Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Elohiiri2]

Joo olet oikeassa. Anteeksi etten huomauttanut, että Espoossa ja mahdollisissa muissa insinöörien ja ekonomien kansoittamissa mestoissa järjellinen, toiminnallinen ja taloudellinen suunnittelu ei ole mahdollista.
 lauselmaa en sen sijaan ymmärtänyt lainkaan. Tarkennatko?

Lähinnä tuota prosessikuvaustasi kritisoin.  Eiköhän noita ole jossain yritetty jo aikaa sitten ja ihan päätyönä, vaan missäs on suomalainen jalkapallo armon vuonna 2024?

[OneFour]

Joo olet oikeassa. Anteeksi etten huomauttanut, että Espoossa ja mahdollisissa muissa insinöörien ja ekonomien kansoittamissa mestoissa järjellinen, toiminnallinen ja taloudellinen suunnittelu ei ole mahdollista.
 lauselmaa en sen sijaan ymmärtänyt lainkaan. Tarkennatko?

Vuosikymmenien kokemuksella voin sanoa, että asioita voi suunnitella, mutta mikään suunnitelma ei pysty ennakoimaan, miten suunnitelmaa toteuttavat ihmiset toimivat. Jos ympäristö ei ole otollinen, silloin saa suunnitella mitä tahansa, mutta valitettavasti aina löytyy ihmisiä, jotka vähät välittävät suunnitelmista, ja kun he myös toiminnasta maksavat, he kokevat, että suunnitelmat eivät heitä koske. Seurojen osalta kannattaa myös muistaa, että pääsääntöisesti ne ovat yhdistyksiä, joten käytännössä seuroja ei johda ammattilaiset, vaan vanhemmat, jotka eivät ymmärrä yhdistystoiminnasta saati urheilusta yhtään mitään, joten järjen sijaan seuroja johdetaan monesti ylivertaisuusvinouman oikeuttamalla pätemättömyydellä.

Toki Suomesta löytyy seuroja, jotka tuollaiseen toimintaan pystyy, mutta kaikki lähtee siitä, että seuroja johdetaan tavalla, joka ei anna mahdollisuutta kaikenlaisiin älyttömyyksiin eli wittgensteinmarxilaisittain seurajohtamisessa kaikki perustuu siihen, että seuran toiminnan perusta eli johtaminen on sellaista, että sen tarkoituksena on seuran hyvinvointi ja toiminnan kehittäminen. Jos tämä ei ole kunnossa, suunnitelmat ovat turhia, koska vallanhimoinen tai heikko johtaminen johtaa suunnitelmista huolimatta väistämättä siihen, että jossain vaiheessa uudistukset kaatuvat, koska joku ei ole tyytyväinen siihen, että asiat menevät hänen näkökulmastaan väärin.

Allekirjoitan täysin tuon ajatuksen ja noin seuratoiminnan pitäisi mennä, mutta valitettavasti vuosien varrella olen moneen otteeseen nähnyt, kuinka korttitalo kaatuu muutaman ylivertaisuusvinoumassa elävän tarpeeseen päteä. Mutta kuten sanoin, on myös seuroja, jotka pystyvät järkevästi kehittää toimintaansa, mutta niissä seuroissa seuroja johtaa ihmiset, jotka ymmärtävät johtamisesta jotain, eivätkä sen vuoksi halua päteä asioissa, joista eivät ymmärrä yhtään mitään.

[Hegetsu]

Helposti käy, jos tulee yksi tai kaksi peräkkäistä kovaa ikäryhmää, ettei a) nähdä sattuman vaikutusta ja b) aletaan liian aikaisin miettimään miten tämä meidän liigaan noussut ryhmä saadaan pidettyä tyytyväisenä ja miten tehdään kun ne pääsevät B-junnu ikään. Heikossa seurassa saatetaan yhtä ryhmää suosimalla (jos vielä käy niin, että ko. ryhmässä vanhemmat näkevät vain oman lapsen peliryhmän) saadaan balanssi sekaisin. Tämä suosiminen on vielä varsin inhimillistä jos seurassa kilparyhmät yleensä pyörineet 1/2 välimaastossa ja sitten kerrankin saadaan hyvä liigatason ryhmä koska sen nähdään houkuttelevan pelaajia muihinkin ryhmiin tai houkuttelevan valmentajia vaikka ei nähdä sitä että yksittäinen joukkue ei kuitenkaan tuo seuralle mitään extraa.

