Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Kuqqen]

Tähän on siis tultu, koska pallovuorot tosiaan ovat olleet kortilla ja niiden kesto 75min on syytä pyhittää kokonaan sille itse palloharjoittelulle ja tehdä näin oheiset kenttävuoron ulkopuolella.

mä olen monesti ihmetellyt, että kalliita (ja tiukassa monilla paikkakunnalla olevia) tekonurmi-vuoroja tuhlataan alkulämmittelyihin yms pallottomaan heilumiseen. Nämähän pitäisi suorittaa ehdottomasti ennen virallista treenivuoroa (siis vaikka ihan peruslämmittelyt ja venyttelyt), jotta varsinainen treenivuoro saadaan hyödynnettyä oleelliseen.

Ei noihin tarvitse käyttää kun se vaikka 15 minuuttia ennen treenejä.

[FC Dinamo Bucuresti]

mä olen monesti ihmetellyt, että kalliita (ja tiukassa monilla paikkakunnalla olevia) tekonurmi-vuoroja tuhlataan alkulämmittelyihin yms pallottomaan heilumiseen. Nämähän pitäisi suorittaa ehdottomasti ennen virallista treenivuoroa (siis vaikka ihan peruslämmittelyt ja venyttelyt), jotta varsinainen treenivuoro saadaan hyödynnettyä oleelliseen.

Ei noihin tarvitse käyttää kun se vaikka 15 minuuttia ennen treenejä.

Sinun mielestä 15min riittää lihasten ja hermojärjestelmän aktivointiin? vielä pitäisi ehtiä vähän venyttelemäänkin? Toivottavasti et ikinä valmenna missään joukkueessa vaan pysyt siellä katsomon puolella.

[Pussikalja]

Sinun mielestä 15min riittää lihasten ja hermojärjestelmän aktivointiin? vielä pitäisi ehtiä vähän venyttelemäänkin?

Fysiologisesti 15 min on varmaan aivan liian vähän. Samalla periaatteella tosin viikon kaikki treenit voisi myös perustellusti viettää keskivartalon ja muiden tuki syvien tukilihasten vahvistamisen merkeissä, mutta kun koko laji on yhtä kompromissia, niin olisiko se kuitenkaan lajitaitoja kehittävä suuntaus?

Tästä päästäänkiin asiaan, jota viime aikoina olen mielessäni pyöritellyt. Treenit menee yleensä kaavalla lämmittely/koordinaatio, tekniikka, tempo,pienpelit yms. ja lopuksi loppupeli ja loppuverryttely. Niin omaa kroppaa, kuin ihan jalkapallopelejäkin pelaamalla ja seuraamalla, on kuitenkin nähtävissä, että kun fyysinen väsymys iskee, häviää ensin äly ja sitten taito pelaamisesta.

Ensi vuodelle heittäisinkin keskustelunaiheeksi treenien rytmityksen. Pitäisikö se eniten peliä muistuttava loppupeli siirtää siihen treenin alkupäähän, jolloin valmentajat ja pelaajat ovat vielä tuoreita niin mieleltään kuin fysiikaltaan keskittymään siihen eniten peliä muistuttavaan harjoitusosioon. Perusteluna se, että hyvin usein se loppupeli on vain loppukevennys treenille, kun väsyneet pelaajat laiskasti pelailevat ja valmentajat jo keräilevät kamppeita. Luulisi, että tuon kaltainen peli olisi tärkeintä pitää temmoltaan intensiivisenä ja että sen tapahtumat olisivat opetusmielessä kaikkein parhaita hetkiä yhdistää harjoitellut yksityiskohdat peliin.

Tuo loppupelien flekmaattinen huolimattomuus on kuitenkin tosipeleissä lähempänä todellisuutta, kuin tempopelien hyvä draivi treeneissä. Äkkiseltään tuntuisi, että jalkapalloahan sitä treeneissä pitäisi pojille opettaa, ei vain yksittäisiä suorituksia toistojen myötä reflekseinä pienpeleissä, vaan myös ihan tiedostetun ymmärtämisen asteella kokojengin peleissä.

Että semmosta näin vuoden lopuksi, uusia vuosia.

