Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Jortsukka]

Ei tuo 5vs5-pelikään ongelmaton pelimuoto. Meillä alkaa olla sitä että kovapotkuisimmat vain hakee jalkaa vapaaksi puolen kentän jälkeen ja potkaisee pallon ylämummoon. Valmentajat vain taputtaa käsiään kun voitetaan vaikka puolet joukkueesta kaivaa lähinnä nenää kun ei sitä palloa kuitenkaan saa. Näin siis tyttöpuolella.

Helppo ratkaisu olisi että 5vs5 peliin olisi omat maalit. Mallia Futsal maalin leveys ja selvästi matalampi. Palloliitolta vaatisi vain taas yksi päätös mitä varmaan ei ole tulossa. Täysin järjetöntä pelata 5metriä leveisiin ja ennen kaikkea 2m korkeisiin maaleihin 5vs5 pelejä.

[turkistarhaaja]

Helppo ratkaisu olisi että 5vs5 peliin olisi omat maalit. Mallia Futsal maalin leveys ja selvästi matalampi. Palloliitolta vaatisi vain taas yksi päätös mitä varmaan ei ole tulossa. Täysin järjetöntä pelata 5metriä leveisiin ja ennen kaikkea 2m korkeisiin maaleihin 5vs5 pelejä.

3mx2m maaleja olen jonkin verran nähnyt käytettävän mutta eihän niitä ole lähellekään joka kentällä.

Mitä pelimuotoihin tulee niin tuo Horst Weinin ideoita mukaileva 1v1/2v2/3v3 turnaus on oikein mainio. Toimii myös treeneissä.

[Kossi Agassa]

Helppo ratkaisu olisi että 5vs5 peliin olisi omat maalit. Mallia Futsal maalin leveys ja selvästi matalampi. Palloliitolta vaatisi vain taas yksi päätös mitä varmaan ei ole tulossa. Täysin järjetöntä pelata 5metriä leveisiin ja ennen kaikkea 2m korkeisiin maaleihin 5vs5 pelejä.

Tämä. Välillä on pelattu pienempiin maaleihin, niin keskimäärin peli parantuu. Maalit pitää tehdä eikä voi vain roiskaista palloa maalin yläosaan, jonne maalivahti ei edes yllä.

Meillä Oulussa OLS:n viikkopeleissä pelataan 4v4-pelejä eli kenttä on vielä napsun pienempi, niin siellä tulee ainakin maaleja, jos pelataan isoihin maaleihin. Parhaat vetelee maaleja omasta päästä. Jos pelataan pienempiin maaleihin, niin peli muuttuu ihan erilaiseksi.

3mx2m maaleja olen jonkin verran nähnyt käytettävän mutta eihän niitä ole lähellekään joka kentällä.

Tosi harvoin näkee "oikeita" 3mx2m futismaaleja. Jääpallomaalit on hyvät ja sitten on tämän tyylisiä: https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/exit-tempo-jalkapallomaali
kevyitä maaleja, jotka toimii ihan hyvin myös.

[joku roti]

Täälläkin saattaa olla aiheesta kiinnostuneita: 28.11. Yleisöluento (nettiluento), jossa esitellään Palloliiton ja Jyväskylän yliopiston tutkimushanke mies- ja naismaajoukkuepelaajien poluista lapsuudesta lähtien.

https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/tutkimusverkoston-tilaisuus-jalkapallon-a-maajoukkuepelaajien-urheilupolut

Eli selvitys tekijöistä, jotka ovat yhteisiä a-maajoukkuepelaajien polulla kohti kotimaista eliittiä. Onko veikkauksia tai tietoa mitä sieltä löytyy?

[RPA]

Tosi harvoin näkee "oikeita" 3mx2m futismaaleja.

