Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[DAF]

Ja edelleen jos toi 15h tuntuu kovalta, niin oikeastihan se ei ole mitään. Ennen koulua 15-30min kavereiden kanssa koulun pihalla, välkät ja tunniks koulun jälkeen kentälle, niin homma on paketissa. Tämä ei vaan sovi nykyaikaan kun kaikkiin päiviin pitää saada mahdutettua kolme tuntia näyttöä. Pyydän nöyrästi anteeksi "ennen oli kaikki paremmin" asennetta, mutta en usko että meidän aikana jäätiin oikeastaan koskaan ton 15h alle.

Ei se välttämättä sen näytönkääm kanssa kummoinen määrä ole, toki nyt ei kolmea tuntia, mutta aika monen liikunnallisen skidin ruutuaikakuviot taitaa pyöriä jossain tunnissa per päivä.

Vähän yrittänyt välillä kellotella oman futisjunnun liikuntaa viikossa, ja kyllähän siinä nyt helposti mennään jossain 25-30 h keskimäärin. Aika perustavaraa ainakin noissa porukoissa. Ruutuajat mahtuu kyllä silti.

[Natte]

Mielestäni aika ytimessä oleva video ja vielä kaikinpuolin hienosti toteutettu

Oikeastaan kaikki pointit ovat hyviä, mutta erikseen nyt ainakin runsaalle omatoimiselle, palloseinille, monilajisuudelle, "pyörällä treeneihin"

Vaikka ei näytä ihan halvalta niin maksanee itsensä monikymmenkertaisesti takaisin...

Komeeta! Iso peukku!

[ginikettu]

Mielestäni aika ytimessä oleva video ja vielä kaikinpuolin hienosti toteutettu

Oikeastaan kaikki pointit ovat hyviä, mutta erikseen nyt ainakin runsaalle omatoimiselle, palloseinille, monilajisuudelle, "pyörällä treeneihin"

Vaikka ei näytä ihan halvalta niin maksanee itsensä monikymmenkertaisesti takaisin...

Tuollaista se on jo noilla tavoitteellisilla 10v junnuilla. Koulussa peliä, kotona sohvaan syöttöjä, joukkuetreenit, yksityistreenit, vapaalla peliä/omatoimitreeniä, pelit... 20h/vk tulee varmaan aika helposti monella. Riittääkö se ja onko joukkuetreeneissä riittävä vaatimustaso siltikään... Tunnen useamman noilla määrin treenaavan ja joku niistä voi nousta liigaan tai sitten ei. Junnutoiminta pitäisi kuitenkin olla hyvin paljon lapsen ehdoilla ja huipulle pääseminen vaatii aika paljon ja lopulta aika harva sinne pääsee. Monella tulee fysiologia rajoitteeksi.

[Fillarikommari]

Mä en siis vaan itse pysty millään hahmottamaan tota monilajisuuteen liittyvää ehdottomuutta joidenkin osalta. Jokaisen sukupolven jälkeen käydään keskustelu siitä, että vaatimustaso blaablaa, tulevaisuudessa ei riitä blaablaa.

Eihän tämä suomalainen tekeminen ole riittänyt koskaan, vielä vähemmän viime vuosina. Meillä on yksi huippusarjoissa pelaava pelaaja.

Mutta jokasessa sukupolvessa meillä on kuitenkin ihan koko vitun maan kärkipään pelaajissa niitä jotka on tehnyt monia asioita pitkään ja osa hyvinkin tosissaan.

Jos nämä pelaisi huippusarjoissa ja suomalainen junnutuotanto kestäisi kansainvälisessä vertailussa, niin tästä kahden lajin harrastamisesta voisi vetää positiivisia johtopäätöksiä. Mutta kun tulokset on huonot ja tutkimukset näyttää, että jalkapalloon pitää erikoistua aikaisin ja siihen pitää käyttää valtavasti aikaa (käytännössä nuorena melkein kaikki käytettävissä oleva vapaa-aika), niin monen lajin harrastaminen ei aivan ilmeisesti auta kehittymään huipulle.

Toki voi olla, että näistäkin kaikki on pilannut mahdollisuutensa huipulle väärien valintojen takia,

Suunnilleen näin, mutta tarkemmin niin, että näille ei ole kyetty tarjoamaan aitoa akatemiaympäristöä.

tossa on liuta pelaajia (ei kaikki) joita potentiaalisempia kavereita tässä maassa ei ole saatu kasvatettua oikeastaan koskaan.

Eri sukupolvien pelaajien vertailu on turha keskustelu, mutta ainakin sen voi sanoa, että huippusarjojen joukkueiden avaukseen ei nämä pelaajat näytä olevan matkalla. Hyviä ovat mutta ei huippuja.

Toki talvella Heteniityllä ei päässyt oikein pelailemaan futista, niin se oli samassa paikassa vetelemässä rannareita ylänurkkiin.

Tismalleen. Rannareiden vetelystä on kovin vähän hyötyä jalkapallon kannalta.

Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirre on edelleen se, että esimerkiksi talviharjoitteluolosuhteet futikseen on aivan sysipaskat ja harvan saavutettavissa. Minun on täysin mahdoton nähdä, että hyvin ohjatusta tukevasta lajista voisi olla täällä minkäänlaista haittaa vaikka tähtäisit kuinka korkealle.