[Matthias Sindelar]

Sinun mielestä 15min riittää lihasten ja hermojärjestelmän aktivointiin? vielä pitäisi ehtiä vähän venyttelemäänkin? Toivottavasti et ikinä valmenna missään joukkueessa vaan pysyt siellä katsomon puolella.

Kertoisitte viisaat aina samalla sen oikean vastauksenkin samalla, niin ei tyhmempien tarvitsisi jäädä arvuuttelemaan.

[Mersault]

Fysiologisesti 15 min on varmaan aivan liian vähän. Samalla periaatteella tosin viikon kaikki treenit voisi myös perustellusti viettää keskivartalon ja muiden tuki syvien tukilihasten vahvistamisen merkeissä, mutta kun koko laji on yhtä kompromissia, niin olisiko se kuitenkaan lajitaitoja kehittävä suuntaus?

Tästä päästäänkiin asiaan, jota viime aikoina olen mielessäni pyöritellyt. Treenit menee yleensä kaavalla lämmittely/koordinaatio, tekniikka, tempo,pienpelit yms. ja lopuksi loppupeli ja loppuverryttely. Niin omaa kroppaa, kuin ihan jalkapallopelejäkin pelaamalla ja seuraamalla, on kuitenkin nähtävissä, että kun fyysinen väsymys iskee, häviää ensin äly ja sitten taito pelaamisesta.

Ensi vuodelle heittäisinkin keskustelunaiheeksi treenien rytmityksen. Pitäisikö se eniten peliä muistuttava loppupeli siirtää siihen treenin alkupäähän, jolloin valmentajat ja pelaajat ovat vielä tuoreita niin mieleltään kuin fysiikaltaan keskittymään siihen eniten peliä muistuttavaan harjoitusosioon. Perusteluna se, että hyvin usein se loppupeli on vain loppukevennys treenille, kun väsyneet pelaajat laiskasti pelailevat ja valmentajat jo keräilevät kamppeita. Luulisi, että tuon kaltainen peli olisi tärkeintä pitää temmoltaan intensiivisenä ja että sen tapahtumat olisivat opetusmielessä kaikkein parhaita hetkiä yhdistää harjoitellut yksityiskohdat peliin.

Tuo loppupelien flekmaattinen huolimattomuus on kuitenkin tosipeleissä lähempänä todellisuutta, kuin tempopelien hyvä draivi treeneissä. Äkkiseltään tuntuisi, että jalkapalloahan sitä treeneissä pitäisi pojille opettaa, ei vain yksittäisiä suorituksia toistojen myötä reflekseinä pienpeleissä, vaan myös ihan tiedostetun ymmärtämisen asteella kokojengin peleissä.

Että semmosta näin vuoden lopuksi, uusia vuosia.

Ottamatta henkilökohtaisesti kantaa tuohon 15 minuutin riittämättömyyteen, Bert Van Lingen kirjoittelee KNVBn virallisessa jalkapalloraamatussa, että alkulämmitelyyn varataan 20 minuuttia. 5 minuuttia juoksu ja fyysiset treenit (käsien pyörittely, ristiaskeleet, hypyt...), 7 minuuttia venyttelyyn ja 8 minuuttia pallollinen lämmittely (syöttely, kuljetus, paikanvaihto, nopeus, etäisyydet, pallon pelaaminen maata pitkin sekä ilmassa ja esim 3v2 peliä). Tuosta venyttelystä taas sen verran, että ennen suoritusta kuulemani mukaan venytysten pitäisi olla lyhyitä, koska pitkät sarjat vievät terävyyttä. Loppupelistä taas sen verran, että henkilökohtaisesti olen melkein kokonaan jättänyt loppupelit pois treeneistä, koska treenien aikana pelaamme pelinomaisina treeneinä pienpelejä ja "loppupeli" on myös pienpeli välillä ilman maalia ja välillä maalien kanssa. Syynä tähän on, että loppupelit ovat yleensä pelailua, joten jotta treeneistä saa kaiken hyödyn irti, loppupeleilläkin on harjoituksellinen substanssi. Toki välillä annan poikien pelata, mutta silloinkin katson, että peli ei ole mitään pallon kuskaamista, vaan peli on sitä mitä pelaamme oikeissa peleissä.

