Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Jatko-ottelu]

Puhutte paljon ns. temposta. Mitä se mielestänne on ja mistä se syntyy?

[Jortsukka]

Puhutte paljon ns. temposta. Mitä se mielestänne on ja mistä se syntyy?

Helpoin huomioitava asia on varmaankin se että juostaisiin täysiä ja paljon. Niin harjoituksissa kuin peleissä. Sen jälkeen tempo syntyy siitä että pystytään teknisesti suorittamaan asioita mahdollisimman laadukkaasti. Esim. tilanteessa kun saadaan pallo itselle pystytään ottamaan 1.kosketus tilaan ja jatkamaan peliä nopealla rytmillä. Tai pystytään kuljettamaan palloa mahdollisimman laadukkaasti ja kovalla vauhdilla. Eli jokaisen teknisen suorituksen laatu ja toteutus suhteessa peliin. Kolmas asia on sitten ymmärtää jalkapalloa ja sitten toteuttaa peliä niin että palloa voidaan liikuttaa peliä edistävästi mahdollisimman laadukkaasti. Eli kenttä on täytetty fiksusti, jne.

Kysymys on sinänsä vaikea vastata tarkasti, koska tämä liittyy myös paljon siihen mitä ikävaihetta pohditaan. Esim. U7 pelissä tempo syntyy mielestäni siitä että kaikki pelaajat kentällä juoksisivat vain mahdollisimman paljon. Sitten taas U14 pelissä jo pitäisi ymmärtää peliä kollektiivisesti jalkapallon kannalta niin että pystytään palloa liikuttamaan laadukkaasti.

Valmennuksen kannalta varmaan isoimmat asiat mitkä eivät liity suoraan noihin mitä mainittu, tempo harjoituksissa luodaan sillä että:

- Palloja on riittävästi pelaajilla ettei aikaa mene niiden hakemiseen
- Ei jonoteta liikaa toimintojen välissä
- Toimintoja suoritetaan mahdollisimman kovalla tempolla eli välillä voidaan levätä, mutta kun tehdään niin tehdään se ns. täydellä kapasiteetilla kokoajan-> valmentajan tehtävä miettiä suoritusten pituuksia niin että se palvelee tempon yllä pitämistä

[inclusionExclusion]

Puhutte paljon ns. temposta. Mitä se mielestänne on ja mistä se syntyy?

Itse miellän tämän pelitekojen frekvenssinä. Eli kova tempo = asioita tapahtuu tiheään. Ohituksia / yrityksiä, syöttöjä, riistoja / riistoyrityksiä jne.

Käytännössä näkisin, että kova tempo aiheutuu ennen kaikkea puolustavan joukkueen tekemisestä: viedään jatkuvasti aika ja tila niin, että pallollinen ja lähimmät tukevat pelaajat joutuvat tekemään asiat nopeammin. Edit: lisätään että tietysti myös hyökkäävä joukkue voi nostaa oman tekemisensä tempoa riippumatta vastustajasta.

No tässä on tietysti rajansa, eikä varsinkaan aikuismaisessa futiksessa ole realismia, että koko ajan paahdettaisiin kieli vyön alla. Mutta mielestäni junioreiden pelaaminen tulisi pystyä järjestämään pelialueen, vaihtomäärän (ja vaihtopelaajien määrän) ym. manipuloinneilla niin, että matalatempoiselle tekemiselle ei olisi peleissä juurikaan perustetta. Hidas pallonhallinta, matalat blokit yms. sitten aikuismaisemmassa futiksessa. En kykene tällä tietoa uskomaan että oppimisikkuna näiden suhteen menisi mitenkään ohi, vaikka niitä ei tehtäisi ollenkaan lapsuus- ja nuoruusvaiheessa.

Jortsukalta ihan aiheellinen lisänäkökulma tuo harjoitustapahtuman tempo.

