Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[LB44]

Johan meille nauraa variksetkin jos meidän täytyy laittaa lapset oppimaan jalkapalloa johonkin toiseen lajiin. Ei siitä varmasti pelikäsityksen ja päätöksenteon puolesta mitään haittaa ole, mutta pakkohan meidän on tehdä tämä jalkapallovalmennus niin hyvin, että siinä oppii parhaiten jalkapalloa eikä muualla.

Näen iskutuksen osalta asian aikalailla päinvastoin, eli juurikin riittävien, laadukkaiden ja kehittävien toistojen takia salibandy ja koris olisivat loistava lisä talvikaudella futiksen taitoharjoittelun ohessa.
Niin ja kyllä meille, varsinkin futareiden treenimäärille nauretaankin. Sekä kokonaismäärän että todella vähäisen fysiikkaharjoittelun vuoksi. Vaan mitäpä ne muut tietää, onhan meillä taas maalintekijä Mestarienliigassakin, 18(!) kuivan vuoden jälkeen.

[Nigel Kugelschfeir]

Ainakin meillä oli niin vähän talvikaudella pelejä että sitä äksöniä pitää hakea muualta. Pelkkä treenaaminen käy lapselle pidemmän päälle tylsäksi. Jos saisi vaikka futsalin mukaan niin ei ehkä tarvitsisi muuta tehdä. Meillä ulkokausi loppuu syyslomaan, sen jälkeen seuraava peli saattaa olla ennen joulua tai sitten ei, mitään tietoa ei ole.

Ei muutenkaan pari kertaa viikossa jotkut tunnin treenit vielä paljon mitään edes ole mutta siltikin porukka pitää jotain lepopäiviä jos sattuu peli olemaan viikon aikana.

[fingerström]

Ainakin meillä oli niin vähän talvikaudella pelejä että sitä äksöniä pitää hakea muualta. Pelkkä treenaaminen käy lapselle pidemmän päälle tylsäksi. Jos saisi vaikka futsalin mukaan niin ei ehkä tarvitsisi muuta tehdä. Meillä ulkokausi loppuu syyslomaan, sen jälkeen seuraava peli saattaa olla ennen joulua tai sitten ei, mitään tietoa ei ole.

Ei muutenkaan pari kertaa viikossa jotkut tunnin treenit vielä paljon mitään edes ole mutta siltikin porukka pitää jotain lepopäiviä jos sattuu peli olemaan viikon aikana.

Jos Palloliitto jotain tekisi, niin futsalin pitäisi tasosta riippumatta olla pakollinen osa talvitreeniä ja pelimaailmaa. Suomi on täynnä saleja / koulusaleja, joten olosuhteetkaan eivät olisi ongelma. En ymmärrä, että ei tartuta mahdollisuuteen treenata pienpeliä (jollaista peli isolla kentälläkin on) ja sähäkkyyttä, kun siihen on mahdollisuus, joka samalla antaisi piristystä / monipuolisuutta junnun viikko-ohjelmaan. Täähän myös auttaisi pienemmillä paikkakunnilla lasten pysymistä harrastuksen parissa, minkä ei luulisi olevan vahingollista tuleville teemutainioille.

[Tino Asprilla]

Meillä p12 oli menneen kauden toteutus seuraavasti:

Treeni nro1: 15min rappusissa kimmoisuutta, 7min hyppynaru, 7min liikkuvuuksia, 15min askeltikkaat+spurtit
1h kenttäosio, jossa peleissä oli pääpaino lyhyissä nopeissa liikkeissä. 15min lihaskunto loppuun nopeusvoiman periaatteella

Treeni nro2: 30 min pallon kanssa alkulämppä johon sisällytetty liikkuvuudet ja pitkät spurtit. 1h kenttäosio jossa pelien pääpaino pidemmissä juoksuissa (ts sanoen vähän pelaajia isolla alueella) siirtymien aikaan isoja pomppuja sivusuunnassa yhdellä ja kahdella jalalla.
20min maksimilihasvoima

Treeni nro3
30min alkulämppä pallon kanssa jossa sisällytetty askeltikkaat ja suunnanmuutosjuoksut. 1,5h kenttäosio jossa huilaavat pelaajat olivat mahdollisimman paljon pallon kanssa. 20min maksimilihasvoima.

