Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Schneider]

Suomalainen futisvalmennus on perua hiihtovalmennuksesta, eli paljon juoksemista, mutta peleissä myös paljon yksin yrittämistä. Pelaajan ei tarvitse pelata ykkösjengissä tai ykköstasolla kehittyäkseen tuollaisessa yksin yrittämisessä, mutta ongelmahan on kun siellä parhaissakin futisjengeissä valmennetaan ja huomataan lähinnä vain pelaajat jotka yksikseen yrittävät jotain typeriä juttuja, mutta näyttävät ainakin yrittävän tosissaan ja samalla hyvä joukkuepelaaja joka pystyisi pelaamaan parempaa kombinaatiofutista ei saa lainkaan palloa ja näyttää surkealta kun hänen ainoaksi tehtäväksi jää sitten juosta alaspäin, kun tuo yksin yrittäjä on jälleen kerran menettänyt pallon vastustajalle, vaikka siinä 5 metrin päässä oli aiemmin vapaa oma pelaaja.

Tasojengien ongelmaksi tuleekin kun siellä suurin osa on niitä yksin yrittäviä ja mistä löytyy ne pelaajat, jotka pystyvät pelaamaan järkevästi ja kuitenkin haastavat kun on sen paikka. Suomen U21 joukkueessa ei toimi syöttelypeli sitten yhtään, eikä miesten maajoukkueessakaan saatu kombinaatioita lainkaan toimimaan kuten pitäisi, joten onkohan kukaan muu kiinnittänyt samaan huomiota?

[Nipale]

Suomalainen futisvalmennus on perua hiihtovalmennuksesta, eli paljon juoksemista, mutta peleissä myös paljon yksin yrittämistä. Pelaajan ei tarvitse pelata ykkösjengissä tai ykköstasolla kehittyäkseen tuollaisessa yksin yrittämisessä, mutta ongelmahan on kun siellä parhaissakin futisjengeissä valmennetaan ja huomataan lähinnä vain pelaajat jotka yksikseen yrittävät jotain typeriä juttuja, mutta näyttävät ainakin yrittävän tosissaan ja samalla hyvä joukkuepelaaja joka pystyisi pelaamaan parempaa kombinaatiofutista ei saa lainkaan palloa ja näyttää surkealta kun hänen ainoaksi tehtäväksi jää sitten juosta alaspäin, kun tuo yksin yrittäjä on jälleen kerran menettänyt pallon vastustajalle, vaikka siinä 5 metrin päässä oli aiemmin vapaa oma pelaaja.

Tasojengien ongelmaksi tuleekin kun siellä suurin osa on niitä yksin yrittäviä ja mistä löytyy ne pelaajat, jotka pystyvät pelaamaan järkevästi ja kuitenkin haastavat kun on sen paikka. Suomen U21 joukkueessa ei toimi syöttelypeli sitten yhtään, eikä miesten maajoukkueessakaan saatu kombinaatioita lainkaan toimimaan kuten pitäisi, joten onkohan kukaan muu kiinnittänyt samaan huomiota?

Eikö palloliiton painopisteenä ollut saada lisää 1v1 taitoisia pelaajia (~yksinyrittäjiä) koska ei osata / uskalleta haastaa.
Itsellä kokemusta lähinnä alle 13 vuotiaista niin enpä ole ainakaan pk seudulla juurikaan nähnyt korkeamman tason jengejä missä olisi yksinyrittäjiä.
Ainakin oma fiilis on että jos näitä on ja menttävät pallon muutaman kerran niin aika hätäseen istuvat vaihdossa sen jälkeen.

"yksinyrittäjissä" on se hyvä puoli että harvemmin rätkivät paniikkisyöttöjä / -purkuja.

[Keynes]

Itse lisäisin sen että liikaa pelataan voitoista jo 5vs5-peleissä keinolla millä hyvänsä. Haetaan maaleja prässäämällä maalipotkussa maalivahtia tai ainoastaan paras pelaaja yrittää tehdä jotain eikä muut tee mitään.

