Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Ricardo Leite]

En usko, että pelaajien rotaatio alle 12-vuotiailla estää todellisen lahjakkuuden optimaalisen kehityksen. En myöskään jaksa uskoa, että kaikista tulee keskinkertaisia ks. syystä. Meillä nimittäin loppuu pelaajat kesken suomesta, jos pelkkää kymppipaikkaa käytetään lahjakkaiden pelaajien "kasvattamona". Entä jos joukkueessa onkin useampi lahjakas pelaaja?

Minähän vittu sentään laitoin sen hymiönkin sinne oikein korostamaan sitä vitun ironiaa ja kirjoitin sen hymiön merkityksen vielä aukikin .

[Mersault]

Valitettavan totta ja yleistä toimintaa. Tässä ikäluokassa tällä hetkellä toimivana saa jatkuvasti perustella omia valintojaan valmennuksen sisällön suhteen - jopa laji-ihmisten keskuudessa. Parhain perustelu on aina mun vastaiselle mielipiteelle "Mutta Barca..."

Näitä juttuja lukiessa tulee mieleen, että suomalaisen juniorivalmennuksen suurin ongelma on, että kukaan ei tunnu tietävän, että mitä junioreille pitäisi opettaa. Toiset vannovat syöttöjen nimeen ja toiset taas puhuvat kuljettamisesta ja 1v1 tilanteista. Nykytrendin mukaan soppaan vielä sekoitetaan Barcelona, josta puhutaan paljon, mutta harva taas tietää asiasta mitään. Ja jotta homma olisi vieläkin sekavampaa, valmennusmantran sekaan heitetään joka käänteessä sana taito. "Taitavahko joukkue pystyy syöttelemään hienosti, mutta ongelmia tulee kun tila viedään", "pelaajilla ei ole tarpeeksi taitoa 1v1 tilanteissa"... Ottamatta kantaa muiden tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, omin valmennusfilosofian pohjalta ihmettelen, että minkä vuoksi asioita ei voida katsoa kokonaisuutena. Syötöt kuuluvat jalkapalloon siinä missä 1v1 tilanteet ja jotta pelaajat oppivat sekä syöttelemään että pelaamaan 1v1 tilanteita, niitä pitää harjoitella ihan pienestä pitäen. Syöttöjen osalta tosiasia kuitenkin on, että suomalaisten junioreiden syöttötaito sekä pallon haltuunotto on heikkoa, joten en yhtään ihmettele, että jossakin vaiheessa tulee tilanne jossa tila viedään pois ja syöttely ei enää onnistu. Osittain tähän vaikuttaa myös se, että pelaajien valmennus on ollut puuttellista. Kentällä kyllä tilaa on, mutta pelaajille ei vain ole opetettu miten sitä tilaa tehdään, joten syy siihen, että tila loppuu ei ole syöttöpelissä vaan siinä, että pelaajilla ei ole tarpeeksi taitoa liikuttaa palloa nopeasti tai he eivät osaa sijoittua kentällä oikein. Jos valmennus on ollut ball control -pelin mukaista, silloin tilaa pitäisi löytyä prässistä huolimatta.

[drone]

Näitä juttuja lukiessa tulee mieleen, että suomalaisen juniorivalmennuksen suurin ongelma on, että kukaan ei tunnu tietävän, että mitä junioreille pitäisi opettaa.

Tätä varten on ymmärtääkseni olemassa ne Palloliiton koulutukset, joihin vain harvat ja valitut osallistuvat.
Jossakin täytyy olla tieto siitä, mitä ja miten opetetaan esim. Ajaxin junioriakatemiassa ja mikä on vaatimustaso.
Sitten ketjussa on lenkki, joka välittää osaamisen suomalaisille valmentajille. Mutta onko nyt todellakin niin, että tämä lenkki ei meillä toimi?
Palloliiton väki hoi?

[defcon1]

Paikallislehti Turkulaisen jutussa /22.01.2012 voi löytyä kommentoitavaa:
Pihapelien katoamisesta kärsivät kaikki

[Lenko]

Joo. Syöttäminen kuuluu jalkapalloon, ja haltuunotot. Ja harjoittelun tulisi olla kokonaisuus, joka ottaa huomioon kaikki pelaamisen osa-alueet - Technique, Insight ja Comminucaiton eli T.I.C. jos puhutaan hollantilaisittain. Toisilla saattaa olla toisenlaisia tapoja määritellä pelaajan ominaisuuksia. Lisäksi pitäisi ottaa huomioon pelaajan kehitys esimerkiksi havaintomotorisilta ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan.

