aivan yksittäisiä poikkeuksia tietysti on.

Brommassa ei tehdä joukkueharjoittelussa mitään sen kummempaa, mitä Suomessa ei tehtäisi. Valmennuksen taso on lapsivaiheessa Uudenmaan parhaimmissa junnuseuroissa samaa kuin Brommassa. Se, että Brommalla on paremmat 10-vuotiaat, kertoo lähinnä näistä asioista: 1) pelaajamassa on suurempi, joten löytyy enemmän varhain kehittyviä ja nopeita lapsia, 2) pelaajien paremman tason takia harjoittelu on vaativampaa ja laadukkaampaa, 3) yleinen asenne urheilussa kilpailemiseen on positiivisempi, 4) on enemmän perheitä, joissa pelataan jalkapalloa ja liikutaan muutenkin aktiivisesti, kun lapset ovat pieniä. Nämä ovat kaikki asioita, joihin seuratyössä on vaikea vaikuttaa.

Edit. Vielä tuosta havainnoinnista (lopettakaa "skannauksesta" puhuminen ja käyttäkää suomea). Espanjaa lukuunottamatta oikeissa futismaissa ei olla lapsivaiheen kehityksessä juurikaan kiinnostuneita havainnoinnin kehittämisestä. Tämä johtuu siitä miljoonaan kertaan toistetusta asiasta, että havainnointi kehittyy taitojen kehittymisen tahtiin. Pelaaja ei voi havainnoida ilman taitoja. Suomessa mennään jo pelimuodon osalta perse edellä puuhun, kun jo 10-vuotiaat pelaa valtavan kokoisilla kentillä pelikäsityksen kannalta todella vaativaa 8v8-peliä sen sijaan että pelattaisiin pienemmällä kentällä 5v5, 6v6 tai 7v7. Esim. Briteissä, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa ollaan lähinnä kiinnostuneita siitä, että peliin saadaan kova intensiteetti ja paljon vaativia 1v1-tilanteita (eikä positional play -tyyppistä pallon pyörittämistä, mihin suomalainen 8v8 ohjaa 10-12-vuotiaita). Toki päätöksentekoa opetetaan ja pitää opettaa, mutta sekin on ko. maissa ennen kaikkea päätöksentekoa 1v1-tilanteissa ja korkeintaan 2v1-2v2-tilanteissa. Suomessa on tosiaan jo 10-vuotiaiden joukkueita, jotka pelaa todella hienoa joukkuepeliä ja pelaajat tekevät hyviä päätöksiä. Mutta sikäli kuin hyvä päätöksenteko isolla kentällä isolla pelaajamäärällä johtaa suurissa tiloissa pelaamiseen ja hankalien 1v1-tilanteiden välttämiseen, niin ei se ole pelkästään hyvä asia.

Hieno viesti, parhautta.

Jollain lailla off/on-topikkina, katsoin kisoja kun oli puhetta junnujen syöttöharhautuksista rakenteluvaiheessa. Esp/ita pelissä pallollinen teki harhautuksen noin 20 sekunnin välein, ukr/svk pelissä ei  kukaan tehnyt yhtäkään.

[Tässä lisää tutkittua hölmöä tietoa, jota meillä ei ainakaan haluta käyttää.]

Tässä lisää tutkittua hölmöä tietoa, jota meillä ei ainakaan haluta käyttää.

"Ihmisen oppimiskyvystä 50% määräytyy ensimmäisen neljän vuoden aikana ja vielä 30% seuraavan neljän vuoden aikana. Tällöin muodostuu aivojemme tärkeimmät hermoyhteydet, jotka myöhemmin vaikuttavat oppimiskykyyn. Aivot pystyvät ottamaan vastaan lukemattoman määrän informaatiota ensimmäisten kuuden elinvuoden aikana ilma ponnistelua."