Näinhän se on. Puhunkin ideaaleista ja näkökulmani on se, mitä seuroissa pitäisi tehdä eikä se, millaisia valintoja pelaajien pitäisi tehdä. On varmasti hyvä valinta harrastaa kahta lajia, jos seura ei tarjoa riittävästi tunteja ja jos talviolosuhteet ei ole kunnossa. Seuran kannalta tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että pitäisi pyrkiä kohti aitoa akatemiaa eikä kahden lajin harrastamisen suosittelemista ja aktiivista mahdollistamista.

[Tino Asprilla]

Toivottavasti en kuullosta taas vänkääjältä ja koitan selittää mahdollisimman hyvin mitä tarkoitan. 1v1 tilanne treeneissä jossain harjoitteessa on ihan mahdollista eristää ja silloin varmastikin noin. Pelissä vaan harvoin, tai tuskin koskaan tulee semmoista tilannetta jossa esim. pakki tietää että tämä on 1v1 tilanne. Hyvin harva tilanne pelistä on eristettävistä harjoitteeksi ilman että menetetään suurin osa havainnoinnin ja pelikäsityksen vaatimuksista tilanteessa.

Koitan avata mitä tarkoitan, vaikka pieleen mennee. 1v1 harjoitteessa puolustaja tietää että hän pelaa tässä puhdasta 1v1 tilannetta. Oikeassa pelissä taas sen asian päättäminen olemassa olevan tiedon perusteella (tämä siis ei tietoista päätöksentekoa), eli minkä ratkaisun höykkääjä taas siinä tilanteessa todennäköisesti puolustajan ennakoimana tekee, vaatii havainnointia ja ennakointia.

- Puolustaja ennakoi tilanteen ja kerää ympäriltään tiedon juuri ennen kuin tilanne muodostuu
- Puolustaja määrittelee mistä tilanteesta on kysymys mm.  sen mukaan miten omat ja vastaustajan pelaajat ovat sijoittuneet kentällä
- Puolustaja havoinnoin hyökkääjien (pallollisen ja pallottomien) sijainnin, liikkeen ja havainnoinnin
- Puolustaja havaoinnoi omien pelaajien (myös maalivahdin) sijainnin, liikkeen ja havainnoinnin
- Puolustaja laskee / ennustaa viimisimmän "havainnointikuvan" perusteella sekä omien että vastustajien pelaajien liikkeet samalla kun puolustaa pallollista vastaan
- Tämän tiedon pohjalta puolustaja tekee päätöksen siitä miten puolustaa ja toimitaanko esim. 1v1 mallin mukaisesti.
- Jos puolustaja ennakoi oikean toimintamallin niin puolustaminen onnistuu
- Jos hyökkääjä osaakiin tehdä jotain vaikeasti ennakoitavaa, on puolustaja nesteessä.

Eikä näistä toiminnoista tosiaan mikään voi tapahtua tietoisesti / harkitusti koska nopeassa pelissä semmoiseen ei ole aikaa. Huippupuolustaminen tarvitsee aivan samat ennakointi, havainnointi, pelikäsitys jne. taidot kuin Xavit ja Litmaset hyökkäyspäässä.

Tuossa on varmasti vain murto-osa asioista joita tapahtuu, mutta pointti on se että siiinä vaiheessa kun ollaan tilanteessa että puolustaja voi olettaa olevansa 1v1 tilanteessa, on tapahtunut jo aika paljon.

Mun mielestä sinä kuvaat 1v1 tilanteessa sellaista hetkeä joka ehkä on tilanteenvaihto tai muu "sekasortoinen" tilanne. Aikuisissa on jo selkeät pelitavat jotka tukevat puolustamista varsinkin kontrolloiduissa puolustistilanteissa, ja joka ohjaa puolustajan tekemistä tosi paljon. Vähänkään kontrolloidussa puolustustilanteessa siellä kyllä on todennäköisesti tuki jne olemassa.

Junnufutiksessa meillä on kuitenkin opetettavana 1v1 pelaamisen erilaisia taitoja joihin liittyy havainnointi. Voidaan treenata selkeitä ohittamistilanteita, hyökkäyksen hidastamisia,paineistamista tai syöttöväylien sulkemisia. Kaikki periaatteessa voidaan tehdä eristetysti ja näistä kaikista muodostuu se kokonaisuus taidollisesti, jotka auttavat pelissä tekemään parhaan mahdollisen ratkaisun. Sit treenaamista monipuolistamalla voidaan pelata 2v1, 2v2, 3v2 ja 3v3 pelejä jossa saadaan havainnointia lisättyä. 

Mielestäni futis perustuu 1v1 pelaamiseen yksinkertaistetusti, mutta se ei tarkoita että 1v1 pelaaminen on jotenkin eristettyä yhdellä kaistalla tapahtuvaa pelaamista.