Mikäli syöttöpelin harjoittelu taktisessa mielessä ja syöttö pelin ratkaisuna korostuvat liikaa liiaan nuorissa, tapahtuu ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin menetetään arvokas vaihe, jossa lapsen hermosto kehittyy ja esimerkiksi askelrytmin tai uusien liikeratojen opettelu on paljon helpompaa kuin myöhemmällä iällä. Olen käyttänyt joskus kömpelöä bonsai esimerkkiä kuvaamaan jalkapalloilijan valmennusta. Käytän sitä taas. Männyn taimesta voidaan oikein hoidettuna kasvattaa 30-60 senttinen kippurainen bonsai. Jos kasvatus laiminlyödään nuorena tai se tehdään väärin, ei 30 metrisestä suorarunkoisesta puusta enää saa bonsaita leikkaamalla, ei sitten millään. Sama periaate koskee jalkapalloilijaa.

Toiseksi, kun pyritään opettamaan lapsille liian aikaisin pelin taktista puolta, johon pelaajan ymmärrys tai havaintomotoriset taidot eivät vielä kunnolla riitä, opettelu on paljon hitaampaa kuin myöhemmin. Yhteenlaskettuna kohdat yksi ja kaksi tarkoittavat, että samojen asioiden opetteluun käytetään kymmenen vuoden sisällä satoja tunteja, ehkä tuhansia tunteja enemmän aikaa kuin jos niihin keskityttäisiin sopivassa iässä. Lopputuloksena hukataan valtavasti aikaa ja saadaan kaikesta harjoittelusta kokonaisuutena huonompia tuloksia.

Lisäksi syöttöpelin korostaminen yksipuolistaa tekniikkaharjoittelua. Ei harjoitella asioita, jotka eivät sillä hetkellä palvele pelisysteemiä. Ja sitten se ikiaikainen esimerkki, Barcelona. Ei Barcelona pystyisi ikinä pelaamaan lyhytsyöttöpeliä, elleivät he olisi loistavan taitavia yksilöitä, jos eivät osaisi ratkaista tilanteita 1vs1, tehdä millintarkkoja puolenvaihtoja, kuljettaa palloa tai ymmärtää peliä pelkkää lyhyttä syöttöä laajemmin. Jos eivät olisi opetelleet oikeita asioita oikeaan aikaan, he menettäisivät pallon ensimmäisessä prässissä ja ottaisivat pataan 5-0, samaan tapaan kuin Suomen nuoret.

Mistä sitten minusta johtuu, että jopa pelaajien peliäly on suomalaisilla huono, vaikka he olisivat harjoitelleet 10 vuotta lyhytsyöttöpeliä? Heidän on liian nuorena ohjattu pelaamaan peliä syöttämällä. Heidän oma tilanteiden ratkaisukykynsä ei ole kehittynyt, koska heille on annettu aina valmis vastaus: syötä. Lisäksi heidät on opetettu pelaamaan järjestelmässä, jossa liikkuminen ja paikat on määritetty valmiiksi. Sitäkään heidän ei ole tarvinnut itse ratkaista tai ymmärtää. Heille on pelijärjestelmän kautta annettu aika ja tila. Heillä on ollut valmis ratkaisu sekä aikaa ja tilaa sen toteuttamiseen. Kaikki on ollut helppoa kuin heinänteko, kunhan on toteuttanut ohjetta. No, ei ole kehittynyt peliäly tai monipuolinen tekniikka ja valmentaja on ainoa, joka on pelin aikana kommunikoinut, mutta mitäpä siitä, piirisarjan höntzäpeliki voitettiin 12-0. Jossain vaiheessa se toimintatapa ikävä kyllä kostautuu.

[Ricardo Leite]

Näitä juttuja lukiessa tulee mieleen, että suomalaisen juniorivalmennuksen suurin ongelma on, että kukaan ei tunnu tietävän, että mitä junioreille pitäisi opettaa.

