Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[referee3000]

Näin yleisesti ottaen ainakin oma näkemykseni ja jopa liiton näkemys päätoimiseen työntekijään seurassa on se, että ensimmäisen työntekijän pitää olla toimintaa edistävä  ja organisoiva ihminen. Hänen tehtävänsä on olla vapaaehtoisen tukena ja toimintaa organoisoivassa roolissa. On sitten nimike toiminnanjohtaja, valmennuspäällikkö tai jotain muuta, niin tämä on se ensimmäinen askel seuroissa. Kun yksi homma saadaan kuntoon ja toimintaa edistettyä, niin sitten voidaan miettiä mikä on sen seuraavan toimijan rooli, esim. juniorivalmennuspäällikkö. Näin sen homman pitää lähteä liikkeelle. Pieni seura, jossa on korkeintaan 200-300 pelaajaa ei ole ehkä valmis päätoimiselle työntekijälle, mutta semmoinen 400-500 pelaajaa kattavan seuran pitäisi näitä jo miettiä. Fakta on lajista riippumatta se, että vapaaehtoiset alkavat riittävän pitkän puuduttavan ja palautteettoman tekemisen jälkeen tuntemaan tekemänsä asian väkinäiseksi tai he alkavat suorastaan palamaan loppuun. Kun ihmiset palavat loppuun, niin pienemmät seurat alkavat yht´äkkiä olla korttitaloja, jotka ovat sen jälkeen sortumisvaarassa.

[Ricardo Leite]

Väitän kuitenkin että nykysukupolven suurimmat puutteet eivät liity pelikäsitykseen, fyysisyyteen, eivätkä tekniikkaan, vaan taitoon.   

Perinteisen maalailevaa tekstiä ja tässä on tiivistettynä se olennainen osa jälleen kerran. Taito. Lajitaito. Jalkapalloa pelaamaan oppii parhaiten pelaamalla jalkapalloa. Noin. Nyt se on sanottu kai osapuilleen 50 kertaa tässä ketjussa.

[Lenko]

Onpa hyviä kommentteja kautta linjan.

Ensimmäisen päätoimisen tulisi todella olla toiminnanjohtaja, joka pitää touhun organisoituna ja tukee isävalmentajia sen, minkä ehtii.

Zzlaatanan esittämä ammattivalmentajien ja isävalmentajien suhde voisi olla nyky-Suomessa saavutettavissa. Yksi ammattivalmentaja, jolla on hanskassa 10-15 isävalmentajaa ja noin 100-120 poikaa. Tämä vastaa noin 2-3 ikäluokkaa. Sen tarkemmin en jaksa nyt eritellä, kuka tekee mitäkin ja minkä verran. Rahana tuo tarkoittaa noin 20-30€/poika/kuukausi ammattilaisen valmentajapalkkiota. Yhteistyöllä saataisiin ammattivalmentaja vastaamaan valmennuksesta ja isävalmentajia saamaan oppia ja toimimaan ehdottoman tarpeellisena lisätyövoimana. Molemmat osapuolet hyötyisivät, ja pojat.

Ihanteellinen olisi tietenkin suurempi ammattilaisten määrä, mutta jos ajatellaan suomalaisen jalkapallon tilaa ja sitä, missä talouden kanssa yleensä mennään, tuo esitettykin saa monet jo kakistelemaan.

Pelien kautta opettamisesta jo väännettiinkin. Olen vahvasti sitä mieltä, että se on valmennuksessa oikea suunta. Ihan kokonaan drillejä ja coervereja ei voi hylätä, mutta painopisteen tulisi olla enemmän pelillisissä harjoituksissa. Palloliitto on tämän ymmärtänyt ja asia on selvästi kohonnut keskiöön esimerkiksi uusissa ikäluokkien valmennussuunnitelmissa. Ei kuitenkaan ole montaa vuotta, kun peruspaino valmennuskursseilla oli vielä perinteisemmässä valmennusfilosofiassa.

Vielä, hyvää, kiihkotonta keskustelua.

[defcon1]

[...]E: Tuo tekemäsi vastakkainasettelu on se kaikista pahin kanto, joka pitää kaikin keinoin välttää. Muuten mistään ei tule mitään.