[Speirs]

Minulle tuo Ilveksen dystooppinen video näytti teesiltä sille, miten naurettavaa tavoitteellinen jalkapallon harjoittelu lopulta on(jos/KUN se ei lähde 100% lapsen halusta). Teki mieli skipata pojan coerver-sessiot ja lähteä mökille kalaan ja juomaan limpparia.

[13ergkamp]

Minulle tuo Ilveksen dystooppinen video näytti teesiltä sille, miten naurettavaa tavoitteellinen jalkapallon harjoittelu lopulta on(jos/KUN se ei lähde 100% lapsen halusta). Teki mieli skipata pojan coerver-sessiot ja lähteä mökille kalaan ja juomaan limpparia.

Ymmärrän näkökulman hyvin, mutta eikö me eletä jo tuota dystopiaa? Tuossahan ne realiteetit on

[Nigel Kugelschfeir]

Tuollaista se on jo noilla tavoitteellisilla 10v junnuilla. Koulussa peliä, kotona sohvaan syöttöjä, joukkuetreenit, yksityistreenit, vapaalla peliä/omatoimitreeniä, pelit... 20h/vk tulee varmaan aika helposti monella. Riittääkö se ja onko joukkuetreeneissä riittävä vaatimustaso siltikään... Tunnen useamman noilla määrin treenaavan ja joku niistä voi nousta liigaan tai sitten ei. Junnutoiminta pitäisi kuitenkin olla hyvin paljon lapsen ehdoilla ja huipulle pääseminen vaatii aika paljon ja lopulta aika harva sinne pääsee. Monella tulee fysiologia rajoitteeksi.

Kyllähän tuossa saa vanhemmatkin laittaa pitkän pennin laittaa hommaan jos meinaa videossa nähtyjä juttuja tehdä. Tai en tiedä jos telinevoimistelusaleille tai nyrkkeilemään päästetään ilmaiseksi reenaamaan mutta vähän epäilen. Meillä on onneksi Super park tuossa vieressä niin tavallaan on talviajan treenit hoidettu kun saa isovanhemmat nakitettua ostamaan joulu- ja synttärilahjaksi kausarin niin ei edes kalliiksi tule.

[häppäri]

Siinä faija on tehnyt vähän parempaa promovideota pojastaan, jää instatilit sun muut suttuiset veo pätkät kakkoseksi.

[Jaakob]

Minulle tuo Ilveksen dystooppinen video näytti teesiltä sille, miten naurettavaa tavoitteellinen jalkapallon harjoittelu lopulta on(jos/KUN se ei lähde 100% lapsen halusta). Teki mieli skipata pojan coerver-sessiot ja lähteä mökille kalaan ja juomaan limpparia.

Täysin sama. Eihän tuosta 12-vuotiaasta kaverista kukaan vielä osaa sanoa, jaksaako hän potkia parin vuoden päästä palloa.

Saas nähdä nouseeko mielenterveysongelmat vai Suomifutis jyrkemmin

[ginikettu]

Ymmärrän näkökulman hyvin, mutta eikö me eletä jo tuota dystopiaa? Tuossahan ne realiteetit on

Kyllähän tuossa saa vanhemmatkin laittaa pitkän pennin laittaa hommaan jos meinaa videossa nähtyjä juttuja tehdä.  

Ei toki ole pakko. Tiedän muutamia akatemiajunnuja, jotka vetävät aika pienellä budjetilla ja omatoimitreeniä ihan "ilmaiseksi" lumisissa olosuhteissa, mutta samalla tiedän useampia sellaisia, jotka käyvät säännöllisesti eli pari kertaa viikossa kaiken omatoimitreenin päälle yksilövalmennuksessa ja pienryhmävalmennuksissa, joista voi tulla esim. 500€/kk lisää kaikkien muiden kustannusten päälle. Jotenkin toivoisi, ettei lasten harrastaminen olisi tuollaista, mutta tavoitteellisilla lapsilla se nyt näyttää olevan sellaista. Realiteetit ovat mitä ovat.

[Kossi Agassa]

Minulle tuo Ilveksen dystooppinen video näytti teesiltä sille, miten naurettavaa tavoitteellinen jalkapallon harjoittelu lopulta on(jos/KUN se ei lähde 100% lapsen halusta). Teki mieli skipata pojan coerver-sessiot ja lähteä mökille kalaan ja juomaan limpparia.

Täysin sama. Eihän tuosta 12-vuotiaasta kaverista kukaan vielä osaa sanoa, jaksaako hän potkia parin vuoden päästä palloa.

Saas nähdä nouseeko mielenterveysongelmat vai Suomifutis jyrkemmin

Tuohon videoon kannattaa suhtautua kuten mainokseen. Vähän olin pettynyt, kun aamiais kananmunia ei vedetty raakana lasista kuten Rocky-elokuvissa

Mutta mikä tuossa oli sinällään naurettavaa? Ja mielenterveysongelmathan ovat jo isosti nousussa, mutta ongelma ei ole se, että lapset treenaisivat liikaa futista. Aika moni lapsi voisi paremmin, jos vaihtaisi sen älypuhelimen räpläämisen jalkapalloharjoitteluun.  