Ongelma on se, että liian laajan skaalan takia kaikki juniori-ikäluokat alistetaan tekstissä käsitteen "pikkujunnut" alle. Kun vielä jokainen junnukoutsi mieltää sen käsitteen koskemaan juuri sitä omien kultamussukoiden ikäluokkaa, on väärinkäsitysten ja ristiin puhumisen todennäköisyys noin sata.

Toisaalta on muistettava, ettei jalkapallo ole mitään eksaktia tiedettä. Ne opit, mitkä pätevät valtaosaan junnuja, eivät takuulla päde jokaiseen. Kyllä maailmalla on ihan niissä "lutuurimaissakin" oppisuuntauksia ja näkemyksiä, jotka sotivat vallalla olevaa oikeintekemisen mallia vastaan. Ihmiset ajattelevat peliä eri tavoin, minkä vuoksi myös näkemykset junnuvalmennuksen opeista ovat hyvin erilaiset.

Mikäli joku tahtoo saada luettavakseen ehdottoman universaalin jalkapallototuuden ja kliinistä faktaa siitä, mikä on oikea tapa valmentaa juniori kohti maksimaalista potentiaaliaan, toivotan tälle pitkää ikää ja paljon malttia.

Ei tässä keskustelussa ole edes tärkeää yrittää löytää mitään vakioita, vaan kenties löytää jotain pientä lisää siihen omaan näkemykseen poimimalla parhaat palat muilta kirjoittajilta.

[Pussikalja]

Tuo Lenkon tarjoama malli on ymmärtääkseni hieman erilainen kuin hollantilainen tapa ajatella. Ja muutenkin, kumpi tulee ensin. Tekniikka vai pelistä ymmärretty mahdollisuus, johon opetellaan sitten sopiva tekniikka.
Esim. pitääkö ensin tajuta ristipallon mahdollisuus ja hyöty ja sitten opetella pitkä potku, vai toistepäin. Harjottelua ainakin motivoi, jos tietää mihin jotain työkalua tarvitsee...

Ja jos nyt ajatellaan Villeä 8v, kaksi vuotta futista takana. Tekniikasta pojalla on omaksuttu perusteita, voima ei vielä suo mahdollisuuksia ison kentän mittasuhteiden potkuihin yms. ja treeni luonnollisesti on tekniikkapainotteista. Voisiko ajatella että niitä pelin ja joukkuepelin alkeita voisi opettaa esim pelaamalla palloa käsin, kun se jaloin kuljetus vielä vaatii Villeltä kaiken huomion. Joukkuepelissä pitää valita joko kuljetus itse tai syöttö, ja koko jutun juoni on, ettei vastustajalle kerro, kumpaa on tekemässä etukäteen. Pitäisikö siten käsin pelattavaan harjoitukseen luoda joku sääntö, että jos valitsee 1 vs. 1 ratkaisun, on palloa kuljetettava esim. maan kautta pomputtelemalla. Tärkeää, jos Ville on valinnut itse kuljetuksen ja ohituksen 1 vs. 1 , että se on määrätietoinen, joten voisko harkita sääntöä, että kun pallon nappaa kopiksi ja pysähtyy, ei uudelleen enää saa lähteä kuljettamaan ja on pakko syöttää. Ja koska valesyöttö on pallopelien harhautuksista yksinkertaisin ja paras, on pelatessa koko ajan kiinnitettävä valmentajan toimesta huomio pallollisen pallottomen pelaamiseen Villen sijasta, jotta Villellä ois syöttösuuntia mitä harhautuksessa hyväksi käyttää. Tätä harjoitusta jossa Ville saisi oppia pallollisesta joukkuepelaamisesta saa esim alkulämmittelynä vartin pelattavasta pelistä nimltä KORIPALLO, joka valmistaa Villeä ymmärtämään pallopelejä myös jalkapallon kannalta, kun tekniikka ja voima siihen myöhemmin valmiudet suo.