Ehä turha tarttua yksityiskohtaan, mutta itse ainakin "syyllistyn" maalivahdin prässäämisen yllyttämiseen. Tällä en kuitenkaan tavoittele laskelmoidusti pikavoittoja maalien muodossa, vaan tavoitteena on johdonmukaisesti iskostaa lapsiin taipumus pelata korkean intensiteetin peliä. Harvemmin noissa tilanteissa tulee kilpatason kärkipäässä maaleja, mutta toki jos vastus on vähän heikompi generoi nuo tilanteet jonkin verran maaleja, mutta ei suinkaan pelin lopputulokseen olennaisesti vaikuttavasti.

[Nigel Kugelschfeir]

Tytöissä varmaan kolmasosa maaleista tulee noin kun maalivahti panikoituu ja heittää pallon hyökkääjän jalkaan

[ginikettu]

Tytöissä varmaan kolmasosa maaleista tulee noin kun maalivahti panikoituu ja heittää pallon hyökkääjän jalkaan

Tässä toki on muutama vaihtoehto. Joko veska osaa vetää hyvin ja puretaan kauas kaikkien yli tai sitten esim klubissa pikkulapsille opetetaan että pakki ja laita laskee pallon alle, jotta veska voi antaa laitaan pelaajan etupuolelle, jotta voi lähteä etenemään kääntymättö haltuunotosta tai havainnoi vastustajat etupuolellaan ja syöttää tarvittaessa. Mutta yleisemmin tuo liittyy pallottomien sijoittumiseen/liikkumiseen ja siihen, että on helpon syötön mahdollisuus aina. Laidoista harvemmin tehdään suoraan maaleja, mutta veskan avaus keskelle on syöttö lapaan - hyökkääjien liikesuunta on palloa vastaan eli niillä on lähtökohtaisesti etulyöntiasema riistoon.

[Keynes]

Tytöissä varmaan kolmasosa maaleista tulee noin kun maalivahti panikoituu ja heittää pallon hyökkääjän jalkaan

Tuossa tapauksessa vetäytymissääntö voisi olla tiettyyn ikään asti hyvä myös veskan avatessa kädestä. Tämä toki jos lähdetään siitä, että ongelma ei ole valmennuksellisesti korjattavissa pelaajien puutteellisen pelinymmärryksen tai taitotason vuoksi.

Meillä on pelaaminen omissa ja vastustajien avauksissa toiminut erinomaisesti vaikka puhutaan ihan pienistä pojista. Staattiset tilanteet (maalipotkut, sivurajat jne) ovat näin pienten lasten peleissä käytännössä paras sauma vaikuttaa valmennuksen kautta ja näihin olen ainakin itse pyrkinyt johdonmukaisesti vaikuttamaan menemällä treeneissä aina maalipotkun antajan/sivurajakuljettajan viereen haastamaan/ohjeistamaan. Lapset ovat hienosti oppineet käynnistämään peliä mahdollisimman nopeasti ja hallitusti kun vastustajalla vielä huomio muualla tai rivit levällään ja samalla olemaan heti alusta valmiita prässäämään vastustajia käänteisissä tilanteissa.

[Schneider]

Eikö palloliiton painopisteenä ollut saada lisää 1v1 taitoisia pelaajia (~yksinyrittäjiä) koska ei osata / uskalleta haastaa.
Itsellä kokemusta lähinnä alle 13 vuotiaista niin enpä ole ainakaan pk seudulla juurikaan nähnyt korkeamman tason jengejä missä olisi yksinyrittäjiä.
Ainakin oma fiilis on että jos näitä on ja menttävät pallon muutaman kerran niin aika hätäseen istuvat vaihdossa sen jälkeen.

"yksinyrittäjissä" on se hyvä puoli että harvemmin rätkivät paniikkisyöttöjä / -purkuja.

