Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[erno]

Niin, minä en myöskään missään kohtaa väittänyt että vaikka omakeksimissä treeneissä ton painoarvo olisi nollissa ja sitä ei tehtäisi lainkaan. Mutta se on taas aivan eri asia kuin se, että analysoidaan 12-14 vuotiaiden pelejä lähinnä pelkästään tosta näkökulmasta.

[turkistarhaaja]

Mun mielestä perusymmärrys pelistä ja sen lainalaisuuksista, joka taas on avain ennakointiin on perustaito siinä missä juokseminen tai pallonkäsittelykin. Suurin ongelma on että luullaan sen olevan sidoksissa pallonkäsittelyyn vaikka ne ovat ihan eri ominaisuuksia. Vaikka ennakointiin liittyvät valmiudet ovatkin usein semmoisia mihin valmentaja ei voi vaikuttaa kuin epäsuorasti, on mielstäni tärkeää tunnistaa tämä ominaisuus junnuista jo mahdollisimman pienenä.

Ja sun pointti siis on, että suomalaiset junnuvalmentajat ei tunnista pelaajaa jolla on a) hyvät ennakointikyvyt tai b) huonot ennakointikyvyt?

Yleisellä tasolla vaikea ottaa kantaa mutta ainakin omakohtaisten kokemusten perusteella siinä kohtaa junioripolkua kun siirrytään erilaisiin pääty/jokeri/pallonhallintapeleihin niin tuon kyllä tunnistaa aika nopeasti. Mutta jotta tuollaisia harjoitteita pystyy edes auttavasti tekemään, niin pelaajien pallonkäsittelytaitojen tulee olla riittävällä tasolla. Ja sitten on toki näitä pelaajia joilla taidot ja nopeus riittäisi mutta "tietokone" ei raksuta riittävän nopeasti mikä näkyy sitten erilaisina jäätymisinä em. harjotteissa. Tai on pelaajia joilla tietokone raksuttaa ja teku riittää mutta ovat jalalla liian hitaita syystä x, y tai z. Näitä pidän sinänsä ihan potentiaalisina tapauksina mutta nopeusharjoittelua on syytä tehdä pienestä pitäen. Sitten on vielä se isoin ryhmä eli sellaiset joilla on puutteelliset pallonkäsittelytaidot ja riittämätön nopeus. Heidän tietokoneensa laadusta on vaikeinta päästä selville.

Eli itse ainakin näen niin, että keskimääräisen pelaajan teknisiä ja fyysisiä ominaisuuksia parantamalla pääsisimme tilanteeseen jossa voisimme tehdä useamman pelaajan tietokoneen laadusta luotettavammin johtopäätöksiä.

[Schneider]

Meillä on ollut käytössä GPS seuranta ja en muista oikein yhtään peliä, missä olisi päässyt kunnolla spurttaamaan ja täyteen juoksuvauhtiin. Aikuisten huippufutiksessakin juoksunopeus pallon kanssa on aina hitaampi kuin ilman palloa, joten hitaampikin puolustaja yleensä saa pallollisen kiinni. Naisten maajoukkue onnistui nyt loistavasti laittamaan palloa laidoissa syvälle vastustajan selustaan ja oli puhdas juoksupallon, jossa meidän pelaajat olivat vahvoja ja samalla iskivät Skottien heikkouteen, eli puolustukseen, hyviä juttuja naisilta ja heidän valmennukselta.

[Schneider]

Taktisestihan pitäisi pyrkiä välttämään happottavia 20+ metrin juoksuja, paitsi jos vastustaja saadaan juoksemaan vielä pidempi matka tai puolustaja joutuu repimään kiinni kovemmalla vauhdilla tai jos meidän juoksija sitten pelin aikana uuvuttaa vastustajan heikomman pelaaja, mutta sekin on nykyään vaikeampaa kun käytössä niin paljon pelaajavaihtoja.

[Jortsukka]

Taktisestihan pitäisi pyrkiä välttämään happottavia 20+ metrin juoksuja, paitsi jos vastustaja saadaan juoksemaan vielä pidempi matka tai puolustaja joutuu repimään kiinni kovemmalla vauhdilla tai jos meidän juoksija sitten pelin aikana uuvuttaa vastustajan heikomman pelaaja, mutta sekin on nykyään vaikeampaa kun käytössä niin paljon pelaajavaihtoja.

Joo. Kaveri kertoi miten vastustajan valmentaja oli pelin jälkeen todennut että "ei voida prässätä ylhäältä koska meidän pelaajat ei jaksa"(peli U11/U12 8vs8). Eli jos nyt puhutaan siis junnufutiksesta niin eiköhän tavoite olisi juosta niin maan perkuleesti juoksuja täydellä vauhdilla.

Esimerkkinä kun otettu juoksutilastoja Suomi vs Maailma esim. U17 pelit, niin keskimääräinen juoksumatka on suunnilleen sama, mutta Suomessa juostaan HIR juoksuja todella vähän. Ongelma on siis että meillä juostaan aivan liian vähän täydellä teholla, jonka takia pelien tempo on matala.

Ja ennenkuin joku taas aloittaa tästä debatin, niin kyllä on muitakin syitä.

Palataan nyt vielä tuohon aiempaan viestiini. Pitäisi ymmärtää että meidän pelaajien pitäisi omata tietyt perusominaisuudet niin nopeudessa, kestävyydessä kuin perustaidoissa ennen kuin voi haaveilla pelaamisesta huipulla. Suomessa ei ymmärretä siis pelin perusvaatimuksia vaan aletaan puhua asioista mitkä erottavat huiput ennen kuin saatu se perustaso riittävälle tasolle. En siis missään sano etteikö kannattaisi opettaa ennakointia, havainnointia tai vaikka pelin rytmittämisen perusteita. Kuitenkaan näistä ei ole mitään iloa, jos ne tietyt perusvaatimukset eivät täyty.