[Jaakob]

Tuohon videoon kannattaa suhtautua kuten mainokseen. Vähän olin pettynyt, kun aamiais kananmunia ei vedetty raakana lasista kuten Rocky-elokuvissa

Mutta mikä tuossa oli sinällään naurettavaa? Ja mielenterveysongelmathan ovat jo isosti nousussa, mutta ongelma ei ole se, että lapset treenaisivat liikaa futista. Aika moni lapsi voisi paremmin, jos vaihtaisi sen älypuhelimen räpläämisen jalkapalloharjoitteluun.  

Ehkä se "normaalin" lapsuuden viettäminen olis välillä myös ok. Thierry Henrylta voi sitten kysellä noista mielenterveysongelmista.
Mutta kuten tuossa käyttäjä Speirs sen kirjoitti, jos/KUN se ei lähde 100% lapsen halusta.

[Nigel Kugelschfeir]

Itsekin ihmettelen tuota hössöttämistä jos joku haluaa käyttää vapaa-aikaa urheiluun. Sitten lapset pelaa jotain räiskintäpeliä 24/7 eikä siinä ole sitten mitään.

[Jortsukka]

Jos joku soittaa pianoa päivät pitkät, välitunnilla menee musiikkiluokkaan soittamaan Beethovenia, kotona kaikki päivä Mozarttia ja käy huippusoittajien valmennuksessa niin häntä pidetään musiikkinerona. Ollaan sitä mieltä että "voi kuinka hienoa kun tuo rakastaa musiikkia noin paljon ja on kiinnostunut noin paljon musiikista". Jos lapsi lukee kaikki päivät kirjoja ja laskee matematiikkaa niin ollaan sitä mieltä että "voi kuinka hienoa että tuo on kiinnostunut tuosta ja haluaa opiskella". Jos lapsi sen sijaan sanoo 12-vuotiaana että "mä haluaisin futisammattilaiseksi, teen kaikkeni sen eteen" ff2:lla jengi haukkuu perheen, seuran ja varmuuden vuoksi vielä ilmoittaa lapsesta viranomaisille että "täysin sekaisin".

Miksi lapsi ei saisi unelmoida jalkapallosta ja panostaa siihen, jos sitä itse haluaa. Olen muuten tuntenut vastaavia lapsia useamman. Yhdestä tullut ammattialainen ulkomaille, yksi on futisammattilainen Suomessa, yksi jo tehnyt VL-sopimuksen vaikka on selvästi ala-ikäinen ja yksi elää nykyisin hyvää perhe-elämää sekä opiskelee AMK:ssa. Varmasti on niitä joille tuo ei ole mennyt niin hyvin, mutta ihan samalla tavalla on maailmassa kaikissa muissa ammateissa/kiinnostuksen kohteissa. Kaikista ei tule lääkäreitä, ei astronautteja tms. Mielestäni hienoa jos joku noin paljon pistää peliin ja ei ainakaan tarvitse myöhemmin voivotella että "ehkä olisi pitänyt yrittää vähän enemmän".

Se on sitten eri asia, JOS vanhemmat tuollaiseen pakottaa, mutta siitä nyt ei tässä keskusteltu ja omat esimerkit ainakaan kerro. On kuitenkin myös lapsia jotka haluavat yhtä paljon, mutta vanhemmat väheksyvät heidän tavoitteita ja unelmia. Mielestäni se johtaa paljon todennäköisemmin mielenterveysongelmiin, kuin se jos lasten unelmia ja tavoitteita tuetaa, järkevästi ja oman resurssin mukaan.

[ginikettu]

Jortsukan kanssa samaa mieltä. Jos lähtee intohimo lapsesta, niin antaa mennä. Moni tekee noin ja monella vanhemmat tukee, joillain vanhemmat työntää joka sekin on joskus ok. Noilla oikeasti tavoitteellisilla junnuilla tulee paljon treeniä ja rahaa voi vanhemmilla palaa.

Mutta hyvä huomio tuo musiikki. Tunnen hyvin erään joka panosti pari vuosikymmentä ihan naperosta lähtien ehkä jotain min 5h päivässä soittamiseen, mutta lopulta tuli valmistuttua realiteetit vastaan, vaikka on yksi euroopan parhaista, niin lääkärinä pääsee tienesteille paljon helpommalla ja musiikin voi pitää rinnalla harrastuksena. Musiikissa on ennen ainakin myös vaadittu paljon kotiharjoitusta ihan pienestä lähtien eli mullakin oli parit tunnit viikossa opettajan kanssa ja tunti päivässä kotiläksyä. Mitä jos jalkapallon harrastajille vakiona sanottaisiin, että tunti päivässä aina jotain harjoitetta? Nyt se on enemmän tavoitteellisten junnujen tasolla, mutta harrastajilla ei ole.

e. Niin ja tosiaan nykyään vanhemmat ovat hirmu valveutuneita "olosuhteista" eli sitä omaa lasta työnnetään parhaisiin olosuhteisiin oli se sitten käpa united tai klubin akatemia tai joku muu. Muutaman vähän ikävän tuntuiseen tapaukseen olen törmännyt. Mutta hyvin pienestä noita lapsia aletaan myös työntämään vähän liian kovaa.