Lähtökohtana siis 3,5h kenttävuoroja, joihin fysiikat ymppäämällä saa yhteensä 6,5-7h treeniä yhteensä. Eihän sillä määrällä kuuhun mennä, mutta ajatuksena tietysti se, että kaiken merkittävän oheisharjoittelun voi jalkapallorapahtumaan integroida siten sisään ettei lapsen tarvitse samana päivänä lähteä säbä tai koristreeniin.         

[erno]

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000010686099.html

Vaikka tämä on jää__Kiekon puolelta tehty juttu, niin mun mielestä ihan relevantti myöskin futiksen puolelle. Tai ehkä jopa relevantimpi futiksen puolelle, koska futiksessa on mun kokemuksen pohjalta treenaaminen vielä yksipuolisempaa kuin lätkässä, jossa erilaiset oheistoiminnot tulevat kuitenkin aikaisessa vaiheessa mukaan.

Intohimon tai sitoutumisen tasossa Lahti ei näe eroa maiden välillä.

”Kyse on enemmän siitä, ettei Suomessa ymmärretä, kuinka paljon ja monipuolisesti pitää liikkua jo nuorena.”

Lahti näkee fysiikkaharjoittelun yhtenä tärkeimmistä tehtävistä aikaisen erikoistumisen aiheuttamien heikkouksien parantamisen. Jokereissa kyselyyn vastanneista noin 75 prosenttia kertoi lapsensa erikoistuneen jääkiekkoon varhain, eli ennen pituuskasvun huippuvaihetta.

”Idea on, että nuorten pitäisi saada laajempaa ärsykettä hermostolle, jolloin liikekartat aivoissa laajentuvat. Kun on enemmän liikemalleja hallussa, osaa käyttää kehoa monipuolisemmin.”

Tossa on oikeestaa kahteen lainaukseen laitettuna se miksi itse kannatan edelleen erittäin vahvasti useiden eri lajien harrastamista samaan aikaan nuorena. Toki jos tuo Lahden ajama malli tulisi kauttaaltaan erilaisen urheiluseurojen käyttöön, niin eri asia. Mutta niin pitkään kun elämme vallitsevassa todellisuudessa, niin tilanne on mikä on. Tämän hetken mallilla 4/5 eerikkilään pääsevistä junnufutareista on efektiivisesti liikuntakyvyttömiä, joilta puuttuu kokonaan mm. juoksutaito ja kyky hallita omaa vartaloa. En näe että lisäämällä samanlaisia harjoituksia tässä päästäisiin yhtään mihinkään.

Ja edelleen aivan kaikissa sukupolvissa monilajiharrastajia menee ihan maajoukkuetasolle saakka. Tän hetken huuhkajissa ainakin Lod, Pohjanpalo ja Hradecky oli junnuna jääkiekkoilijoita ja Pikku Jensen yleisurheilija. Eihän nuo olekaan kuin meidän neljä parasta pelaajaa.

[pilkku seiska]

Näihin jääkiekkoa pelanneisiin suomalaisiin pelaajiin on viitattu aika usein, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitä ulkomaiset huippupelaajat ovat harrastaneet tukilajinaan. Jos kendo olisi paras tukilaji, Suomen varmaan pitäisi nykyisin olla maailman parhaita jalkapallomaita - jota se ei ole.

[ginikettu]

Näihin jääkiekkoa pelanneisiin suomalaisiin pelaajiin on viitattu aika usein, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitä ulkomaiset huippupelaajat ovat harrastaneet tukilajinaan. Jos kendo olisi paras tukilaji, Suomen varmaan pitäisi nykyisin olla maailman parhaita jalkapallomaita - jota se ei ole.