Se (ammattivalmentaja v isääitiharrastevalmentaja) vastakkainasettelu tulee ihan muualta (ks. palstan viestejä). Se ei todellakaan ole minun tekemäni tai edes kannattamaani, vaan olen ollut aina sitä mieltä että valmentajan hyvyys tai huonous riippuu ihan muusta kuin siitä onko lisääntynyt vai ei, tai onko pelannut sitä vitosdivaria vai ei. Edellisessä viestissä ironian säilällä kärjistin, kun parilla edellisellä sivulla on (taas kerran) niputettu isääitiharrastusvalkku ja valmennuksen oletettu yleinen huonous yhteen.

Zzlaatanan esittämä ammattivalmentajien ja isävalmentajien suhde voisi olla nyky-Suomessa saavutettavissa. Yksi ammattivalmentaja, jolla on hanskassa 10-15 isävalmentajaa ja noin 100-120 poikaa.

Tuota... minusta kyllä näyttäisi että tuossa tilanteessa & suhdeluvussa (ainakin suunnilleen) jo ollaan, pienissäkin seuroissa. FortunaTuborgitkin on auttaneet asiassa silloin kun pikkuseuralla yksin ei ole rahaa.

[Lenko]

Tuota... minusta kyllä näyttäisi että tuossa tilanteessa & suhdeluvussa (ainakin suunnilleen) jo ollaan, pienissäkin seuroissa. FortunaTuborgitkin on auttaneet asiassa silloin kun pikkuseuralla yksin ei ole rahaa.

Hyvä niin. Omassa seurassani, jossa siis valmennan, en omista, junioreita on noin 450, ammattivalmentajia nyt kaksi. Aika ei riitä ja tehtävät ovat vielä liian levällään. Isävalmentajilla on yhä liikaa vastuuta, aikaa menee jumalattomasti organisaatioiden repeilyihin, kakkosjoukkueiden valmentajien puuttumiseen ja kaikkeen muuhun harrastelijapohjaisuuteen liittyvään säätämiseen. Tosin vuosi sitten ei mukana ollut yhtään ammattivalkkua, ei edes päätoimista toiminnanjohtajaa. Nyt on sekin. Organisaation kehittämisessä oli hyvä vuosi, näin kentänreunalta katsoen. Muutama ammattilainen kun saadaan lisää ja tilanne tasaantuu, alkaa tosissaan hymyilyttää. Mukana on ollut lisäksi älykäs ja karismaattinen Fortum-Tuborg, vaikka heidän roolinsa konsulttina on minusta turhan...öh, konsultoiva.

[ZZlatan]

Tietenkään pelkkä palkka ja ammattilaisuus ei takaa pätevyyttä. Pahinta seuran (ja pelaajien) kannalta onkin, jos sillä on täysin epäpätevä ihminen johtamassa ja koordinoimassa toimitnaa.

Liian usein Suomessakin palkataan ex-pelaajia (tai seuran edustuksen nykypelaajia) suoraan vastuullisille "päällikön" paikoille ilman, että työntekijällä on välttämättä edes hajua, mihin on ryhtynyt.

Lisäksi ammattiala on todella tuore, eikä kulttuuria ole vielä syntynyt. Myös pelaajien, vanhempien, valkkujen, jojojen, esimiesten (seuran johtokuntien) odotukset työn tuloksesta ovat usein täysin erilaisia ja eriäviä.

Omassakin seurassani väki on vuosien varrella vaihtunut vähän turhankin tiuhaan. "Ei tätä jaksa, kun revitään koko ajan joka suuntaan.", sanoi edellinen, kun kysyin, miksi hän homman jätti.

[Jortsukka]

Tuota... minusta kyllä näyttäisi että tuossa tilanteessa & suhdeluvussa (ainakin suunnilleen) jo ollaan, pienissäkin seuroissa. FortunaTuborgitkin on auttaneet asiassa silloin kun pikkuseuralla yksin ei ole rahaa.