[Keijo K. Kojootti]

Ottamatta henkilökohtaisesti kantaa tuohon 15 minuutin riittämättömyyteen, Bert Van Lingen kirjoittelee KNVBn virallisessa jalkapalloraamatussa, että alkulämmitelyyn varataan 20 minuuttia. 5 minuuttia juoksu ja fyysiset treenit (käsien pyörittely, ristiaskeleet, hypyt...), 7 minuuttia venyttelyyn ja 8 minuuttia pallollinen lämmittely (syöttely, kuljetus, paikanvaihto, nopeus, etäisyydet, pallon pelaaminen maata pitkin sekä ilmassa ja esim 3v2 peliä). Tuosta venyttelystä taas sen verran, että ennen suoritusta kuulemani mukaan venytysten pitäisi olla lyhyitä, koska pitkät sarjat vievät terävyyttä. Loppupelistä taas sen verran, että henkilökohtaisesti olen melkein kokonaan jättänyt loppupelit pois treeneistä, koska treenien aikana pelaamme pelinomaisina treeneinä pienpelejä ja "loppupeli" on myös pienpeli välillä ilman maalia ja välillä maalien kanssa. Syynä tähän on, että loppupelit ovat yleensä pelailua, joten jotta treeneistä saa kaiken hyödyn irti, loppupeleilläkin on harjoituksellinen substanssi. Toki välillä annan poikien pelata, mutta silloinkin katson, että peli ei ole mitään pallon kuskaamista, vaan peli on sitä mitä pelaamme oikeissa peleissä.

eli ilman palloa oleva osuus on siis 12 minuuttia? ja tässä puhuttiin 15 minuutista ennen pallollisen osuuden alkamista, niin miten se nyt sitten eroaa tuosta?

[Mersault]

eli ilman palloa oleva osuus on siis 12 minuuttia? ja tässä puhuttiin 15 minuutista ennen pallollisen osuuden alkamista, niin miten se nyt sitten eroaa tuosta?

No, tuon jätin lukijoiden pääteltäväksi. Alkulämmittelyyn tietenkin vaikuttaa se, että minkä ikäisistä pelaajista on kyse ja ja itse vedän pelaajille 15 minuutin lingen typpisen alkulämmittelyn ennen vuoron alkua+ pallollisen osuuden vuoron alettua. Toki sitä saa vetää pidempäänkin, mutta oman joukkueen osalta en näe sitä tarpeellisena. Pojilla on kuitenkin henkilökohtaiset ohjelmat joissa venyttelyt ja muut jutut korostuu, joten tuolla mennään. Jos taas joku ei noita tee, sen taas näkee treeneissä ja pojat kyllä tietää minkä takia istuvat peleissä penkillä. Treeneihin pääsee kuukausi- ja jäsenmaksuilla, mutta pelit on sitten bonusta niille joita harjoitteleminen kiinnostaa.

[Sope]

Mikäs tuo lingen on?

[Keijo K. Kojootti]

Pojilla on kuitenkin henkilökohtaiset ohjelmat joissa venyttelyt ja muut jutut korostuu, joten tuolla mennään.

Mutta eihän se kotona tehtevä venyttely liity mitenkään kropan valmistamiseen harjoitteluun? Minkäs ikäisiä valmentamasi pojat ovat?

[Ricardo Leite]

Liittyyhän. Seuraavaan harjoitukseen valmistautuminen alkaa heti edellisen päätyttyä, joten tietenkin kotona tehtävä venyttely liittyy seuraavaan harjoituksen valmistautumiseen. Tämä siis ihan vain tähän yhteen kohtaan tarttuen.

[Marem2]

Ensi vuodelle heittäisinkin keskustelunaiheeksi treenien rytmityksen. Pitäisikö se eniten peliä muistuttava loppupeli siirtää siihen treenin alkupäähän, jolloin valmentajat ja pelaajat ovat vielä tuoreita niin mieleltään kuin fysiikaltaan keskittymään siihen eniten peliä muistuttavaan harjoitusosioon. Perusteluna se, että hyvin usein se loppupeli on vain loppukevennys treenille, kun väsyneet pelaajat laiskasti pelailevat ja valmentajat jo keräilevät kamppeita. Luulisi, että tuon kaltainen peli olisi tärkeintä pitää temmoltaan intensiivisenä ja että sen tapahtumat olisivat opetusmielessä kaikkein parhaita hetkiä yhdistää harjoitellut yksityiskohdat peliin.