Edit: en kovin herkästi lähtisi muuttamaan jalkapallon sääntöjä, mutta jos pakko olisi jotain muuttaa, valikoisin sääntömuutokset niin että niillä nimenomaan nostettaisiin tempoa ja vähennettäisiin kannustimia / mahdollisuuksia hidastempoiseen pallotteluun ja seiskoskeluun. Esim. enemmän joustoa vaihtoihin, rajoituksia palautuksiin alaspäin tms. Mutta futsal on jo olemassa eikä jalkapallosta lähtökohtaisesti tarvi samanlaista tehdä.

[mulpp]

En myöskään ehkä kaipaa mitään palkkaa maksettavaksi - toki sillä voidaan otoja sitouttaa - mutta ei minusta ole väärin edellyttää osallistumisia koulutuksiin, valmennusiltoihin jne. Aika isoja juttuja yhtenäisen linjan ja suunnitelmallisuuden kannalta. Pikkujunnuissa jo huomaa, kuinka eri tavoin seurat toimivat pitkälti senkin myötä, suunnitteleeko joku treenit oikeasti ja järkevästi. Usein se vaatii sen jonkinlaisen palkkavalmentajan, mutta toisinkin voi olla.

Kun juttelee vaikkapa Uudenmaan eri pelien valmennusten kanssa, osassa seuroja kai periaatteista tai linjasta ei ole sovittu yhtään mitään. Osassa hyvinkin tarkkaan - ja kummassakin puhutaan vanhemmista valmentajina silti. Osa lähinnä pelaa treenit jo jossain U7-iässä, mikä tietysti tuottaa turnauksiin hyviä tuloksia (joilla ei ole mitään merkitystä), mutta hemmetisti vähemmän yksilötaitoa. En sano, että tämä ennustaa kenenkään lopputilanteesta mitään, kun puhutaan lapsivaiheen aika alkupäästä, mutta hämmentävän eri tavoin hommaa tehdään, kun asiaan on olemassa kuitenkin jonkinlainen "Palloliiton linjapaperi".

Tämä tällä tavalla kohtalaisen vähän aikaa, mutta määrällisesti kuitenkin suht paljon nyt otovalmennuksessa mukana olleen havaintona.

Tämä havainto vähän yllätti, sillä ainakin pk-seudun seuroista hieman erilaiset kokemukset. Varmasti jonkin verran on eroja valmennuslinjoissa ja treenisuunnitelmissa, mutta itseni on jopa yllättänyt, kuinka samanlaisia isot linjat ovat. Yksilötaidon kehitystä korostetaan lähes kaikkialla tuloksen edelle. Treenit ja pelit keskittyvät paljon 1v1 ja 2v1 -tilanteiden voittamiseen. Palloa ei kehoteta syöttämään, vaan etenemään itse. Maalipotkut annetaan lyhyenä jne. Näkemykset keskusteluista muiden "oto-valmentajien" kanssa, U7-ikäiset kyseessä. Nämähän ovat myös pitkälti Palloliiton koulutuksissa esillä.

Katselin Helsinki cupin pelejä n. 30 kpl tässä ikäluokassa livenä ja tallenteena tänä vuonna (elite- ja yleis-, muutamia myös harrastetasolta). Todella samanlaisia pelitapoja lähes kaikilla joukkueilla.

[DAF]

Tämä havainto vähän yllätti, sillä ainakin pk-seudun seuroista hieman erilaiset kokemukset. Varmasti jonkin verran on eroja valmennuslinjoissa ja treenisuunnitelmissa, mutta itseni on jopa yllättänyt, kuinka samanlaisia isot linjat ovat. Yksilötaidon kehitystä korostetaan lähes kaikkialla tuloksen edelle. Treenit ja pelit keskittyvät paljon 1v1 ja 2v1 -tilanteiden voittamiseen. Palloa ei kehoteta syöttämään, vaan etenemään itse. Maalipotkut annetaan lyhyenä jne. Näkemykset keskusteluista muiden "oto-valmentajien" kanssa, U7-ikäiset kyseessä. Nämähän ovat myös pitkälti Palloliiton koulutuksissa esillä.

