Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[ginikettu]

Miten kikat, pallonhallinta tai nopeat suunnanvaihdot ahtaissa tiloissa voivat opettaa pelisilmää? Kyseessä siis meidän mittakaavassa kuitenkin jonkinlaisen valmennusgurun maineessa oleva kokenut herrasmies. Onko käsite pelisilmä oikeasti näin kapea ihan valmennuksen huipullakin?

Sanoisin, että hyvin paljonkin. Se, että on äärimmäisen taitava ahtaissa tiloissa on epäsuorasti sidottu pelisilmään. Silloin osaa tunnistaa milloin muutetaan rytmiä, osaa tunnistaa miten pidetään etäisyyttä, osaa tunnistaa milloin pitää tehdä jotain. Se, että eksplisiittisesti valmennetaan katsomaan ympärilleen on hyvä juttu, mutta sen oppii myös vähän niinkuin pakotettuna noissa pienpeleissä pl 1v1, jos tilanteisiin kaikki tulee ns. iholle, eikä riitä skillailut yksistään. Mutta pelisilmä on myös laajempi käsite, joka sitten vaatii lisäksi isomman kentän pelejä, mutta pienpelistä se lähtee kuitenkin. Pihapeleissä jne ei ehkä opita käyttämään voimaa ja käsiä, mikä on ehkä oma juttunsa, ei ehkä opita nopeimman kautta, kun ei valkku kerro, että otappa isompi askel sivuun ja painopistettä alemmas, niin suunnanmuutos nopeassa vauhdissa on nopeampi, tai käänny enemmän vastustajan puolelle, jottei se yletä palloon jne jne. Eli valkku tehostaa parhaimmillaan asioita mitä voi oppia pihalla, mutta riittäviä toistoja tulee kuitenkin lähinnä pihapeleissä.

[Kossi Agassa]

Miksi vastiikkeeton pelaaminen puiston nurkassa tai Kemppisen jutun mukaisesti kuvaamissa ympäristöissä olisi paikka jossa jalkapalloa oppii pelaamaan, jos kuitenkin Kemppisen omat treenit ovat parempia siihen (tai ihan kenen tahansa muun aikuisen vetämät treenit)?

Tietenkin ohjatut treenit on parempi paikka oppia pelaamaan. Jos ei olisi, niin sittenhän kenenkään ei kannattaisi käydä ohjatuissa treeneissä, vaan kannattaisi käyttää sekin aika pihapeleihin.

[Ben]

Ehkä enemmänkin on kyse siitä, että ohjattuja treenejä ei pystytä mitenkään järjestämään niin paljon kuin pitäisi.


20 tuntia treenejä viikossa 8-vuotiaille niin rupeaisi hinnat olemaan jo aika kovia ja kuinka riittäisi pelaajiakaan. Pelkästään koulupäivien aikana tulee välitunneilla viikossa se viitisen tuntia pihapelejä, että niitä ei edes ohjattuina niissä kohdissa voisi järjestää.


Noin hypoteettisesti 20 tuntia ohjattuja treenejä viikossa varmaan olisikin parempi kuin 6 tuntia ohjattuja treenejä ja 14 tuntia pihapelejä. Jos oletetaan lapsi tyhjäksi tauluksi jonka sipuli ja motivaatio riittäisi. Aika harvalla riittäisi. Sen sijaan täysin realistinen skenaario, eli 6+14 on varmasti parempi kuin 6+0, 6+1 tai 8+0.


Williamsin sisarukset tenniksen puolella ja Ingebrigtsenit juoksussa taitavat olla tällaisia väkisin lapsesta asti lajin huipulle kasvatettuja ammattilaisia ainakin.

[ginikettu]

Ehkä enemmänkin on kyse siitä, että ohjattuja treenejä ei pystytä mitenkään järjestämään niin paljon kuin pitäisi.

Toki varmaan se, että on paljon ohjattua ja yksilöllistä treeniä on hyvä juttu, mutta lopulta lapsilla ja aikuisillakin on tärkeää se, että mikä motivoi - onko se sitten kilpailu, näyttämisen halu, vai mikä, mutta se voi monella lapsella olla pihapeleissäkin se kehittävä voima, jota ei ohjatusti saa aina yhtä hyvin esiin.

[Ben]

Toki varmaan se, että on paljon ohjattua ja yksilöllistä treeniä on hyvä juttu, mutta lopulta lapsilla ja aikuisillakin on tärkeää se, että mikä motivoi - onko se sitten kilpailu, näyttämisen halu, vai mikä, mutta se voi monella lapsella olla pihapeleissäkin se kehittävä voima, jota ei ohjatusti saa aina yhtä hyvin esiin.