Tuo loppupelien flekmaattinen huolimattomuus on kuitenkin tosipeleissä lähempänä todellisuutta, kuin tempopelien hyvä draivi treeneissä. Äkkiseltään tuntuisi, että jalkapalloahan sitä treeneissä pitäisi pojille opettaa, ei vain yksittäisiä suorituksia toistojen myötä reflekseinä pienpeleissä, vaan myös ihan tiedostetun ymmärtämisen asteella kokojengin peleissä. [/quote] Että semmosta näin vuoden lopuksi, uusia vuosia.[/quote]

Itsekin olen miettinyt samaa varsinkin talviharkoissa 9-10 vuotiaiden poikien suhteen. Meillä on myös nk. tekninen tekijä, joka on saanut miettimään tätäkin ratkaisua yhden treenivuoromme suhteen; olemme koko kentällä klo 15-16 ja loput 30min 1/3 kenttäkoolla, koska kolme vuotta vanhemmat tulevat klo 16 2/3 kentälle. "Perinteisen" loppupelin osalta 1/3-hallitila on 14-16 pelaajalle liian pieni. .Toiset harkat ovat pienemmässä salissa, jossa hätäisesti pystyy pelailemaan 3 vs 3 ym. pienpelejä. Olen ajatellutkin, että kokeilisin ison kentän pelivuorolla tehdä 30minuutin verryttelyosuuden, joka sisältää lämmittelyjuoksut, koordinaatio, nopeus ym. osuuden, venyttelyt, pallonhallintaharjoituksen ja tämän jälkeen koko kentällä 7 vs 7 30min peliosuuden. Tälleenhän se menee kesän turnauksissakin. 60-90minuutin osuuden ajattelin toteuttaa 1/3 kentällä vielä pienpeleillä 2vs2 ja tähän loppujäähdyttelyt. Tämä siis ed. mainituista tilajärjestelyistä johtuen. Pussikaljan mainitsema keskittymiskyvyn riittämättömyys väsymisen myötä on oikeasti huomioitava asia- loppupelit voivat mennä isommalla porukalla seisoskeluksi eivätkä näin kehitä. Toisaalta pienpelit ovat intensiteetiltään raskaita ja voivat väsyttää pelaajia liikaa,joten tämäkin tulee ottaa huomioon. Kokeilun kautta tämäkin selviää...

[Kuqqen]

Sinun mielestä 15min riittää lihasten ja hermojärjestelmän aktivointiin? vielä pitäisi ehtiä vähän venyttelemäänkin? Toivottavasti et ikinä valmenna missään joukkueessa vaan pysyt siellä katsomon puolella.

pointtinani oli se, että ei "tuhlattaisi" sitä kallista kenttävuoroaikaa mihinkään juoksenteluihin yms, vaan se käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti pallon kanssa. Oli se sitten 15 min tai 30 min, niin lämmittelyt ennen virallista treeniä.

[ohimo]

Muistaakseni Brasseissa (luin tai kuulin joltain) on joissain seuroissa tapana pelata pikkujunnujen kanssa alkupeli. Eli, sitä mukaan kun pelaajat tulevat paikalle pääsee heti peliin. Ideana on, että lapset sitten muistavat mitä tänne tultiin tekemään ja energia taso on oikea muihin harjoituksiin. Nämä siis ihan pikkuisilla ei millään B-junnuilla. Välillä olen nuorempien kanssa tehnytkin näin ja hyvän energian se harkkoihin tuo.

[Lortto]

Muistaakseni Brasseissa (luin tai kuulin joltain) on joissain seuroissa tapana pelata pikkujunnujen kanssa alkupeli. Eli, sitä mukaan kun pelaajat tulevat paikalle pääsee heti peliin. Ideana on, että lapset sitten muistavat mitä tänne tultiin tekemään ja energia taso on oikea muihin harjoituksiin. Nämä siis ihan pikkuisilla ei millään B-junnuilla. Välillä olen nuorempien kanssa tehnytkin näin ja hyvän energian se harkkoihin tuo.