Tätä tietoa en ole varmistanut mistään, mutta muistelen jonkun sanoneen, että 3m leveä maali pitää tilata joltain metalliveikolta jos sen haluaa sellaisena tuplaversiona joka voidaan kaataa jolloin se on 3m x 1m (U6 lapset) ja pystyssä 3m x 2m (U7-U9). Eli tällaisia tuplaversioita ei tekisi valmiina kukaan ja seurat kun säästää niin ostetaan sitten 5m x 2m joka käy U7-U9 / 5vs 5 myös ja sitten U6 annetaan vaan jotain kevytmaaleja. Leveys ei kuitenkaan se peliin eniten vaikuttava seikka vaan kuten puhuttu tuo 2m korkeus on se isoin "vääryys". Mietinkin eikö maalin yläosassa voisi käyttää sellaista tukevasti ripustettavaa levyä jolla saisi esimerkiksi 35cm kaistaleen ylhäältä pois U7-U9 eli 5vs5 vaiheessa.  No, voisi ja pallolitto voisi tämän ajaa. Loppuisi se, että yksi "alkuvuodesta syntynyt kaveri" tekee kaikki maalit puolesta kentästä.

Eli selvitys tekijöistä, jotka ovat yhteisiä a-maajoukkuepelaajien polulla kohti kotimaista eliittiä. Onko veikkauksia tai tietoa mitä sieltä löytyy?

Veikkauksena: lapsena varhainen kiinnittyminen jalkapalloon, sisäisen motivaation ja pätevyyden tunteen syntyminen, itsenäinen harjoittelu omalla ajalla noin 2h/päivä, ohjaamattomat pien-/pihapelit, vanhempien tai jonkun tärkeän "mentorin" tuki ja sparraus.  Seurojen roolista ja hyvistä valkuista jotain sitten nuoruusvaiheessa.

[Manfred Fandango]

Täälläkin saattaa olla aiheesta kiinnostuneita: 28.11. Yleisöluento (nettiluento), jossa esitellään Palloliiton ja Jyväskylän yliopiston tutkimushanke mies- ja naismaajoukkuepelaajien poluista lapsuudesta lähtien.

https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/tutkimusverkoston-tilaisuus-jalkapallon-a-maajoukkuepelaajien-urheilupolut

Eli selvitys tekijöistä, jotka ovat yhteisiä a-maajoukkuepelaajien polulla kohti kotimaista eliittiä. Onko veikkauksia tai tietoa mitä sieltä löytyy?

Alkuvuodesta syntyminen, vanhemmilla taustaa urheilussa ja perheessä vanhempia sisaruksia. Ei varsinaisesti mitenkään kovin uusi tutkimusaihe.

[Nigel Kugelschfeir]

Ja joku erityisominaisuus, vasenkätisyys, pituus, elimistön rakenne tms.

[mieskone]

Kun tämä iän merkitys tiedetään niin miksi ikäluokkia ei jaeta puolen vuoden tai kolmannesvuosittain Suomessa noin 15 vuotiaiksi asti.?

[Nigel Kugelschfeir]

Tytöillä ei ainakaan riitä pelaajat edes kokonaisiin ikäluokkiin ja joutuu nytkin yhdistelemällä saamaan joukkueita kasaan.

[joku roti]

Alkuvuodesta syntyminen taitaa korreloida junnumajuissa esiintymisen kanssa. Tässä taas tutkittiin a-maajoukkuepolkuja.

Ja muistaakseni toisten lajien ja ehkä täälläkin mainitun Güllichin tutkimuksien perusteella jopa loppuvuodesta syntyneet ovat aivan huippujen huipulla taas yliedustettuna, samoin kuin myöhäisempi murrosikä näyttäisi korreloivan kovemman aikuistason kanssa.

[Nigel Kugelschfeir]

Tuossa on taas se tilastoharha että loppuvuodesta syntyneet käy kovemman koulun ja ne jotka siitä selviää on varmasti kovempia. Suurin osa vaan lannistuu ja lopettaa.

[joku roti]

Tuossa on taas se tilastoharha että loppuvuodesta syntyneet käy kovemman koulun ja ne jotka siitä selviää on varmasti kovempia. Suurin osa vaan lannistuu ja lopettaa.