Totta kai. Tämän vuoksihan vielä U15-tasollakin lähes aina harjoitukset lopetetaan jonkinlaiseen peliosuuteen jossa maalit lasketaan, vaikka se ei treenin kannalta optimaalisin ratkaisu yleensä olisikaan ja maalien laskemisella varsinkaan ole mitään merkitystä, vaan parempi olisi hioa vielä sekin 20 minuuttia jotain muuta. Niistä ne harjoituksissa tulevat onnistumisen tunteet ja motivaatiobuustit kuitenkin tulevat.


Voisi 8-vuotiaden naama olla mutrulla, jos koutsi toteaisi, että "Tänään on teemana sisäteräsyöttöjen perusteet" ja sitten jauhettaisiin ihan oikeasti pareittain tai kolmioittain 1,5 tuntia pelkkää sitä ja lähdettäisiin kotiin.

[KVilho]

...


Williamsin sisarukset tenniksen puolella ja Ingebrigtsenit juoksussa taitavat olla tällaisia väkisin lapsesta asti lajin huipulle kasvatettuja ammattilaisia ainakin.

Tämä riippuu aivan siitä kuinka suureksi luovuuden osuuden kussakin lajissa näkee.

[erno]

Keskustelu kääntyi Kemppisen tuosta ajatuksesta Kemppiseen itseensä. Päätän tämän lyhyesti, mutta se oikea ristiriita mikä Kemppisessä on liittyy siihen, että Kemppinen puhuu Espanjan mallista, mutta toteuttaa sitten itse jotain ihan muuta.

Kemppisen väittämä Espanjan-malli on treenimetodi joka painottaa tekemisen kollektiivipelaamiseen. Oikeasti mitään Espanjan mallia ei näillä tiimoin ole, vaan tuo on jotain mitä tehdään joissain seuroissa, mutta sitä ei tehdä kaikissa seuroissa. Ei edes kaikissa isoissa seuroissa. Mutta Kemppisen omissa treeneissä sitten puolestaan keskitytään hyvin vahvasti yksilötaitoon ja kollektiivitekeminen on tosi monta vuotta ihan olemattomalla painoarvolla.

Kemppisen treeneissä aktiivisisesti käyneitä kavereita on ollut Suomen a-maajoukkueessa vähintäänkin kymmenkunta ja lisäksi ton valmentajakoulukunnan edustajia on vähän kaikkialla. Sinänsä tossa ei siis tartte edes ihan hirveästi keskustella siitä onko tossa pointtia vai ei. Kyllä siinä on. Se iso pointti mikä tossa on liittyy siihen, että ne treenit pyritään rakentamaan suunnilleen sellasella 25-50-25 -kaavalla, jossa yksilötaitoharjoituksissa (riippumatta sitä puhutaanko pallolla vai ilman) 25% tekemisestä lapselle on helppoa, 50% sellasta että se onnistuu jos sulla on fokus ja 25% on lapselle vaikeaa. Tuota kun sitten toistetaan vaikka sadan harjoituksen verran, niin eteenpäinmenoa voi tapahtua yllättävän paljon. Ja niin hyvää pelaajaa ei olekaan jolle ei voisi rakentaa tuota niin, että 25% vaikeaa -osuus jäisi tekemättä.

Ja tossa on se missä isoimmassa osassa suomalaisia seuroja loppuu osaaminen kesken. Eli kun pelaajien yksilötaitotaso saavuttaa tietyn tason, niin valmennuksella ei ole eväitä nostaa sen vaatimustasoa enää ylöspäin.

[Valonheitin]

Oikeastaan seurojen pitäisi ottaa markkinat haltuun ja itse tarjota yksilöllisempää harjoittelua haluamalleen kohderyhmälle. Varsinkin isommilla seuroilla olisi varmasti mahdollisuuksia löytää valmentajia, jotka osaavat opettaa muutakin kuin perustaitoa. Tokihan vanhemmat voivat halutessaan etsiä ulkopuolisen palveluntarjoajan, mutta mielestäni tämä pitäisi olla yksi työkalu seurojen valikoimassa.

Seurat voisivat itse määritellä hinnan ja valintakriteerit, joten ehkä yksilöllisempi valmennus tavoittaisi myös ne lapset, joiden vanhemmat eivät ole A maksukykyisiä B yli-innokkaita lapsensa harrastuksesta.