Tai sitten siellä jalkapallossa tehdään enemmän/paremmin... Mutta jäkiksessä meillä on fysiikkatreeni ollut paremmalla tolalla ja sitä on vaadittu pienemmiltäkin. Osin siksi, ettei jäkiksessä pärjää ilman räjähtävää voimaa, fudiksessa pärjää pidemmälle tekniikalla ja kestävyydellä.

[Jortsukka]

Eiköhän nuo esimerkit ole sellaisia olleet lapsena että ovat liikkuneet tosi paljon ja jääkiekko on ollut osa tuota. Kuitenkaan tuskin ovat jättäneet säännöllisesti futista väliin tai olleet omalla ajalla tekemättä futisjuttuja jääkiekon takia. Niin kauan kun Suomessa ollaan keskustelussa jossa "monilajisuus on ratkaisu" ollaan hakoteillä. Ratkaisu on monipuolinen liikkuminen ja monipuolinen harjoittelu. Se miten se saavutetaan on irrelevanttia. Tärkeintä on vain saavuttaa riittävä taso, jonka lisäksi pitää vielä saada valtava määrä tunteja jalkapallon kanssa. Vertailu ulkomaille on turhaa, koska siellä homma on ammattimaisempaa. Mutta ei myöskään ole ratkaisu että pelataan lätkää, niin sillä kehittyy. Jos halutaan oikeasti hyvä tukilaji niin se olisi vaikka joku judo, paini, voimistelu tai vastaava. Ulkomaillakin harrastetaan toista lajia, mutta se on puhtaasti tukilaji ja sen viikottainen kuormitus on todella pieni. Eli puhutaan tyyliin ~1h ohjattua muuta harrastusta.

Meidän pitää siis vaalia sitä että:

- Lapset liikkuvat riittävästi
- Lapset liikkuvat monipuolisesti
- Lapset toimivat pallon kanssa riittävästi

Olen lopen kyllästynyt myös siihen että kaikki lajit ja niiden vaatimukset pidetään samoina. Jääkiekon, jalkapallon, kestävyysjuoksun, keihään heiton tai vaikka koripallon vaatimukset ovat täysin erilaiset. Niihin kehittyminenkin vaatii täysin erilaisia asioita. Toisissa on tärkeämpää "vain" monipuolinen liikkuminen ja toisissa taas on tärkeämpää saada enemmän spesifiä harjoittelua. Esimerkkinä vaikka keihään heitto on keholle niin rankka laji, että uskoisin varsinkin lapsuuden jälkeen ettei keihästä heitetä liikaa koska se rasittaa kroppaa niin paljon. Jalkapallossa taas pallon hallitseminen jaloilla vaatii valtavasti toimintoja niillä jaloilla.

Tai sitten siellä jalkapallossa tehdään enemmän/paremmin... Mutta jäkiksessä meillä on fysiikkatreeni ollut paremmalla tolalla ja sitä on vaadittu pienemmiltäkin. Osin siksi, ettei jäkiksessä pärjää ilman räjähtävää voimaa, fudiksessa pärjää pidemmälle tekniikalla ja kestävyydellä.

Tämäkin on sellainen myytti, että joskus on, joskus ei. Esim. muutama vuosi sitten oli hyvä teksti aiheesta missä selän rasitusvammoja oli jääkiekossa aivan valtava määrä.

Näihin jääkiekkoa pelanneisiin suomalaisiin pelaajiin on viitattu aika usein, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitä ulkomaiset huippupelaajat ovat harrastaneet tukilajinaan. Jos kendo olisi paras tukilaji, Suomen varmaan pitäisi nykyisin olla maailman parhaita jalkapallomaita - jota se ei ole.

Harvalla on ollut mitään pysyvää tukilajia joka olisi vienyt merkittävää aikaa versus jalkapallo. Sen sijaan tukilajina on voinut olla futsal, tunti viikossa jotain muuta urheilua tai muuten monipuolista liikkumista. Suomessa ollaan vieläkin jumissa tässä "pelataan lätkää niin tulee hyviä pelaajia".