Täähän on ihan samaa mitä Wein opettaa. Aloita aina pelillä eli sillä mistä lapset eniten tykkäävät. Miettikääpä mitä tekee fiksu lapsi jos treenit menee "normaalin" käytännön mukaisesti lämpö-taitavuus-tekniikka-pelit.... Fiksu lapsihan tulee treeneihin silloin kun peli alkaa eli reilusti myöhässä, sillä pelaamisen takiahan tätä hommaa tehdään. Tän takia omat alle 12v treenit alkaa aina pelillä/leikillä/kisalla. Yllättävän paljon muuten myöhästelyt vähenee kun aloittaa pelillä...

Ja tuohon alkulämmin juttuun niin 12-vuotiaiden ja nuorempien kanssa ei liikoja tarvitse lämmittelyihin tärvätä aikoja sillä ei ole lihaksia mitkä voisivat revähdellä. Yhdelläkään tuon ikäisellä pelaajalla en ole nähnyt revähtävän lihaksen treenin aikana tai pelissä. Tuon ikäisten loukkaantumiset ovat kolhutyyppisiä tai murtumia yleensä. Muutenkin nuoret pelaajat ottavat lämpimän erittäin nopeasti johtuen ihan siitä, että suurimmalla osalla lihaksisto on heikosti kehittynyttä. Esimerkiksi itsellä lämmön ottamiseen ennen B-junnuikää riitti hyvin 10 min ja nuorempana jopa osittain vähemmänkin, kun taas B-junnuna ja vanhempana siihen menee 30-40 min.

[Kaihlamo]

Miettikääpä mitä tekee fiksu lapsi jos treenit menee "normaalin" käytännön mukaisesti lämpö-taitavuus-tekniikka-pelit.... Fiksu lapsihan tulee treeneihin silloin kun peli alkaa eli reilusti myöhässä, sillä pelaamisen takiahan tätä hommaa tehdään. Tän takia omat alle 12v treenit alkaa aina pelillä/leikillä/kisalla. Yllättävän paljon muuten myöhästelyt vähenee kun aloittaa pelillä...

Harrasteporukoissa nämä. Muutenkin jos myöhästymisiä tulee systemaattisesti niin vika on aivan jossain muualla kuin siinä missä muodossa harjoitukset alkaa.

[Lortto]

Harrasteporukoissa nämä. Muutenkin jos myöhästymisiä tulee systemaattisesti niin vika on aivan jossain muualla kuin siinä missä muodossa harjoitukset alkaa.

Vika on yleensä silloin vanhemmissa jotka kuskailevat treeneihin... Enkä nyt tarkoittanut että mitään systemaattista myöhästelyä tulee keneltäkään (kärjistetty esimerkki ja itseasiassa suoraan pitkälti sanasta sanaan lainasin Weinia) ja yllättävän hyvin pojat kehittyivät kun tähän tapaan poikien kanssa tuli touhuttua. Aika hyvin pärjättiin tuloksellisesti ja pelillisesti noita Premier jengejäki vastaan näin pienen kylän "harrasteporukaks".

Pointti toki on, että kannattaa aloittaa treenit pelillä/leikillä/kilpailulla pikkujunnuilla. Pelaajien mentaalitaso ja intensiteetti on paljon parempi koko harjoituksen ajan kuin jos aloittaa tylsällä tekniikkaharjoituksella

[Reisi-Denis]

Pointti toki on, että kannattaa aloittaa treenit pelillä/leikillä/kilpailulla pikkujunnuilla. Pelaajien mentaalitaso ja intensiteetti on paljon parempi koko harjoituksen ajan kuin jos aloittaa tylsällä tekniikkaharjoituksella

Omasta mielestä nimenomaan päin vastoin. Aluksi pitäisi olla jokin keskittymistä vaativa, ehkä rankkakin vaikka pelimuotoinen harjoite, joilla saadaan keskittyminen siihen, että treenit on alkaneet ja pelleily loppuu. Lopuksi sitten naureskelua ja kikkailua.

[Lortto]

Omasta mielestä nimenomaan päin vastoin. Aluksi pitäisi olla jokin keskittymistä vaativa, ehkä rankkakin vaikka pelimuotoinen harjoite, joilla saadaan keskittyminen siihen, että treenit on alkaneet ja pelleily loppuu. Lopuksi sitten naureskelua ja kikkailua.