Katselin Helsinki cupin pelejä n. 30 kpl tässä ikäluokassa livenä ja tallenteena tänä vuonna (elite- ja yleis-, muutamia myös harrastetasolta). Todella samanlaisia pelitapoja lähes kaikilla joukkueilla.

Uudellamaalla on myös paljon seuroja, joissa on todella vähän tai ei lainkaan palkattua työvoimaa, ja ainakin Vantaan sisällä/Vantaan-Espoon jengien välillä tuo valmennuksen linja vaihtelee valtavasti. Samassa ikäluokassa mentiin, on menty tämä koko kausi/koko se aika kun joukkue on ollut perustettuna ja nimenomaan syöttämisen/pelitavan treenaamisessa (ainakin tasoilla 1 ja 2) ihan valtavia eroja. Nämä tosiaan nimenomaan ovat liiton koulutuksissa esillä ja se liiton linja, mutta niin hesacupissa, UJL:ssa kuin muissakin turnauksissa on tullut vastaan paljon jengejä, jotka selvästi treenauttavat "kuin aikuiset". Vastaavasti pallollinen taito on paljon heikompaa usealla seuralla ja niiden peliryhmillä.

Karkeasti isommat seurat ja sellaiset, joilla on palkattua valmennusta ja hieman enemmän resursseja seuraavat huomattavasti enemmän liiton linjaa, mikä on toki ihan looginen juttu. Maalipotkut annetaan toki noissa peleissä kaikilla lyhyenä, koska säännöt sanovat niin ainakin niissä yhteyksissä, joissa tässä on pelattu. Hesacupin säännöissäkin oli maininta tästä.

[Nigel Kugelschfeir]

Noista otovalkuista sen verran että meidän seurassa isävalkut saa olla vastuussa 5vs5-pelissä mutta kun 8vs8-vaihee lähestyy niin ulkopuolinen valkku ottaa ohjat. Kuinka montaa sitten kiinnostaa kehittyä valmentajana jos se vastuu otetaan joka tapauksessa pois. Aika harvaa kiinnostaa enää mikään apuvalkkuna olo siinä vaiheessa kun on ollut vastuussa ja monesti se ulkopuolinen valkku haluaa oman ryhmän.

[Hegetsu]

Seuratoiminta on vain helposti pientä puuhastelua varsinkin valmennuksen ulkopuolella. Meillä monesti hyvä urheilullinen strategia seuroissa mietittynä mutta, kuten jo kerran kirjoitin, niin sitten se muu puoli on ihan höttöä ja tehty ilman pitkänajan suunnittelmia. Esimerkiksi seuralla saattaa olla nyt käsissä 15 vuotta vanha kuplahalli jota pyörittää seuran täysin omistama yhtiö mutta ensimmäiseen 12 vuoteen ei ole lainkaan mietty mitä tehdään kun nurmi tai kupla pitäisi uusia ja yllätyksenä tulee vaikka se ettei uusinnalle saa samalla tavalla tukia tai kumirouheen sijaan pitäisikin käyttää jotain muuta materiaalia.

Seuroissa minusta kannattaisi panostaa siihen, että saadaan hyvä ja toimiva hallitus missä riittävästi jäseniä ja jäsenten osalta myös jatkuvuutta ja ehkä kannattaisi harkita jos saisi houkuteltua jonkun jäsenen jolla ei omia lapsia enää mukana toiminnassa koska silloin pystyy vähän kauempaa katsomaan miltä tekeminen näyttää. Toinen asia on, että seuran pitää olla riittävän vahva suhteessa joukkueisiin jottei joku joukkue ala pyörittämään seuraa oman tahtonsa mukaan koska niitäkin löytyy missä uhkaillaan että joukkue lähtee seurasta jos seura ei tee sitä tai tätä.