Otetaan vaikka nuoremmasta ryhmästä pari parasta mukaan eikä nähdä sitä että se johtaa muutaman hyvän lähtöön nuoremmasta ryhmästä pois ja koko seuraavan ikäryhmän jäämisen kakkosen ryhmäksi tai kun lähestytään B-junnu vaihetta aletaan jo liian aikaisen rakentamaan tämän tähtiryhmän ympärille joukkuetta ja unohdetaan viereiset ikäryhmät tai saman ikäryhmän kakkosjengi totaalisesti ja sitten ihmetellään kun ei ole niitä vanhempia/nuorempia pelaajia tarjolla.

Parhaatkin suunnitelmat kaatuvat jos joukkueet ovat suurempia kuin seura tai joukkueissa on kriittisen määrän ylittävä joukku vääränlaisia vanhempia jotka pääsevät kiristämään seuraa.

[kilon_paino]

Joo olet oikeassa. Anteeksi etten huomauttanut, että Espoossa ja mahdollisissa muissa insinöörien ja ekonomien kansoittamissa mestoissa järjellinen, toiminnallinen ja taloudellinen suunnittelu ei ole mahdollista.
 lauselmaa en sen sijaan ymmärtänyt lainkaan. Tarkennatko?

Sen mitä olen espoolaista jalkapalloa seurannut, niin EPS ja espa ainakin toimivat juurikin seurajohtoisesti kuvatun lailla.

[Elohiiri2]

Ovatko esimerkiksi ko. seurat topingin otsikonmukaisen toiminnan mittareita millään lailla kenellekään? Profiloituminen on tietysti tärkeää ja toinen on nostanut omaa tasoaan, se on myönnettävä.

[erno]

Sen mitä olen espoolaista jalkapalloa seurannut, niin EPS ja espa ainakin toimivat juurikin seurajohtoisesti kuvatun lailla.

EsPa toimii mun ymmärtääkseni kaikissa tapauksissa seurajohtoisesti kuvatun lailla, mutta EPS on todellisuudessa hybridi, jossa monet mainitut asiat menevät seuravetoisesti, mutta osa taas joukkue/vanhempivetoisesti. Hirveästi riippuu siitä kuka ikäluokkavalmentajana on ja mitkä asiat ikäluokkavalmentajaa kiinnostaa.

[fingerström]

Vuosikymmenien kokemuksella voin sanoa, että asioita voi suunnitella, mutta mikään suunnitelma ei pysty ennakoimaan, miten suunnitelmaa toteuttavat ihmiset toimivat. Jos ympäristö ei ole otollinen, silloin saa suunnitella mitä tahansa, mutta valitettavasti aina löytyy ihmisiä, jotka vähät välittävät suunnitelmista, ja kun he myös toiminnasta maksavat, he kokevat, että suunnitelmat eivät heitä koske.

Mun kirjoitukseni ei perustunut mihinkään suunnitelmaan, vaan käytännön kokemukseen toiminnan organisoimisesta. Luonnollisesti ihmiset toteuttavat suunnitelmat kukin omista lähtökohdistaan, mutta juuri sen takia on hyvä rakentaa organisaatiota ja toimintatapoja = toimintakulttuuria, jotta yksittäisten ihmisten vaikutus voidaan hallita. Joskus se tarkoittaa myös sitä, että hyvätkin asiat tulee torpattua, mutta jos samalla suojataan toiminnan jatkuvuus, on lopputulos jees.

Seurojen osalta kannattaa myös muistaa, että pääsääntöisesti ne ovat yhdistyksiä, joten käytännössä seuroja ei johda ammattilaiset, vaan vanhemmat, jotka eivät ymmärrä yhdistystoiminnasta saati urheilusta yhtään mitään, joten järjen sijaan seuroja johdetaan monesti ylivertaisuusvinouman oikeuttamalla pätemättömyydellä.