[ginikettu]

Tämäkin on sellainen myytti, että joskus on, joskus ei. Esim. muutama vuosi sitten oli hyvä teksti aiheesta missä selän rasitusvammoja oli jääkiekossa aivan valtava määrä.

Niitä on muuten kilpatason fudiksessakin jäätävä määrä. Kasvupyrähdyksen aikaan aika iso prosentti rasitusmurtuman saa.

[Jortsukka]

Niitä on muuten kilpatason fudiksessakin jäätävä määrä. Kasvupyrähdyksen aikaan aika iso prosentti rasitusmurtuman saa.

Kyllä, mutta nythän kyse oli siitä että toisessa oli mielestäsi fysiikkavalmennus aivan eri tasolla. Jos se olisi selvästi parempaa näitä vammoja ei olisi niin paljoa. Kysehän on kuitenkin juurikin keskivartalon voimasta, yksipuolisesta liikunnasta ja tietyistä ongelmista rasituksessa.

Hyvällä valmennuksella näiden todennäköisyyttä voidaan siis vähentää paljon.

[mieskone]

Valmentajien kannattaisi joskus kokeiluluontoisesti käydä jollain pelimatkalla kävelyllä joukkueen kanssa ilman ennakkovaroitusta niin osa väsähtää ekassa sadassa metrissä hidasta kävelyä.

[Nigel Kugelschfeir]

Jäkiksessä taitaa olla sitä kulttuuria edelleen että jos vinkuu jostain selkäkivuista niin on aika nopeasti puremassa tuppea penkin päässä.

[erno]

Eiköhän nuo esimerkit ole sellaisia olleet lapsena että ovat liikkuneet tosi paljon ja jääkiekko on ollut osa tuota. Kuitenkaan tuskin ovat jättäneet säännöllisesti futista väliin tai olleet omalla ajalla tekemättä futisjuttuja jääkiekon takia.

Hradeckystä en osaa sanoa, mutta Lod on varmasti jättänyt futiksia väliin lätkän takia ja myös toisinpäin. Se Jokereiden '93 ygösjengi jossa Röbä pelas junnuna oli maan parhaimmistoa jos ei peräti paras ja Röbä pelas sen pitkään, että tossa on useamman päivän turnausreissuja niin Suomeen kuin Suomen ulkopuolelle monta kertaa vuodessa. Siinä olet toki oikeassa että toi porukka (Hännikäinen, Saksela, Lod jne) oli aina puuhaamassa jotain. Jolle tais pelata HIFK:n ykkösjengissä U14 saakka ja ton jälkeen alkoi keskittymään futiksiin täysipainoisesti.

[Jortsukka]

Hradeckystä en osaa sanoa, mutta Lod on varmasti jättänyt futiksia väliin lätkän takia ja myös toisinpäin. Se Jokereiden '93 ygösjengi jossa Röbä pelas junnuna oli maan parhaimmistoa jos ei peräti paras ja Röbä pelas sen pitkään, että tossa on useamman päivän turnausreissuja niin Suomeen kuin Suomen ulkopuolelle monta kertaa vuodessa. Siinä olet toki oikeassa että toi porukka (Hännikäinen, Saksela, Lod jne) oli aina puuhaamassa jotain. Jolle tais pelata HIFK:n ykkösjengissä U14 saakka ja ton jälkeen alkoi keskittymään futiksiin täysipainoisesti.

Lodin kohdalla voin heittää vasta-argumentin, mitä jos ei olisikaan niin pitkään keskittynyt kiekkoon tai ei olisi jättänyt futista väliin tai käyttänyt sen ajan omatoimiseen, olisiko kenties päässyt pidemmälle? Suomalaisittain siis hieno ura hänellä, mutta taas jos mietitään niin KV urana vaatimaton jos vertaa vaikka Ruotsin maajoukkuepelaajien vastaaviin.

EN siis väitä tietäväni, mutta aina kun esitetään näitä että "tämä pelaaja pääsi pitkälle ja pelasi lätkää" mietin aina että olisiko päässyt pidemmälle jos ei olisi pelannut, ainakaan niin paljoa. Ihan vain sillä että asioilla on aina kaksi puolta. Toinen voi pitää siis tuota jääkiekon harrastamista syynä että menestyi ja toinen taas ettei koskaan päässyt niin pitkälle kun olisi voinut päästä.

