Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Schneider]

Tässä ällistyttävän paljon ällisteltävää myös futikseen, erityisesti:

"Varmaan kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että fysiikan kehittäminen on myöhemmin helpompaa kuin pelipään kehittäminen.

Yksi pallopelien ikuisuuskysymyksistä on, minkä verran pelisilmää pystyy kehittämään. Tähän juttuun haastatellut scoutit eivät usko ainakaan suureen kehitykseen enää NHL-varausiän jälkeen.

– Peliälyä on kaikista vaikeinta opettaa, kahden Stanley Cup -sormuksen Lehto sanoo.

– Kun olen seurannut jotakin nuorta varausikäistä pelaajaa ja vuosia myöhemmin tarkkaillut häntä uudestaan, en ole huomannut pelikäsityksessä suurta muutosta. Se on asia, jota nuorilla pelaajilla pitää katsoa kaikista eniten, koska se kehittyy kaikista vähiten, toinen scoutti sanoo.


Erilaisiin pelitapoihin ja -systeemeihin pelaaja voi oppia saatuaan lisää kokemusta, mutta syvimpiin pelivaistoihin kehitys ei yleensä yllä.

– Pallopelien peruslainalaisuudet pitää olla jo 17–18-vuotiaana aika hyvin takaraivossa. Se, miten nopeasti ajatus juoksee kentällä, ei kehity enää sen jälkeen, kykyjenetsijä sanoo."

https://www.is.fi/nhl/art-2000010912364.html

[inclusionExclusion]

Futsalista, koulusaleista ym. Kyllä tosiaan parhaat ajat on laajalti varattu niissäkin. Itse olen viime aikoina erinäisissä yhteyksissä joitain kertoja pomputellut futsal-palloa erilaisilla käytävillä ja muissa joutotiloissa. Tämä on nähdäkseni ihan hauska tapa kesyttää palloa tilanteessa, joissa ei kotona pysty pomputtelemaan. En tiedä, onko tällaisessa mihinkään joukkueharjoitteluun aineksia tai saako mistään kouluilta tms. edes lupia tällaiseen - käytäviä ei tyypillisesti ole suunniteltu tällaiseen ja niissä voi olla lamppuja, ikkunoita ja muuta rikkoutuvaa.

Melkein kuitenkin sanoisin, että tulevaisuuden monikäyttöratkaisuja suunniteltaessa varsinkin uusien koulujen ym. tapauksessa tätä voisi huomioida. Aika kustannusneutraalisti pystyisi lisäämään tiloja, missä voisi ainakin ottaa alkulämpöjä / tehdä pienimuotoista tekniikkaharjoittelua pallojen kanssa myös varsinaisten salivuorojen ulkopuolella.

Edit: olis muutenkin varsin makea, jos koulut pystyisivät mahdollistamaan talvisin vaikka juuri pallon pomputtelun ja vaikka säbääjille laukomispaikan koulupäivän joutohetkiin.

[Raian]

Joutohetkiä... Niitä kutsutaan välitunneiksi. Kukaanhan ei (yleensä) kiellä yksilöä pompottelemasta palloa välitunneilla. Sitä voi tehdä pihalla välituntialueella. Jotkut siellä tänäänkin pelaavat futista, omatoimista harjoittelua pallon kanssa en ole nähnyt kenenkään tekevän.

Jos toimintaa pitäisi olla sisällä välituntisin, niin se tarkoittaa, että pitää olla valvontaa. Jos halutaan muutakin toimintaa sisällä kuin pallon pomputtelua (esim. piirtämistä, käsitöitä), niin aina se tarkoittaa, että siinä tilassa pitää olla opettaja valvomassa.

Kerhojakin olisi kiva olla... Eipä ole näkynyt meillä päin seurojen edustajia/valmentajia. Vai open pitäisi...

Ei kiitos lisää tehtäviä koululle.
Huom! En tarkoituksella äksyillyt sinua kohtaan! Pitää välillä vain ottaa kantaa kouluun toivottuihin tehtäviin.

[Hegetsu]

Fyysinen koko onkin mielenkiintoinen asia monessakin urheilussa, yhden korisvalkun kanssa asiasta oli puhetta ja siellä pituuden merkitys on iso ja vaikka olisit hyvä pelaaja ikäryhmässä niin jos katselee vanhempia ja vanhemmat on pituudeltaan alta 175 cm niin heti hiipii takaraivoon kuulemma ajatus että pelaajasta ei oikein taida loppupelissä tulla mitään. Samoin jos jollain pituuskasvu on alkuun hidasta ja murrosikä (fyysinen) alkaa myöhemmin niin helposti tippuu pois kilparyhmästä vaikka taitojen perusteella olisi ok mutta jos tarjolla saman taitoisia mutta 15 cm pidempiä pelaajia.