Sekä Suomessa että Ruotsissa futisharrastus nojaa järjestötoimintaan eli vapaaehtoistyöhön. En epäile tilannekuvaustasi "ylivertaisuusvinoumasta", vaan oikeastaan polemisoin sitä vastaan omalla toiminnallani ja näkökannoillani. Väitän, että iso ongelma on järjestötoiminnan ja liiketalouden sotkeminen, mitä Palloliittokin on harrastanut kaiken maailman matriisijohtamisillaan. Ei tehdä asioista monimutkaisia. Ei järjestötoiminta vaadi mitään helvetin liiketoimintajohtokoulutuksia, vaan kuten laulussakin sanotaan "järjestötoiminta kasvatti meidät". Se kasvatus on myös fiksuimmille yksi vetovoimatekijä ja sitä meillä on suhteellisen onnistuneesti käytetty. Toki pätevää ja sitoutunutta väkeä on aina liian vähän suhteessa toimintaan, mutta jos sitä olisi liikaa, olisimmekin kusessa hiipuvan toiminnan kanssa.

kilon_paino: toi mun Espoo -vertaus oli dorka. Se oli tarkoitettu yleisemmäksi asennekuvaukseksi, mutta meni pieleen.
Elohiiri2: tuntuu siltä, että puhut nyt siitä, miksei futis ole Suomessa huippu-urheilua. Mun osallistumiseni keskusteluun lähti nimimerkki nuorenanätin kuvauksesta siitä, kuinka rahaa ei riitä mihinkään, ei edes vastuuvalmentajan liksoihin. Vastasin, että raha riittää, jos toiminta organisoidaan seuravetoisesti ja suunnitelmallisesti fokuksena toiminta. Kyse ei ole jostain Suomen rankingsijoituksista, vaan harrastustoiminnasta, jossa kohtaa futis on esimerkiksi Stadissa aivan ylivoimainen tekijä.

[Volomäki]

Tuo ideaalimaailma oli oikein hieno kuvaus siitä miten asioiden tulisi seuroissa olla. Jos katsoo miten Palloliitto ohjeistaa niin se on hyvin lähellä tuota tapaa.

Ja jos kattoo Palloliiton kärkiseuroja (tai mikä onkaan oikea termi) niin toiminta toteutuu varmasti hyvin pitkälti noin. Omasta kokemuksesta aina välillä joku kilpapuolen yli-innokas valmentaja tai isä alkaa jostain kohdasta myrkyttämään ilmapiiriä ja siinä pitää olla sitten riittävän vahva valmennuspäällikkö, hallitus jne että tuollaiset saadaan nujerrettua.

Pienissä seuroissa on tuohon maailmaan hyvin hankala päästä. Isoissa seuroissa on paljon päätoimisia töissä, joka tarkoittaa että toiminta on organisoitu paremmin ja jatkuvuus on aivan eri tasolla, ja että isoissa seuroissa ei tapahdu sitä mitä pienissä voi tapahtua. Eli esim. pienen seuran ikäluokan isävalmentaja vetää omalla kiukuttelulla koko ikäluokan suohon ja seuraavalla kaudella ei ole toimintaa enää ollenkaan. Suohon vetäminen voi tarkoittaa esim että käyttäytyy hyvin vain hyviä pelaajia kohtaan tai vie koko ikäluokan toiseen seuraan.

[kiki]

Junnufutiksen suurin ongelma on rahan puute. Voiko ry:t sijoittaa varojaan? Esim. kaikista seuramaksuista tietty prosenttiosuus aina rahastoon ja sama juttu varustemaksuissa. Sitten kun vuosien saatossa rahasto on kasvanut riittävän isoksi sieltä voisi jakaa osinkoina rahaa takasin seuralle.

Rahastomaksut tulisi priorisoida seurassa ihan kärkipaikoille, jotta pitkäjänteisyys säilyisi.

Junnupuolen suurimpia ongelmia on, että yksilövalmennusta ei juurikaan ole seuravetoisesti. Joukkuetreenejä meillä on riittävästi.