Noinhan se varmaan menee. Toisaalta Wenger nosti juuri jossain haastattelussa esille sen, että Euroopan akatemioissa tällä hetkellä pelaavista 67% tjsp. ei aikuisena pelaa millään tasolla futista missään ja tärkein ominaisuus on sitkeys ja se, että jaksaa aina yrittää uudestaan, vaikka homma ei etene ja tulee takaiskuja tai pitää ottaa askelia taaksepäin. se ettei lannistu, lopulta palkitsee.

[Valonheitin]

3mx2m maaleja olen jonkin verran nähnyt käytettävän mutta eihän niitä ole lähellekään joka kentällä.

Mitä pelimuotoihin tulee niin tuo Horst Weinin ideoita mukaileva 1v1/2v2/3v3 turnaus on oikein mainio. Toimii myös treeneissä.

Omalla seuralla on näitä ja käytännössä kaikki 5v5 pelit pelataan 3x2 maaleihin. Joskus kuulemma piirisarjassa on joku vastusta valittanut, ettei me nyt mihinkään käsipallomaaleihin voida pelata.

[Speirs]

samat maalit 6v ja 12v on täysin käsittämätöntä, aina tulee naureskeltua asialle kun näkee esipuberteettikarpaasien pelaavan samoihin kun polvenkorkuiset vaahtosammuttimet. Pienten lasten pelit ovat täynnä typeriä bugimaaleja helpoista tökkäyksistä puolen kentän kumuroihin, tuo ei varmasti ole viimeistelyn tai yleensäkään jalkapallon oppimisen kannalta hyvä asia.

[Raian]

Ei tuo 5vs5-pelikään ongelmaton pelimuoto. Meillä alkaa olla sitä että kovapotkuisimmat vain hakee jalkaa vapaaksi puolen kentän jälkeen ja potkaisee pallon ylämummoon. Valmentajat vain taputtaa käsiään kun voitetaan vaikka puolet joukkueesta kaivaa lähinnä nenää kun ei sitä palloa kuitenkaan saa. Näin siis tyttöpuolella.

Poikapuolella myös yli 8-vuotiaat enevissä määrin pommittavat "pelkkiä ylämummoja".
Vastapalloon sitten heitto: Voisiko sen vedon jotenkin estää? Prässiä kohti palloa....?

[Jääpoiju]

Noitahan kai tehdään treeneissä? Tehdäänhän?

Kyllä.  Tuossa aiemmin keskusteltiin Saksan "piirisarjapeleistä" junnuissa. Alkoivat pelata neljään pienmaaliin 3 v 3, ja mm. maalin jälkeen pakkovaihto.

[Nigel Kugelschfeir]

Poikapuolella myös yli 8-vuotiaat enevissä määrin pommittavat "pelkkiä ylämummoja".
Vastapalloon sitten heitto: Voisiko sen vedon jotenkin estää? Prässiä kohti palloa....?

Ainakin tytöissä ne tasoerot kilpapuolellakin sellaiset että siellä on aina joku heikko lenkki jonka pelipaikalla sitä tilaa on tarpeeksi laukausta varten. Eikä siihen nyt lähdetä että laitettaisiin joku vain varjostamaan sitä kovapotkuisimpaa.

Täysimittaisella kentällä se ei ehkä olisi niin kova ongelma mutta näin hallikaudella joudutaan pelaamaan aika pienillä kentillä ainakin turnauksissa tilan riittämisen takia niin aika nopeasti ollaan maalintekosektorissa.

[Raian]

Ainakin tytöissä ne tasoerot kilpapuolellakin sellaiset että siellä on aina joku heikko lenkki jonka pelipaikalla sitä tilaa on tarpeeksi laukausta varten. Eikä siihen nyt lähdetä että laitettaisiin joku vain varjostamaan sitä kovapotkuisimpaa.

Täysimittaisella kentällä se ei ehkä olisi niin kova ongelma mutta näin hallikaudella joudutaan pelaamaan aika pienillä kentillä ainakin turnauksissa tilan riittämisen takia niin aika nopeasti ollaan maalintekosektorissa.