Ja muuten, en jaksa uskoa että suomifutiksesta löytyy porukoita jotka syöttelevät liikaa liian aikaisin. Porukoita jotka hakevat nopeasti ratkaisua ja pyrkivät toimittamaan pallon heti hyökkäykseen on paljon ja pystysyötöt vaidaan tulkita tietysti syöttelyksi. Jos meilä oikeasti pikkujunnuissa osattaisiin pelata alakautta tai sivulta vihulaisen puolustuksen taakse, ei se taito vanhemmiten häviä. Me ei syötellä kuin pystyyn ja pitkillä, eikö niin...

[Lenko]

Tuo T.I.C. on hollantilaisesta valmennuskirjasta. Samainen kirja jakaa pelin ja sitä kautta harjoitukset kolmeen eri vaiheeseen: hyökkäys, puolustus ja pelinrakentelu. Huomioitavaa kuitenkin on, että kirja (muistaakseni) aloittaa ikäluokasta 10 vuotta. Sitä ennen pitäisi keskittyä tekniikan kehittämiseen.

Toinen malli, josta olen puhunut, on Horst Weinin ja myös osin espanjalaisten juniorivalmentajien omaksuma systeemi, jossa peliä opetetaan hitaasti kehittyvien teemallisten pienpelien kautta. Wein aloittaa ikäluokasta 6+.

Kolmas perusta edelliselle viestille on ikäluokkien herkkyyskaudet ja lapsen kehitys, josta on ainakin TaNoKe:n yhteydessä puhuttu paljon.

En mitään mallia ihan purematta niele, mutta kyllä niissä vain joku logiikka kaikissa takana on. Oma ajatteluni valmentamisesta on suloinen sekamelska kaikkea lukemaani ja kuulemaani.

*

Koripallo on hyvä laji. Jos lajiharjoittelua on muutenkin tarpeeksi, on koripallon pelaaminen ehdottomasti yksi suositeltavimmista kakkoslajeista. Varsinaista jalkapalloharjoitusta en silti harjoitusohjelmassa korvaisi koriksella, en vaikka Palloliitton uusissa suunnitelmissa pikkujunnuille on mukana myös käsin pelattavia pelejä.

[Pussikalja]

Arvostettava asenne lukea, pureskella ja luoda sitten oma tulkinta. Sitä vissiin kutsutaan oppimiseksi ja toiminee ihan kaikessa elämässä.

Ei tosiaan  kannata korvata futistreenejä jollain toisella lajilla, mutta hienon harjoitteen sivulajin pelillä saa aikaiseksi, varsinkin jos olosuhde treenille sattuu liikuntasali olemaan. Tehokastahan treeni on jos saman teeman ympärille monipuolisen kokoelman harjotteita kykenee luomaan. Yksi etu on siinäkin, että se joukkueen pikkuinen maalitykki futiksessa joutuu vieraalla tekniikalla ja lajissa jossa pituudesta hyödytään, etsimään niitä pelikavereitaan avuksi ja toisaalta se kömpelö hujoppi saa kerrankin hetken olla tähti porukassa. Mitä enemmän treeneistä saa hauskoja ja pelaamalla opetettua asioita, sen kivempaa niissä pelaajillakin yleensä on.
Vaikea on nähdä, että se vartti pois pallonpotkimisesta kaatas pelaajan tekniikan kehittymisen futiksesta, kun aika vähän joukkuetreenessä muutenkaan yksilön teknisistä toistomääristä saadaan tyydytettyä.

[eiks oo kauheet]

Jos et osaa syöttää et osaa pelata on mielestäni hyvin sanottu. Oon sitä mieltä että kannattaa jo 10 vuotiaille opettaa alakautta pelaaminen aina maalivahdille asti, kun tulee vastaan hyviä joukkueita on mahdottomuus pelata koko ajan eteenpäin menettämättä palloa. Maalivahti valmentajien suuri puute tulee myös vahvasti esiin junnuissa, kun pitäisi osata pelata jalalla ja samalla torjua niitä vetoja. Molareiden avaukset lähtevät monesti mihin sattuu ja pallo on ekasta syötöstä vastustajalla.

