FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
27.04.2024 klo 18:03:32 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 5 [6]
 
Kirjoittaja Aihe: Taikasana sisäänajo - mutta kuka on ajettu sisään?  (Luettu 10515 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Natte

Poissa Poissa


Vastaus #125 : 21.10.2010 klo 10:54:22

Eipä noita junnuikäsiä ole oikeen ollut montaakaan ketä olis voinut nostella joukkueeseen, Raitala hjksta tai Pukki Sevillasta. Roope nyt lähinnä tän hetkisistä.

Niinpä, tämähän tässä eniten tällä hetkellä huolettaa. Tilanna alkaa nyt vain kovaa vauhtia realisoitua kun ikä alkaa oikeasti näkyä pappojen suorituksissa.

Olisikin mielenkiintoista vääntää tilastoa, jossa olisi rinnakkain eri junnumaajoukkueet, sekä aikuisten maajoukkue, parillakin eri tapaa.

- suoritukset suhteessa toisiinsa samalla ajanhetkellä
- suoritukses suhteessa toisiinsa sen mukaan, milloin suunnilleen tiettyjen ikäluokkien pelaajat ovat siirtyneet suunnilleen pelaamaan aikuisissa

Eli heijasteleeko A-maajoukkueen suoritustaso pelaajiston junnumaajoukkueiden suorituksia miten vahvasti. Hankalaahan tässä jälkimmäisessä vertailussa on tietysti se, että A-maajoukkueessa on aina huomattavan laaja ikähaitari. Täytyy miettiä, miten tuosta voisi edes jotenkin tolkullisen vertailun rakentaan.

Johtopäätös on todennäköisesti se, että niin kauan kun ei pärjätä laajemmin junnuissa, ei menestystä tule myöskään aikuisissa. Vastaavastihan kyllä nuo suuret maat menestyvät jatkuvasti myös junnuissa.

Melkoista nollatutkimusta tavallaan, mutta olisi kiva saada perstuntumalle vähän vahvistusta.

edit: Pikainen tarkastelu aiheen tiimoilta osoittaa ainakin lievää korrelaatiota U21-joukkueen ja A-maajoukkueen suoritusten välillä. Hyvin näkyy, että A-maajoukkueen sahalaita ei toki ole yhtä jyrkkää kuin junnumaajoukkueissa, mikä tietenkin selittyy sillä juurikin tuolla, että A-maajoukkueessa on useampia ikäluokkia edustettuna. Alustavasti näyttäisi siltä, että U21-maajoukkueen suoritus heijastuu n. 5-6 vuoden viiveellä A-maajoukkueeseen. Muuttujia on tietysti valtavasti ja aika vaikea tätä on kovin pätevänä tieteellisenä näyttönä pitää, mutta toisaalta, jos ikäluokkien parhaat päätyvät A-maajoukkueeseen suhteellisen samanlaisella viiveellä, niin kyllä tuossa voi jotain perääkin olla.

Poikkeuksellisen hyvästä ikäluokasta pitäisi siis tämän perusteella ilman muuta ottaa keskivertoa nuorempana pelaajia mukaan, etenkin jos välissä on ollut pari heikompaa ikäluokkaa.

Jos otetaan tuo 5-6 vuoden viive tarkasteluun, niin pahalta näyttää. :D 2006-karsinnoissa U21-joukkue oli lohkonsa 5. Taakse jäi ainoastaan Armenia ja niiltäkin otettiin kertaalleen pataan. Edellä olivat Hollanti, Tsekki, Romania ja Makedonia. Paha lohko siis kylläkin. Seuraavan kerran A-maajoukkueelta voidaan siis odottaa menestystä vuosina 2014-2015, jolloin korrelaatio 2009-kisojen karsintoihin toteutuu. :) Hodgsonin karsintahuippu osui täsmälleen tuohon 5-6 haarukkaan edellisen hyvän U21-karsinnan kanssa, jolloin Suomi oli lohkokolmonen tasapisteissä Saksan kanssa.

ps. Älkää ottako liian tosissaan, mutta hauskahan näitä on tutkiskella. ;)
« Viimeksi muokattu: 21.10.2010 klo 14:24:52 kirjoittanut Natte »
Savon keisari