[Tino Asprilla]

En ihan täysin saa vilhon pointeista kiinni, mutta mitä juoksukilpailuun tulee, niin harvoinhan, josko koskaan tilanteet futispelissä lähtevät juoksukisaan samalla tavalla kun pikajuoksussa.

Puolustaja puolustaa selkä maaliin päin ja hyökkääjä hyökkää naama maaliin päin. Linjan taakse menevissä palloissa hyökkääjällä on lähes aina etu mikäli syöttö on laadukas ja juoksu on ajoitettu oikein (joka sekin on ennkointia). Tämä tilanne pakottaa puolustajan ennakoimaan ja ottamaan etäisyyttä juoksevaan hyökkääjään jotta voi kompensoida oman negatiivisen lähtöasennon verrattuna hyökkääjään.

Sama se, kaipa huippuliigoissa yleensä hyökkääjät ovat nopeampia kuin topparit, mutta laitapakit saattavat olla aika samalla viivalla hyökkääjien kanssa. Silti Sami Hyypiä ei pärjäisi Poolin avauksessa tai Hollannin liigassa tänä päivänä, vaikka pelinlukutaito eli ennakointi olisi yhtä huippuluokkaa suhteessa muihin kuin 20 vuotta sitten.

Ja olen kyllä myös sitä mieltä että marginaalit ovat huipulla aika pienet. Hyökkääjä yrittää saada aina etua vastustajaan harhautusuhkalla. Ton pallo-osaamisen huomaa hyvin jo ihan puolustajilla. Jos prässi on huono ja tuki puuttuu, niin kyllä huipulla tosi moni puolustaja menee hyökkääjästä ohi harhauttamalla omalla alueella.

Havainnointi ja ennakointi on tottakai hemmetin tärkeitä asioita ja niitähän pitäisi olla ympättynä jokaiseen harjoitukseen. Nää on mun mielestä niitä pallopeliin liittyviä ominaisuuksia. Sit juokseminen ja nopeus ovat liikunnallisia ominaisuuksia joita pitää matkalla kehittää samalla tavalla, ympättynä jokaiseen harjoitustapahtumaan.        

[erno]

Esimerkkinä kun otettu juoksutilastoja Suomi vs Maailma esim. U17 pelit, niin keskimääräinen juoksumatka on suunnilleen sama, mutta Suomessa juostaan HIR juoksuja todella vähän. Ongelma on siis että meillä juostaan aivan liian vähän täydellä teholla, jonka takia pelien tempo on matala.

Niin, jos katto vaikka tota PSG - Viikkarit -klippiä, niin kummankin joukkueen keskikenttä juoksi omaan päätyyn pallonmenetyksen jälkeen. Toisilla meni siihen 1.5 sekuntia ja toisella 5.1 sekuntia. Matka oli sama. Tätä samaa nähtiin siinä 2010 maajengin Kypros -pelissä etenkin.

[KVilho]

Ja sun pointti siis on, että suomalaiset junnuvalmentajat ei tunnista pelaajaa jolla on a) hyvät ennakointikyvyt tai b) huonot ennakointikyvyt?

Yleisellä tasolla vaikea ottaa kantaa mutta ainakin omakohtaisten kokemusten perusteella siinä kohtaa junioripolkua kun siirrytään erilaisiin pääty/jokeri/pallonhallintapeleihin niin tuon kyllä tunnistaa aika nopeasti. Mutta jotta tuollaisia harjoitteita pystyy edes auttavasti tekemään, niin pelaajien pallonkäsittelytaitojen tulee olla riittävällä tasolla. Ja sitten on toki näitä pelaajia joilla taidot ja nopeus riittäisi mutta "tietokone" ei raksuta riittävän nopeasti mikä näkyy sitten erilaisina jäätymisinä em. harjotteissa. Tai on pelaajia joilla tietokone raksuttaa ja teku riittää mutta ovat jalalla liian hitaita syystä x, y tai z. Näitä pidän sinänsä ihan potentiaalisina tapauksina mutta nopeusharjoittelua on syytä tehdä pienestä pitäen. Sitten on vielä se isoin ryhmä eli sellaiset joilla on puutteelliset pallonkäsittelytaidot ja riittämätön nopeus. Heidän tietokoneensa laadusta on vaikeinta päästä selville.

Eli itse ainakin näen niin, että keskimääräisen pelaajan teknisiä ja fyysisiä ominaisuuksia parantamalla pääsisimme tilanteeseen jossa voisimme tehdä useamman pelaajan tietokoneen laadusta luotettavammin johtopäätöksiä.

Se on totta että noissa treenimuodoissa ennakoinnin rooli nousee esiin. Toisaalta niin kuin sanoit vaatii jokaiselta harjoitteeseen osallistuvalta myös todella hyvä pallolliset taidot että siitä hommasta tulee yhtään mitään ja palvelee tarkoitustaan. Toisaalta jos ennakointikyvyt tunnistetaan vain tämäntyyppisissä tilanteissa, niin näkemys aiheesta on todella kapea.

Lapsissa olisi tärkeää tunnistaa enemmän kiinnostus itse peliin, ei vain palloon. Väitän tämmöisten tapausten olevan sellaisia joilla potentiaali monipuoliseen ja nopeaan ennakointiin tulee näkyviin, kun peli tietyssä ikävaiheessa semmoista vaatii.