Mjooo. No me pyritään peluuttamaan Tamin ja Kloppon "90-minuutin painetta" x "gegenpress" -taktiikkaa, jolloin se jalka ei ole vapaana koskaan. Tai sitten jalkoja voi olla vapaana kahdeksan.
No kuitenkin se vähän palloilullisesti heikompikin kyllä ihan hyvin olemaan osa neljän-viiden pelaajan prässiaaltoa.

[ginikettu]

Noitahan kai tehdään treeneissä? Tehdäänhän?

Onhan noita neljän maalin pelejä paljon. Periaatteessa 5v5 kentällä pelataan 3m maaleihin, ja 8v8 kentällä 5m maaleihin. Mutta sanoppa yksikin kenttä missä on saatavilla pikkumaaleja?

[KVilho]

Oli pakko kopsata facabookin puolelta taas yksi lainaus, joka selittää mielestäni junnuvalmennuksen nykytilaa. Lainaus siis Kemppisen viimeisimmästä FB-jutusta liittyen lasten keskinäiseen pelaamiseen ja siihen mitä siinä opitaan.

"Lapset oppivat erilaisia kikkoja, pallonhallintaa ja nopeita suunnanvaihtoja ahtaissa tiloissa, mikä kehittää heidän pelisilmäänsä ja taitojaan aivan erityisellä tavalla."

Miten kikat, pallonhallinta tai nopeat suunnanvaihdot ahtaissa tiloissa voivat opettaa pelisilmää? Kyseessä siis meidän mittakaavassa kuitenkin jonkinlaisen valmennusgurun maineessa oleva kokenut herrasmies. Onko käsite pelisilmä oikeasti näin kapea ihan valmennuksen huipullakin?

[erno]

Sä luet taas tota internetistä tuttuun tyyliin, jossa etsimällä etsit yhdestä lauseesta kohtaa johon tarttua. Jos otetaan kontekstiksi vaikka U6-U8 ikäiset pelaajat, niin mikä heidän pelisilmää voisi kehittää paremmin kuin mainittujen asioiden tekeminen pienessä tilassa? Kemppisen drilleissä siellä pienessä tilassa on yleensä myös liuta muita jalkapalloilijoita ja esimerkiksi esteitä.

Ja toisekseen, kuinka moni tuon ikäinen pelaaja on Suomessa sillä tasolla että mitään tuon monimutkaisempaa tarvittaisiin?

Tossa uusimmassa U15-maajoukkueessa on ainakin yksi pelaaja, joka on oppinut valtaosan taidoistaan Kemppisen kuvailemassa ympäristössä. Tämä pelaaja on ollut pari vuotta vasta nk laadukkaassa valmennuksessa ja sitä ennen valmennuksesta on vastannut minuun verrattavissa olevat OTO-vanhemmat, joista taidan tuntea kaikki. Mutta ne taidot on kertynyt lukemattomissa määrissä tunteja kavereiden kanssa pelattuja pelejä leikkipuiston nurkassa, takapihoilla ja muissa paikoissa.

[Ben]

Itseni yllätti, että joku jaksaa noita Kemppisen jaaritteluja enää lukea.

[KVilho]

Sä luet taas tota internetistä tuttuun tyyliin, jossa etsimällä etsit yhdestä lauseesta kohtaa johon tarttua. Jos otetaan kontekstiksi vaikka U6-U8 ikäiset pelaajat, niin mikä heidän pelisilmää voisi kehittää paremmin kuin mainittujen asioiden tekeminen pienessä tilassa? Kemppisen drilleissä siellä pienessä tilassa on yleensä myös liuta muita jalkapalloilijoita ja esimerkiksi esteitä.

Ja toisekseen, kuinka moni tuon ikäinen pelaaja on Suomessa sillä tasolla että mitään tuon monimutkaisempaa tarvittaisiin?