[Kaihlamo]

Näitä juttuja lukiessa tulee mieleen, että suomalaisen juniorivalmennuksen suurin ongelma on, että kukaan ei tunnu tietävän, että mitä junioreille pitäisi opettaa. Toiset vannovat syöttöjen nimeen ja toiset taas puhuvat kuljettamisesta ja 1v1 tilanteista. Nykytrendin mukaan soppaan vielä sekoitetaan Barcelona, josta puhutaan paljon, mutta harva taas tietää asiasta mitään. Ja jotta homma olisi vieläkin sekavampaa, valmennusmantran sekaan heitetään joka käänteessä sana taito. "Taitavahko joukkue pystyy syöttelemään hienosti, mutta ongelmia tulee kun tila viedään", "pelaajilla ei ole tarpeeksi taitoa 1v1 tilanteissa"... Ottamatta kantaa muiden tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, omin valmennusfilosofian pohjalta ihmettelen, että minkä vuoksi asioita ei voida katsoa kokonaisuutena. Syötöt kuuluvat jalkapalloon siinä missä 1v1 tilanteet ja jotta pelaajat oppivat sekä syöttelemään että pelaamaan 1v1 tilanteita, niitä pitää harjoitella ihan pienestä pitäen. Syöttöjen osalta tosiasia kuitenkin on, että suomalaisten junioreiden syöttötaito sekä pallon haltuunotto on heikkoa, joten en yhtään ihmettele, että jossakin vaiheessa tulee tilanne jossa tila viedään pois ja syöttely ei enää onnistu. Osittain tähän vaikuttaa myös se, että pelaajien valmennus on ollut puuttellista. Kentällä kyllä tilaa on, mutta pelaajille ei vain ole opetettu miten sitä tilaa tehdään, joten syy siihen, että tila loppuu ei ole syöttöpelissä vaan siinä, että pelaajilla ei ole tarpeeksi taitoa liikuttaa palloa nopeasti tai he eivät osaa sijoittua kentällä oikein. Jos valmennus on ollut ball control -pelin mukaista, silloin tilaa pitäisi löytyä prässistä huolimatta.

Joukkuepelaaminen vs. yksilöt. Kumpaa meidän on tarkoitus kehittää? Itse kehitän jälkimmäisiä. Ja ei - ei se tarkoita, että vaikka itse puhun paljon 1v1:stä ja niiden merkityksestä niin ettei meillä harjoituksissa ole puhtaita syöttöharjoitteita tai harjoitteita joissa tarvitaan myös syöttämistä (esim. haltuunnottaminen/1.kosketus) - ja pienpeleissähän aina myös syöttäminen on yksi elementti. Kyse on enemmänkin painopistealueista harjoittelussa/pelaamisessa (teemat) ja vaikka painopiste olisikin vaikka jossain muussa kuin siinä syöttämisessa niin tottakai pelaajalle kuuluu myös syöttäminen yhtenä tilanteen ratkaisukeinona kokoajan.

[rukkanen]

Joukkuepelaaminen vs. yksilöt. Kumpaa meidän on tarkoitus kehittää? Itse kehitän jälkimmäisiä. Ja ei - ei se tarkoita, että vaikka itse puhun paljon 1v1:stä ja niiden merkityksestä niin ettei meillä harjoituksissa ole syöttöharjoitteita tai harjoitteita joissa tarvitaan myös syöttämistä (esim. haltuunnottaminen/1.kosketus). Kyse on enemmänkin painopistealueista harjoittelussa/pelaamisessa (teemat) ja vaikka painopiste olisikin vaikka jossain muussa kuin siinä syöttämisessa niin tottakai pelaajalle kuuluu myös syöttäminen yhtenä tilanteen ratkaisukeinona kokoajan.

Palaan tuohon aiempaan "Mutta Barca..." -kommenttiisi. Tuohonhan ei tarvitse alle 10-vuotiaista puhuttaessa vastaukseksi todeta kuin "niin, hyvä että otit Barcelonan esiin tässä yhteydessä, sillä hekin ovat tajunneet siellä, ettei alle 10-vuotiaita pakoteta syöttämään".

Tarkoitan siis, että nimenomaan tuolla ymmärretään, että tuon ikäinen lapsi haluaa luontaisesti ratkoa pelissä eteen tulevat tilanteet ensisijaisesti yksin, joten tässä iässä on tehokkainta harjoitella niihin tilanteisiin liittyviä asioita. Tämä ei sulje pois potkutekniikan harjoittelua, sillä haluavathan tuon ikäiset tottakai tehdä maalejakin. Minun näkemykseni mukaan suomalaisen juniorivalmennuksen suurin sisällöllinen ongelma on, että pyrimme opettamaan junnuille liian aikaisessa vaiheessa sellaisia asioita, joihin heidän kognitiiviset kykynsä eivät ole vielä valmiita.