[Hegetsu]

Junnufutiksen suurin ongelma on rahan puute. Voiko ry:t sijoittaa varojaan? Esim. kaikista seuramaksuista tietty prosenttiosuus aina rahastoon ja sama juttu varustemaksuissa. Sitten kun vuosien saatossa rahasto on kasvanut riittävän isoksi sieltä voisi jakaa osinkoina rahaa takasin seuralle.

Rahastomaksut tulisi priorisoida seurassa ihan kärkipaikoille, jotta pitkäjänteisyys säilyisi.

Junnupuolen suurimpia ongelmia on, että yksilövalmennusta ei juurikaan ole seuravetoisesti. Joukkuetreenejä meillä on riittävästi.

Meillä seurassa aikanaan kun olin mukana hallituksessa keskusteltiin rahastosta ja rahastoinnista ja ymmärtääkseni se on sallittua jos yhdistyksen säännöt vain mahdollistavat. Rahastojen ongelma on niiden hallinointi kun rahastoa suunniteltaessa pitäisi jo miettiä onko se suoraan ry:n alla ja ketkä tässä tapauksessa päättävät sen toiminnasta vai erillisessä yhdistyksessä jonka hallinnointi pitää ratkaista jotenkin ja säännöt miettiä huolella. Muistelisin, että jos Palloliiton avustussäätiöltä halusi hakea jotain tukea niin piti olla erillinen tili, dokumentoitu hallinto sekä säännöt yms.

Käytännössä usein ongelmaksi tulee, se ettei jäsenistö halua laittaa seura/jäsenmaksusta osuutta mihinkää rahastoon koska se ei auta omaa lasta/peliryhmää "tässä ja nyt" ja näin ollen ei ole helppoa edes muokata ry:n sääntöjä tältä osin. Erillinen ry ehkä parempi myös siinä mielessä, että silloin ei rahastoa pyörittävän ry:n ja pelitoimintaa pyörittävän ry:n rahat mene ihan niin helposti sekaisin, jos vain rahasto-ry:n säännöt tehty fiksusti niin että esim. molempien hallitus ei ole sama (siis saa olla sama) ja hallitusten kausi erilainen eli pelitoimintaa pyörittävän seuran uusi hallitus ei saa heti vaihtaa rahasto-ry:n hallitusta (jos kävisi joku "vallankaappaus" seurassa ja uusi hallitus haluaisikin vaikka käyttää rahaston rahoja alkuperäistä tarkoituksesta poikkeavaksi niin näin saa hidastettua muutoksia rahaston säännöissä).

Rahastoinnin kannalta on myös se riski mitä joutuu miettimään, että usein seuran rahat tulevat junioreilta jotka eivät ole äänivaltaisia seuran kokouksissa ja heidän vanhemmista seuran jäseniä on vain pieni prosentti eli aktiivinen aikuisjoukkue voisi halutessaan kaapata seuran tai jos seurassa on työntekijöiden äänivaltainen jäsenyys sallittua niin työntekijät voisivat kaapata seuran halutessaan.

Oikeasti fiksusti tehty rahasto johon ohjataan esim. osuus seuran järjestämien turnausten tuotoista ja joka hakisi aktiivisesti lahjoittajia voisi olla monessa paikassa pitkällä tähtäimellä hyvä veto.

[Valonheitin]

Facebookissa, jossa en jaksa osallistua kirjoitteluun, käy keskustelu taas vilkkaana. Onko foorumisteilla paljon kokemuksia Neurotanoken materiaaleista ja toiminnasta?

Hieman hankala muodostaa mielipidettä, kun julkisesti on todella vähän materiaalia saatavilla ja maantieteellinen etäisyys on iso, jotta voisi käydä paikanpäällä katsomassa. Onko tuossa mallissa jotain niin mullistavaa, että kaikki muut vaihtoehdot lähtökohtaisesti (busineksen omistajan mukaan) vääriä? Ja jos on, niin miksi tämä ei ole kansainvälinen hitti?

Vai onko NT:n valmentajilla jo niin pitkä kuilu seuratyöhön, että eivät osaa enää erottaa maksullista yksilövalmennusta joukkueharjoittelusta, missä pelaajamäärät ovat isompia ja muuttujia myös enemmän?