Tuo tietokonevertaus oli hyvä. Niin kuin varmaan kyllästymiseen asti olen jankuttanut, niin tietokoneeseen itsessään ei voi enää vaikuttaa lapsuusiän jälkeen. Nopeasta muistista käyttöön otettavat ratkaisut on ne mitä lapsena on leikissä opittu, väylänopeudet ja väylien pituudet eri osien välillä on jo määritelty (puhuin joskus topologiasta), prosessorin nopeus niinikään jo lyöty lukkoon. Kovalevy toki toimii vielä (tavallinen oppiminen), mutta kovalevyllä kirjoitus ja lukunopeus on niin paljon hitaampi että sillä ei nopean pelin haasteita ratkaista.

[KVilho]

En ihan täysin saa vilhon pointeista kiinni, mutta mitä juoksukilpailuun tulee, niin harvoinhan, josko koskaan tilanteet futispelissä lähtevät juoksukisaan samalla tavalla kun pikajuoksussa.

Puolustaja puolustaa selkä maaliin päin ja hyökkääjä hyökkää naama maaliin päin. Linjan taakse menevissä palloissa hyökkääjällä on lähes aina etu mikäli syöttö on laadukas ja juoksu on ajoitettu oikein (joka sekin on ennkointia). Tämä tilanne pakottaa puolustajan ennakoimaan ja ottamaan etäisyyttä juoksevaan hyökkääjään jotta voi kompensoida oman negatiivisen lähtöasennon verrattuna hyökkääjään.

Sama se, kaipa huippuliigoissa yleensä hyökkääjät ovat nopeampia kuin topparit, mutta laitapakit saattavat olla aika samalla viivalla hyökkääjien kanssa. Silti Sami Hyypiä ei pärjäisi Poolin avauksessa tai Hollannin liigassa tänä päivänä, vaikka pelinlukutaito eli ennakointi olisi yhtä huippuluokkaa suhteessa muihin kuin 20 vuotta sitten.

Ja olen kyllä myös sitä mieltä että marginaalit ovat huipulla aika pienet. Hyökkääjä yrittää saada aina etua vastustajaan harhautusuhkalla. Ton pallo-osaamisen huomaa hyvin jo ihan puolustajilla. Jos prässi on huono ja tuki puuttuu, niin kyllä huipulla tosi moni puolustaja menee hyökkääjästä ohi harhauttamalla omalla alueella.

Havainnointi ja ennakointi on tottakai hemmetin tärkeitä asioita ja niitähän pitäisi olla ympättynä jokaiseen harjoitukseen. Nää on mun mielestä niitä pallopeliin liittyviä ominaisuuksia. Sit juokseminen ja nopeus ovat liikunnallisia ominaisuuksia joita pitää matkalla kehittää samalla tavalla, ympättynä jokaiseen harjoitustapahtumaan.        

Puolustajan ainut tapa ennakoida ei ole se että otetaan etäisyyttä. Peliasento on yleensä sellainen että pyritään näkemään sekä puolustettava pelaaja että pallollinen. Puolustaja ennakoi peliä mm. vastustajan havainnoinnista. Pallollisen vilkaisu ylös, hyökkääjän kädennosto samalla hetkellä kun pallollinen skannaa, hyökkääjän vilkaisu linjan taakse jne. Veikkaan että taitavasti ennakoiva puolustaja hyödyntää paljon muitakin havaintoja joita minä en ymmärrä, mutta jokainen ymmärtää ennakoinnin vain sillä tasolla kuin on valmiudet ymmärtää.

Miksi asiaa joka on hemmetin tärkeä ei nouse koskaan esille tai jos joku nostaa niin ainut kommentti siihen on että löytyy muitakin ongelmia?

[Tino Asprilla]

Tuo tietokonevertaus oli hyvä. Niin kuin varmaan kyllästymiseen asti olen jankuttanut, niin tietokoneeseen itsessään ei voi enää vaikuttaa lapsuusiän jälkeen. Nopeasta muistista käyttöön otettavat ratkaisut on ne mitä lapsena on leikissä opittu, väylänopeudet ja väylien pituudet eri osien välillä on jo määritelty (puhuin joskus topologiasta), prosessorin nopeus niinikään jo lyöty lukkoon. Kovalevy toki toimii vielä (tavallinen oppiminen), mutta kovalevyllä kirjoitus ja lukunopeus on niin paljon hitaampi että sillä ei nopean pelin haasteita ratkaista.

Kyllä mä koen olevani parempi pelaaja nyt 40v kuin aktiiviaikojen viimeisinä vuosina 22v.

Liike on toki hidastunut, mutta tietokone raksuttaa enemmän. Syy: pelaamisen ymmärtäminen valmennustaitojen kehittämisen myötä.  

[Tino Asprilla]

Puolustajan ainut tapa ennakoida ei ole se että otetaan etäisyyttä. Peliasento on yleensä sellainen että pyritään näkemään sekä puolustettava pelaaja että pallollinen. Puolustaja ennakoi peliä mm. vastustajan havainnoinnista. Pallollisen vilkaisu ylös, hyökkääjän kädennosto samalla hetkellä kun pallollinen skannaa, hyökkääjän vilkaisu linjan taakse jne. Veikkaan että taitavasti ennakoiva puolustaja hyödyntää paljon muitakin havaintoja joita minä en ymmärrä, mutta jokainen ymmärtää ennakoinnin vain sillä tasolla kuin on valmiudet ymmärtää.

Miksi asiaa joka on hemmetin tärkeä ei nouse koskaan esille tai jos joku nostaa niin ainut kommentti siihen on että löytyy muitakin ongelmia?