[Kaihlamo]

Palaan tuohon aiempaan "Mutta Barca..." -kommenttiisi. Tuohonhan ei tarvitse alle 10-vuotiaista puhuttaessa vastaukseksi todeta kuin "niin, hyvä että otit Barcelonan esiin tässä yhteydessä, sillä hekin ovat tajunneet siellä, ettei alle 10-vuotiaita pakoteta syöttämään".

Näinhän se vastaus menee. Lähinnä otin esimerkin tuosta, kun tuntuu että vähintään joka toinen ihminen lajin parissa on hurahtanut tuohon Barcan "joga bonitoon" unohtaen tai ymmärtämättä samalla mistä sekin loppujen lopuksi syntyy ja mitkä ne homman mahdollistavat pohjat siellä taustalla on.

[Lenko]

Minun näkemykseni mukaan suomalaisen juniorivalmennuksen suurin sisällöllinen ongelma on, että pyrimme opettamaan junnuille liian aikaisessa vaiheessa sellaisia asioita, joihin heidän kognitiiviset kykynsä eivät ole vielä valmiita.

Jotain tämän suuntaista yritin sanoa. En ihan lähtisi ongelmia eksaktiin kokojärjestykseen laittamaan, mutta kyllä tämä top kolmoseen kuuluu.

[Jortsukka]

Jotain tämän suuntaista yritin sanoa.

Mielestäni hyvin ja kattavasti sanoitkin.

Ihmettelen miten jollekkin oli vaikea ymmärtää sitä, että ei se normaali 8-vuotias ymmärrä/havainnoi samalla tavalla kuin 15-vuotias, puhumattakaan aikuisesta. Ranska on mielestäni hyvä esimerkki siinä mielessä, että siellä vasta 15-vuotiaista eteenpäin muistaakseni mennään vasta joukkuetaktiikkaan jne.

Syöttämistähän ei tarvitse mitenkään kieltää, mutta jos ainoat keinot peliä edistää on syöttäminen ja varsinkin niin että valmentaja huutaa sitä sekä on vain opettanut sitä, niin... itse tiedän esim. muutaman joukkueen jotka ovat n.9-vuotiaissa ihan Suomen kärkeä, pallo liikkuu ihan hienon näköisesti, mutta yhtään 1vs1 tilannetta ei edes yritetä ratkaista omalla haastolla.

[Kaihlamo]

itse tiedän esim. muutaman joukkueen jotka ovat n.9-vuotiaissa ihan Suomen kärkeä, pallo liikkuu ihan hienon näköisesti, mutta yhtään 1vs1 tilannetta ei edes yritetä ratkaista omalla haastolla.

Sama, ja mikä vielä huolestuttavampaa niin en usko että välttämättä on kauheasti edes työkaluja siihen haastamiseen.

[Pussikalja]

Nyt liikutaan vaarallisella alueella.

Ranska on mielestäni hyvä esimerkki siinä mielessä, että siellä vasta 15-vuotiaista eteenpäin muistaakseni mennään vasta joukkuetaktiikkaan jne.

Tuo on ihan järkevästi ranskassa ajateltu. Joukkuetaktiikalla ja varsinkin joukkueena puolustamisen aika on varmaan oikeastikin tuossa nuorempi B- iässä.