En tiedä missä valmennat, mutta ainakaan Pirkanmaalla tuo ei todellakaan ole lähelläkään realismia. Täällä suurimmista seuroista Ilveksellä on muutama ammattivalmentaja, mutta juniorimäärään suhteutettuna suhdeluku on varmaan 1/500(vaikka ei edes mietittäisi kauppareita). Organisaatiossa sentään on ammattilaisia, kentällä hyvin vähän. Hyviä talkoolaisia kyllä ja entisiä huippupelaajia hyvin. HJS:llä taitaa olla 1 ammattivalmentaja, pelaajia on paljon. TPV:llä ei ole edes organisaatiossa ammattilaisia, puhumattakaan valmennuksessa. Joukkueita ja poikia on vaikka kuinka paljon. TKT:llä on resurssit sinänsä ihan hyvät, mutta ei sielläkään yhtään ammattivalmentajaa taida toimia, eikä organisaatiossakaan taida ammatikseen kukaan töitä tehdä, tästä toki varmaan referee3000 osaisi esim. sanoa. Muissa sitten asiat kaikkea noiden eri seurojen väliltä, mutta ei kyllä tule yhtään seuraa mieleen missä olisi sen paremmassa kuosissa asiat, ainakaan merkittävästi.

Eli väitän että Suomessa ei todellakaan olla tuossa mittakaavassa, edes isoissa seuroissa, puhumattakaan pienistä. Hyvä jos edes muutamassa prosentissa seuroista ollaan.

[joks11]

No herättipä tunteita. Vapaaehtoistyö on suorassa suhteessa arvostukseen. Pikkuseuroja ja ei rahastavia toimijoita pidetään amatööreinä. Rahastava on ammattilainen, vaikka ei mitään aikaan saisikaan. Kun ei ole ymmärrystä, niin innokkaat ja pyrkyrit lajissa mellastavat.

Ammattilaisten arvostus on ainakin kohdallaan.

[Lenko]

Hmmm...käännetään sitten vaikka näin.

Puhuessani ammattivalmentajista tarkoitan ihmistä, joka valmentaa työkseen. Sekä ammattivalmentajien että isävalmentajien joukossa on asiansa hyvin osaavia ja ei sitten niin hyvin osaavia. Vaikka molemmista voi löytyä asiansa osaavia ihmisiä, yksi olennainen ero ammattivalmentajalla ja isävalmentajalla minun silmissäni on. Isävalmentaja tekee yleensä valmennusta työnsä ohessa. Ammattivalmentaja tekee valmennusta työkseen.

Esimerkiksi minä revin kaiken likenevän ajan valmennukseen, mikä tapauksessani tarkoittaa noin 10 tuntia viikossa. Varsinaista siviilityötä teen noin 40-50 tuntia viikossa. Minun tapauksessa ero harrastuksen ja ammatin välillä on viisinkertainen tuntimäärä. Lisäksi, jos menot menevät päällekäin, työ voittaa. En sentään elantoani uhraa harrastuksen vuoksi. Jne.

[Pussikalja]

Ammattilaisten arvostus on ainakin kohdallaan.

Niin, arvostuksesta näkee syy/seuraussuhteet, kuinka muutoksissa on osittain käynyt. Ongelmaahan ei ole, jos päätoimisen rooli on seurassa kouluttaja tai koordinoija. Jos rooli on valmentaja ja suhde taloudelliseen  kannattavuuteen on valkku/100-500 pelaajaa, niin ongelmia seuraa. Toisaalta jos rooli on koordinoija/ kouluttaja, herää kysymys, miksi toimija on palkattu seurakohtaisesti. Fyysiset olosuhderesurssit ovat kunnan ylläpitämiä ja koulutusresurssi harvoin on toimijan oma oikeassa työelämässäkään, koska kun koulutus on käyty/omaksuttu, opin pitäisi toimintaa parantaa, ilman kouluttajaakin. Ulkopuolinen toimija/kouluttaja voisi olla järkevämpi ratkaisu ainakin taloudellisessa mielessä ja luultavasti myös lajin etua ajatellen.

Siispä, moniko päätoiminen on valmis oppejaan jakamaan avoimesti seuran kaikille valkuille, koska seurauksena on jossain vaiheessa työpaikan menetys tarpeettomana?

Onko päätoimivalkulla yhteyttä myös seurojen joukkueiden eriarvoisuuteen ja raakaan "kykyryhmä jaotteluun"? Voi helposti laskea viikkotunnit/ toiminnallinen max. 20 pelaajan ryhmä/ maksajaresurssi 100-500 lasta. Käytännössä 450 lasta maksaa ja 50 lasta nauttii ammattivalkun osaamisesta, eikö niin? Yksinkertaisesti yksi valkku ei jakaannu edes sadan lapsen valmentajaksi. Kaikki lajin parissa toimineet tietävät talentin tunnistamisen vaikeuden alle 15 kesäsissä. Nykymuoti karsimisesta on enemmän tekosyyn keksimistä, jotta joku realistinen mahdollisuus edes joillekin osaamista keskittää olisi palkatuillekin mahdollistettu.