Mites tää eroaa ylläolevasta? Ja jotenkin en käsitä miten pelit/leikit/kilpailut mielletään usein naureskeluks, kikkailuks, munien kaiveluks ja vaikka miksi. Lapset ovat luonnostaan kilpailuhenkisiä ja kilpailu motivoi aivan eri tavalla kuin tylsä tekniikkatreeni ilman mitään panosta. Tekniikkatreeneistäkin saa paljon enemmän tehoa kilpailuttamalla.. Ja nimenomaan aivan pikkujunnuilla kaikki pitää lähteä leikistä ja pelaajille täytyy antaa tilaa omalle mielikuvitukselle.

[Yourworstnightmare]

Mites tää eroaa ylläolevasta? Ja jotenkin en käsitä miten pelit/leikit/kilpailut mielletään usein naureskeluks, kikkailuks, munien kaiveluks ja vaikka miksi. Lapset ovat luonnostaan kilpailuhenkisiä ja kilpailu motivoi aivan eri tavalla kuin tylsä tekniikkatreeni ilman mitään panosta. Tekniikkatreeneistäkin saa paljon enemmän tehoa kilpailuttamalla.. Ja nimenomaan aivan pikkujunnuilla kaikki pitää lähteä leikistä ja pelaajille täytyy antaa tilaa omalle mielikuvitukselle.

Totta. Tosin tuossa piilee myös se vaara, että tekniikkatreeni menee liikaa nopeuskilpailuksi tmv. ja se pääasia eli jonkun asian huolellinen oppiminen jää huonolle tasolle kun suoritukset tehdään liian paljon vain sinnepäin vauhdin varjolla.

[Lortto]

Totta. Tosin tuossa piilee myös se vaara, että tekniikkatreeni menee liikaa nopeuskilpailuksi tmv. ja se pääasia eli jonkun asian huolellinen oppiminen jää huonolle tasolle kun suoritukset tehdään liian paljon vain sinnepäin vauhdin varjolla.

Näissä kilpailuissa pitääkin muistaa se, että suoritukset pitää suorittaa oikein ja huolellisesti mutta silti nopeasti. Esimerkiksi 1. syöttödrillissä pystyy kilpailuttamaan kahta joukkuetta kumpi saa enemmän syöttöjä aikaan esim. minuutissa, 2. kahdeksikkokuljetuskilpailu (sallittu molemmilla jaloilla tai vain toisella) tötsien välillä niin, että kahden tötsän päällä on pallo ja jos sen pudottaa kierroslaskenta alkaa alusta, 3. Suora kuljetus ja suunnanmuutos "viivajuoksuna" pallon kanssa niin ettei pallo karkaa ja kukaan ei käänny ennakkoon (kääntymistapa vapaa, tai rajoitettu esim. ulis, sisä, cruyf..), 4. Syöttö parin kanssa niin että haltuunotto menee tietyn alueen läpi ja syöttö portista läpi jne. Ja jos pallo karkaa niin se on voi voi ja pelaajat ottavat opikseen kohtalaisen nopeasti. Näissä kuitenkin vaaditaan asian huolellista osaamista ja keskittymistaso on varmasti kunnossa, koska kyse on kilpailusta. Toki näissä on suositeltavaa käydä asia läpi nopeasti paineettomassa (non pressure) tilassa varsinkin jos opeteltava asia on uusi, mutta siirtyä kilpailutilanteeseen kohtalaisen nopeasti (full pressure). Toki uuden oppimisessa olisi myös hyvä käyttää puolikasta painetta (half pressure) esim passiivisen pakin muodossa mutta usein tämän tyylinen harjoittelu vie paljon aikaa ja käy nopeasti tylsäksi, vaikka pikkujunnuilla onkin erittäin kova motivaatio uuden oppimiseen.

[Jortsukka]

....

Näissä on hyvä aina muistaa että minkä ikäisistä puhutaan. Esim. itselleni tuli juuri heti mieleen oman ikäiset valmennettevat eli alle 8-vuotiaat. Heidän kohdallaan käy väkisin juuri niinkuin Yourworstnightmare sanoi. Eli osalle homma menee nopeuskisaksi ja unohtuu laatu. Toki ne jotka tekevät aina hyvin, niin tekevät sitten ne huolella riippumatta temmosta. Toiset kiirehtivät vaikka kuinka koittaisit kilpailuissa edistää sitä "oikein tekemistä".