Nyt on ymmärrettävä ero joukkuetaktiikassa ja joukkuepelaamisessa. Pelaamiseen liittyy esilletulo, tukeminen, pallollinen ja palloton liikkuminen jne...Näitä ei voi erotella tekniikasta, koska esim. ensimmäinen kosketus on näiden pelitaitojen ymmärtämisen ja teknisen taidon yhdistelmä. Ei ole väärin ohjata 8 vanhoja PALLOTTOMIA pelaajia tulemaan esille syöttövarjoista jne...Taito ja tekniikka pitää yhdistää pelitaitoihin ja niitä pitää viedä yhtäaikaisesti eteenpäin, mutta ei missään nimessä tuloshakuisesti liian aikaisin. Asioita täytyy tuoda tarjolle pikkujunnuille, jotta niitä vähitellen voi omaksua. Se että tehtäisiin ensin taitureita ja sopivassa herkkyysiässä yhtäkkiä opetettaisiin niitä joukkueena käyttämään ei toimi jos ei ole ymmärretty opettaa ja harjotuttaa pelin vaatimia selkärangasta lähteviä vastaantuloja, seiniä, kiertoja, ylivoiman luomisia jne. Eli juuri niitä pihapeliasioita, jotka nyt pitäisi harjoituksissa kyetä luomaan, kun oman ajan treeni on muuttunut pelaamisesta harvojen yksilötaitotreenaamiseksi. Ja ne eivät siis tosiaan ole jalkapallotaktiikkaa vaan joukkuepelien kirjaimia, josta taktiikalla joku "pelikirja" tai taktiikka myöhemmin luodaan.

Ja joukkuepelitaidot eivät ole pois 1 vs. 1 osaamisesta vaan päin vastoin edellytys löytää ne tilaisuudet mennä 1 vs.1 ohi joukkuetta auttaen. Itseasiassa meillä treeneissä ja muutenkin pelataan niin vähän, että peli jää lapsille oudoksi ja jotenkin käsittämättömäksi sekamelskaksi ja ratkaisuna siinä on päästä äkkiä pelivälineestä eroon. Se taas on ihan eri asia kuin syöttäminen..

[Lenko]

@Pussikalja
Puhut yksilön pelikäsityksestä (Insight). Sen kehittäminen on yksi tärkeimmistä syistä pelata pienpelejä ja juuri siksi pienpelit ovat Horst Weinin valmennusfilosofian ydin.

[joosar]

@Pussikalja
Puhut yksilön pelikäsityksestä (Insight). Sen kehittäminen on yksi tärkeimmistä syistä pelata pienpelejä ja juuri siksi pienpelit ovat Horst Weinin valmennusfilosofian ydin.

Tuntuu tosiaan olevan että pienpelit ovat lapsille se *paras* tapa oppia pelaamaan sitä jalkapalloa mutta kuinka esim. tämä Wein opettaa näissä pienpeleissä  lapsia pelaamaan? Jos puhutaan alle 8v. lapsista...
Huomannut ainakin itse että ei ole oikein käsitystä tosiaan mitä tämän ikäisillä pitäisi näissä peleissä opettaa! Tosiaan varmaan on että mielipiteitä on monenlaisia mutta mihin esim. Horst Wein painottaa tässä iässä mitä pitäisi coutsin opettaa lapsille itse pelistä? (haastamista 1v1  , liikkumista,, syöttelyä,,, mitä?). Kuiten kun vetäjillä on paljonki omaa pelitaustaa niin *ymmärrystäkin* on jalkapallosta!

[Kaihlamo]

Tuntuu tosiaan olevan että pienpelit ovat lapsille se *paras* tapa oppia pelaamaan sitä jalkapalloa mutta kuinka esim. tämä Wein opettaa näissä pienpeleissä  lapsia pelaamaan? Jos puhutaan alle 8v. lapsista...
Huomannut ainakin itse että ei ole oikein käsitystä tosiaan mitä tämän ikäisillä pitäisi näissä peleissä opettaa! Tosiaan varmaan on että mielipiteitä on monenlaisia mutta mihin esim. Horst Wein painottaa tässä iässä mitä pitäisi coutsin opettaa lapsille itse pelistä? (haastamista 1v1  , liikkumista,, syöttelyä,,, mitä?). Kuiten kun vetäjillä on paljonki omaa pelitaustaa niin *ymmärrystäkin* on jalkapallosta!

Horst ei opeta mitään. Kyse on pelaajien oppimisesta ei valmentajien opettamisesta.

[SirLoser]

Sama, ja mikä vielä huolestuttavampaa niin en usko että välttämättä on kauheasti edes työkaluja siihen haastamiseen.

Ai saatana että kuulostaa pahalle. Osaatko yleisemmin kertoa, onko kyse yksittäisistä joukkuiesta vai laajemmastakin ongelmasta, mitä ei ole korjattu?

Jos vielä palaan tähän pallolliseen 1vs1-pelaamiseen/laitapelaajien puutteeseen, jos tällä kertaa joku osaisi vastata?