Sun kuvailema case liittyy paljon valmentamiseen. Jos vastustaja pyrkii pelaamaan linjan taakse tai jos toisen joukkueen tapa puolustaa on korkea linja, niin pelaajathan on valmennettu myös ennakoimaan noita potentiaalisia tilanteita. Ennakointihan lähtee tossa tapauksessa viimeistään siitä hetkestä kun vastustajan kk tai toppari on saamassa jalkaa vapaaksi.

Monet aikuispelaajat eivät oikeasti ole kovin fiksuja. Monet ovat hyvin valmennettuja   

[Keynes]

Minäkään en nyt ihan saa kiinni, mikä varsinainen pointti tässä ennakointikeskustelussa on. Totean joka tapauksessa sen, että ennakoinnin opettaminen on hyvin haastavaa, sillä kaikki lähtee ensinnäkin pelaajan omista hoksottimista ja miten huomioi ja prosessoi eri yksityiskohtia. Toiseksi, ennakointi hidastempoisessa pelissä on jotain ihan muuta kuin nopeatempoisessa pelissä. Tästä päästäänkin täällä useamman esittämään pointtiin, että ensin pitäisi saada taito ja fysiikka nopeatempoista peliä mahdollistavaan kuosiin. Tässä vaiheessa voidaan aloittaa jyvien erottaminen akanoista mm. ennkoinnin kautta.

Ja mitä vielä spurtteihin tulee, niin vaikka täysillä vedettyä kymmenien metrien spurtteja tuleekin melko vähän futismatseissa, se ei tarkoita etteikö nopeudella olisi valtava merkitys. Lähtönopeus, 5-15 metrin juoksut ja suunnanmuutokset ovat tosiaan perusedellytyksiä huipulle nousemisessa ja hyvin harvalla huippupelaajalla on näillä osa-alueilla puutteita.

[KVilho]

Kyllä mä koen olevani parempi pelaaja nyt 40v kuin aktiiviaikojen viimeisinä vuosina 22v.

Liike on toki hidastunut, mutta tietokone raksuttaa enemmän. Syy: pelaamisen ymmärtäminen valmennustaitojen kehittämisen myötä.  

Tämä olikin hyvä näkökulma jonka avulla ehkä saan pointtiani tuotua esiin.

Futista ei enää kroppa kestä, mutta sählyä tulee välillä pelattua. Nyt kun mm. skannausta on tutkinut ja futistakin opiskellut enemmän niin huomaa että koittaa päätä pyöritellä sielläkin ja välillä tuntuu että siitä on hyötyä ja jollain tasolla hahmottaa peliä paremmin ja tilaakin on välillä enemmän.

Ja niinhän se onkin eli "Oppia ikä kaikki". Ikävä kyllä se oppi tarttuu vain "kovalevylle", eli se on tavallista oppimista eli en sen avulla enää pysty nopeuttamaan ratkaisuja. Toki tälläkin iällä voin ulosmitata vielä olemassaolevaa potentiaalia, vaikka väylät, prossu ja nopea muisti onkin taatusti vetänyt jo pikkasen homeeseen

Aivan varmasti siis valmennusosaaminen on lisännyt tietoa kovalevylle ja olet ulosmitannut valmiuksia enemmän nyt. Mutta se ei tarkoita sitä että valmiudet nopeaan ennakontiin olisivat lisääntyneet yhtään. Se potentiaali ulosmitataan oikeasti vasta siinä tilanteessa kun peli on sellaista että kovalevyn nopeudella ei enää pärjää vaan liikutaan reaktioaikojen äärirajoilla yleensä mennään niiden yli.

[KVilho]

Minäkään en nyt ihan saa kiinni, mikä varsinainen pointti tässä ennakointikeskustelussa on. Totean joka tapauksessa sen, että ennakoinnin opettaminen on hyvin haastavaa, sillä kaikki lähtee ensinnäkin pelaajan omista hoksottimista ja miten huomioi ja prosessoi eri yksityiskohtia. Toiseksi, ennakointi hidastempoisessa pelissä on jotain ihan muuta kuin nopeatempoisessa pelissä. Tästä päästäänkin täällä useamman esittämään pointtiin, että ensin pitäisi saada taito ja fysiikka nopeatempoista peliä mahdollistavaan kuosiin. Tässä vaiheessa voidaan aloittaa jyvien erottaminen akanoista mm. ennkoinnin kautta.

Ja mitä vielä spurtteihin tulee, niin vaikka täysillä vedettyä kymmenien metrien spurtteja tuleekin melko vähän futismatseissa, se ei tarkoita etteikö nopeudella olisi valtava merkitys. Lähtönopeus, 5-15 metrin juoksut ja suunnanmuutokset ovat tosiaan perusedellytyksiä huipulle nousemisessa ja hyvin harvalla huippupelaajalla on näillä osa-alueilla puutteita.

Tässä tulee juurikin tämä ongelma kun ennakontia ei ominaisuutena huomioda / nähdä yhtään aikaisemmin. Ja tarkoitan juuri että nähdä! Opettamiseen ja valmentamiseen nopean ennakoinnin osalta en usko. Tämä kertoo myös että ei ole osaamista nähdä siihen liittyviä elementtejä pelaajissa jos toteaminen vaatii ensin nopeaa juoksua ja taitoa. Nyt toisaalta paremmin syyn miksi mm. tekniikka nähdään kronologisesti tärkeämmäksi. Syy on se että valmentajilla ei riitä osaaminen nähdä näitä valmiuksia kuin tekniikan kautta.