Juteltiin sitä, että helposti hukataan pontentiaalisia pelaajia liian aikaisessa vaiheessa jonkin epävarman fyysisen tekijän takia (tosin sama pätee tietysti tilanteeseen missä ohjataan voimakkaasti lajivalintaan liian aikaisin ja ei kakkoseksi jäävässä lajissa pystytä tarjoamaan fiksua tekemisistä) varsinkin jos ei pystytä tarjoamaan enää kilparyhmien ulkopuolella riittävän haastavaa tekemistä. Tosin sanoisin, että valmentajalle olisi varsin kova paikka jos joutuisi valitsemaan pelataanko fyysisesti heikoilla mutta taitavammilla pelaajilla vaikka kakkosta vai ei niin taitavilla mutta fyysisesti valmiimmilla pelaajilla vaikka liigaa. Sitten myöskin pitää muistaa se optinen harha, että kun katselee vaikka kolmosen pelejä ja vertaa niitä ykköseen niin toisinaan pelaajat näyttävät taitavilta kolmosen peleissä mutta se osittain johtuu varmasti siitä että pelien tempo on paljon matalampi ja on aikaa tehdä kikkailuja enemmän. Eli niin tai näin, niin aina väärin päin...

[Thalian]

Tosin sanoisin, että valmentajalle olisi varsin kova paikka jos joutuisi valitsemaan pelataanko fyysisesti heikoilla mutta taitavammilla pelaajilla vaikka kakkosta vai ei niin taitavilla mutta fyysisesti valmiimmilla pelaajilla vaikka liigaa.

Kun siitä valmentamisesta ei saa kunnolla rahaa, niin motivaatio hommaan pitää hakea muista jutuista. Ja laji-ihmiselle tietenkin pärjääminen on iso motivaation lähde. Tästä samasta syystä niille haastajajoukkueille on vaikea löytää motivoituneita valmentajia, ja harrastejoukkueille tietenkin vielä enemmän.

[Jortsukka]

Kun siitä valmentamisesta ei saa kunnolla rahaa, niin motivaatio hommaan pitää hakea muista jutuista. Ja laji-ihmiselle tietenkin pärjääminen on iso motivaation lähde. Tästä samasta syystä niille haastajajoukkueille on vaikea löytää motivoituneita valmentajia, ja harrastejoukkueille tietenkin vielä enemmän.

Ex OTO-valmentajana oma isoin motivaatio tuli kyllä siitä kun näin pelaajien kehittyvän. Enemmän koen että tuo haaste-/harrastemaailman ongelma se että ovat oikeasti pääosin niin heikkoja ryhmiä motivaatioltaan(tai en osannut innostaa riittävästi) että tuntuu että niissä ryhmissä on enemmän kerhonsetänä paikalla kuin valmentajana.

[erno]

No noiden alempien ryhmien ohjelmat pitäs suunnitella niille soveltuviksi. 1h 45min rakenteellisesti optimaalista harjoittelua ei välttämättä ole se mitä haetaan, mutta monille ryhmille toimii erinäiset leikkimieliset kilpailut, pienpelit ja sellaset. Tavallaan kerhosetäilyähän se vähän on, mutta kyllä siinäkin näkee lasten kehittyvän.

[Valonheitin]

Itse saan usein paljonkin irti ns. haastejengin peleistä, koska näissä näkee usein pelaajakehityksen aika hyvin ja pienetkin asiat, kuten peliasennon korostaminen näkyy äkkiä suoritusten paranemisena.

Toki haastejoukkue on onneksi hyvin motivoitunut porukka ja rotaatiota ylöspäinkin tapahtuu, mikä vielä nostaa yrittämisen tasoa.

[erno]

Haaste käsitteenä on ainakin näissä suunnissa ongelmallinen siitä, että eri paikoissa nähdään se hyvin eri tasolla. Osa puhuu siitä niin että se on ykkösryhmästä seuraava ja osa puhuu siitä käytännössä nelosdivarijenginä.