a) SPL tavoite saada 1v1 pelitaitoisia ei tule onnistumaan monestakin syystä
b) 5v5/8v8 peleissä huippuhyvät pelaajat jotka näyttävät pelaavan "hyvää" syöttelevää futista ei jostain syystä kuitenkaan johda meillä "samanlaiseen" peliin 11v11 vaiheessa kun pelaajat ovat kasvaneet 16-18 vuotiaiksi.
c) Suomifutiksessa löytyy joka joukkueesta valmentajien lemmikkejä, jotka saavat mellestää ihan mitä haluavat ja sitten syyllinen löydetään luonnollisesti muista pelaajista.
d) Lisäksi meidän pelaajat eivät osaa kunnolla lukea vastustajaa 1v1 tilanteissa, mutta eivät myöskään osaa lukea omia pelaajia, ehkä siitä kun kuitenkin pelaavat sitä yksi yrittämistä, niin syöttörakoja ei osata lukea ja käyttää, puhumattakaan, että pelaajat kollektiivina tarkoituksellisesti niitä syöttörakoja rakentaisivat, kun meillä lähinnä vain juostaan vastaan tai pystyyn.
d) Futsalissa pelissä on eri rytmejä, kuten on huippu futiksessakin, sekä eri tilanteita ja joissain tilanteissa on parempi pistää pallo sivurajasta ylitse, jotta esim vastustaja ei pääse ylivoimahyökkäykseen. Silloin se ei ole räiskimistä, vaan fiksua pelaamista. Katsopa joku Futsal liigan peli Ruudusta, niin siellä haastetaan todella paljon, koska muuten ei pääse juuri ikinä hyökkäyspäätyyn tai maalintekoon, mutta lisäksi pelataan palloa ihan surutta pitkäksi tai laidoista sivuun.

Meillä on ihan liikaa sitä "mikä on oikea tapa valmentaa tai pelata" mentaliteettia, kun kuitenkin valmennustietämys on niin heikkoa, että jo lapsuuden "taitotreenit" menee metsään, joka on yhteydessä siihen, että meillä ei edes tunnisteta futiksen laatutekijöitä, toki kaikesta voi aina puhua pitääkseen oman työpaikkansa ja näyttääkseen fiksulta ja tryhiltä valmentajalta.

[erno]

Sinällään nuo testit ovat ihan mielenkiintoisia, mutta joku SM-pallon kanssa on nyt aika kaukana lajitaidoista ja testin hinkaaminen vain tulosten vuoksi on kyllä ihan turhaa ajankäyttöä. Muistuttaa vanhoja taitokisoja.

Ironisesti SM-pallon kanssa on kaikista tunnetuista testeistä se mikä ennustaa jalkapalloilijan pärjäämistä parhaiten. Ja tämä ei siis ole ironiaa tai huumoria, vaan ihan oikeasti hyvien SM-pallotulosten ja hyvin pärjänneiden jalkapalloilijoiden välillä on suurin korrelaatio niissä testeissä mitä pohjoisessa, keskisessä tai eteläisessä euroopassa on tehty.

Siihen en ota kantaa paljon tuota pitäisi hinkata ja millä tavalla, mutta pärjätäksesi tossa lajissa sulla pitää olla hyvä räjähtävyys, korkealaatuinen kyky hallita pelivälinettä, erinomainen kääntyvyys ja jonkun verran kestävyyttä.

[Kossi Agassa]

b) 5v5/8v8 peleissä huippuhyvät pelaajat jotka näyttävät pelaavan "hyvää" syöttelevää futista ei jostain syystä kuitenkaan johda meillä "samanlaiseen" peliin 11v11 vaiheessa kun pelaajat ovat kasvaneet 16-18 vuotiaiksi.

d) Futsalissa pelissä on eri rytmejä, kuten on huippu futiksessakin, sekä eri tilanteita ja joissain tilanteissa on parempi pistää pallo sivurajasta ylitse, jotta esim vastustaja ei pääse ylivoimahyökkäykseen. Silloin se ei ole räiskimistä, vaan fiksua pelaamista. Katsopa joku Futsal liigan peli Ruudusta, niin siellä haastetaan todella paljon, koska muuten ei pääse juuri ikinä hyökkäyspäätyyn tai maalintekoon, mutta lisäksi pelataan palloa ihan surutta pitkäksi tai laidoista sivuun.

Johtuisiko siitä, että nämä "hyvää" syöttelevää 5v5 futista pelaavat ovatkin sormi suussa, kun 11v11-vaiheessa vastustaja osaakin puolustaa ja pelkällä syöttelyllä ei enää pärjääkään, vaan pitäisi myös voittaa niitä 1v1-tilanteita.

Ja sitä fiksua roiskimista voi opettaa myöhemmällä iälläkin. Itse näen ainakin punaista, jos 5v5-pelissä lasta ohjeistetaan vaan purkamaan pallo rajoista ulos.

[Schneider]

Johtuisiko siitä, että nämä "hyvää" syöttelevää 5v5 futista pelaavat ovatkin sormi suussa, kun 11v11-vaiheessa vastustaja osaakin puolustaa ja pelkällä syöttelyllä ei enää pärjääkään, vaan pitäisi myös voittaa niitä 1v1-tilanteita.