[Jääpoiju]

Sama edelliseen. Ja tuohon vielä "liikkarit" koululla,  niin että pari tuntia pelailua koulun jälkeen pari kertaa viikossa.

Kumma kun tenniksessä onnistuu (molemmat), mutta ei futiksessa. Ok, tennisliikkari ei ole koululla koska ei ole kenttiä koululla (ei olla jenkeissä), futiskenttä ja sisäsali olisi.

[Skylark]

Mun mielestä lasten liikkumiseen pitäisi kouluissa panostaa enemmän. Liikkasaleja seisoo tyhjillään tuntitolkulla. Ne voisi hyvin antaa vaikka vapaaseen harjoittelukäyttöön. Koriksessa saa käydä aamuisin treenisalilla tekemässä ilmaiseksi omaa treeniä, futiksen puolella talvella voi olla vaikeaa löytää paikkaa, jossa treenata. Etenkin kun koulupäivät pitenee, niin seurojen lämmitetyt kentät (jos niille saa mennä) ei ole vapaana siihen aikaan, kun pelaaja sinne ehtisi.

Eli malli, jossa liikuntasaleissa saisi vetää omia treenejä koulun jälkeen tai jäädä vaikka pelailemaan kavereiden kanssa korista, säbää, lentistä, käsipalloa, olisi ainakin kokeilemisen arvoinen. Omat lapset oli 1.-2. luokalla leikkipuiston ip-kerhossa, pelasivat siellä kaiket päivät eri pallopelejä. Jäivät sinne kyllä isompinakin välillä pelailemaan, mutta ehkä isommille lapsille leksun ip on jotenkin noloa.

Pitäisi lisätä lasten omaehtoista liikuntaa. Koulu olisi siinäkin mielessä hyvä paikka, että välttämättä naapurustossa ei ole samanhenkisiä lapsia. Koulu kokoaa lapset yhteen ja sinne olisi helppo koulupäivän jälkeen jäädä pelailemaan. Koulupäivät on aika lyhyitä pitkään, iltapäivällä olisi lapsilla hyvin aikaa.

[P1nt0]

Mun mielestä lasten liikkumiseen pitäisi kouluissa panostaa enemmän. Liikkasaleja seisoo tyhjillään tuntitolkulla. Ne voisi hyvin antaa vaikka vapaaseen harjoittelukäyttöön. Koriksessa saa käydä aamuisin treenisalilla tekemässä ilmaiseksi omaa treeniä, futiksen puolella talvella voi olla vaikeaa löytää paikkaa, jossa treenata. Etenkin kun koulupäivät pitenee, niin seurojen lämmitetyt kentät (jos niille saa mennä) ei ole vapaana siihen aikaan, kun pelaaja sinne ehtisi.

Eli malli, jossa liikuntasaleissa saisi vetää omia treenejä koulun jälkeen tai jäädä vaikka pelailemaan kavereiden kanssa korista, säbää, lentistä, käsipalloa, olisi ainakin kokeilemisen arvoinen. Omat lapset oli 1.-2. luokalla leikkipuiston ip-kerhossa, pelasivat siellä kaiket päivät eri pallopelejä. Jäivät sinne kyllä isompinakin välillä pelailemaan, mutta ehkä isommille lapsille leksun ip on jotenkin noloa.

Pitäisi lisätä lasten omaehtoista liikuntaa. Koulu olisi siinäkin mielessä hyvä paikka, että välttämättä naapurustossa ei ole samanhenkisiä lapsia. Koulu kokoaa lapset yhteen ja sinne olisi helppo koulupäivän jälkeen jäädä pelailemaan. Koulupäivät on aika lyhyitä pitkään, iltapäivällä olisi lapsilla hyvin aikaa.

Nostin aikanaan Palloliiton valmentajakoulutuksessa esiin ajatuksen seurojen ja koulujen yhteistyötä ja sen mahdollisuuksista. Kouluttajat katsoivat ihan Mietaana, että mitä äijä selittää...

[Valonheitin]

Tuossa on vain se ongelma, että koulussa tapahtuva toiminta vaati valvojan, vaikka se tapahtuisi kouluajan jälkeen. Mutta ilman muuta myös vanhemmille oppilaille olisi hyvä olla jotain "liikkakerhoja."

Joku valtakunnallinen projekti on kyllä ollut käynnissä, mutta en muista sen nimeä. Ainakin nuorempi poika oli viime talvena hallissa pelaamassa futista kaupungin varaamalla ajalla, jossa oli joku aikuinen valvomassa.