[Singulariteetti]

Haaste käsitteenä on ainakin näissä suunnissa ongelmallinen siitä, että eri paikoissa nähdään se hyvin eri tasolla. Osa puhuu siitä niin että se on ykkösryhmästä seuraava ja osa puhuu siitä käytännössä nelosdivarijenginä.

Tosin tässä Hegetsun pohdinnassa taisi olla tilanne, jossa alemman tason pelaajat olisivat jopa taitavampia, mutta pienempiä tai fyysisesti heikompia. Tuossa se virhe tuleekin, kun ajatellaan, että he eivät olisi yhtä kilpailullisia kuin ne fyysisesti isommat. Vaikka voivat olla todellisuudessa jopa enemmän kilpailullisia.

[Patruuna]

Omaan silmään on ainakin 7-vuotiaiden osalta näyttänyt, että tuossa iässä pituudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kaikki joukkueen kilpatasolla pelaavat lapset ovat korkeintaan keskipitkiä ja aika moni on koko joukkueen pienimmästä päästä. Nämä lapset ovat myös teknisesti edistyneimpiä ja pärjäävät kaksinkappailussa tasaväkisesti pidempiä vastaan tasapainopisteen ollessa matalammalla. Pidemmillä lapsilla koordinaation puute näyttäisi vaikeuttavan yleistä kehonhallintaa, tekniikkaa ja juoksua.

[Raian]

Omaan silmään on ainakin 7-vuotiaiden osalta näyttänyt, että tuossa iässä pituudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kaikki joukkueen kilpatasolla pelaavat lapset ovat korkeintaan keskipitkiä ja aika moni on koko joukkueen pienimmästä päästä. Nämä lapset ovat myös teknisesti edistyneimpiä ja pärjäävät kaksinkappailussa tasaväkisesti pidempiä vastaan tasapainopisteen ollessa matalammalla. Pidemmillä lapsilla koordinaation puute näyttäisi vaikeuttavan yleistä kehonhallintaa, tekniikkaa ja juoksua.

Kyllä se koko ainakin sitten hiukan myöhemmin luo edun. Pidemmät voittavat nopeudessa, voimassa, suojaamiseen ulottovuutta, potkun voimassa jne. Lyhyemmillä loppuu myös rohkeus ja itseluottamus ennen pitkiä. Tämä kierre myös toki ruokkii itseään.
Pään pitää olla kunnossa, jotta voi fyysisesti heikompana rimpuilla mukana.

[ginikettu]

Alkuvuoden lapset saavat etua
Loppuvuodesta syntyneet lapset saavat Suomessa herkemmin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli adhd:n diagnoosin. He voivat vaikuttaa kypsymättömiltä, kun heitä verrataan alkuvuodesta samana vuonna syntyneisiin.

Kyse on suhteellisen iän ilmiöstä. Alkuvuoden lapset saavat ikätovereihinsa nähden etumatkaa niin koulussa, urheilussa kuin työelämässä.

Vuonna 1987 syntyneillä tammi–maaliskuun lapsilla oli runsaan kymmenyksen parempi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo kuin loka–joulukuussa syntyneillä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Peruskoulun jälkeen erot opinnoissa vain kasvoivat, mikä oli yllätys.

Esimerkiksi lääkärit ovat Suomessa muita hieman todennäköisemmin alkuvuonna syntyneitä.

Lisäksi ikäluokan vanhimmat menestyvät paremmin myös politiikassa ja jalkapallossa.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010949046.html

Samalla uutisessa väitetään ettei kannattaisi suunnitella lapsen tekemisen ajankohtaa,.koska yksilöllinen vaihtelu. Mutta jos peruskoulun päättötodistuksen ero on 10% tai fudiksessa ero on aika tyrmäävä, niin kyllähän sitä kannattaisi ehkä suunnitella.

Mutta tähän samaan ongelmaan yhteiskunnan kannattaisi muutenkin havahtua.

[Nigel Kugelschfeir]

Ei me nyt suunniteltu että lapsi syntyisi tammikuussa ja eihän tuon nyt olisi tarvinnut syntyä kuin pari viikkoa ennen laskettua aikaa niin olisikin syntynyt joulukuussa. Mitäs toimenpiteitä olit ajatellut ongelman ratkaisemiseksi? Ainakaan tytöissä ei ole mahdollista pilkkoa peliryhmiä kovin pieniin osiin kun pelaajia ei nytkään tahdo riittää edes täysiin ikäluokkiin.