"Esimerkkejä taitavuuden osatekijöistä:
Orientoitumis-/suuntautumiskyky = Kyky tajuta raajojen ja kehon asennot sekä niiden muutokset
Rytmikyky = Kyky liikkeiden/suorituksen tarkoituksenmukaisen rytmin löytämiseen ja toteuttamiseen
Tasapainokyky = Tasapainon ylläpitäminen (säilyttäminen) ja sen uudelleen saavuttaminen
Yhdistelykyky = Osaliikkeiden yhdistäminen kokonaisuudeksi, yhtäaikaisten liikkeiden tekeminen
Muuntelu-, muuntautumis- ja sopeutumiskyky = Kyky sopeuttaa liikeradat ja voimankäyttö muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteisiin"

Aika monet elimistöön kertaalleen saavutetut tai opitut asiat ovat "pysyviä", vaikka ne eivät olisikaan aina "kytkettynä" päälle. Esimerkiksi: "Lihaksen kasvaessa aktivoituneet satelliittisolut jakaantuvat ja vaeltavat lihassolun tyvikalvon alta lihassolujen pinnalle ja sulautuvat niihin luovuttaen samalla tumansa lihassolulle. Tämä muutos on pysyvä ja vaikka voimaharjoittelu lopetettaisiinkin, niin tumat säilyvät lihassolussa. Jos harjoittelu aloitetaan uudelleen, niin voima lisääntyy nopeammin kuin sellaiselle henkilölle, joka ei ole harjoitellut aikaisemmin. Kyseistä ilmiötä kutsutaan lihasmuistiksi."

[13ergkamp]

Viitettä tähän tietoon?

[Tässä lisää tutkittua hölmöä tietoa, jota meillä ei ainakaan haluta käyttää.]

Mä oon nähnyt noita Bromman 1v1 harjoitteita ja siellähän siis havainnointi ja päätöksenteko on verrattaen selkeä osa tuota ainakin ylimmän kolmen ryhmän osalta. Mutta kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, niin nuo on rakennettu harjoitteisiin niin, että pelaajalle opetetaan sangen selkeästi sekä se että mitä tilanteessa tulee havainnoida että se minkälaisia päätöksiä tulisi tehdä. Suomessa on nähnyt ainoastaan FSA:n porukan vetävän tuota samalla detaljitasolla ja thats it. Mutta siis pyrkimyksenähän tuossa on saada pää ylös mahdollisimman aikaisessa vaihessa, mikä luonnollisesti vaatii sen että pystyt toimimaan ja liikkumaan ja muuta ilman että katse on pallossa.

Olen nähnyt myös ja ne on todella yksinkertaisia. Homman pointti on kova tempo, toistomäärä ja pelin tekeminen yksinkertaiseksi. Tarkennan omia juttujani sen verran, että totta kai havainnoinnin ja päätöksenteon pitää olla osa peliä ja harjoittelua, mutta lapsuusvaiheessa se ei tarkoita mahdollisimman suuren tietomäärän keräämistä ja monen pelaajan yhteistyönä pelaamista. Pelaajien kehittämisen haasteena lapsuusvaiheessa ei ole havainnoinnin ja päätöksenteon, vaan ihan simppelisti perustaitojen ja liikkumistaitojen kehittäminen. Ilman ihan tolkuttoman laadukkaiksi kehitettyjä perustaitoja ei pärjää. Ja vain hyvin harvalla edes on edellytyksiä kehittää omia taitoja nykyvaatimusten tasolle. Taito ei kaikille tartu kovin hyvin, kuten kaikki tiedämme, ja vaikka tarttuisikin, niin jalkojen liike- ja reaktionopeuden pitää olla poikkeukselliset.

Ja tosiaan vertailussa Barcan, Malagan tai Bromman kaltaisiin ympäristöihin kannattaa huomioida että noiden tekninen ja fyysinen vaatimustaso on sellainen, että Suomesta löytyy ihan yksittäisiä pelaajia joilla olis minkäänlaiset saumat päästä noihin jengeihin mukaan. Ja tää on niin tyttöjen kuin poikien puolella sama. Joku Hammarbyn 2014 tytöissä pelas sellasella tasolla, että edes 2 vuotta vanhemmat suomalaiset keskiverto kilpamimmit ei pärjäisi sen jengin mukana. Volyymierot on näissä suuret naapurimaan eduksi, mutta niin tuntuu olevan myös harjoittelukulttuuri.