Eli

A) Osaako joku nimetä suomalaisia todellisia kansainvälisen tason laitapelaajalupauksia esimerkiksi nuorisomaajoukkueista tai hieman nuoremmistakin? Eli toisin sanoen olenko väärässä vai en, kun sanon että tuossa on (ainakin ollut) valtava puute suomalaisessa pelaajakasvatuksessa.

- Itse saanut mieleeni aiemmin ainoatakaan laiturilupausta, mutta täytyy korjata, että ainakin yksi jonkin tasoinen kuitenkin löytyy - Gullit Zolameso

B) Jos meillä on tällainen keskeinen ongelma pelaajakasvatuksessa, niin onko se tunnistettu?

C) Jos ongelma on tunnistettu (milloin? kenen suulla?), niin onko korjausliikkeet jo tehty? Eli nykyisin tehdään jotain selvästi eri tavalla kuin näiden nykyisten nuorisomaajoukkuepelaajien kanssa on tehty, että jatkossa tuotetaan myös nopeita, ketteriä, röyhkeitä, taitavia 1vs1 pelaajia, jotka pyrkivät jatkuvasti haastamaan ja pääsevät myös ohi vastustajan puolustajasta?

[joosar]

Horst ei opeta mitään. Kyse on pelaajien oppimisesta ei valmentajien opettamisesta.

Ahaa..........Mutta onhan se aika sekalaista pelaamista jos ei vähääkään *opasta* lapsia pelaamaan?? Onko edes suotavaa jos vetäjä näyttää malli-suorituksen kuinka jossain tilanteessa olis kannattanut menetellä?

[Kaihlamo]

Ahaa..........Mutta onhan se aika sekalaista pelaamista jos ei vähääkään *opasta* lapsia pelaamaan?? Onko edes suotavaa jos vetäjä näyttää malli-suorituksen kuinka jossain tilanteessa olis kannattanut menetellä?

No se nyt vaan heittona, kun itse (Horst ja Taljan Juki) tykkäävät puhua nimenomaan pelaajan oppimisesta ja oivaltamisesta eikä niinkään opettamisesta. Ajatusmaailmallisesti toki tuossa on ihan oikea idea takana.

[ohimo]

Mielenkiintoinen keskustelu. Eikös nuoremmilla ja miksi ei vanhemmillakin tuo 1v1 taito kehity, kun pelataan tarpeeksi ahtaassa tilassa ja pienillä joukkueilla. Paljon 3v3 ja 4v4 pelejä. Rohkaistaan pitämään palloa siihen asti, että pystyy antamaan hyvän syötön. Tekniikkaa ja kikkoja voi opettaa, mutta vasta pelaamalla niistä tulee käyttökelpoisia. Edellä jo mainittiin, että Barcan ja muidenkin vahvojen joukkueiden syöttöpeli mielestäni pohjautuu yksilöiden kykyyn haastaa yhtä tai useampaa vastustajaa joka synnyttää tilaa tikitakan pelaamisen.

Tälläkin palstalla on ollut välillä keskustelua voittamisesta ja sen opettamisesta pelaajille, mutta haastamaan ja 1v1 tilanteita harjoitellessa pelaajat menettävät palloja vaarallisissakin paikoissa ja vihainen vanhempi/valmentaja voi kentänlaidalta huutamalla romahduttaa pikku petterin messimäiset etenemisyritykset. Olette varmaan näitä "miksei se syötä", "taas se menetti" kommentteja kuulleet jo viisi vuotiaiden peleissä. Eli tämä on myös kulttuurin puutetta meiltä jalkapallon ystäviltä.

[eiks oo kauheet]

Jos junnu vetää 7-8 vuotiaana toistuvasti omasta päästä toiseen päähän pujotellen ja lopuksi tekee maalin, vaikea sitä on lähteä kieltämään vaikka vanhemmat huutaa ei se syötä. Siinä vaiheessa kun alkaa tulla pallon menetyksiä, voi asiaan puuttua. Jos esim kymmenestä kerrasta menettää pallon 8 kertaa se ei palvele enää joukkuetta. Kyllä jossai vaiheessa junnu tajuaa itsekin että voi myös syöttää.