[Valonheitin]

Ei tietenkään ratkaise koko ongelmaa, mutta ainahan voi miettiä, onko esim. 13-vuotiaiden liigat ja Huuhkajatapahtumat pakko pelata 11v11. Tämä on kuitenkin monessa seurassa se hetki, kun tasoajattelu konkreettisesti tulee esille.

EDIT: ja erottava tekijä tässä vaiheessa on usein fyysiset ominaisuudet, kun siirrytään isolle kentälle.

[ginikettu]

Ei tietenkään ratkaise koko ongelmaa, mutta ainahan voi miettiä, onko esim. 13-vuotiaiden liigat ja Huuhkajatapahtumat pakko pelata 11v11. Tämä on kuitenkin monessa seurassa se hetki, kun tasoajattelu konkreettisesti tulee esille.

EDIT: ja erottava tekijä tässä vaiheessa on usein fyysiset ominaisuudet, kun siirrytään isolle kentälle.

Tuossa vaiheessa loppuvuoden lapset on jo karsittu. Karsinta on kovinta siinä 6-9v välillä. Näin siis mutulla ja tuota prosessia mikä tuohon johtaa on varmasti hankala estää tehokkaasti. Kuten tuo peruskoulujuttukin osoittaa ja sitä itseluottamuksen rakentamista on hankala tukea riittävän hyvin ettei näkyisi noinkin vahvasti tilastoissa.

[Kossi Agassa]

Mutta tähän samaan ongelmaan yhteiskunnan kannattaisi muutenkin havahtua.

Mitäs toimenpiteitä olit ajatellut ongelman ratkaisemiseksi? Ainakaan tytöissä ei ole mahdollista pilkkoa peliryhmiä kovin pieniin osiin kun pelaajia ei nytkään tahdo riittää edes täysiin ikäluokkiin.

Itse ainakin toivoisin, että lapsia katsottaisiin enemmän yksilöinä eikä syntymävuosi olisi AM, jonka mukaan lapset jaetaan joukkueisiin/koululuokkiin/jne..

Ja jos niitä tyttöjä on vähän joukkueessa, niin miksi ei laiteta tyttöjä useasta eri ikäluokasta samaan treeniryhmään?

[Nipale]

Alkuvuoden lapset saavat etua
Loppuvuodesta syntyneet lapset saavat Suomessa herkemmin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli adhd:n diagnoosin. He voivat vaikuttaa kypsymättömiltä, kun heitä verrataan alkuvuodesta samana vuonna syntyneisiin.

Kyse on suhteellisen iän ilmiöstä. Alkuvuoden lapset saavat ikätovereihinsa nähden etumatkaa niin koulussa, urheilussa kuin työelämässä.

Vuonna 1987 syntyneillä tammi–maaliskuun lapsilla oli runsaan kymmenyksen parempi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo kuin loka–joulukuussa syntyneillä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Peruskoulun jälkeen erot opinnoissa vain kasvoivat, mikä oli yllätys.

Esimerkiksi lääkärit ovat Suomessa muita hieman todennäköisemmin alkuvuonna syntyneitä.

Lisäksi ikäluokan vanhimmat menestyvät paremmin myös politiikassa ja jalkapallossa.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010949046.html

Samalla uutisessa väitetään ettei kannattaisi suunnitella lapsen tekemisen ajankohtaa,.koska yksilöllinen vaihtelu. Mutta jos peruskoulun päättötodistuksen ero on 10% tai fudiksessa ero on aika tyrmäävä, niin kyllähän sitä kannattaisi ehkä suunnitella.

Mutta tähän samaan ongelmaan yhteiskunnan kannattaisi muutenkin havahtua.

Nää ongelmat on samoja lähes kaikissa lajeissa pl. kamppailulajit joissa painoluokat. Pitää vain myöhäiskypsien purra hammasta ja tukijoukkojen kannustaa sinnittelemään.
Kyllä se itselläkin oli aikoinaan yleisurheilussa kova pala kun 12-14 vuotiaana treenikaverit paransi vuodessa yli puoli sekuntia 60m aikaa ja pituushypyssä reilu puoli metriä.
... Eikä kukaan sanonut että erot kyllä tasottuu kun sinnittelee muutaman vuoden.. Ja niinhän ne teki.. Toki nämä "geneettisen lahjan" saaneet tottuivat ehkä pärjäämään vähemmällä treenaamisella niin kyllä lopettaminen tuli muutaman vuoden sisällä eteen kun ei enää pärjättykään ja pitäisi alkaa oikeasti treenaamaan.

esim painissa

U15 (pojat kreikkalais-roomalainen ja vapaapaini)
34-38 kg, 41 kg, 44 kg, 48 kg, 52 kg, 57 kg, 62 kg, 68 kg, 75 kg, 85 kg, +85 kg (UWW:n sarjajako, isoin sarja avoin)

Tämä kun laitettaisiin junnufutikseen niin olisi kyllä mielenkiintoista.