Ja sitä fiksua roiskimista voi opettaa myöhemmällä iälläkin. Itse näen ainakin punaista, jos 5v5-pelissä lasta ohjeistetaan vaan purkamaan pallo rajoista ulos.

Minä olen aina pitänyt tärkeimpänä opettaa lapsille nimenomaan 1v1 haastamista ja ainakin pallollisen jalan saamista vapaaksi, jotta saa syötettyä kaverille, eli siinä yksilötaito haastaa auttaa samalla myös antamaan syötön jos mahdollista ja se toinen oma pelaaja siellä häärimässä taas auttaa pääsemään 1v1 tilanteesta.

Lapsina aika monella pelaajalla on vaikeuksia muistaa merkata ja puolustaa omaa pelaajaa, joten kun 11v11 vaiheessa on enemmän pelaajia puolustuksessakin, niin tulee vähemmän merkkausvirheitä ja siinä vaiheessa jokaisen pelaajan pitäisi jo osata pitää oma pelaaja, sekä pelaajien välinen fyysinen ero alkaa kaventumaan, niin haastaminen vaikeutuu, kun ei riitäkään yhdestä vastustajasta ohi pääseminen jotta pääsisi boksiin maalintekoon ja sekin joka ohitetaan juoksee perässä ja tökkii selästä.

Pallon pelaaminen yli sivurajasta vastustajan kautta on yksi futiksen jaloja taitoja, joten miksi sitä ei heti voisi opettaa, kun pelaajille sellaisia tilanteita kuitenkin tulee jatkuvasti.

[Jääpoiju]

Ehä turha tarttua yksityiskohtaan, mutta itse ainakin "syyllistyn" maalivahdin prässäämisen yllyttämiseen. Tällä en kuitenkaan tavoittele laskelmoidusti pikavoittoja maalien muodossa, vaan tavoitteena on johdonmukaisesti iskostaa lapsiin taipumus pelata korkean intensiteetin peliä. Harvemmin noissa tilanteissa tulee kilpatason kärkipäässä maaleja, mutta toki jos vastus on vähän heikompi generoi nuo tilanteet jonkin verran maaleja, mutta ei suinkaan pelin lopputulokseen olennaisesti vaikuttavasti.

Itse haluaisin nähdä että hyökkääjä vetäytyy ja peittää keskialuetta,  jolloin mv syöttää laitaan. Tällöin hyökkääjä aloittaa prässin juosten kaarevasti maalivahdin linjalta, jolloin laidalla oleva pallollinen voi pelata vain ylös, mutta ei voi, koska samaan aikaan keskikenttä ja laita prässää myös ja saadaan sieltä laidalta riisto. Ja jos menee ekasta ohi. Niin on monta pelaajaa lähellä eikä niin haavoittuva.

Sellaista yhtenäistä,  yhdessä tekemistä järjen kanssa eikä vaan sokeasti munaravia aina pallollista kohti.

[turkistarhaaja]

Niin siis nythän mv saa 5v5 pelissä lähteä kuljettamaan niin sillähän tavalla siihen saa aina luotua ylivoiman. Jos kukaan ei reagoi niin mv voi jatkaa kuljettamista ja jos joku reagoi niin jostain pitäisi aina löytyä vapaa pelaaja.

Tietysti näistä kuljetuksista on nähnyt aika montaa versiota suorasta potkusta siihen että mv on opetellut vippaamaan itselleen jotta voi tokalla laittaa ohjuksen ylös ettei vaan tule MENETYSTÄ omalla alueella.

[Keynes]

Itse haluaisin nähdä että hyökkääjä vetäytyy ja peittää keskialuetta,  jolloin mv syöttää laitaan. Tällöin hyökkääjä aloittaa prässin juosten kaarevasti maalivahdin linjalta, jolloin laidalla oleva pallollinen voi pelata vain ylös, mutta ei voi, koska samaan aikaan keskikenttä ja laita prässää myös ja saadaan sieltä laidalta riisto. Ja jos menee ekasta ohi. Niin on monta pelaajaa lähellä eikä niin haavoittuva.

Sellaista yhtenäistä,  yhdessä tekemistä järjen kanssa eikä vaan sokeasti munaravia aina pallollista kohti.