Uudellamaalla on seuroja ja valmentajia, joiden luoma harjoittelukulttuuri on todella hyvä. Ongelmana on, että harjoittelun taso ei vaan voi olla yhtä hyvä kuin paikassa, jossa pelaajat on valittu paljon suuremmasta massasta ja jossa suurempi osa perheistä ja lapsista pelaa paljon jalkapalloa ennen harrastuksen aloittamista. Siis yksinkertaisesti pelaajat ovat Brommassa alusta lähtien parempia kuin missään suomalaisessa jengissä. Paitsi Klubi saa joskus hyvän akatemian (jonka ehtivät sitten pilata ja myöhemmin vaihtaa toisiin pelaajiin). Hyvien pelaajien mahdollistaman vaativan harjoitteluympäristön vaikutukset vieläpä kumuloituvat taitojen karttumisessa. Takamatka siis kasvaa jatkuvasti.

Olen valitettavasti kyyninen paskiainen, mutta suomalainen junnutuotanto on aivan epätoivoisen tilanteen edessä. Meillä on vähän lapsia, meillä lapset liikkuu ja pelaa jalkapalloa vähemmän ennen harrastuksen aloittamista kuin hyvissä kasvattajamaissa, meillä on pitkä talvi jonka aikana vähäinen omaehtoisen pelaamisen määrä putoaa yleisesti ottaen nollaan. Kaiken lisäksi täällä pohjoisessa murrosikä tulee myöhemmin kuin etelämpänä, millä saattaa olla melko merkittävä vaikutus kehityksen kannalta.

Mä viittaat mun puheisiin, niin mä en sanonut, että junnuja pitäisi kehittää pitämällä tempo alhaalla. Vaan että suomalaisjunnujen havainnointikyky tulee paremmin esiin sellaisissa peleissä missä on taitotasoon nähden riittävästi aikaa suorittaa asiat.

En toki viitannut sun puheisiin.

Mitä musiikkiin ja jazziin tulee, niin tietoni perustuu näihin tutkimuksiin aivojen toiminnasta, mutta ehkä ne eivät pidä paikkansa?
https://www.youtube.com/watch?v=7SsoAO1j9u0

Väitteenä oli, että pienten lasten ei pitäisi soittaa klassista musiikkia, koska se ei ole luovaa. Ajattelitko, a) että musiikkiharrastuksen aloittavat lapset pääsevät jazzissa improvisoimaan heti alkutöikseen, b) klassista musiikkia harrastavat lapset eivät improvisoi, c) musiikkiopistossa klassisen musiikin soittaminen on lähinnä mekaanista ulkoa opeteltujen nuottien toistamista?

Tässä lisää tutkittua hölmöä tietoa, jota meillä ei ainakaan haluta käyttää.

Mitä tällä oli tekemistä nyt minkään kanssa? Aletaanko kaikki etsiä jotain satunnaista enemmän tai vähemmän oppimiseen ja liikkumiseen liittyvää tietoa, kirjoittamaan se tänne ja esittämään, että nytpä minä tiedän enemmän kuin muut.

Sori kärkevyys, mutta tämä havainnoinnista jauhaminen ikään kuin suurimpana ongelmana suomalaisessa junnufutiksessa on todella rasittavaa. Siinä Vilho on oikeassa, että lasten pitäisi pelata vapaa-ajalla paljon, mutta ei sen pointti ole ensisijaisesti havainnoinnin ja päätöksenteon, vaan toistomäärän kautta ihan vaan taitojen kehittyminen. Uudellamaalla muuten tuli yhteen jengiin b-ikäisenä peluri, joka oli kotimaassaan pelannut vain kadulla. Kuulemma on taitava mutta yhdessä pelaamisesta ei ollut mitään ideaa.