[Tino Asprilla]

Nimenomaan, ei mitään väärää jos lapsella omat haaveet ja tahtotila. Moni varmaan sen torjumisreaktion luo nykyajasta, kun kaikki on niin julkista (kuten tuo video) tai toisaalta ajankuvallista päällelliimattua minäminäminä -soopaa.

Itse mietin sitä, että näille innokkaille pelurin aluille soisi löytävän aina vertaisuutta siihen omatoimitreenaamiseen. Yhdessä tekien, oppien, kehittyen ja toinen toistaan sparraten.

Perpan kirjassa on hyvin kuvattu perpan ja roman yhteistä treenisuhdetta. Toi yksin puurtaminen voi tehdä treenaamisesta kyllästyttävää  

[Kossi Agassa]

Ehkä se "normaalin" lapsuuden viettäminen olis välillä myös ok. Thierry Henrylta voi sitten kysellä noista mielenterveysongelmista.
Mutta kuten tuossa käyttäjä Speirs sen kirjoitti, jos/KUN se ei lähde 100% lapsen halusta.

Thierry Henryn mielenterveysongelmien juurisyy oli mulkku isä. Olisi ollut varmaan mulkku, vaikka Thierry ei olisi edes pelannut futista.

Ja ilmeisesti jätit videosta sen kohdan väliin, jossa sanottiin, että lasten pitää saada olla myös lapsia?

[Jaakob]

Jortsukan kanssa samaa mieltä. Jos lähtee intohimo lapsesta, niin antaa mennä. Moni tekee noin ja monella vanhemmat tukee, joillain vanhemmat työntää joka sekin on joskus ok. Noilla oikeasti tavoitteellisilla junnuilla tulee paljon treeniä ja rahaa voi vanhemmilla palaa.

No sehän noissa kritisoivissa teksteissäkin pointtina oli mutta Jortsukka sivuutti sen uljaasti. Jos/KUN se on lapsesta itsestään lähtöisin ja tietenkin tuo video oli lavastettu. Sehän on äärettömän hienoa jos käyttää vapaa-aikaa liikkumiseen mutta tuosta videosti tuli se kuva että käyttää vapaa-aikanSA. Jossain vaiheessa lapsen pitää saada olla lapsi/nuori ja käydä vaikka sitten räkimässä Salen pihalla.

Kaikenlaisella ääriajattelulla on negatiivinen kaiku mun ajatusmaailmassa.

Mutta hyvä huomio tuo musiikki. Tunnen hyvin erään joka panosti pari vuosikymmentä ihan naperosta lähtien ehkä jotain min 5h päivässä soittamiseen, mutta lopulta tuli valmistuttua realiteetit vastaan, vaikka on yksi euroopan parhaista, niin lääkärinä pääsee tienesteille paljon helpommalla ja musiikin voi pitää rinnalla harrastuksena. Musiikissa on ennen ainakin myös vaadittu paljon kotiharjoitusta ihan pienestä lähtien eli mullakin oli parit tunnit viikossa opettajan kanssa ja tunti päivässä kotiläksyä. Mitä jos jalkapallon harrastajille vakiona sanottaisiin, että tunti päivässä aina jotain harjoitetta? Nyt se on enemmän tavoitteellisten junnujen tasolla, mutta harrastajilla ei ole.

Musiikinopetuskin on mennyt huomattavasti inhimillisempään suuntaan kuin 90-luvun alussa jolloin oikeasti lyötiin sormille kun mun kaverin sormet oli väärässä asennossa pianoon nähden. Nykyäänhän kehoitetaan opiskelemaan musiikkia 15 minuuttia kerrallaan ja sen jälkeen pitää taukoa, jolloin aivot saavat aikaa jäsennellä ja prosessoida oppimaansa. Ja musiikissa, kuten jalkapallossakin, on niitä mahdollsia urapolkuja vaikka kuinka paljon mutta leipä on kuitenkin varmemmin saatavilla sieltä lääkärin ammatista. Musiikin harrastaminen on järjettömän hienoa mutta ammattina en kyllä uudelleen kokeilisi.

e. Niin ja tosiaan nykyään vanhemmat ovat hirmu valveutuneita "olosuhteista" eli sitä omaa lasta työnnetään parhaisiin olosuhteisiin oli se sitten käpa united tai klubin akatemia tai joku muu. Muutaman vähän ikävän tuntuiseen tapaukseen olen törmännyt. Mutta hyvin pienestä noita lapsia aletaan myös työntämään vähän liian kovaa.

Tiedänpä yhden pojan jolle tehtiin omaan kotiin huone jalkapalloa varten tekonurmimattoineen sun muineen. Isän mukaan tykkää potkia ja kuljettaa siellä ihan hirveästi mutta olen kyllä iloinen siitä että mun poika käy
mieluummin paikallisella koululla potkimassa kavereiden kanssa. Samaan hengenvetoon on myönnettävä että olen myös kateellinen tuollaisesta huoneesta

[Jaakob]

Thierry Henryn mielenterveysongelmien juurisyy oli mulkku isä. Olisi ollut varmaan mulkku, vaikka Thierry ei olisi edes pelannut futista.

Ja ilmeisesti jätit videosta sen kohdan väliin, jossa sanottiin, että lasten pitää saada olla myös lapsia?