Asia kerrallaan. Pelillisten asioiden opettaminen helpottuu kun lapsille tulee ikää ja kokemusta ja niiden kautta ymmärrystä. Pienten lasten kanssa toimiessa ollaan mielestäni onnistuttu kun ovat pallon kanssa rohkeita vaikka menettäisivätkin ja tekevät ne sokeat munaravijuoksut toistuvasti passiivisuuden sijaan. Ilo, rohkeus ja täysillä pelaaminen. Sitten tosiaan lisätään pikku hiljaa elementtejä, mutta nuo edellä mainitut muodostavat pohjan, joka toivottavasti pysyvät läpi uran.

[ginikettu]

Asia kerrallaan. Pelillisten asioiden opettaminen helpottuu kun lapsille tulee ikää ja kokemusta ja niiden kautta ymmärrystä. Pienten lasten kanssa toimiessa ollaan mielestäni onnistuttu kun ovat pallon kanssa rohkeita vaikka menettäisivätkin ja tekevät ne sokeat munaravijuoksut toistuvasti passiivisuuden sijaan. Ilo, rohkeus ja täysillä pelaaminen. Sitten tosiaan lisätään pikku hiljaa elementtejä, mutta nuo edellä mainitut muodostavat pohjan, joka toivottavasti pysyvät läpi uran.

Juuri näin. Jotkut alkavat saada joukkuepelistä kiinni 7v jotkut 10v, mutta mielestäni tärkeintä on opettaa sitä itse tekemistä ja omaa roolia. Joukkuepeliä sitten, kun on sen aika. Se tekee isoimmat erot kuitenkin joukkueen tuloksiin eli oon nähnyt useampia teknisesti jopa kilpatason pelaajia, jotka ovat joukkuepelissä enemmän harrastajatasolla, mutta kaikille sitä ei voi liian aikaisin opettaa. Se on lapselle kuitenkin monimutkainen kokonaisuus ja lapset kehittyvät eri tahtiin niinkuin kognitiivisten kykyjen osalta.

Tuossa on sitten toinen ongelma, koska käytännössä lapsilla on tuollaisten taitojen oppimisessa 4v.haarukka, joka kaventuu sinne reiluun parikymppiseksi kasvaessa nollaan ja hitaammin kehittyvät voivat kehittyä lopulta pidemmälle. Siksi fudiksessakin kannattaisi näillekin antaa tilaa kehittää tekniikkaa ja taitoja eikä huomioida vain pikkuvanhoja.

[Nigel Kugelschfeir]

Tuossa tapauksessa vetäytymissääntö voisi olla tiettyyn ikään asti hyvä myös veskan avatessa kädestä. Tämä toki jos lähdetään siitä, että ongelma ei ole valmennuksellisesti korjattavissa pelaajien puutteellisen pelinymmärryksen tai taitotason vuoksi.

Meillä on pelaaminen omissa ja vastustajien avauksissa toiminut erinomaisesti vaikka puhutaan ihan pienistä pojista. Staattiset tilanteet (maalipotkut, sivurajat jne) ovat näin pienten lasten peleissä käytännössä paras sauma vaikuttaa valmennuksen kautta ja näihin olen ainakin itse pyrkinyt johdonmukaisesti vaikuttamaan menemällä treeneissä aina maalipotkun antajan/sivurajakuljettajan viereen haastamaan/ohjeistamaan. Lapset ovat hienosti oppineet käynnistämään peliä mahdollisimman nopeasti ja hallitusti kun vastustajalla vielä huomio muualla tai rivit levällään ja samalla olemaan heti alusta valmiita prässäämään vastustajia käänteisissä tilanteissa.

Meillä on vielä kiertävät moket ja aika harva osaa tehdä mitään järkevää pallon kanssa. Helppoa laittaa sitten kolme vastustajaa siihen eteen kun tietää ettei se maalivahti siitä pääse mihinkään.

[Jaakko]

Meillä on vielä kiertävät moket ja aika harva osaa tehdä mitään järkevää pallon kanssa. Helppoa laittaa sitten kolme vastustajaa siihen eteen kun tietää ettei se maalivahti siitä pääse mihinkään.

