Eipä noita junnuikäsiä ole oikeen ollut montaakaan ketä olis voinut nostella joukkueeseen, Raitala hjksta tai Pukki Sevillasta. Roope nyt lähinnä tän hetkisistä.
Niinpä, tämähän tässä eniten tällä hetkellä huolettaa. Tilanna alkaa nyt vain kovaa vauhtia realisoitua kun ikä alkaa oikeasti näkyä pappojen suorituksissa.
Olisikin mielenkiintoista vääntää tilastoa, jossa olisi rinnakkain eri junnumaajoukkueet, sekä aikuisten maajoukkue, parillakin eri tapaa.
- suoritukset suhteessa toisiinsa samalla ajanhetkellä
- suoritukses suhteessa toisiinsa sen mukaan, milloin suunnilleen tiettyjen ikäluokkien pelaajat ovat siirtyneet suunnilleen pelaamaan aikuisissa
Eli heijasteleeko A-maajoukkueen suoritustaso pelaajiston junnumaajoukkueiden suorituksia miten vahvasti. Hankalaahan tässä jälkimmäisessä vertailussa on tietysti se, että A-maajoukkueessa on aina huomattavan laaja ikähaitari. Täytyy miettiä, miten tuosta voisi edes jotenkin tolkullisen vertailun rakentaan.
Johtopäätös on todennäköisesti se, että niin kauan kun ei pärjätä laajemmin junnuissa, ei menestystä tule myöskään aikuisissa. Vastaavastihan kyllä nuo suuret maat menestyvät jatkuvasti myös junnuissa.
Melkoista nollatutkimusta tavallaan, mutta olisi kiva saada perstuntumalle vähän vahvistusta.
edit: Pikainen tarkastelu aiheen tiimoilta osoittaa ainakin lievää korrelaatiota U21-joukkueen ja A-maajoukkueen suoritusten välillä. Hyvin näkyy, että A-maajoukkueen sahalaita ei toki ole yhtä jyrkkää kuin junnumaajoukkueissa, mikä tietenkin selittyy sillä juurikin tuolla, että A-maajoukkueessa on useampia ikäluokkia edustettuna. Alustavasti näyttäisi siltä, että U21-maajoukkueen suoritus heijastuu n. 5-6 vuoden viiveellä A-maajoukkueeseen. Muuttujia on tietysti valtavasti ja aika vaikea tätä on kovin pätevänä tieteellisenä näyttönä pitää, mutta toisaalta, jos ikäluokkien parhaat päätyvät A-maajoukkueeseen suhteellisen samanlaisella viiveellä, niin kyllä tuossa voi jotain perääkin olla.
Poikkeuksellisen hyvästä ikäluokasta pitäisi siis tämän perusteella ilman muuta ottaa keskivertoa nuorempana pelaajia mukaan, etenkin jos välissä on ollut pari heikompaa ikäluokkaa.
Jos otetaan tuo 5-6 vuoden viive tarkasteluun, niin pahalta näyttää.
2006-karsinnoissa U21-joukkue oli lohkonsa 5. Taakse jäi ainoastaan Armenia ja niiltäkin otettiin kertaalleen pataan. Edellä olivat Hollanti, Tsekki, Romania ja Makedonia. Paha lohko siis kylläkin. Seuraavan kerran A-maajoukkueelta voidaan siis odottaa menestystä vuosina 2014-2015, jolloin korrelaatio 2009-kisojen karsintoihin toteutuu.
Hodgsonin karsintahuippu osui täsmälleen tuohon 5-6 haarukkaan edellisen hyvän U21-karsinnan kanssa, jolloin Suomi oli lohkokolmonen tasapisteissä Saksan kanssa.
ps. Älkää ottako liian tosissaan, mutta hauskahan näitä on tutkiskella.