Vähän vain taas ärsyttää, kun tätä tarjotaan suomalaisen futiksen ainoaksi oikeaksi tieksi ja mainitaan, että ovat kouluttaneet pelaajia maajoukkueisiin. Eiköhän se työ ole tehty kuitenkin seuroissa ja omalla ajalla ja kaikki maksulliset lisävalmennukset vain tukevat jo valmiiksi innokkaan juniorin kehitystä.

Futiksen puolella on useampi maksullinen toimija ja ainakin itsellä on niistä vähän ristiriitainen kuva. Olen kuullut esim. ohjeistuksesta käyttää seuraavassa joukkueen ottelussa vain heikompaa jalkaa yms. Myös tuntuu, että perheille maalataan kuvaa lahjakkaasta yksilöstä, vaikka juniorin toiminta arjessa ei väitettä tue.

Onhan tästä ollut täällä aikaisemminkin keskustelua, mutta olisi mielenkiintoista kuulla tuoreita kokemuksia ja näkemyksiä.

[Jortsukka]

Facebookissa, jossa en jaksa osallistua kirjoitteluun, käy keskustelu taas vilkkaana. Onko foorumisteilla paljon kokemuksia Neurotanoken materiaaleista ja toiminnasta?

Hieman hankala muodostaa mielipidettä, kun julkisesti on todella vähän materiaalia saatavilla ja maantieteellinen etäisyys on iso, jotta voisi käydä paikanpäällä katsomassa. Onko tuossa mallissa jotain niin mullistavaa, että kaikki muut vaihtoehdot lähtökohtaisesti (busineksen omistajan mukaan) vääriä? Ja jos on, niin miksi tämä ei ole kansainvälinen hitti?

Vai onko NT:n valmentajilla jo niin pitkä kuilu seuratyöhön, että eivät osaa enää erottaa maksullista yksilövalmennusta joukkueharjoittelusta, missä pelaajamäärät ovat isompia ja muuttujia myös enemmän?

Vähän vain taas ärsyttää, kun tätä tarjotaan suomalaisen futiksen ainoaksi oikeaksi tieksi ja mainitaan, että ovat kouluttaneet pelaajia maajoukkueisiin. Eiköhän se työ ole tehty kuitenkin seuroissa ja omalla ajalla ja kaikki maksulliset lisävalmennukset vain tukevat jo valmiiksi innokkaan juniorin kehitystä.

Futiksen puolella on useampi maksullinen toimija ja ainakin itsellä on niistä vähän ristiriitainen kuva. Olen kuullut esim. ohjeistuksesta käyttää seuraavassa joukkueen ottelussa vain heikompaa jalkaa yms. Myös tuntuu, että perheille maalataan kuvaa lahjakkaasta yksilöstä, vaikka juniorin toiminta arjessa ei väitettä tue.

Onhan tästä ollut täällä aikaisemminkin keskustelua, mutta olisi mielenkiintoista kuulla tuoreita kokemuksia ja näkemyksiä.

Neurotanoke on yksi tapa kehittää pelaajia. Varmasti ihan hyväkin tapa, mutta ei mitenkään "ainoa oikea". Hyvä huomioida että kyseinen henkilö myy omaa metodiaan ja tekee sitä työkseen. Hän ei ole ollut 10-vuoteen joukkuevalmennuksessa ja kun oli niin sekin meni ns. vihkoon. Samalla kun otetaan huomioon että lisäharjoitteluun hakeutuu pelaajat joiden motivaatiotaso ja perheen tuki on todella korkealla, niin varmasti voi ymmärtää miksi noista pelaajista tulee hyviä pelaajia. Ei sen Neurotanoken ansiosta vaan pelaajien motivaation ja halun kehittyä sekä perheen joka tukee tuota kehitystä. Jos kyseisen henkilön tekstejä lukee niin huomaa kuinka ristiriitaisia ne ovat. Joka toisessa voidaan puhua miten kilpailla ei saisi ja Suomessa kilpaillaan liikaa, sitten seuraavassa hehkutetaan jotain Espanjan/Englannin akatemiamaailmaa, joissa kilpailu on täysin eri levelillä.