Maalivahteihin keskimäärin panostettaan futiksessa aika vähän. Toki aika paljon samaa treeniä kuin kenttäpelaajat voi vetää, mutta U10-kiekossa noilla on kaksi maalivahtivalmentajaa joukkueessa ja ylimääräisiä jäitä pelkästään maalivahdeille. Futiksessa käy kerran neljään viikkoon yksi maalivahtivalmentaja seuran treeneissä.

[Nigel Kugelschfeir]

Eipä noilla muutakaan pelipaikkavalmennusta ole. Maalivahteihin monen asenne on se että ihan sama mikä Turakainen siellä seisoo vaikka maalivahdista saisi paljon tukea kentälle oikein käytettynä.

Lapsi harrastaa jäälajia ja siellä on luisteluvalmentaja, maalivahdille oma ja useampi aikuinen jäällä vaikka pelaajia ei ole sen enempää kuin futiksessa. Maaliin on toki erikoistuttava aika aikaisin kun varusteet maksaa eikä siellä kyllä opi muuta kuin olemaan maalissa.

[ginikettu]

Maalivahteihin keskimäärin panostettaan futiksessa aika vähän. Toki aika paljon samaa treeniä kuin kenttäpelaajat voi vetää, mutta U10-kiekossa noilla on kaksi maalivahtivalmentajaa joukkueessa ja ylimääräisiä jäitä pelkästään maalivahdeille. Futiksessa käy kerran neljään viikkoon yksi maalivahtivalmentaja seuran treeneissä.

Eräässä seurassa on aika lähtökohtana että vasta u10 tuota vähän aletaan. Joukkueet voi laittaa maalivahtitalliin muutaman pelaajan jolloin niillä on omia treenejä lisäksi. Mutta lähtökohtaisesti mv on treeneissä aika pitkään kuten kaikki pelaajat, koska hyvä maalivahti on kuitenkin myös usein hyvä pelaaja ja valintaa ei kannata liian aikaisin tehdä. Toki ne joukkueet pärjää hyvin joilla on hyvä maalivahti jo pienenä, mutta onko se sen lapsenkaan kehitykselle kovin hyväksi liian aikaisin alkaa ainakaan jättää muita treenejä pois.

https://www.hjk-j.fi/seura/uutiset/hjk-n-maalivahtitallissa-ennatysmaara-nuoria/

[Valonheitin]

Joku viisas on aikoinaan todennut juniorimaalivahdeista, että ensiksi pitää oppia olla urheilija, sen jälkeen jalkapalloilija ja sitten vasta maalivahti. Itse en ihan noin jyrkästi ajattele, mutta olen vetänyt aika paljon MV-treenejä U10 ikäluokille ja haasteena yleensä on heikot jalkapallotaidot ja yleinen urheilullisuus. Nuorille on toki hyvä saada aikaisessakin vaiheessa MV-valmennusta, mutta jalkapallon perustaidot pitäisi kuitenkin olla edes alustavasti hallussa, että maalivahtipelaamisesta tulisi mielekästä.

[ginikettu]

Joku viisas on aikoinaan todennut juniorimaalivahdeista, että ensiksi pitää oppia olla urheilija, sen jälkeen jalkapalloilija ja sitten vasta maalivahti. 

Siinä potentiaalisia hyviä maalivahteja menee "hukkaan", jos sitä mv-treeniä aletaan tekemään jalkapallotreenien kustannuksella. Siksikin kannattaa hyvin paljon ja aika pitkäänkin peluuttaa pelaajia eri rooleissa. Mutta joissain seuroissa on pieniä hyviä maalivahdin alkuja, jotka ei selvästikään ole juurikaan panostaneet muutoin fudikseen ja se sitten myöhemmin "kostautuu".

[Nigel Kugelschfeir]

Moni näkee sen maalivahdin homman vähän niin kuin oikotienä kilpatasolle jos ei kentällä ole pärjännyt. Valmentajat taas monesti haluaa pitää ne pallon kanssa taitavat ja fyysisesti isoimmat kentällä.

[Valonheitin]

Moni näkee sen maalivahdin homman vähän niin kuin oikotienä kilpatasolle jos ei kentällä ole pärjännyt. Valmentajat taas monesti haluaa pitää ne pallon kanssa taitavat ja fyysisesti isoimmat kentällä.