Palkka ja sen kustannukset vaativat myös näyttöjä. Ammattivalkun talenttien on menestyttävä ja se tarkoittaa lyhyentähtäimen painotuksia treeneissä ja perustan rakentamisen laiminlyöntiä. Eli juuri niitä ongelmia ja lieveilmiöitä, mistä täällä on kirjoitettu. Kannatan ammattivalmentajien ammattikuntaa, mutta sen tulisi olla piirien ja liiton kirjoilla. Silloin voitaisiin lajia edistää ilman turhaa seurojenvälistä kilpailua. Nykysuuntaus on vaikutukseltaan sellaista pakkaspissaa housuissa. Kun seura kaikkensa virittää, niin hetken toiminta hyvältä näyttää, mutta pian lysti muuttuu rasitteeksi. Ihan ammattivalkkujen kannaltakin joku piirin pitkäaikainen leipäpuu ilman lyhyentähtäimen menestyspaineita jonkun seuran ikäluokan kanssa, voisi jaksamista lajin parissa edesauttaa. Nykyinen seuran ainut ammattilainen ylisuurine odotuksineen vanhemmilta/muilta toimioilta edesauttaa lähinnä ennenaikaista sydän- ja verisuonitautia...

[joks11]

Siispä, moniko päätoiminen on valmis oppejaan jakamaan avoimesti seuran kaikille valkuille, koska seurauksena on jossain vaiheessa työpaikan menetys tarpeettomana?

Siis mitä helvettiä

[rukkanen]

Niin koomillinen sinänsä kuin tuo Pussikaljan tahaton läppä ja vahinkoheitto onkin, taitaa se valitettavasti heijastella joltain osin sitä mentaliteettia, joka kentällä yhä elää ja voi hyvin, joskin oman kokemukseni mukaan on ainakin järjestäytyneemmissä organisaatioissa sentään väistymään päin...

[Ricardo Leite]

Mitä vittua minä juuri luin?

[drone]

Suomalaisten juniorien tasoa on mitattu jälleen. Tällä kertaa Ukrainaa vastaan:
http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=201137

Mitähän johtopäätöksiä tästä pitäisi tehdä?

[Ricardo Leite]

Kun Ili kerran mainitsee, että pallollinen peli Ukrainan prässin alla oli murheenkryyni, niin luulisin, ettei siellä treenikaudella pelattu tarpeeksi kiekkoa tai käyty painisalilla .

[joks11]

Kun Ili kerran mainitsee, että pallollinen peli Ukrainan prässin alla oli murheenkryyni, niin luulisin, ettei siellä treenikaudella pelattu tarpeeksi kiekkoa tai käyty painisalilla .

Ei jestas jos pojat olisivat olleet säännöllisesti saappaanheittovalmentajan opissa. Olisi tältäkin tappiolta vältytty.

[Pussikalja]

RL ja kumppaneiden suomalaisista ihanneseuroista koottu joukkue pelaa kaksi ottelua maalierolla 0-9 ja sitä käytetään esimerkkinä oman ajatusmaailman ylivertaisuudesta. HJK, TPS ja Honka lienevät malliesimerkkiseuroja RL:n ihanne kasvatusympäristöstä. Ymmärtäisin huutelut jos ottelut olisi voitettu maalierolla 9-0. Ei se mitään, jatkakaa...

[A.I.Virtanen]

Fyysisissä ominaisuuksissa jäädään, mutta näitähän on suht helppo kehittää vielä vanhemmalla iälläkin (pitää jälleen kutinsa).

Tuohon nyt on sen verran kommentoitava, että ei siitä hitaasta kaverista tulee nopeaa, jos ei nopeusharjoittelua ole aloitettu tarpeeksi nuorena. Aikuisena on melkein turha enää haikailla nopeuden perään.