Tossa uusimmassa U15-maajoukkueessa on ainakin yksi pelaaja, joka on oppinut valtaosan taidoistaan Kemppisen kuvailemassa ympäristössä. Tämä pelaaja on ollut pari vuotta vasta nk laadukkaassa valmennuksessa ja sitä ennen valmennuksesta on vastannut minuun verrattavissa olevat OTO-vanhemmat, joista taidan tuntea kaikki. Mutta ne taidot on kertynyt lukemattomissa määrissä tunteja kavereiden kanssa pelattuja pelejä leikkipuiston nurkassa, takapihoilla ja muissa paikoissa.

Otsikossa kysyttiin missä jalkapalloa oppii pelaamaan? Ilmeisesti sitten näissä piha-, katu ja puistopeleissä joista kirjoitus kertoo.

"Tällainen vapaamuotoinen jalkapallo antaa pelaajille mahdollisuuden kehittää luovuuttaan ja teknisiä taitojaan ilman rajoitteita."

Tunnistin tekstissä tarjottavan kahta mekanismia joiden takia kirjoituksen mukaan pihapeleissä opitaan pelaamaan. Toinen oli aikaisemmassa viestissä mainitsemani lainaus ja toisessa mainittiin eri alustojen ja mm.kelien antamat haasteet tekniselle suoriutumiselle.

Olen samaa mieltä myös tästä "Mutta ne taidot on kertynyt lukemattomissa määrissä tunteja kavereiden kanssa pelattuja pelejä leikkipuiston nurkassa, takapihoilla ja muissa paikoissa.", koska leikkipuiston nurkka ja kaverit on juuri se oikea paikka ja tapa oppia tuossa iässä (6 ja jopa 8v).

Miksi vastiikkeeton pelaaminen puiston nurkassa tai Kemppisen jutun mukaisesti kuvaamissa ympäristöissä olisi paikka jossa jalkapalloa oppii pelaamaan, jos kuitenkin Kemppisen omat treenit ovat parempia siihen (tai ihan kenen tahansa muun aikuisen vetämät treenit)?

Ongelma on että luullaan kavereiden kanssa pelattavat pelit puiston nurkassa oleven korvattavissa jollain keinotekoisella valmentajan vetämällä treenillä.

En tiedä osasinko kuvata tässä olevaa ristiriitaa selvästi.

[Tino Asprilla]

No Kemppisen pitää tietysti elättää itsensä, joten markkinoimalla omaa bisnestä pystytään muodostamaan mielikuvia laadullisesta treenaamisesta.

Samaa mieltä mä noista pihapeleistä olen, ja niiden positiivisista vaikutuksista. Olen itse 40v ja olemme oman ikäluokkani kanssa todenneet että meidän sukupolvi on viimeinen josta tuli sellaisia fiksuja pelaajia lajiin kuin lajiin, vaikka meidän valmennus oli oikeasti melko surkeaa. Mähän itse esim pyyhin lattiaa 20v ikäisiä erinäisissä höntsissä ihan vain pelisilmällä tänä päivänä vaikka niillä on fysiikkaetu

Sukupolvien välisen eron selittävä tekijä: pihapelikulttuurin muutos.  

[Valonheitin]

Mielestäni Kemppisen kirjoitusten isoin ristiriita on siinä, mitä huipulle pääsemiseksi vaaditaan. Hän välillä kirjoittaa siitä, kuinka paljon jalkapallo vaatii ja toistuvasti nostaa Espanjan malli esille, joka jo sinällään olisi varmasti liian kova koulu useimmille suomalaisille junnuille. Mutta välillä sitten kirjoittaa pitkiä juttuja, joita ainakin minä tulkitsen siten, että tasoajattelu on väärin ja hyvä valmentaja kykenee tarjoamaan toimintaa kaikille. Sitten seuraava postaus voi olla Neurotanoken mainos, missä kerrotaan tavoitteellisten junioreiden kokoontuvan Espanjaan leirille.

Koko ajattelu tuntuu olevan sellaista sillisalaattia, että itse en ainakaan osaa sanoa, mitä hän ajaa takaa. Toki arvostan yhtä keskeistä teemaa hänen ajattelussa ja se on lapsikeskeinen valmennus. Se pitäisi olla selvää, valmennat sitten kilpa- tai haastejoukkueita.