[Nigel Kugelschfeir]

Itse ainakin toivoisin, että lapsia katsottaisiin enemmän yksilöinä eikä syntymävuosi olisi AM, jonka mukaan lapset jaetaan joukkueisiin/koululuokkiin/jne..

Ja jos niitä tyttöjä on vähän joukkueessa, niin miksi ei laiteta tyttöjä useasta eri ikäluokasta samaan treeniryhmään?

Ainakin meidän lapsen seurassa ovat aika nihkeitä siirtämään pelaajia ikäluokkien välillä. Käytännössä pitäisi olla aivan ylivoimainen pelaaja omassa ikäluokassa ja harva 8-9-vuotias kuitenkaan on, mutta ei ne oman ikäluokan pelitkään välttämättä silti kehitä kun lapset tahtoo pelata vastustajan peliä. Eli jos kävelemällä pärjää niin sitten kävellään. Ja siitähän se riemu repeäisi kun vanhemmat kuulee että toi pääsi vuotta vanhempiin ja oma lapsi on kanssa tosi hyvä mutta ei päässyt. Vastustajat myös aloittaa purnaamisen heti jos joukkueessa on yli-ikäisiä.

Nyt alkaa kuitenkin 8vs8 niin saa nähdä joudutaanko kuitenkin yhdistämään ikäluokkia.

[inclusionExclusion]

Joutohetkiä... Niitä kutsutaan välitunneiksi. [...]
Ei kiitos lisää tehtäviä koululle.

Ehkä en ilmaissut asiaa riittävän tarkasti. Tarkoitin erityisesti iltakäyttöä ja muuta tällaista. Esim. jos vaikka se liikkasali olisikin joukkueella käytössä, voisi ottaa puolen tunnin pallonhallintaharkan sopivassa tilassa ennen varsinaista salivuoroa. Tai vaikka varata sen pallokäytävän isukin ja muutaman muksun kanssa käyttöön silloin tällöin ja käydä kikkailemassa. Iltakäyttöhän tyypillisesti vaatii, että ryhmällä on vastuuhenkilö.

[Valonheitin]

Me juostiin joukkueen kanssa koulun rappusia ja tehtiin niissä myös lihaskuntoa ennen varsinaista futsalvuoroa. Sai aika helposti rakennettua tehokkaan treenin.

[inclusionExclusion]

Me juostiin -- koulun rappusia ja tehtiin --  lihaskuntoa

Joo tässä oikeestaan sama idea, koulun muidenkin tilojen kuin liikuntasalien hyödyntäminen. Ite lähdin pallollisesta kulmasta kun tuntuu (myös itsestä) että siihen kikkailuun on turhan vähän tiloja. Mutta kaikki muu toki myös jees.

[Nigel Kugelschfeir]

Koulujen pihoilla on ihan hyvää tilaa kikkailla, mihin siinä sisätiloja tarvii? Ne on harvoja isompia alueita mitkä on aurattu ja ilta-aikaan harvemmin liikkuu porukkaa.

[inclusionExclusion]

Koulujen pihoilla on ihan hyvää tilaa kikkailla, mihin siinä sisätiloja tarvii?

No, turha tästä sinänsä pidempään vääntää jos tarvetta ei laajemmin ole. Itse en ole koskaan nähnyt porukkaa talvella palloilemassa koulujen pihoilla, ja sekä kenkien että muun välineistön ja logistiikan kannalta paljon ainakin mulla ja omilla muksuilla on pienempi kynnys lisätä pallollista aikaa tilanteisiin, missä ollaan jo muutenkin samantyylisellä asialla liikenteessä. Jossain määrin näin toimitaankin siellä, missä tilat parhaiten soveltuvat.

[Nigel Kugelschfeir]

En minäkään mutta ei se silti tarkoita etteikö sitä voisi hyödyntää. Ei kaikkeen tarvii lämpimiä sisätiloja. Mistä päästään siihen että nykyään päiväkodissakin opetetaan jo ettei ulos mennä jos sataa, on kylmä, tuulee tai on kuuma.