Jätin. Myönnetään. Joku tuli häiritsemään töissä videoiden katsomista.

[Jortsukka]

No sehän noissa kritisoivissa teksteissäkin pointtina oli mutta Jortsukka sivuutti sen uljaasti. Jos/KUN se on lapsesta itsestään lähtöisin ja tietenkin tuo video oli lavastettu. Sehän on äärettömän hienoa jos käyttää vapaa-aikaa liikkumiseen mutta tuosta videosti tuli se kuva että käyttää vapaa-aikanSA. Jossain vaiheessa lapsen pitää saada olla lapsi/nuori ja käydä vaikka sitten räkimässä Salen pihalla.

Kumpi nyt on ajatuksesi. Se että se on lapsesta lähtöisin vai se ei ole. Koska alunperin korostat sitä että se ei ole ja nyt otatkin takapakkia että se onkin. Lainaan sinun viestiäsi aiemmin:

Ehkä se "normaalin" lapsuuden viettäminen olis välillä myös ok. Thierry Henrylta voi sitten kysellä noista mielenterveysongelmista.
Mutta kuten tuossa käyttäjä Speirs sen kirjoitti, jos/KUN se ei lähde 100% lapsen halusta.

Eli alunperin sinä ja tämä toinenkin kirjoittaja kyseenalaistatte lähtökohtaisesti aina lapsen halun lähteä tuolle tielle. Eli lähtökohtaisesti teidän ajatusmaailmassa ei ole tuon mukaan juuri edes vaihtoehtoa että se voisi olla lapsilähtöistä. Ja maalaatte heti kuvan että tulee mielenterveysongelmia, jos lapsi noin paljon asiaa haluaisi.

Eli kumpaa mieltä nyt ollaan? Tuo on ihan ok, jos lapsi tuota haluaa? Vai tuo ei ole ok, koska lapsi ei voi noin haluta? Vai miten nämä tekstit pitäisi tulkita? Toisessa kun alleviivataan toista ja sitten peruutellaan toisaalle.

Tässä ehkä surullisinta on se, että tämä kuvaa hyvin meidän yhteiskuntaa ja sitä miksi meillä heti ajatellaan että tuollainen intohimo jalkapalloa kohtaan olisi jotenkin pois lapselta, lapsuudesta tms. Tiedän tarinan missä n.12-vuotias lapsi sai mahdollisuuden lähteä ulkomaille akatemiaan. Isä oli sanonut lapselleen sitten että "poika ymmärrätkö että jos sinne lähdet niin elämä on todella paljon/lähes pelkästään jalkapalloa?" lapsi vastasi siihen että "siitähän olen isä aina haaveillut". Noh hänestä ei tullut mitään maajoukkuepelaajaa, mutta tienaa elantonsa jalkapallolla ja varmasti kokenut elämässään monenlaista mielenkiintoista asiaa.

Jos koulussa tai yleisesti yhteiskunnassa sanoisit 11-vuotiaana lapsena että "haluan futaajaksi" niin sanottaisiin vain että "hanki kunnon ammatti", mutta jos olisit hyvä tuon ikäisenä jääkiekossa ja sanoisit että "haluan NHL pelaajaksi" niin tuskin sanottaisiin vastaavaa. Tim Sparv on myös kiteyttänyt hyvin aikanaan kun häneltä kysyttiin uran loppu puolella että "Oletko kokenut jääneesi paljosta paitsi kun käytit kaiken aikasi lapsena futikseen?" vapaasti lainaten vastaus oli "en ollenkaan, vaan kokenut että sain hienoja kokemuksia jalkapallon parista".

Vielä nyt ettei taas käsitetä väärin, en sano että tuo polkua on monelle oikea, mutta jos on lapsia jotka tuota haluavat tavoitella, niin on tärkeää että perhe on tukemassa ja samoin valmentaja(kuten tuossa täällä puhutussa mainosvideossa) sanoo rehellisesti että se vaatii töitä. Pahimmat asiat olisi tuolloin lannistaa lasta että "ei susta mitään tule" tai toisaalta epärehellisesti kertoa että "kyllä susta tulee Messi vaikka pelaat vain pari kertaa viikossa futista".

[Jaakob]

Kumpi nyt on ajatuksesi. Se että se on lapsesta lähtöisin vai se ei ole. Koska alunperin korostat sitä että se ei ole ja nyt otatkin takapakkia että se onkin. Lainaan sinun viestiäsi aiemmin:

No siinä on se jos -sana tarkoituksella

Eli alunperin sinä ja tämä toinenkin kirjoittaja kyseenalaistatte lähtökohtaisesti aina lapsen halun lähteä tuolle tielle. Eli lähtökohtaisesti teidän ajatusmaailmassa ei ole tuon mukaan juuri edes vaihtoehtoa että se voisi olla lapsilähtöistä. Ja maalaatte heti kuvan että tulee mielenterveysongelmia, jos lapsi noin paljon asiaa haluaisi.