[Nigel Kugelschfeir]

Vantaalla on ainakin yläkoulussa Urhea-toimintaa mihin pääsee kuka vaan mukaan kunhan sitoutuu käymään. Alakoululaisille olisi noita liikuntakerhoja mutta ei meidän kouluissa tuollaisia ole vasta kuin kolmosluokalta eteenpäin.

[erno]

Tota Urhea-toimintaa ollaan purkamassa monessa kunnassa ja kaupunnissa, koska se on kaatunut omaan mahdottomuuteensa. Ainakin kymmenessä isohkossa suomalaisessa paikassa on tästä debatit käynnissä ja osassa se on jo vedetty maaliin ensi lukuvuotta alkaen. Excelissä tai powerpointissa on tosi helppo sanoa, että oppilas käy vetämässä ohjatun treenin ennen koulun alkamista tiistaiana aikavälillä 08-10, mutta sit ku pitäs löytää joku ihminen joka sen ohjatun treenin vetää niin tulee herkästi vähän hiljasempaa.

[Hohhoi]

Tota Urhea-toimintaa ollaan purkamassa monessa kunnassa ja kaupunnissa, koska se on kaatunut omaan mahdottomuuteensa. Ainakin kymmenessä isohkossa suomalaisessa paikassa on tästä debatit käynnissä ja osassa se on jo vedetty maaliin ensi lukuvuotta alkaen. Excelissä tai powerpointissa on tosi helppo sanoa, että oppilas käy vetämässä ohjatun treenin ennen koulun alkamista tiistaiana aikavälillä 08-10, mutta sit ku pitäs löytää joku ihminen joka sen ohjatun treenin vetää niin tulee herkästi vähän hiljasempaa.

Riippuu lajista tuo Urhea toiminta. Esim oma vanhempi poika kävi viime vuonna yhtä kertaa lukuunottamatta tiistaiaamun treeneissä ja nyt syksyn aikana on jäänyt kerran tiistaiaamun treenit väliin. Kertaakaan ei ole ollut ongelmaa etteikö valmentaja olisi ollut paikalle, ei sinne päinkään. Valmentajahan saa korvauksen tästä.

Tosin kyseessä ei ole fudis.

[Skylark]

Onhan kouluissa toisaalta porukkaa, on koulunkäyntiavustajia, sivareita, liikanopettajia, ties mitä sosiaalipuolen ihmisiä. Riippuu varmaan koulusta. Mutta lähinnä joillekin heistä muutama viikkotunti lisää valvomista. Kyllä Suomessa tuetaan paljon tyhmempiäkin hankkeita.

Tosta Urheasta muistan oman lapsen kohdalla, että joku koulu lähetti fysiikkatreenin Teamsilla. Lapsi jumppasi kotona ennen koulun alkua. Se oli tosi hyvä juttu. Hänellä laji oli semmoinen, että oman lajin treenit oli tosi kaukana koulusta. Hän ei olisi mitenkään ehtinyt sieltä ajoissa kouluun.

Jalkapallon osalta tiedän, että osa seuroista pyörittää aamutreenejä, ja sinne saa osallistua muistakin seuroista. Osa kouluista pyörittää omia.

[Valonheitin]

Onhan kouluissa toisaalta porukkaa, on koulunkäyntiavustajia, sivareita, liikanopettajia, ties mitä sosiaalipuolen ihmisiä. Riippuu varmaan koulusta. Mutta lähinnä joillekin heistä muutama viikkotunti lisää valvomista. Kyllä Suomessa tuetaan paljon tyhmempiäkin hankkeita.

Tosta Urheasta muistan oman lapsen kohdalla, että joku koulu lähetti fysiikkatreenin Teamsilla. Lapsi jumppasi kotona ennen koulun alkua. Se oli tosi hyvä juttu. Hänellä laji oli semmoinen, että oman lajin treenit oli tosi kaukana koulusta. Hän ei olisi mitenkään ehtinyt sieltä ajoissa kouluun.

Jalkapallon osalta tiedän, että osa seuroista pyörittää aamutreenejä, ja sinne saa osallistua muistakin seuroista. Osa kouluista pyörittää omia.

Ainakin omalla paikkakunnalla lukio ja ammattikoulu pitää jalkapallolinjalle päässeille aamutreenejä futisseurojen kanssa yhteistyössä. Mutta tämä vaatii futislinjalle pääsyä ja ilmeisesti pääsyvaatimukset ovat aika kovia. Yläkoulussa on myös mahdollista ilmeisesti valinnaisena ottaa aamutreenejä, jotka myös toteutetaan seurojen kanssa yhteistyössä.