[A.I.Virtanen]

Kun Ili kerran mainitsee, että pallollinen peli Ukrainan prässin alla oli murheenkryyni, niin luulisin, ettei siellä treenikaudella pelattu tarpeeksi kiekkoa tai käyty painisalilla .

Tässä tapauksessa kannattaisi olla huolissaan siitä, että todennäköisesti tuon maajoukkueen pojat ovat pelanneet vain ja ainoastaan futista 5-vuotiaista lähtien. Ja silti häviävät murskaavasti Ukrainalle. Välttämättä saappaanheittotreeni ei olisi tuonut parempaa tulosta, mutta jos tuo porukka on harjoittellut "puhdasoppisesti", niin jokin harjoittelussa on mennyt pahemman kerran pieleen?

[joks11]

RL ja kumppaneiden suomalaisista ihanneseuroista koottu joukkue pelaa kaksi ottelua maalierolla 0-9 ja sitä käytetään esimerkkinä oman ajatusmaailman ylivertaisuudesta. HJK, TPS ja Honka lienevät malliesimerkkiseuroja RL:n ihanne kasvatusympäristöstä. Ymmärtäisin huutelut jos ottelut olisi voitettu maalierolla 9-0. Ei se mitään, jatkakaa...

Minä en ole omia ihanneseurojani missään kertonut. Ei se mitään, saappaanheittovalmentajat voi jatkaa...

[Jortsukka]

Mielestäni on aika turhaa lähteä väittelemään tästä aiheesta loputtomasti. Jollekkin voi toimia toinen ja jollekkin taas toinen. Aivan samoin kun tietty seura tai tietty valmentaja voi olla toiselle se "kaikkien aikojen valmentaja", mutta ei välttämättä sitä ole toiselle. En koe että on joku yksi absoluuttinen tie jalkapalloammattilaiseksi, ei Suomesta, eikä edes tietystä seurasta. Suurin tekijä kun on AINA pelaaja itse. Seurat, joukkueet ja valmentajat toki vaikuttavat asiaan(vrt. Barcelona vs jokusuomalainenseura), mutta samalla unohdetaan liian helposti se pelaajan oma lahjakkuus ja työmäärä. Edelleen koen oleellisempana keskustella siitä että miten pelaajat saataisiin olemaan vapaa-ajalla mahdollisimman paljon sen pallon kanssa. Sitä ei se jääkiekko tai vaikka saappanheitto estä, ehkä vähän rajoittaa, jos vain into on tarpeeksi suuri. Samoin jos se jalkapallo on tarpeeksi hyvin hoidettu harrastusta valmentajien, joukkueiden ja seurojen taholta, niin silloin se pelaaja valitsee lajin ennemmin tai myöhemmin. Samoin toisaalta en koe mitenkään pakolliseksi Suomessa(kaan) harrastaa muita lajeja. Taas tässä pätee se kuinka laadukkaasti toiminta pyörii ja kuinka hyvin pelaaja itse harjoittelee ja touhuaa pallon kanssa.

Ainoa oikeastaan mitä itse nyt mietin, niin on mielenkiintoista nähdä miten esim. nyt 10-13vuotiaat suomalaiset pärjäävät 16-17vuotiaina. Tuntuu nimittäin siltä, että tällä hetkellä suomalaiset pärjäävät vähintään kohtuullisesti nuorissa junioreissa, mutta sitten siinä teini-iässä tuleekin tason iso putoaminen. Enkä jaksa uskoa että ainoa syy on siinä, että pelaajat keskittyvät Euroopassa tuossa vaiheessa isoihin seuroihin pitkälti, koska samoin tapahtuu Suomessakin.

Tässä olisikin mielestäni hyvä oikean, todellisen ja laadukkaan tutkimuksen paikka. Nyt itselläkin on erinäisiä arvailuja syistä, mutta olisi kiva tietää josko joku voisi jotain näistä kumota tai vahvistaa.

Niin ja vielä liittyen tiettyyn kinailuun ja kateuteen mitä tapahtuu valitettavan paljon kentälläkin, niin nyt jokainen tekemään asioita lasten ja nuorten eteen yhteistyössä, ilman kyräilyä tai selkään puukottamista. Harvemmin Pirkanmaalla voi tästä antaa esimerkkiä, mutta nyt Tampereella voidaan olla ylpeitä siitä mitä seurat yhteistyössä saivat aikaiseksi. Eli ison hallin. Tätä vain lisää.