Eli kumpaa mieltä nyt ollaan? Tuo on ihan ok, jos lapsi tuota haluaa? Vai tuo ei ole ok, koska lapsi ei voi noin haluta? Vai miten nämä tekstit pitäisi tulkita? Toisessa kun alleviivataan toista ja sitten peruutellaan toisaalle.

Tässä ehkä surullisinta on se, että tämä kuvaa hyvin meidän yhteiskuntaa ja sitä miksi meillä heti ajatellaan että tuollainen intohimo jalkapalloa kohtaan olisi jotenkin pois lapselta, lapsuudesta tms. Tiedän tarinan missä n.12-vuotias lapsi sai mahdollisuuden lähteä ulkomaille akatemiaan. Isä oli sanonut lapselleen sitten että "poika ymmärrätkö että jos sinne lähdet niin elämä on todella paljon/lähes pelkästään jalkapalloa?" lapsi vastasi siihen että "siitähän olen isä aina haaveillut". Noh hänestä ei tullut mitään maajoukkuepelaajaa, mutta tienaa elantonsa jalkapallolla ja varmasti kokenut elämässään monenlaista mielenkiintoista asiaa.

Jos koulussa tai yleisesti yhteiskunnassa sanoisit 11-vuotiaana lapsena että "haluan futaajaksi" niin sanottaisiin vain että "hanki kunnon ammatti", mutta jos olisit hyvä tuon ikäisenä jääkiekossa ja sanoisit että "haluan NHL pelaajaksi" niin tuskin sanottaisiin vastaavaa. Tim Sparv on myös kiteyttänyt hyvin aikanaan kun häneltä kysyttiin uran loppu puolella että "Oletko kokenut jääneesi paljosta paitsi kun käytit kaiken aikasi lapsena futikseen?" vapaasti lainaten vastaus oli "en ollenkaan, vaan kokenut että sain hienoja kokemuksia jalkapallon parista".

Vielä nyt ettei taas käsitetä väärin, en sano että tuo polkua on monelle oikea, mutta jos on lapsia jotka tuota haluavat tavoitella, niin on tärkeää että perhe on tukemassa ja samoin valmentaja(kuten tuossa täällä puhutussa mainosvideossa) sanoo rehellisesti että se vaatii töitä. Pahimmat asiat olisi tuolloin lannistaa lasta että "ei susta mitään tule" tai toisaalta epärehellisesti kertoa että "kyllä susta tulee Messi vaikka pelaat vain pari kertaa viikossa futista".

Minä maalasin, ei se toinen kirjoittaja.

Tottakai lapsen pitää saada unelmoida.
Tottakai se vaatii töitä jotta pääsee huipulle eikä se ole keltään pois jos joku junnu jaksaa puurtaa noin paljon. Ja onneksi siellä oli se "lapsen pitää saada olla lapsi" -juttu mukana, jota en kuullut.

Lapsen/nuoren pitää myös tylsistyä. Sekin on ihan tutkittu juttu. Missä vaiheessa sitä ehditään tekemään? Kun istutaan jossain autossa matkalle vierasmatsiin varmaan sitten.

Ja kaikilla on aina joku kiva tarina siitä, miten kaikki päättyi lopulta hyvin.
Varmasti tuo 12- vuotias kaveri on saanut elämässä kokea akatemia -ajan myötä sellaisia juttuja joista harva voi vain uneksia. Ja kuulostaa siltä että hänen vanhempansakin osasivat ajatella asiaa lapsen kautta.

Naapurikaupungissa on 8 nuorisomaajoukkueissa pelannutta about 20 -vuotiasta kaveria jotka eivät pelaa enää missään;metrit tulivat täyteen eivätkä ehtineet oleskella kavereiden kanssa missään vaiheessa.
Nyt eivät viitsi enää edes katsoa jalkapalloa.

Tuo video maalaa kuvan siitä, että tuolla ala-asteikäisellä kaverilla ei ole mitään muuta elämää kuin jalkapallo ja se on surullista. Oisivat vaikka pistäneet jannun keinumaan kavereiden kanssa johonkin Ilveksen takki päällä.

Onneksi se on vain mainos. Ja onneksi voidaan asioista olla jotain mieltä. Se on keskustelun suola yleensä

[Skylark]

Minusta olisi vanhemmilta viisautta jättää tuollainen video tekemättä. 12-vuotias on vielä lapsi, vastuu on vanhemmilla.

Lapsena ja nuorena tein vapaaehtoisesti töitä taidon eteen, ponnistin aika vaatimattomista olosuhteista. Kyseessä ei ollut futis. Tukea vanhemmilta ei tullut, hilasin itseni omin voimin samalle viivalle parempiosaisten kanssa. Tiedän, että aika pienikin lapsi voi olla tavoitteellinen. Mutta tein sen itse omasta tahdostani. Olisin voinut lopettaa koska vain ja tiesin sen. Tein sitä itseni takia. Vanhempani eivät joutuneet maksamaan mitään, he eivät kasanneet paineita. Tuota videota katsellessa välittyi tuosta lapsesta vähän epäaito kuva. Hän sanoi, mitä joku halusi hänen sanovan. Kieli, jota hän käytti, ei ollut 12-vuotiaan lapsen.