[LB44]

Kyllä, mutta nythän kyse oli siitä että toisessa oli mielestäsi fysiikkavalmennus aivan eri tasolla. Jos se olisi selvästi parempaa näitä vammoja ei olisi niin paljoa. Kysehän on kuitenkin juurikin keskivartalon voimasta, yksipuolisesta liikunnasta ja tietyistä ongelmista rasituksessa.

Hyvällä valmennuksella näiden todennäköisyyttä voidaan siis vähentää paljon.

Ei vaan jalkapallossa selkä menee rikki kyykyssä kun  nilkan aluetta ei ole vahvistettu ja niskassa 40kg. Lätkässä mennään rikki jos samanikäisistä päästetään pojat kokeilemaan räjähtävää split kyykkyä 140 kilolla.
Eli ”hieman eri tasolla”.

[Valonheitin]

Tai sitten siellä jalkapallossa tehdään enemmän/paremmin... Mutta jäkiksessä meillä on fysiikkatreeni ollut paremmalla tolalla ja sitä on vaadittu pienemmiltäkin. Osin siksi, ettei jäkiksessä pärjää ilman räjähtävää voimaa, fudiksessa pärjää pidemmälle tekniikalla ja kestävyydellä.

Osittain uskon myös, että kiekon puolella on aina ollut tiukkaa jääajasta ja lisäksi muu harjoittelu on haastavaa tehdä jäällä, joten fysiikkavalmennus on senkin vuoksi eriytetty futista aikaisemmin. Ja kun se tehdään erillisenä treeninä, niin siihen joutuu väkisinkin laittamaan enemmän ajatusta tai jopa hankkia ulkopuolista osaamista. Toki laji sinällään tarvitsee aikaisemmin räjähtävyyttä, kuten totesit, joten tarve on ymmärretty futista nopeammin.

Toki en mielelläni kiekon puolelta ottaisi vaikutteita, sillä esim. pelkästään Saksassa on enemmän futislisenssejä, kuin kiekkoilijoita koko maailmassa.

[erno]

Toki en mielelläni kiekon puolelta ottaisi vaikutteita, sillä esim. pelkästään Saksassa on enemmän futislisenssejä, kuin kiekkoilijoita koko maailmassa.

Jos katsotaan mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, niin tässähän siis vaikutteena olisi lähinnä se että otetaan koulutetut ihmiset katsomaan minkälaisia motorisia ja fyysisiä taitoja lapsilla tulisi olla ja ohjata harjoittelua siihen suuntaan. Ja edelleen siellä oli argumenttina taustalla se, että koska varhaiseen erikoistumiseen on menty, niin sen varhaisen erikoistumisen itsessään takia monet tarvittavat motoriset ja fyysiset toiminnot jää kehittymättä. Eli tossahan ei oikeestaan argumentoitu mitään sellasta mitä vaikka Kemppinen ei olisi argumentoinut jo pidempään. Se oli vaan ehkä muotoiltu paremmin...

[Valonheitin]

Lähinnä tarkoitan sitä, että kohtuullisen marginaalisen lajin kohdalla on hankala sanoa, jos Suomessa tehdään erityisen hyvää juniorityötä vai päästäänkö maailmalle pienemmän kilpailun vuoksi.

Mutta sinällään pointti on ihan validi, meidän pitäisi huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa saada mahdollisimman moni futarin alku osaavaan fyysiseen valmennukseen.

[LB44]

Jos katsotaan mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, niin tässähän siis vaikutteena olisi lähinnä se että otetaan koulutetut ihmiset katsomaan minkälaisia motorisia ja fyysisiä taitoja lapsilla tulisi olla ja ohjata harjoittelua siihen suuntaan. Ja edelleen siellä oli argumenttina taustalla se, että koska varhaiseen erikoistumiseen on menty, niin sen varhaisen erikoistumisen itsessään takia monet tarvittavat motoriset ja fyysiset toiminnot jää kehittymättä. Eli tossahan ei oikeestaan argumentoitu mitään sellasta mitä vaikka Kemppinen ei olisi argumentoinut jo pidempään. Se oli vaan ehkä muotoiltu paremmin...