[Tino Asprilla]

Kaikki nää edellä mainitut kaatuu pienten lasten osalta siihen yhteen tekijään: kännykkään

[Jaakob]

Kaikki nää edellä mainitut kaatuu pienten lasten osalta siihen yhteen tekijään: kännykkään

Ja isompienkin.
Tein 2013 -syntyneille vaikka minkälaista omatoimiharjoitteluvideota mutta näyttäisi siltä että A4 -lappu on toimivin. Toisella puolella päiväittäinen seuranta siitä, mitä on tehnyt.
Eipä ajatukset harhaudu samantien kännykkäpelien tai tiktokkien puoleen.

Kuinka helposti sivarin saisi varastettua seurakäyttöön.. se oli hyvä idea.

[Gambinamiäs]

Kaikki nää edellä mainitut kaatuu pienten lasten osalta siihen yhteen tekijään: kännykkään

Siis lapset ei osallistu tai tee koska tuijottaa kännykkää? Oma päätös, ettei lapsella ole vielä edes kolmannella luokalla kännykkää vapaassa käytössä, tuntuu koko ajan paremmalta.

[Skylark]

Lasteni kouluissa on ollut sivareita, ja heille annetut työtehtävät on olleet melkeinpä mitä vain.
Kaipa heille voisi hyvin antaa esimerkiksi iltapäivätoiminnan valvomista liikuntasalissa tms.

Lueskelin, että palveluspaikaksi kävisi mm. yleishyödyllistä toimintaa harjoittava yksityisoikeudellinen yhteisö, yhdistys tai säätiö. Olisiko urheiluseura tämmöinen? Silloinhan voisivat seuratkin hyödyntää sivareita.

[Skylark]

No siis käy näköjään urheiluseurakin. Kun katsoo valtakunnallista luetteloa, siellä on useampikin urheiluseura.

[Ben]

Yhdyskuntapalvelusta voisi kanssa löytää hyvällä tuurilla ilmaista työvoimaa pari kertaa viikossa. Rikoksiakin on niin monenlaisia, etteivät ne kaikki ole nistejä tai väkivaltarikollisia. Joku janari jolta on kirjanpidot esim. jääneet vähän puolitiehen tai vastaava varmaan mielellään hoitaisi velkaansa yhteiskunnalle liikuntakerhoa kaitsien.

[ginikettu]

No siis käy näköjään urheiluseurakin. Kun katsoo valtakunnallista luetteloa, siellä on useampikin urheiluseura.

Onhan tuossa liikkumisen suomen mallissa, tai mikä olikaan, urheiluseuroja mukana. Näiden kaikkien järjestäminen vaatii kalenterien sovittamista, tiloja, valmentajia ja kokonaisuutta voi olla haastava saada järjestettyä sellaisella kustannustasolla, että se menee vielä "budjettiin". Valmentajien duuni on muutenkin tuollaista tunti siellä tunti täällä hommaa 7 pv viikossa, ja seuroista riippuen näille varmasti yritetään järjestää mahdollisimman järkeviä kokonaisuuksia. Klubissa hyödynnetään myös noita liikuntakerho- ja iltapäiväkerhotoimintoja siihen, että voi tarjota riittävästi työtunteja valmentajille. Mutta ei se silti ole varmasti kovin helppoa järjestää tai sitten pitäisi löytyä rahoitusta vähän enemmän.

Urhean osalta on varmasti samat ongelmat. Helppo vaatia, että kerran pari viikossa pari tuntia aamulla tuollaista järjestetään, mutta kun sitä aletaan järjestämään, niin tulee helposti vastaan, ettei resurssit kuitenkaan jousta.

[erno]

Yhden tapauksen (missä siis Urheaa ajetaan alas) tiedän, niin siinä ihan oikeasti ongelmana on se että useammassa seurassa valmennuksen tunnit ei riitä. Mikä tarkottaa että pitäs saada lisää valmennusta, mutta eipä se osaava valmennuskaan kasva puissa. Urhea-toiminnan piirissä se vaatii valmentajalta suunnilleen 3h per viikko, eli 12h per kuukausi lisätyötä että tuon saa toteutettua ja jos tunnit on valmiiksi 37.5h per viikko, niin ne on. Eli toi pitäisi sitten leikata jostain muualta ja se jostain muualta on ennemmin sitä urheiluseuran ydintoimintaa.