Tämä myös selittää miksi mm. junnumajuissa tulee se paljon puhuttu romahdus tietyssä iässä. Keskitytään vain fysiikkaan ja tekniikkaan, koska muuta ei nähdä. Sitten kun lähdetään ulosmittaamaan ennakointia tosipaikassa, niin huomataan että onkin raahattu mukana pelaajia jotka ovat loistaneet tekniikalla ja nopeudella, mutta sitten kun pelinopeus vaatii muutakin niin seinä tulee vastaan. Toisaalta jos ennakointi nähdään vain tekniikan kautta, niin eipä siinä voi muutakaan odottaa.

[Keynes]

Tämä myös selittää miksi mm. junnumajuissa tulee se paljon puhuttu romahdus tietyssä iässä. Keskitytään vain fysiikkaan ja tekniikkaan, koska muuta ei nähdä. Sitten kun lähdetään ulosmittaamaan ennakointia tosipaikassa, niin huomataan että onkin raahattu mukana pelaajia jotka ovat loistaneet tekniikalla ja nopeudella, mutta sitten kun pelinopeus vaatii muutakin niin seinä tulee vastaan. Toisaalta jos ennakointi nähdään vain tekniikan kautta, niin eipä siinä voi muutakaan odottaa.

Tämä nyt on aika paksu väite. Suomalaiet juniori- ja aikuispelaajat ovat huippuja jäljessä monesta eri syystä eikä asiaa voi pelkistää puutteelliseen ennakointikykykyyn.

Ja kuka näkee ennakoinnin vain tekniikan kautta? Riittävä tekniikka on perusedellytys kovatempoiselle pelille, joka taas on perusedellytys hyvän ennakointikyvyn kehittämiselle.

[turkistarhaaja]

Se on totta että noissa treenimuodoissa ennakoinnin rooli nousee esiin. Toisaalta niin kuin sanoit vaatii jokaiselta harjoitteeseen osallistuvalta myös todella hyvä pallolliset taidot että siitä hommasta tulee yhtään mitään ja palvelee tarkoitustaan. Toisaalta jos ennakointikyvyt tunnistetaan vain tämäntyyppisissä tilanteissa, niin näkemys aiheesta on todella kapea.

Toki on muunkinlaisia tilanteita kuten esimerkiksi pelissä sellaiset tilanteet missä puolustava pelaaja kerta toisensa jälkeen lukee vastustajan syötön ja ehtii katkaisemaan sen tai kun hyökkäävä pelaaja kerta toisensa jälkeen liikkuu fiksusti oikeille alueille maalintekoa varten ja niin edelleen. Mutta jos tällaisilla pelaajilla on puutteellinen tekniikka ja/tai fysiikka (kuten suurimmalla osalla suomalaisista junnupelaajista on) niin se valitettavasti rajoittaa nousua sille tasolle mille ennakointikyvyt riittäisivät. Ja tekniikan osalta on sitten joskus 15-vuotiaana jo ihan liian myöhäistä. Fysiikankin osalta se on siinä ja siinä. Eli näitä pitää jumpata lapsuusvaiheessa ihan helvetisti, jotta pelaajat nousisivat sille tasolle mille ennakointi- ja päätöksentekokyvyt riittäisivät. Pelkillä ennakointi- ja päätöksentekokyvyillä ei tee juuri mitään jos fyysisesti ei jaksa/ehdi tai teknisesti ensimmäinen kosketus, syöttötaito jne on liian heikko korkealaatuiseen suorittamiseen.

[Jortsukka]

Tartutaan lillukanvarteen. Ennakoinnin opettaminen ei ole helppoa, mutta ei mitenkään poikkeuksellista Suomessa. Kyllä sitä näkyy opetettavan, mutta vaatii toki valmentajalta vähän enemmän osaamista. Olen nähnyt useita satoja ns. kilpapelaajia viime vuosien aikana ja jos pelaajaa seuraa yksilönä hetken pystyy kyllä tuon ennakoinninkin tunnistamaan. Toki on hyvä ymmärtää että ennakoinnissakin on monia asioita/osia missä pelaaja osassa voi olla parempi tunnistamaan asioita kuin toisia. Osa vaatii esim. enemmän havainnointia kuin toiset. Vertailuna nyt vaikka tilanne missä pitää tunnistaa tilanne missä puolustetaan eteenpäin omaa pelaajaa joka on kokoajan näkökentässä kun katsotaan palloa tai pitäisi puolustaa selustaan liikkuvaa pelaajaa joka tulee ns. pimeältä puolelta. Myös pallollisen tai pallottoman ennakointi voi vaikuttaa paljon sekä tietenkin sitten myös fyysiset ominaisuudet. Esim. pelaaja joka on hidas niin hänen pitää pystyä ottamaan enemmän "etua" tilanteissa missä vaaditaan fyysistä nopeutta.

Nyt tullaan sitten siihen pihviin. Oma pointtini on siis, että voimme opettaa ihan mitä vain asioita, ennakointia, havainnointia, jne. mutta näiden merkitys on tasoa nolla jos pelaajan perusvalmiudet eivät ole riittävällä tasolla. Pitää ymmärtää kv-tason vaatimukset ja kuten mainittua ne jo 12-vuotiailla ovat todella korkeat. Se että puhun nyt juoksemisesta ei tarkoita että esim. fyysinen valmennus tai juoksemisen korostaminen olisi itselleni sydämen asioita tai keskittyisin vain niihin. Päinvastoin, mutta fyysinen valmennus ja varsinkin juoksemiseen liittyvät asiat ovat merkittäviä asioita jalkapallovalmennuksessa, minkä pitää toimia, että muista asioista on hyötyä. Paljon enemmän arvostan pelaajia jotka ovat teknisesti, pelikäsityksellisesti, jne. hyviä, mutta jos tälläinen pelaaja kysyy minulta "voinko tulla huipuksi?" ja tiedän että hänen nopeudessa on ongelmia, niin kerron sen hänelle. Sen sijaan että valheellisesti sanoisin että "joo kyllä tuo sun havainnointi on niin hyvää että se riittää huipulle".