[Valonheitin]

Tuohon kilpailusta kommentointiin olen myös reagoinut, Espanja on ihanne maa, vaikka ymmärtääkseni siellä try outit ovat joka vuotinen ilmiö ja pelaajaryhmät elävät valtavasti.

Toki vain lyhyt mainosvideo, mutta ei ainakaan itselle tule take my money-fiilistä:

https://youtu.be/UPGgN5VOJhw?feature=shared

[erno]

Tanoke-treenit on mun silmiin hinta-laatusuhteelta ihan laadukkaita ylimääräisiä harjoituksia, jos siis haluaa seurajoukkueen ulkopuolelta jotain ylimäärästä ohjattua tekemistä lapselleen katsoa, mitä on tarjolla. Noissa ei sinänsä tehdään mitään ihmeellistä, mikä on mun mielestä myöskin sen treenaamisen pointti. Isoilta osin tehdään hyvin perustason lapsi+pallo, motoriikka, askellus, voima jne harjoittelua ja pelaaminen on verrattaen pienellä painoarvolla. Eli ikäänkuin vastakohta sille mitä hyvin monissa seuroissa tehdään. Jos viet lapsesi noihin treeneihin, niin todennäköisesti 90min treenin aikana lapsen pallollinen aika on noin 70min, kun seurajoukkueessa se jää helposti 90min treenissä 10-15min akselille.

Tanoke-coachit eivät ole vieraantuneet seurajoukkuearjesta, mutta Kemppinen saattaa hiljalleen olla vähän irralla kaikenlaisista jutuista. Lisäksi Kemppisen käsite taidoista voi olla joissain tilanteissa aika yksipuolinen. Kemppisen tietynlaista kompetenssia pelaajakehitykseen ei kannata kamalasti kyseenalaistaa, mutta ikää alkaa olemaan paljon ja ehkä aikaisemman nyrkkeilyuran jäljetkin näkymään. Kemppisen lisäksi takatukkamiehen ja fysiikka-Martin stoorit saattaa olla vähän lennokkaita, mutta Abdit, Tammi ja muutama muu on ihan aktiivisesti seurajoukkuehommissa mukana ja tekevät myös sillä puolella oikein mainiota duunia.

Mun nähdäkseni nuo treenit soveltuvat kaikenlaisille lapsille, eli ei tarvitse olla edes ihan hirveän motivoitunut kuhan tykkää liikkua. Itseasiassa uskallan väittää, että jos sulla on sellanen lapsi joka on vähän arka eikä välttämättä nauti jalkapallosta täysin rinnoin, niin etenkin pienemmän Abdin vetämät tanoke-sessiot on sellasia että pari tuntia kun viettää siellä niin nautinto voi olla täysin erilaisella tasolla kuin koskaan aikasemmin. Kannattaa myös varautua siihen että noissa tehdään välillä hommia, joita keskiverto futisjengeissä tehdään vähemmän. Koordinaatio (etenkin silmä-käsi), motoriikka ja askelluspuolella painetaan välillä aika epäortodoksisia juttuja, jotka saattavat hämmentää jopa aikuisia. Nuo mainosvideot on samalta vuosikymmeneltä kuin osa valmentajista ja kertoo varmaan siitä miksi homma on jäänyt pienemmän ryhmän puuhasteluksi. Samanaikaisesti kuitenkin mainitsen että joinain leiripäivinä tuolla on ollut paikalla lähes 100 lasta, eli kyllä niissä oikeasti käydään.

ps. En ole tanoke-coach enkä saa tästä viestistä rahaa, mutta nuorempi lapseni tykkää käydä noissa etenkin leireillä loma-aikoihin. Ja välillä sunnuntaisin. Ja välillä muulloin. Nuo tanoket on siis verrattaen edukkaita suhteessa siihen mitä muut palveluntarjoajat vastavasta toiminnasta pyytää. Verrattuna vaikka, niin orsan leirit maksaa jotain 380€ per kolme päivää + ruuat ja noi tanoke-leirit on perinteisesti maksanut 50€ per päivä sis ruuan. Matelle pääset 60€/h, Tanokeen pääset 15€/h.