[Valonheitin]

Itseä aina hirvittää nämä seurojen hallihankkeet, vaikkakin ovat varmasti pakollisia monessa kaupungissa. Taloudellisesti haastavaa lyhentää lainaa JA kerätä puskuria maton vaihtoa varten. Kustannus on kuitenkin sen verran iso, ettei puskurin keräämistä ei voi kovin myöhään aloittaa. Tai sitten lainaa täytyy lyhentää sen verran paljon, että investointi voidaan rahoittaa taas uudella lainalla. 

Ymmärtääkseni Ruotissa on jonkin verran käytössä ns. tekniikkahalleja, jossa esim. tyhjillään olevaan teollisuushalliin on asennettu ohuempi matto pienempien junnujen käyttöön. Tuollaisella alustalla ei isommat junnut voi todennäköisesti kovin monta tuntia viikossa hinkata, mutta vapauttaisi varmasti jonkun verran hallikapasiteettia muiden käytettäväksi. Varmasti huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin jumppasali.

[pilkku seiska]

Ymmärtääkseni Ruotissa on jonkin verran käytössä ns. tekniikkahalleja, jossa esim. tyhjillään olevaan teollisuushalliin on asennettu ohuempi matto pienempien junnujen käyttöön. Tuollaisella alustalla ei isommat junnut voi todennäköisesti kovin monta tuntia viikossa hinkata, mutta vapauttaisi varmasti jonkun verran hallikapasiteettia muiden käytettäväksi. Varmasti huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin jumppasali.

Hyvä idea. Alla olevassa linkissä joku tämänkaltainen viritys Briteissä: 5vs5 -kenttä "kynnysmatolla". Kenttää varmasti voisi hyödyntää muissakin lajeissa.

https://youtu.be/9iP5TOB9q2A?feature=shared

[Valonheitin]

Kuulin juuri erään joukkueen valmentajalta aika erikoisen ohjeen 8v8 pelissä: omalla puolella syötellään ja vastustajan puolella sitten saa kuljettaa. Ymmärrän, että puolustajien jatkuva kuljettaminen voi olla ongelma, mutta vähän karsastan kovin mustavalkoisia ohjeita. Välillä on ihan hyvä, jos puolustaja löytää tilaa kuljetuksille tai muutenkin joutuu vähän kehittämään päätöksentekokykyä.

[turkistarhaaja]

Kuulin juuri erään joukkueen valmentajalta aika erikoisen ohjeen 8v8 pelissä: omalla puolella syötellään ja vastustajan puolella sitten saa kuljettaa. Ymmärrän, että puolustajien jatkuva kuljettaminen voi olla ongelma, mutta vähän karsastan kovin mustavalkoisia ohjeita. Välillä on ihan hyvä, jos puolustaja löytää tilaa kuljetuksille tai muutenkin joutuu vähän kehittämään päätöksentekokykyä.

No tätähän se nyt on täällä periferiassa jo 5v5-peleissä eli omalla alueella pitää "syöttää" eli potkaista pallo mahdollisimman nopeasti ylös ja sitten ehkä hyökkääjä saa haastaa 1v1 pakkia vastaan.

[Valonheitin]

No tätähän se nyt on täällä periferiassa jo 5v5-peleissä eli omalla alueella pitää "syöttää" eli potkaista pallo mahdollisimman nopeasti ylös ja sitten ehkä hyökkääjä saa haastaa 1v1 pakkia vastaan.

Vähän vain yllätti (olisi pitänyt mainita jo ekassa viestissä), että oli kuitenkin Taso1 ja ainakin maineeltaan vähän parempi tekijä. Periferiassa pahimmillaan omalla puolella ei saa tehdä muuta, kuin roiskia pitkää.