Ongelmana vaan se että Kemppine puhuu yhtenä päivän yhtä ja toisena toista eikä kumpikaan korrelloi sen kanssa mitä treeneissä oikeasti tehdään. Ollaan hyvin kaukana hänen ihsnnoimasta Espanjan mallista, jos sellaista on isossa kuvassa olemassakaan,.

[Nipale]

Tuli mieleen asia melkein 30v takaa kun olin itse 12 vuotias kuudesluokkalainen. Vantaa oli mukana ystävyyskuntakisoissa jotain norjalaista ja ruotsalaista kuntaa vastaan. Lajeina yleisurheilulajeja. Kisoihin järjestettiin koko vantaan koululaisten kattavat karsintakisat (vain halukkaat toki), joista jokaisen lajin 2 parasta pääsi edustamaan Vantaata kisoihin Norjaan. Itse pelasin tuon ikäisenä jalkapalloa, mutta panostus oli lähinnä yleisurheiluun ja siinä pärjäsinkin. Sitten tuli nämä ystävyyskuntakisakarsinnat joihin päästäkseen ei tarvinnut mitään yleisurheilulisenssejä tms. vaan kaikki halukkaat pääsi kokeilemaan. Karsintakisoista ja myöhemmin ystävyyskuntakisoista jäi mieleen, että sadalla metrillä finaali (8 nopeinta) koostui lähinnä pelkästään jääkiekkoilijoista. Pidin itseäni nopeana kun olin helsingin piirinmestaruuskisoissa yleensä 1. tai 2. Nyt ei ollut asiaa edes kymmenen joukkoon. Karsintakisojen pituushypyn voitin, mutta pääkisoissa (Norjassa) hävisin 70cm suomalaiselle jääkiekkomaalivahdille, koska karsinnan joutui ponnistamaan väärällä jalalla. Yleisurheilukisoissa olin aina ollut pallonheitossa suht ylivoimainen helsingin piirin tasolla, mutta nyt jäi käteen toinen sija hävittyäni metrin jääkiekkoilijalle. Myös kuulassa taisi molemmat Vantaan edustajat olla jääkiekkoilijoita. Norjan kisoissa ei ollut muistaakseni yhtään pelkästään jalkapalloa pelaavaa urheilijaa. Toki lähes kaikki jääkiekon pelaajat pelasivat kakkoslajina jalkapalloa silloisissa huippuseuroissa, mutta olivat ensisijaisesti jääkiekon pelaajia.

En tiedä voiko tästä vetää mitään johtopäätöksiä nykyaikaan kun tuolloin 95% fudiksesta oli hiekkakentällä räpiköimistä ja oletettavasti ainakin osittain tästä syystä harrastajamäärät vaatimattomammat (mutu), mutta kyllä ainakin minulle jäi maku, että sinne jääkiekon puolelle ne liikunnallisesti lahjakkaimmat tuppasivat suuntautumaan. Toki kaikilla oli yhtä poikkeusta lukuunottamatta äänenmurros, osalla kasvoi pientä sänkeä ja olivat muutenkin varsin vantteria. Tämä yksi poikkeus oli 100m:llä toinen ja voitti pallonheiton, mutta hän olikin Valtteri Filppula.

Tulokset (muistaakseni) siis 12vuotiaana

100m: voittajat juoksivat 13s pintaan
kuulasta en osaa sanoa
Filppula heitti palloa (pesäpallo) 66m
Lätkäveskari hyppäsi pituutta 520

[Fillarikommari]

En tiedä voiko tästä vetää mitään johtopäätöksiä nykyaikaan

Ei voi. Jalkapallojunnut pyyhkii lätkän pelaajia lattioita kaikissa muissa fysiikkatesteissä paitsi ehkä penkkipunnerruksessa. Lätkässä hyvä lapsivaiheen valmennus on vielä harvinaisempaa kuin jalkapallossa. Suurimmassa osassa seuroista homma on ihan leikkimistä ainakin 12-vuotiaaksi asti. Jalkapallossa on kuitenkin (lähinnä) Uudellamaalla muutama seura, joissa on (lähes) järjestäen laadukasta toimintaa lapsivaiheesta alkaen.