Tämän takia on hyvä ymmärtää että on ominaisuuksia mitkä vaaditaan huipulle ja ominaisuuksia mitkä sitten erottelevat huipulle pääsevät. Nopeus ja esim. kestävyys ovat ensimmäisen kategorian asioita ja ennakointi taas toisen kategorian. Niitä ei tule väheksyä ja niitä pitää harjoitella, paljonkin, mutta yksin niistä ei ole mitään iloa ennen ensimmäisten olemista riittävällä tasolla.

[KVilho]

Tämä nyt on aika paksu väite. Suomalaiet juniori- ja aikuispelaajat ovat huippuja jäljessä monesta eri syystä eikä asiaa voi pelkistää puutteelliseen ennakointikykykyyn.

Ja kuka näkee ennakoinnin vain tekniikan kautta? Riittävä tekniikka on perusedellytys kovatempoiselle pelille, joka taas on perusedellytys hyvän ennakointikyvyn kehittämiselle.

En väitä että puutteita olisi muissakin asioissa, enkä halua rajata puutetta vain ennakointiin. Haluaisin kuitenkin että ennakoinnin puutteet nähtäisiin yhtenä tasavertaisena puutteena muiden joukossa.

Tässä mennään mielestäni metsään. Kovatempoisen pelin edellytys on myös hyvä ennakointi. Peli ei ole kovatempoista jos siinä pärjää ilman ennakointia. Kovatempoisessa pelissä ulosmitataan ennakointia, mutta ei enää juurikaan kehitetä sitä.

[Jortsukka]

En väitä että puutteita olisi muissakin asioissa, enkä halua rajata puutetta vain ennakointiin. Haluaisin kuitenkin että ennakoinnin puutteet nähtäisiin yhtenä tasavertaisena puutteena muiden joukossa.

Tässä mennään mielestäni metsään. Kovatempoisen pelin edellytys on myös hyvä ennakointi. Peli ei ole kovatempoista jos siinä pärjää ilman ennakointia. Kovatempoisessa pelissä ulosmitataan ennakointia, mutta ei enää juurikaan kehitetä sitä.

En ole varma trollaatko vai etkö vain halua ymmärtää asiaa. Väännetään nyt vielä kerran rautalangasta:

- Huipulle(esim. Ranskan Ligue 2/Hollanti pääsarja) ei pääse jos ei ole riittävän nopea tai kestävä
- Näihin sarjoihin voi päästä vaikka ennakoinnissa olisi puutteita, jos nopeus, kestävyys ovat riittävällä tasolla ja omaa jonkun muun erittäin hyvän ominaisuuden(esim. ohittaminen)
- Ennakointi ja muut vastaavat ominaisuudet(esim. havainnointi, ohittaminen, pääpeli, potkutekniikka, jne.) erottelee huipulla pelaajat toisistaan esim. Ligue 1 parhaimmiston pelaaja voi olla fyysisesti nopeudeltaan suunnilleen samaa tasoa kuin Ligue 2 heikko pelaaja, mutta Ligue 1 parhaimmiston pelaaja on parempi esim. ennakoinnissa

Näitä kaikkia asioita voidaan harjoitella ja on hyvä harjoitella, mutta jotta voit päästä tietylle tasolle on ominaisuuksia minkä pitää täyttyä ja on ominaisuuksia missä jossain voi olla puutteita, mutta muut kompensoivat niin että pärjäät huipulla. Nopeus ja kestävyys eivät ole tälläisiä ominaisuuksia ja niitä ei voi enää nykyisin huipulla kompensoida.

Otetaan vielä nyt pelaajaesimerkki. Hakan Çalhanoğlu omaa poikkeuksellisen hyvän potkuvalikoiman ja kyvyn havainnoida tilaa mihin syöttää palloa. Tämän lisäksi hän pystyy erikoistilanteista olemaan todella vaarallinen sekä suoraan että epäsuorasta. Calhanoglu ei ole Serie A:n nopein tai kestävin, mutta hänen ominaisuutensa ovat riittävällä tasolla. Serie B:stä löytyy pelaajia jotka ovat nopeampia tai kestävämpiä, mutta eivät omaa erityisominaisuuksia. Petteri Forsell omaa suunnilleen saman potkutekniikan ja taitotason sekä pelikäsityksen ja ennakoinnin hyökätessä kuin Calhanoglu. Forsell on päässyt tämän kautta ulkomaille, mutta ei ole koskaan tehnyt siellä merkittävää uraa, koska hänen nopeus ja kestävyysominaisuudet eivät ole olleet riittävällä tasolla. Toki varmasti on muitakin eroja, mutta tässä nyt sellainen mahdollisimman lähelle 1:1 esimerkki pelaajista jotka ovat hyvin saman profiilin pelaajia ja omaavat samanlaisia vahvuuksia. Serie B tai A löytyy valtavasti pelaajia jotka ovat huonompia kuin Petteri ennakoimaan tilanteita pallollisessa vaiheessa, omaavat heikomman potkutekniikan ja eivät omaa samaa taitotasoa. Silti he pelaavat Serie A koska heidän perusvaatimukset ovat riittävällä tasolla. Tästä voisi ottaa esimerkiksi myös vaikka Perpan ja verrata Forselliin. Petteri on selvästi parempi syöttämään palloa, taitavampi pallon kanssa ja ennakoi paremmin hyökätessä tilanteita nähden isompia kokonaisuuksia pelistä. Silti Perpa teki merkittävän uran Serie A:ssa juuri sillä että hänellä oli kaikki perusominaisuudet riittävällä tasolla ja päälle tietyt vahvuudet(henkiset ja kyky esim. ottaa virheitä vastaan).