[Kaihlamo]

Tässä tapauksessa kannattaisi olla huolissaan siitä, että todennäköisesti tuon maajoukkueen pojat ovat pelanneet vain ja ainoastaan futista 5-vuotiaista lähtien. Ja silti häviävät murskaavasti Ukrainalle. Välttämättä saappaanheittotreeni ei olisi tuonut parempaa tulosta, mutta jos tuo porukka on harjoittellut "puhdasoppisesti", niin jokin harjoittelussa on mennyt pahemman kerran pieleen?

Onko?  Minä en tiedä kyseisten pelaajien harrastus- ja liikuntataustoista juurikaan mitään, joten olisi hauska tietää mihin perustat vahvan olettamuksesi? Kenties jotain faktaa? Onko Suomessa siis kyseisessä ikäluokassa parempia futareita jotka ovat jalkapallon lisäksi harrastaneet vaikka kuviokelluntaa tai jotain muuta lajia/lajeja. Pelaajia siis jotka olisivat hävinneet kenties vähemmän? Onko ukrainalaiset plätkyttäneet 5-vuotiaasta asti rännikiekkoja jalkapalloharjoittelun ohessa?

[defcon1]

Mielenkiintoista, miten omaa näkökantaa (taas kerran...) pitää perustella sen eri mielipiteen mollaamisella (saappaanheitto, kuviokellunta, rännikiekko jne.). Oisko kyse asiaperustelujen puutteesta..?

Mutta jos keskityttäisiin olennaiseen, mikä IMHO tuossa 95-majun tilanteessa on se, että ko. pelaajat ovat kiistatta olleet suomalaisen ns. huippujalkapallovalmennuksen piirissä, mutta tulos on kuitenkin mitä on. Something is rotten in the state of Finnmark?

Ja ei, Kaihlamo, pelaajavalinnat ei tässä ole se olennainen asia.

[joks11]

Mielenkiintoista, miten omaa näkökantaa (taas kerran...) pitää perustella sen eri mielipiteen mollaamisella (saappaanheitto, kuviokellunta, rännikiekko jne.). Oisko kyse asiaperustelujen puutteesta..?

Eikös tämä ole ollut topicin henki jo varmaan parinkymmenen sivun ajan. "Ammattivalmentajat on paskoi ja pikkusieluisii ja ei sais olla tasojengei".

[Pussikalja]

Eikös tämä ole ollut topicin henki jo varmaan parinkymmenen sivun ajan. "Ammattivalmentajat on paskoi ja pikkusieluisii ja ei sais olla tasojengei".

Henki varmaankin tälläinen on, mutta ei välttämättä tarkoitus. Ammattivalmentajat eivät ole "paskoja", mutta heidän tilanteensa on paskamainen. Väistämättä lajin kustannukset heidän myötään on noussut tasolle, jota kaikkien perheiden talous ei kestä. Samoin, koska laji on onneksi vielä niin harrastettu, on päätoimisten valmenuksen priorisointi herättänyt närää. Kiekonomaista eliittilajia, tästä ei kyllä kannata rakenteellisilla muutoksilla tehdä. Siksi muitakin mahdollisuuksia kuin vanhempien kukkaro pitäisi kyetä keksimään.

Toinen syy asian vatvomiselle on johtuen ehkä forumin ikärakenteestakin, on se lapsen oman valinnan oikeus. Todella ikävä ja surullinenkin tulevaisuuden kuva tulee ääripäästä, jossa 4-6 vuotiaana pitäisi valita vain jalkapallo ja riippuen askelfrekvenssistä vanhempien pitäisi lapsi antaa jalkapalloammattilaisten työkaluksi tulevaisuuden tason nousun takaamiseksi. On tosiaan paljon hauskoja liikkumisen muotoja ja niin säkkipäässä ei ptäisi lajifanaatikonkaan olla, että näkisi ne vain menetettynä aikana futiksesta vaan mieluumin lisänä futikselle. Vaihtelu ja hauskuus on liikunnalle oleellisia ihan iästä riippumatta ja urheiluväen pitäisi olla enemmän samalla puolella vaikuttamassa, kuin keskenään nahistella. Mutta tosiaan, asia ei tästä vatvomisella parane, joten keksikäähän jotain fiksumpaa keskustelun aihetta.