[Nigel Kugelschfeir]

Tyttöpuolella paras pelaaja yleensä laitetaan pakiksi. Tehtävänä on yleensä kikkailla kentän läpi tai yrittää potkaista pallo maaliin puolen kentän jälkeen. Muut seuraa katseellaan.

[Tino Asprilla]

8v8 on kyllä niin paljon tilaa pakeilla (ts helppo saada väylä auki vaikka vastustaja prässäisikin korkealta) että puolustajan hyökkäyksen kiihdytys kuljettamalla on avain asioita pelissä mielestäni. Lisäksi kehittää modernin puolustajan tarvittavia ominaisuuksia.

[Valonheitin]

8v8 on kyllä niin paljon tilaa pakeilla (ts helppo saada väylä auki vaikka vastustaja prässäisikin korkealta) että puolustajan hyökkäyksen kiihdytys kuljettamalla on avain asioita pelissä mielestäni. Lisäksi kehittää modernin puolustajan tarvittavia ominaisuuksia.

Samaa mietin.11v11 vaiheessa on usein valtava etu, jos joukkueessa on esim. keskuspuolustaja, joka pystyy kuljettamaan prässin ohi. Mutta sitä on vaikea tehdä, jos on ollut aikaisemmin rajoitettua.

[inclusionExclusion]

Kuulin juuri erään joukkueen valmentajalta aika erikoisen ohjeen 8v8 pelissä: omalla puolella syötellään ja vastustajan puolella sitten saa kuljettaa

Kuulostaa minustakin sinänsä oudolta, ei varmasti voi suorilta tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, että nyt kasvaa ohittamiskyvyttömiä puolustajia. Vähän suorastaan arvelen, että tässä on taustalla joku joukkueen pelaamisen ilmiö, johon on haluttu yksittäisessä tapahtumassa hakea vähän vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

[inclusionExclusion]

Tuli muuten vastaan Areenasta Tuija Lundbergin ohjelmasarja (audio). Ei nähdäkseni ole tällä palstalla mainittu. Sivuaa valmentamista ja junioriurheilua, myös jalkapalloa, useammassa jaksossa. Tässä nyt yksi:

https://areena.yle.fi/podcastit/1-50461255

Samasta ohjelmasarjasta löytyy muitakin asiallisen oloisia jaksoja (en ole kovin montaa vielä kuunnellut) hakusanoilla 'valmentaja' tai 'valmennus'.

[Hegetsu]

Varmaan tuossa kyse kuten  inclusionExclusion kirjoittikin yksittäisestä jutun kokeilusta.
Kanadassa kun oltiin silloin kun omat junnut vielä pelasi ja paikallisella kentällä oltiin pallottelemassa ja vieressä oli sitten treenit menossa niin tuli juteltua valmentajien tms. kanssa ja he sanoivat, että heillä tapana välillä treenipeleissa sopia vastustajan valmentajan kanssa etukäteen joku taktinen juttu mitä yritetään pelissä kehittää tyyliin "joukkue A yrittää prässätä ylhäältä ja B yrittää päästä pois prässistä" ilman että pelaajille on kerrottu treenipelillä olevan joku sovittu "teema". Samoin sanoivat, että välillä on treenipelin loppuun sovittu erillinen yhden pelaajan vajaalla pelaaminen harjoituksen vuoksi.

[FutisBart]

Enpä keksinyt muuta topikkia, mutta YLE:llä dokkari "Lapsuus huippu-urheilun varjossa", joka käsittelee kaikkea urheilua. Tuossa mm. Thierry Henry kertoo, miten häntä on pienestä pitäen luotsattu kohti huippufutaajan uraa ja sen johdosta ollut koko ikänsä masentunut. Myös vammoista ja liikaharjoittelusta paljon juttua etenkin voimistelupuolella ja esiin tuodaan ainakin selän rasitusvammat, joita kai Suomessakin futiksen puolella oli jossain vaiheessa paljon. Dokkari oli hyvä varoittava muistutus liian pitkälle menevästä tavoitteellisuudesta vaikka Suomessa tämä ei futiksessa kai ole mikään merkittävä ongelma. Se toi myös esiin sen, kuinka tavoitteellista urheilu maailmalla on pienestä pitäen. Toisaalta futista Suomessa voikin varmaan markkinoida poikkeuksellisen tervehenkisenä lajina lapsille ja nuorille, kun vertaa dokkarissa esitettyyn toimintaan.