[Valonheitin]

Eli Tanoken voisi jakaa kahteen osaan: järjestävät leirejä ja tapahtumia ilmeisen hyvien valmentajien vetäminä, missä lapset viihtyvät. Ja vielä kohtuullisen edullisesti.

Toinen osa toimintaa on sitten tuotemerkin taakse rakennettu konsepti, jonka ydinviesti on ainakin itselle jäänyt vähän epäselväksi, varsinkin kun kuvaamasi toiminta joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ei eroa kovin paljon muiden tarjoamasta toiminnasta.

Olen katsonut noita Tanoken (aika harvoja) julkaisemia ilmaisia verkkoluentoja yms. enkä oikein vieläkään saa selvyyttä siihen, minä tekisi juuri  heidän mallista niin mullistavan, kun haluavat ulospäin viestittää. Toki Kemppisen tyyli puhua on sen verran rönsyilevää ja korkealentoista, että joidenkin videoiden aikana löysin vuosia piilossa olleen keskittymiskyvyn puutteen aika nopeasti.

Ainakin omasta mielestä näissä on liian usein keskiössä joku ongelma suomalaisessa jalkapallovalmennuksessa, jota en ainakaan itse tunnista laajempana ilmiönä ja siihen sitten tarjotaan pitkä ja rönsyilevä ratkaisu. Ikäänkuin etsitään joku epäkohta, tehdään siitä koko jalkapallokentän kattava väärä toimintamalli, jonka voi korjata vain Neurotanoken periaatteilla.

[erno]

Toki Kemppisen tyyli puhua on sen verran rönsyilevää ja korkealentoista, että joidenkin videoiden aikana löysin vuosia piilossa olleen keskittymiskyvyn puutteen aika nopeasti.

Juu, ilmoitin ekan leiripäivän jälkeen lapselleni että sille lounastunnin yhteydessä olevalle luennolle ei tartte mennä että menkää vaikka kavereiden kanssa potkimaan palloa. Tai oikeestaan että on parempikin jos ette osallistu. Hyvin korkealentoinen luento psykokineeseistä 6-13 vuotiaille lapsille.

Mä jakaisin sen kolmeen osaan, eli leirit, tapahtumat ja etävalmennukset lapsille. Huomaa siis, että tanoke järjestää myös viikottaisia avoimia treenejä, joihin pääsee mukaan laittamalla sms-viestin ja maksamalla kertamaksun. Kesällä näitä voi olla jopa 10 kertaa viikossa. Mihinkään muuhun en kiinnittäisi mitään huomiota. Metodissa ei korostetusti ole mitään mullistavaa. Se mikä tuolla tehdään hyvin on se, että sulla on tohon koordinatiiviseen, motoriseen, lajitaidolliseen (rajattuna lähinnä lapsi+pallo), fyysiseen jne jne sellanen jatkuva ohjelma, joka ei käytännössä katsoen lopu koskaan. Eli tosta materiaalista ja valmentajien taitopakista löytyy niin täysin aloitteleville jalkapalloilijoille kuin Oliver Antmaneille juttuja joita voi opetella. Ja nuo parhaat coachit pystyy siis tekemään tosta täysin jatkuvaa niin, että kun näkevät millä tasolla missäkin asiassa menet niin siellä on aina paletissa juttuja, joilla treenit voi pitää sillä Kemppisen mainitsemalla 25-50-25 -jakaumalla. Eli 25% tehtävistä asioista on helppoja, 50% sellasia että joudut käyttämään energiaa ja aivokapaa niiden tekemiseen ja 25% sellasta mihin et just vielä pysty.

[Jortsukka]

Erno on hyvin tuon tiivistänyt. Se miksi nuo jutut ovat niin suomifutista kritisoivia ja oudoistakin asioista ovat markkinointia. Vähän sama kun lääkekauppiaat myy lääkkeitä sairauksiin jotka ei ole oikeasti sairauksia. Eli pitää kehittää ongelma, jotta siihen voi myydä lääkkeen. Puhetyyli/kirjoitustyyli varmaan johtuu siitä että yritetään nostaa itsensä jalustalle ja muiden yläpuolelle, että muut sitten ajattelisivat että toi on niin fiksu että pakko ostaa hänen tuote. Yksi asia mikä itseäni ärsyttänyt, että kun myydään tuotetta, niin hintaa ei näy koskaan missään.