[Schneider]

Tässä vielä lisää tutkittua hölmöä tietoa lasten kehittymiseen liittyen, jota meillä ei ainakaan haluta käyttää tai uskoa (200+ valmennuskirjan kotikirjastosta)

Kun lapset oppivat puhumaan, niin oppiminen menee musiikkipuolen aivojen kautta ja musiikkipuoli aivoissa on tuottamassa rytmiä ja tahtia. Jotkin puhumiseen pystyvät  papukaijat osaavat rytmin ja tahdin, johon mm. apinat puolestaan eivät pysty. Noilla papukaijoilla on musiikilliset kyvyt aivoissa olemassa. Ihminen ei olisi ihminen, jos se ei pystyisi puhumaan ja se taas edellyttää musiikin jonkin tasoista olemusta jo lapsen aivoissa.

Ilman musiikin, rytmin ja tahdin tunnistamista ei ihmisellä olisi lainkaan käsitystä ajankulusta, ainakaan samassa merkityksessä miten tunnemme sen.

"Lasten kyky havaita aikaa alkaa jo 4 kuukauden iässä. Varsinainen subjektiivinen ajantaju alkaa kuitenkin kehittyä noin neljä vuotiaana. Kolmivuotiaat eivät vielä pysty ennakointiin, mutta viisi vuotiaat pystyvät." Tästä johtuen viisi vuotiaana pystyy lapsille jo valmentamaan havainnointia, jossa oleellisena osana on mm. osata odottaa koska toinen pelaaja tulee pelattavaksi.

"Aistit ja kehon huojunta
Vakaalla alustalla hiljaa seistessä alaraajoista ja varsinkin jalkapohjista peräisin oleva somatosensorinen tieto on 70% siitä tiedosta, jonka keskushermosto tarvitsee asennon säätelyyn. 20% tulee tasapainoelimestä ja 10% näkötiedosta. Tilanne muuttuu kun seisoma-alusta on epävakaa.

Judokat käyttävät asennon säätelyyn eniten näkötietoa tasapainotesteillä mitattuna. Kilpavoimistelijat puolestaan ovat selvinneet testeistä jalkapalloilijoita ja painijoita paremmin silmien ollessa kiinni, joten he käyttävät ilmeisesti muita urheilijoita enemmän proproseptistä tietoa tasapainon säätelyssä."

Ehkä kaikille lapsille, mukaan lukien futarit, olisi hyödyksi kehittää musiikillisia rytmejä yms, sekä päästä käyskentelemään paljain jaloin vaihtelevassa maastossa, jossa on käpyjä yms, tai vaihtoehtoisesti telinevoimistelussa jonnekin 6-7 vuoteen saakka ainakin. Siinä ohessahan treenataan futista myöskin. Yksilajinen futis vauvasta lähtien on tuhoon tuomittu reitti, vaikka meillä moni uskonnollisella hartaudella ja vakaumuksella uskookin yksilajisuuteen. Kyöstit ja seuraajat ovat aiheuttaneet käsittämätöntä vahinkoa suomifutiselle, jonka havaitsemiseen taitaa mennä vielä 20-30 vuotta, kun kellokkaat nuoleskelijat ovat nyt johtamassa mukamas tiedolla Suomen futiksen katastrofiin. 

[Schneider]

Väitteenä oli, että pienten lasten ei pitäisi soittaa klassista musiikkia, koska se ei ole luovaa. Ajattelitko, a) että musiikkiharrastuksen aloittavat lapset pääsevät jazzissa improvisoimaan heti alkutöikseen, b) klassista musiikkia harrastavat lapset eivät improvisoi, c) musiikkiopistossa klassisen musiikin soittaminen on lähinnä mekaanista ulkoa opeteltujen nuottien toistamista?

Minä olin täällä puhumassa muskareiden ja musiikin puolesta ja nyt olet sitten tuomitsemassa minut alimpaan helvettiin, koska halusit taas ymmärtää tarkoituksella väärin. Minäpä en enää laita mitään kommenttia tänne sektoriin. Pitäkää tunkkinne.