[KVilho]

En ole varma trollaatko vai etkö vain halua ymmärtää asiaa. Väännetään nyt vielä kerran rautalangasta:

- Huipulle(esim. Ranskan Ligue 2/Hollanti pääsarja) ei pääse jos ei ole riittävän nopea tai kestävä
- Näihin sarjoihin voi päästä vaikka ennakoinnissa olisi puutteita, jos nopeus, kestävyys ovat riittävällä tasolla ja omaa jonkun muun erittäin hyvän ominaisuuden(esim. ohittaminen)
- Ennakointi ja muut vastaavat ominaisuudet(esim. havainnointi, ohittaminen, pääpeli, potkutekniikka, jne.) erottelee huipulla pelaajat toisistaan esim. Ligue 1 parhaimmiston pelaaja voi olla fyysisesti nopeudeltaan suunnilleen samaa tasoa kuin Ligue 2 heikko pelaaja, mutta Ligue 1 parhaimmiston pelaaja on parempi esim. ennakoinnissa

Näitä kaikkia asioita voidaan harjoitella ja on hyvä harjoitella, mutta jotta voit päästä tietylle tasolle on ominaisuuksia minkä pitää täyttyä ja on ominaisuuksia missä jossain voi olla puutteita, mutta muut kompensoivat niin että pärjäät huipulla. Nopeus ja kestävyys eivät ole tälläisiä ominaisuuksia ja niitä ei voi enää nykyisin huipulla kompensoida.

Otetaan vielä nyt pelaajaesimerkki. Hakan Çalhanoğlu omaa poikkeuksellisen hyvän potkuvalikoiman ja kyvyn havainnoida tilaa mihin syöttää palloa. Tämän lisäksi hän pystyy erikoistilanteista olemaan todella vaarallinen sekä suoraan että epäsuorasta. Calhanoglu ei ole Serie A:n nopein tai kestävin, mutta hänen ominaisuutensa ovat riittävällä tasolla. Serie B:stä löytyy pelaajia jotka ovat nopeampia tai kestävämpiä, mutta eivät omaa erityisominaisuuksia. Petteri Forsell omaa suunnilleen saman potkutekniikan ja taitotason sekä pelikäsityksen ja ennakoinnin hyökätessä kuin Calhanoglu. Forsell on päässyt tämän kautta ulkomaille, mutta ei ole koskaan tehnyt siellä merkittävää uraa, koska hänen nopeus ja kestävyysominaisuudet eivät ole olleet riittävällä tasolla. Toki varmasti on muitakin eroja, mutta tässä nyt sellainen mahdollisimman lähelle 1:1 esimerkki pelaajista jotka ovat hyvin saman profiilin pelaajia ja omaavat samanlaisia vahvuuksia. Serie B tai A löytyy valtavasti pelaajia jotka ovat huonompia kuin Petteri ennakoimaan tilanteita pallollisessa vaiheessa, omaavat heikomman potkutekniikan ja eivät omaa samaa taitotasoa. Silti he pelaavat Serie A koska heidän perusvaatimukset ovat riittävällä tasolla. Tästä voisi ottaa esimerkiksi myös vaikka Perpan ja verrata Forselliin. Petteri on selvästi parempi syöttämään palloa, taitavampi pallon kanssa ja ennakoi paremmin hyökätessä tilanteita nähden isompia kokonaisuuksia pelistä. Silti Perpa teki merkittävän uran Serie A:ssa juuri sillä että hänellä oli kaikki perusominaisuudet riittävällä tasolla ja päälle tietyt vahvuudet(henkiset ja kyky esim. ottaa virheitä vastaan).

En ole tosiaankaan asiantuntija ennakoinninkaan osalta. Ymmärrän lähininä sen että en ymmärrä siitä juuri mitään, jos vertaa esim. huippupelaajiin. Uskon että eipä ymmärrä kovin moni muukaan, koska jos ihan terävimmällä huipulla ennakointikyky on erotteleva tekijä, niin sillon ominaisuuskin sillä tasolla on todella poikkeava.

En voi suorilta väittää vastaankaan esimerkkisi osalta mutta sanoisin mutulla että ei varmasti ole Forsellin ennakointiosaaminen Calhanoglun tasolla. Pitäisi kelata aika paljon tilanteita hidastettuna että saisi edes jotain osviittaa asiasta. Pitääpä kuitenkin katsoa löytyykö Fosellin osalta jotain videoita.

[Jortsukka]

En ole tosiaankaan asiantuntija ennakoinninkaan osalta. Ymmärrän lähininä sen että en ymmärrä siitä juuri mitään, jos vertaa esim. huippupelaajiin. Uskon että eipä ymmärrä kovin moni muukaan, koska jos ihan terävimmällä huipulla ennakointikyky on erotteleva tekijä, niin sillon ominaisuuskin sillä tasolla on todella poikkeava.

En voi suorilta väittää vastaankaan esimerkkisi osalta mutta sanoisin mutulla että ei varmasti ole Forsellin ennakointiosaaminen Calhanoglun tasolla. Pitäisi kelata aika paljon tilanteita hidastettuna että saisi edes jotain osviittaa asiasta. Pitääpä kuitenkin katsoa löytyykö Fosellin osalta jotain videoita.

https://youtu.be/GEqZ6wX_Khc?si=AbrEJUNY6JAf2KK8 Siitä vaikka katsomaan Forsellin kykyjä. Pystyy Turkin liigassakin parhaimmillaan tekemään todella hienoja asioita. Vaikka katselemaan niitä syöttöjä boxissa Turkin liigassa.