Sinun esimerkkisi siis on varmasti sitten puhuttaessa vanhemmista ikäluokista.

Itsekkin kyllä koen hyvät kilpailut ja leikit hyviksi alkulämmöiksi. Tosin joskus se voi olla "tylsää drilliäkin". Mielestäni monipuolisuus on tässäkin valttia, niin että kuitenkin a)hommat on niin helppoja että ne on suhteellisen nopea omaksua(1-2 harjoituksella) b)niissä on johdonmukainen tavoite mitä kehitetään ja miten.

[Lortto]

Kilpailut ja pelithän voi ja pitääkin suhteuttaa aina pelaajan iän mukaan. Esimerkiksi 7-8 vuotiaille hyvä kilpailu pallon kuljetukseen ja pysähtymiseen on mm. sellainen että ripottelet tötsiä ympäri kenttää ja pelaajan täytyy kuljettaa pallo tötsälle, pysähtyä pallon kanssa ja ottaa tötsä käteen itselleen. Ja sitten seuraavalle tötsälle ja sama. Näihin voi lisätä vielä esimerkiksi sen että pelaajan pitää tehdä kuperkeikka saatuaan tötsän itselleen (pitää varmistaa että pelaaja osaa kuperkeikan mutta liikkeet pitää valita pelaajien suoritustason mukaan). Tai syöttöön, kuljetukseen, liikkuvuuteen ja havainnointiin (awareness) kilpailu jossa kaksi joukkuetta on vastakkain ja toisen joukkueen tavoitteena on päästä pallon kanssa kujaa pitkin toiselle puolelle hakemaan tötsä ja kuljettaa se takaisin omalle puolelle ja sen jälkeen sama uudelleen. Kujan reunalla olevan toisen joukkueen pelaajat pyrkivät osumaan kujanjuoksijoita pallolla polven alapuolelle. Jos osuma tulee joutuu kujanjuoksija palaamaan siihen päähän kujaa mistä hän oli tulossa. Jos "polttajana" olevat pelaajat alkavat tarkoituksella potkia kovia potkuja jotka nousevat reilusti polven yläpuolelle niin ottaa tällaisen pelaajan hetkeksi sivuun pelistä. Jos rangaistuksia käyttää treeneissä tekee sen niin, että evää pelaajalta pääsyn sellaiseen mitä hän haluaa tehdä, kuin rankaisee jollain sellaisella mitä hän ei halua tehdä (esim punnertaminen).

[drone]

Ennakkoluuloton futisvalmentaja voisi käydä ihan uteliaisuuttaan vilkaisemassa YLE-videon Kansallisoopperan balettikoulun arkipäivästä. Ohjelman perusteella vaikuttaa, että oppilaat suorastaan huokuvat motivaatiota ja opettajat ovat pystyneet sitä synnyttämään ja ylläpitämään tavoitteellisuudellaan. (Joku lapsista myöntää, että "joutui" balettikouluun äitinsä ilmoittamana ihan tietämättään ja siitä huolimatta motivaatiota tuntuu löytyneen.) Myös jalkapalloharrastukseen on monta viittausta. Joku sanoo lopettaneensa futiksen, koska se oli liian "rankkaa". Silti häneltä löytyy motivaatiota treenata balettia joka päivä melkein sisäoppilaitosluonteisessa koulussa. Vanhemmille tehdään tavoitteet selviksi heti alussa ja pidetään huoli siitä, etteivät he pääse liikaa "sorkkimaan".

Ja video löytyy YLE Areenasta:
http://areena.yle.fi/video/1326484744282

Edit: Linkki balettioppilaitoksen verkkosivuille
http://www.ooppera.fi/balettioppilaitos

[Toni Pequeno]

Allekirjoittaneen blogi kirjoittelua jalkapallosta ja vähän muustakin. Mutta ennenkaikkea keskitytään jalkapalloon. Tarinaa tulee aina junnupallosta ammattilaistouhuun. Eniten tarkoitus ottaa kantaa nimenomaan suomipalloon..

http://pequenonsanoin.blogspot.com/

[A.I.Virtanen]

Komea fontti. Mikä se on nimeltään? Tekee tekstin lukemisesta yhtä nautintoa.