Kuitenkin hyvä erottaa tosiaan tuo valmennus, mikä varmasti on hyvällä tasolla suhteessa moneen kilpailijaan ja hyvä lisävalmennus asioissa mitä ei välttämättä niin paljon joukkueharjoittelussa tule, edes laadukkaimmissa ympäristöissä.

[rivers]

Suomalaisilla tekniikan/taidon/liikkuvuuden puute on kyllä aika helvetinmoinen sairaus johon lääkettä tarvitaan.

[Jortsukka]

Suomalaisilla tekniikan/taidon/liikkuvuuden puute on kyllä aika helvetinmoinen sairaus johon lääkettä tarvitaan.

Ongelmia on niin paljon, että lääkekaapista loppuu tila. En siis ole eri mieltä, mutta eivät ole ainoita ongelmia.

[rivers]

Ongelmia on niin paljon, että lääkekaapista loppuu tila. En siis ole eri mieltä, mutta eivät ole ainoita ongelmia.

Jep. Kemppistä vähän liikaa dissaillaan täällä. Joku kohtuus. Aika moni kovan tason valmentaja ja pelaaja pitää häntä isona osana omaa kehittymistään. Ei ne lämpimikseen varmasti puhu. Onhan Pertillä aika raskasta paatosta jossain fb junnufutis palstalla, mutta eipä tuo itseä haittaa kauheasti.

[rivers]

Täällä varmaan tietää joku että miten tuonne äskeiseen P10 Huuhkajapolun turnaukseen oli valikoitu joukkueet? Ei ainakaan joukkueen tason perusteella eli onko tässä taas joku että seuran pitää olla ns. iso että sinne pääsee tms. Oli hieman jänniä joukkueita siellä mitä katoin. Varmaan tästä jostain pöllöliiton sivuilta löytyy selitys jos jaksas niitä kahlata...

[Elohiiri2]

Kieltämättä aika hähmäiseltä vaikuttaa. Lisäksi aiheellinen kysymys lienee, että nuo seuratko eivät pelaa jo tarpeeksi toisiaan vastaan?

Samalla rahalla roudais jengiä pelaamaan ulkomaille ja näkemään vaatimustason niistä peleistä. Kuten olympialaisetkin vähän näyttivät, niin alusta pitää olla kovimpien kilpailijoiden tasolla. Ei sinne huipulle kavuta pystymetsästä enää liian myöhäisellä iällä.

[turkistarhaaja]

Tuollahan oli nyt ekaa kertaa pelimuotoina 7v7/4v4 mikä ehkä osittain selittää tuloksia.

[Elohiiri2]

Tuollahan oli nyt ekaa kertaa pelimuotoina 7v7/4v4 mikä ehkä osittain selittää tuloksia.

Minusta jalkapallo on aina futista ja ei sillä pelaajamäärän vaihtelulla pitäisi olla mitään merkitystä. Jossei osaa niin ei osaa, sanois Seppo Räty.

[Fillarikommari]

Täällä varmaan tietää joku että miten tuonne äskeiseen P10 Huuhkajapolun turnaukseen oli valikoitu joukkueet? Ei ainakaan joukkueen tason perusteella eli onko tässä taas joku että seuran pitää olla ns. iso että sinne pääsee tms. Oli hieman jänniä joukkueita siellä mitä katoin. Varmaan tästä jostain pöllöliiton sivuilta löytyy selitys jos jaksas niitä kahlata...

Menee palloliiton laatujärjestelmän luokituksen mukaan. Tason 4-5 seurat on kutsuttu. On tuossa joku pointti, mutta 2014 on sattunut niin, että Suomessa on kaksi ylivoimaista jengiä, joita vastaan pystyy edes suunnilleen tasaisesti pelaamaan ehkä 3-4 muuta joukkuetta ja ne ei ole laatujärjestelmässä tasolla 4-5. Hyvästä konseptista huolimatta turnaus on aivan turha näille kahdelle kärkijengille.