[turkistarhaaja]

Löytyyhän noita esimerkkejä vaikka nykyisestä junnumajusta. Otso Liimatta on varmasti pelikäsitykseltään yksi lahjakkaimmista suomalaisista junioreista hetkeen mutta fysiikka ei riitä tällä hetkellä alkuunkaan Portugalin pääsarjaan. Naatan Skytällä meni pari vuotta ennen kuin fysiikka saatiin Ligue 2:n edellyttämälle tasolle vaikka muut ominaisuudet riittäisivät korkeamallekin tasolle.  Sitten reilusti alemmalta tasolta löytyy esim. Teemu Hytönen jota lahjakkaampia ja taitavampia pelaajia on b-junnujen sm-sarja täynnä mutta Teemu laittoi fysiikkansa siihen tikkiin että pystyy ainakin Veikkausliigatasolla painamaan kovan tempon prässiä mihin moni taitavampi pelaaja ei kykene. Ja niin edelleen.

[Jortsukka]

Löytyyhän noita esimerkkejä vaikka nykyisestä junnumajusta. Otso Liimatta on varmasti pelikäsitykseltään yksi lahjakkaimmista suomalaisista junioreista hetkeen mutta fysiikka ei riitä tällä hetkellä alkuunkaan Portugalin pääsarjaan. Naatan Skytällä meni pari vuotta ennen kuin fysiikka saatiin Ligue 2:n edellyttämälle tasolle vaikka muut ominaisuudet riittäisivät korkeamallekin tasolle.  Sitten reilusti alemmalta tasolta löytyy esim. Teemu Hytönen jota lahjakkaampia ja taitavampia pelaajia on b-junnujen sm-sarja täynnä mutta Teemu laittoi fysiikkansa siihen tikkiin että pystyy ainakin Veikkausliigatasolla painamaan kovan tempon prässiä mihin moni taitavampi pelaaja ei kykene. Ja niin edelleen.

Erinomaisia esimerkkejä nämäkin. Tässä juuri se mitä nyt yrittänyt toistella pidempään. Skyttää käytin esimerkkinä aiemmin, mutta Liimatta hyvä esimerkki vielä lähempää.

[Kossi Agassa]

Sun kuvailema case liittyy paljon valmentamiseen. Jos vastustaja pyrkii pelaamaan linjan taakse tai jos toisen joukkueen tapa puolustaa on korkea linja, niin pelaajathan on valmennettu myös ennakoimaan noita potentiaalisia tilanteita. Ennakointihan lähtee tossa tapauksessa viimeistään siitä hetkestä kun vastustajan kk tai toppari on saamassa jalkaa vapaaksi.

Monet aikuispelaajat eivät oikeasti ole kovin fiksuja. Monet ovat hyvin valmennettuja   

Tämä. Ei ennakointi ole (pelkästään) mikään lapsena pihapeleissä opittu taito, vaan kyllähän se kehittyy läpi pelaajan uran, kun hän ymmärtää pelistä enemmän.

Ja tosiaan paljonhan ennakointi on myös valmentamista. Kun pelaaja tietää mihin pallo tullaan pelaamaan tietyssä tilanteessa, niin hän pystyy myös tilanteen ennakoimaan.

[LB44]

Pelinopeus on huomattavasti monimutkaisempi asia kuin se mihin vauhtiin pelaaja suoralla 30-50 metrillä pääsee. Pitkät spurtit ovat parasta hermoston treeniä mitä löytyy ja monen lihaksen paras voimantuottotreeni. Jo näiden syiden takia niiden tulisi kuulua tavoitteellisen pelaajan ympärivuotiseen harjoitteluun. Mutta onko se käytännössä mahdollista jos viikossa vedetään useampi kova nopeuskestävyystreeni lajitreenien päälle? Ei ainakaan murrosikäisistä eteenpäin. Eli - jos ja kun nopeuskapasiteetti on ehdoton edellytys huipulle pääsemiseksi, voitaisiinko sen kehittämiseen antaa mahdollisuuksia edes talvikaudella?

Suunnanmuutosten, pysähtymisen, eri liikesuuntien yms. osalta suhteellinen, nopea voimantuotto, tekniikka ja lihaskoordinaatio ovat selvästi merkittävämmässä roolissa kuin huippunopeus. Sen vuoksi suoranopeudessa selvästi häviävä pelaaja voi käytännössä olla kentällä nopeampi. Jos lähdössä saa askelen edun, ei selvästi nopeampikaan pelaaja ehdi kovin nopeasti juoksemaan kiinni. Näitäkin asioita kannattaa ja pitääkin treenata jos haluaa ulosmitata itsestään koko potentiaalin.

Havainnointi, sijoittuminen ja ennakointi ovat totta kai osa pelaajan pelinopeutta, niitä on vain huomattavasti vaikeampi mitata tai oikeastaan edes havaita. Hyvä suoritus ei välttämättä näy riistoina, vaan siinäkin että kk tai laituri joutuukin kierrättämään pallon alakautta. Kun sijoittamisella rajataan hyökkääjän optioita pois, on pienemmän määrän vaarallisia ratkaisuja ennakointikin helpompaa. Ja jos pelinopeus on riittävällä tasolla, voi vastustajalle myös virittää ansan huijaamalla jonkun ratkaisun olevan avoinna, mutta jonka pelaaja ehtiikin estämään. 

Iso asia, joka vaatii huipulle pääsemiseksi valtavan määrän suunnitelmallista työtä hyvällä asenteella. Monen muun tekijän lisäksi.