[Nipale]

Ei voi. Jalkapallojunnut pyyhkii lätkän pelaajia lattioita kaikissa muissa fysiikkatesteissä paitsi ehkä penkkipunnerruksessa. Lätkässä hyvä lapsivaiheen valmennus on vielä harvinaisempaa kuin jalkapallossa. Suurimmassa osassa seuroista homma on ihan leikkimistä ainakin 12-vuotiaaksi asti. Jalkapallossa on kuitenkin (lähinnä) Uudellamaalla muutama seura, joissa on (lähes) järjestäen laadukasta toimintaa lapsivaiheesta alkaen.

Jees... hyvin mahdollista koska vaikka minulla ei ole minkäänlaista käsitystä nuorten lätkätreeneistä niin voisin kuvitella että tässä viimeisen 20v aikana on nimenomaan tapahtunut fudiksessa nostetta ja lätkässä joko pysytty samoissa tai hieman tannuttu. Täällä ja monilla muilla foorumeilla monesti ihmetellään että miksi fudiskentät ovat tyhjillään eikä kukaan ole pelailemassa klo 14-16 välillä niin talvella jäällä ei näy senkään vertaa pipolätkän pelaajia oli ajankohta mikä hyvänsä. Lähinnä 50 vuotiaita kehäraakkeja lämimässä gretzkyn paita päällä nuuska huulessa tai nuoria aikuisia opettelmassa luistelemaan.

[Planckin epookki]

Itse olen parikymmentä vuotta toiminut yläkoulun opettajana ja sinä aikana on Cooperin testien tulokset pudonneet kyllä kautta linjan. Tietysti eniten pudotusta on siinä segmentissä joka ei harrasta mitään mutta liikunnan opettajien mukaan ysiluokkalaisista yli 3000m juoksevat nykyään lähinnä kestävyysurheilua harrastavat ja jokunen yksittäinen jalkapalloilija. Lätkänpelaajat jäävät järjestäen johonkin 2500-2700 metriin.

No toki tiedän, että Cooper ei ole kaikista optimaalisin mittari mutta 30 vuotta takaperin kyllä miltei kaikki tavoitteellisesti urheilua harrastavat juoksivat suunnilleen tuon 3000m tai yli.

[Valonheitin]

Itse olen parikymmentä vuotta toiminut yläkoulun opettajana ja sinä aikana on Cooperin testien tulokset pudonneet kyllä kautta linjan. Tietysti eniten pudotusta on siinä segmentissä joka ei harrasta mitään mutta liikunnan opettajien mukaan ysiluokkalaisista yli 3000m juoksevat nykyään lähinnä kestävyysurheilua harrastavat ja jokunen yksittäinen jalkapalloilija. Lätkänpelaajat jäävät järjestäen johonkin 2500-2700 metriin.

No toki tiedän, että Cooper ei ole kaikista optimaalisin mittari mutta 30 vuotta takaperin kyllä miltei kaikki tavoitteellisesti urheilua harrastavat juoksivat suunnilleen tuon 3000m tai yli.

Cooper on vähän huono testi varsinkin pallolajien edustajille, mutta testaushistorian vuoksi se tarjoaa ihan arvokasta tietoa nuorten fyyisen kunnon kehityksestä. Ennen tuntui vapaa-ajallaan lähinnä mopoja rassaavat ja maahan räkivät janaritkin juoksevan tuon 2500-2700 metriä.

[rivers]

On se sillä tavalla hyvä testi että jos kutsut itseäsi urheilijaksi ja ei mene edes 3 tonnia rikki niin onhan se nyt ihan vitsi.