Oma superjunnu on kenttäpelaajana kilvan ja haasteen rajamailla ja maalin siirtymisen yhteydessä kävin hänen kanssa keskustelun ja sanoin, että kilpajoukkueeseen pääsy ei saa olla syynä pelipaikan vaihdolle. Mutta se oli näköjään aika turha keskustelu, sillä maalivahdin roolista on tullut jo osa junnun identiteettiä. On vielä sen verran nuori, että toki on haastepeleissä usein kentälläkin ja kilpajoukkueessa sitten maalissa.

[ginikettu]

Oma superjunnu on kenttäpelaajana kilvan ja haasteen rajamailla ja maalin siirtymisen yhteydessä kävin hänen kanssa keskustelun ja sanoin, että kilpajoukkueeseen pääsy ei saa olla syynä pelipaikan vaihdolle. Mutta se oli näköjään aika turha keskustelu, sillä maalivahdin roolista on tullut jo osa junnun identiteettiä. On vielä sen verran nuori, että toki on haastepeleissä usein kentälläkin ja kilpajoukkueessa sitten maalissa.

Maalivahdit ovat usein vähän oma tyyppinsä ja samoin osin puhtaat maalintekijät. Eikä niistä kaikista sitä parasta "joukkuepelaajaa" saa mitenkään. Vahvatahtoisia individualisteja, mutta kaikille kuitenkin pitäisi saada riittävästi myös osaamista pelaajana. Siksi tuollainen ratkaisu voi olla kaikille hyvä, että pelailee vähän helpompia pelejä kentällä ja veskana sitten kovemmalla tasolla.

[Kossi Agassa]

Meillä on vielä kiertävät moket ja aika harva osaa tehdä mitään järkevää pallon kanssa. Helppoa laittaa sitten kolme vastustajaa siihen eteen kun tietää ettei se maalivahti siitä pääse mihinkään.

Maalivahteihin keskimäärin panostettaan futiksessa aika vähän. Toki aika paljon samaa treeniä kuin kenttäpelaajat voi vetää, mutta U10-kiekossa noilla on kaksi maalivahtivalmentajaa joukkueessa ja ylimääräisiä jäitä pelkästään maalivahdeille. Futiksessa käy kerran neljään viikkoon yksi maalivahtivalmentaja seuran treeneissä.

En nyt oikein ymmärrä, että miten tämä maalipotkuissa prässääminen ja maalipotkun antamisen vaikeus liittyy maalivahtivalmennuksen puutteeseen. Maalipotkuthan on nimenomaan tilanteita, joita harjoitellaan joukkueena eikä missään maalivahtitreeneissä.

Ja kai näitä vetäytymissääntöjä voi sopia vastustajan kanssa, jos ei oma joukkue vielä ollenkaan kykene murtamaan korkeaa prässiä.

[Schneider]

Kun maalivahdit kiertää, pelaajat kiertää ja paljon vaihtopelaajiakin, niin minusta ei kannata pelaajien lapsuudessa käyttää juurikaan aikaa MV-avauspelin harjoittelemiseen, kun on parempiakin harjoituksia kehittää pelaajien taitoja. HJK topparitkin olivat eilen Betisiä vastaan ihan staattisia ja seisoivat paikoillaan, kun vastustaja onnistui alivoimaisena, kun kokeneet HJK pelaajat unohtivat pelin perusjutut, joten miten paljon voi sitten odottaa lapsilta avauspelissä, eikä prässistä murtautuminen pariin kertaan ole vielä kuitenkaan mikään maineteko, kun jos kerrankin mokaa niin omissa soi. Se syö maalivahdin intoa pelata, jos useaan kertaan peli karahtaa joko omaan tai kaverin mokaan oman boksin tienoilla.

Prässääminenhän on helpohkoa, jos voi 2-4-1 tai 2-3-2 muodossa paineistaa, johon paras vastalääke on heittää pitkä syöttö omille syvälle vastustajan laitaan, niin toinen puolustajista joutuu siirtymään sinne, niin sitten nopeasti vain maalia tekemään. Sen jälkeen vastustaja kyllä rauhoittaa prässiä tai heille käy kalpaten, joten sitten tuon jälkeen pystyy avaamaan alhaaltakin paremmin. Jos sen sijaan suostuu siihen, että antaa vastustajan tuoda suurimman osan heidän pelaajia prässäämään syvältä, niin sehän on vain omaa typeryyttä.