Instagramissa olen törmännyt vanhempien ylläpitämiin virallisesti lasten nimissä oleviin tileihin. Erään päiväkoti-ikäisen lapsen tilillä lapsi kiittelee vuolaasti isäänsä englanniksi: Thanks Dad for always supporting me tms. Lapsi ei osaa mahdollisesti vielä kirjoittaakaan, ainakaan englanniksi. Pahasti haisee siltä että ISÄ ITSE kehuu itseään lapsensa suulla. Homma pitäisi kriminalisoida. Identiteettivarkaus tms. Lapsen tiliä käytetään hänen tuotteistamisekseen, ikään kuin mainokseksi. Oma lukunsa on sitten yritykset, jotka tägäävät näitä lapsitähtiä omiin julkaisuihinsa tai kommentoivat lapsen tilin julkaisuihin kielellä, joka on 40-vuotiaan suuhun varsin naurettavaa. Ymmärrän toki, että kommenttikin on mainos.  Toivottavasti heillä on vanhemman lupa, vaikka eipä se noiden kiihkomielisten vanhempien kohdalla mitään kerro.

Tässä menee lapsen ja aikuisen tahto ja sanomiset ristiin, ja tulosta on kiusallista katsoa. Ihminen, joka itse jyrää lapsensa tahdon, ei varmaan tuota kiusallisuutta ja epäaitoutta edes aisti. Jossain oli linkki Sami Hyypiän haastatteluun jossain Hesa Cupissa. Siinä puhui aito lapsi, ja me kaikki tiedämme, mitä hänestä tuli.

[Keynes]

Itse tartun vellovassa keskustelussa omilla ajatuksilla muutamaan kohtaan.

- Huipulle tai sen lähelle on monia eri polkuja, kaikkia yhdistää kuitenkin runsas liikkuminen lapsesta asti.

- Ilo, leikki ja niistä kumpuava oma motivaatio tuottaa varmasti lähes kaikissa tapauksissa parhaan lopputuloksen. Esim. omasta tahdosta kumpuava pienpeli kehittää junnun luovuutta ja ominaisuuksia paremmin kuin robottimainen heikkouksien hiominen vaikkapa palloseinään potkimisen muodossa.

- Synnynnäisillä ja lapsuuten kehittyneillä ominaisuuksilla on valtava merkitys. Hitailla nopeusominaisuuksilla varustetut pelaajat lähtevät melkoiselta takamatkalta nopeampiin verrattuna eikä tämän takamatkan kurominen umpeen ole välttämättä mahdollista edes kuinka suurella treenimäärällä.

- Monilajisuus vaikutetaan ainakin esimerkkien muodossa ymmärrettävän hieman hassusti. Monilajisuuden aidot hyödyt lienevät nekin yksilölliset ja hankalasti yleistettävissä. Itse uskon, että jotku casperterhot tai mattiepeltolat eivät välttämättä ole tulleet hyviksi monilajisuuden vuoksi, vaan olleet "monilajisia" koska ovat olelet hyviä. Tässäkin korostuu siis lapsen/nuoren motivaatio ja lahjakkuus eikä välttämättä niinkään useamman lajin harrastamisen hyödyt.

- Jalkapallossa kehitytään pelaamalla jalkapalloa, mutta ei tämäkään ole ihan niin suoraviivaista. Jalkapalloa saa treenata aika pirun monipuolisesti ja laadukkaasti että pystyisi kehittämään samoja ominaisuuksia kuin mahdolliset muut lajit tekevät. Tämäkin on tapauskohtaista. Ulosmitattava marginaalihyöty jonkun sisäsyrjäsyöttö- tai potkutekniikan lisähinkkaamisesta saattaa hyvin olla pienempi kuin saman ajan käyttäminen kehonhallinan parantamiseen voimistelusalilla, reagointinopeuden jääkiekkokaukalossa tai vaikkapa pienen tilan jalkatyön tennis- tai salibandykentällä.

- Kaikissa tapauksissa tärkeintä on ilo, motivaatio ja mielen virkeys. Mikäli monilajisuus tai vaikkapa pienemmät harjoitusmäärät pitävät ilon mukana ja pään virkeänä, johtanevat ne myös parhaaseen lopputulokseen.

[Kossi Agassa]

Tottakai se vaatii töitä jotta pääsee huipulle eikä se ole keltään pois jos joku junnu jaksaa puurtaa noin paljon. Ja onneksi siellä oli se "lapsen pitää saada olla lapsi" -juttu mukana, jota en kuullut.

Tuo video maalaa kuvan siitä, että tuolla ala-asteikäisellä kaverilla ei ole mitään muuta elämää kuin jalkapallo ja se on surullista. Oisivat vaikka pistäneet jannun keinumaan kavereiden kanssa johonkin Ilveksen takki päällä.

Katso nyt tuo video uudestaan.

Naapurikaupungissa on 8 nuorisomaajoukkueissa pelannutta about 20 -vuotiasta kaveria jotka eivät pelaa enää missään;metrit tulivat täyteen eivätkä ehtineet oleskella kavereiden kanssa missään vaiheessa.
Nyt eivät viitsi enää edes katsoa jalkapalloa.

Joukkuekaverit ei ole oikeita kavereita?