https://areena.yle.fi/1-70719959

[Thalian]

Toisaalta futista Suomessa voikin varmaan markkinoida poikkeuksellisen tervehenkisenä lajina lapsille ja nuorille, kun vertaa dokkarissa esitettyyn toimintaan.

No siis, en tajua miten kukaan lapsistaan välittävä vanhempi päästää jälkikasvuaan näihin aikaisen erikoistumisen lajeihin. Tuntuu aivan totaalisen absurdilta, että joku 8v käy ohjatussa treenissä joka ainoa arkipäivä ja sen päälle sitten vielä kotona tehtävät treenit. Siinä kyllä jää lapsuus helposti elämättä. Ja tahti ei tuosta tosiaankaan laske, joten myöskin nuoruus katoaa samalla.

[Nigel Kugelschfeir]

Etenkin tytöt harrastaa monesti jotain joukkuevoimistelua, muodostelmaluistelua tms jotka ei edes ole olympialajeja eikä niissä ole sitä pientäkään mahdollisuutta ammattilaiseksi kuin jossain muualla. Noissa treenimäärät on 6*3 tuntia viikossa jo 10-vuotiailla ja kisat päälle.

[Jortsukka]

Enpä keksinyt muuta topikkia, mutta YLE:llä dokkari "Lapsuus huippu-urheilun varjossa", joka käsittelee kaikkea urheilua. Tuossa mm. Thierry Henry kertoo, miten häntä on pienestä pitäen luotsattu kohti huippufutaajan uraa ja sen johdosta ollut koko ikänsä masentunut. Myös vammoista ja liikaharjoittelusta paljon juttua etenkin voimistelupuolella ja esiin tuodaan ainakin selän rasitusvammat, joita kai Suomessakin futiksen puolella oli jossain vaiheessa paljon. Dokkari oli hyvä varoittava muistutus liian pitkälle menevästä tavoitteellisuudesta vaikka Suomessa tämä ei futiksessa kai ole mikään merkittävä ongelma. Se toi myös esiin sen, kuinka tavoitteellista urheilu maailmalla on pienestä pitäen. Toisaalta futista Suomessa voikin varmaan markkinoida poikkeuksellisen tervehenkisenä lajina lapsille ja nuorille, kun vertaa dokkarissa esitettyyn toimintaan.

https://areena.yle.fi/1-70719959

Kyllä Suomi on maailman ykkösvaltio harrastaa jalkapalloa. Mitään toivoa ei huipulle pääsemisestä ole ja harva saa edes ammattia, mutta tavoitekaan ei tunne olevan että ketään ohjattaisiin kohti huippua.

[turkistarhaaja]

https://www.apu.fi/artikkelit/fc-midtjylland-niklas-virtanen

FC Midtjyllandin tuore suorituskyky-yksikön vetäjä Niklas Virtanen kertoo Aitiolle eroista Tanskan ja Suomen pelaajakehityksessä ja suorituskykyvalmennuksen arvostuksessa. Ne ovat valtavia

[Jortsukka]

https://www.apu.fi/artikkelit/fc-midtjylland-niklas-virtanen

Apu tehnyt paljon futis-juttuja ja tämä vain alleviivaa sitä. Hyvä että joku nostaa futiksen ongelmia esiin ja on rehellinen. Sitä ei varsinkaan palloliitto ole.

[erno]

Luin tuon jo aikaisemmin ja kyseessä lienee paras minkään suomalaisen lehden kirjoittama juttu jalkapallovalmentamisesta koskaan.