Poissa Poissa


Vastaus #126 : 21.10.2010 klo 17:14:46

Tänne palstalle kirjoittelevat jalkapalloihmiset ja "jalkapalloihmiset", mutta kyllä ihmetyttää miten päin mäntyä on koko ajattelun lähtökohta, näköjään ihan valmennusporrasta sekä liiton johtoa myöten. A-maajoukkue on A-maajoukkue. A-maajoukkueeseen valitaan valmiita pelaajia, A-maajoukkueen päävalmentajan tehtävä on näistä valmiista ammattilaispelaajista koota joukkue ja laatia sille pelitaktiikka, jolla joukkue voittaa A-maaottelun. Sisäänajo tarkoittaa tasoltaan hyvien pelaajien ajamista sisään maajoukkueeseen sekä mm. sen pelitapaan. Se ei tarkoita "kovien otteluiden" tarjoamista ja toivomista että nämä auttaisivat pelaajaa kehittymään jalkapalloilijan ammatissaan.

Lipponenkin höpisee jostain "isosta kuvasta", jossa mitattuun työhön on Baxterin kohdalla tyytyväinen. En nyt tiedä mitä hän tällä tasan tarkkaan tarkoittaa, enkä nyt ole mitään perusteitakaan nähnyt sille että missään Baxterin hyvän työn jälki olisi kotimaisessa jalkapallossa näkynyt, mutta onhan tuo nyt ihan nurinkurisen perseellään oleva ajatus että A-maajoukkueen päävalmentajan työn jälkeä arvioitaisiin ensisijaisesti muilla kriteereillä kuin A-maajoukkueen menestyksen mukaan.
Natte

Poissa Poissa


Vastaus #127 : 21.10.2010 klo 17:40:29

A-maajoukkueeseen valitaan valmiita pelaajia, A-maajoukkueen päävalmentajan tehtävä on näistä valmiista ammattilaispelaajista koota joukkue ja laatia sille pelitaktiikka, jolla joukkue voittaa A-maaottelun. Sisäänajo tarkoittaa tasoltaan hyvien pelaajien ajamista sisään maajoukkueeseen sekä mm. sen pelitapaan. Se ei tarkoita "kovien otteluiden" tarjoamista ja toivomista että nämä auttaisivat pelaajaa kehittymään jalkapalloilijan ammatissaan.

Tottakai näin! Suomessa nähdäkseni ongelma onkin, että "pelaajatuotanto" on ainakin tällä hetkellä edelleen sellaista, että maajoukkuevalmiita pelaajia tulee silloin tällöin eikä välttämättä jokaisesta ikäluokasta. Kaiken lisäksi todelliset lahjakkuudet, jotka saadaan hiottua timanteiksi ovat todella harvassa. Tämän takia edessä tuntuu jatkuvasti olevan valintatilanteita tyyliin, otetaanko mukaan keskinkertainen "valmis" pelaaja, vai lahjakas, mutta hieman raakile selvästi nuorempi vaihtoehto.

Tällä hetkellä kun kalusto vanhenee käsiin, tuntuu itseisarvo olevan nimenomaan tuo uusien pelaajien sisäänajo, vaikkei välttämättä valmiita ja samantasoisia tai tasoa nostavia pelaajia olekaan jonossa. Hankala tilanne, koska lopettamisten myötä jotain pitäisi olla tilallekin.

Kyllähän näitä ei täysin valmiita, mutta lupaavia pelaajia taidetaan ihan yleisesti nostella myös muiden maiden maajoukkueisiin, jos rajataan pois jalkapallon suurmaat, joilla pelaajatuotannon kyvykkyys riittää tuottamaan valmiita pelaajia tasaiseen tahtiin. Suomella tätä luksusta ei käsissään ole.
palokärki

Poissa Poissa


Vastaus #128 : 21.10.2010 klo 17:58:11

A-maajoukkueeseen valitaan valmiita pelaajia, A-maajoukkueen päävalmentajan tehtävä on näistä valmiista ammattilaispelaajista koota joukkue ja laatia sille pelitaktiikka, jolla joukkue voittaa A-maaottelun.

Voi vain kysyä, että mikä on valmis pelaaja? Pelaaja, joka pelaa erinomaisesti Veikkausliigassa ja on kenties väläytellyt jossain euroliigan karsinnoissa? Pelaaja, joka pelaa säännöllisesti Allsvenskania tai kovempaa liigaa? Näihin toki voi lisätä menestymisen u21:ssä. Tim Sparv esimerkiksi pelasi säännöllisesti Ruotsissa ja nykyääni Hollannissa, hoiti mallikkaasti kapteenin tehtäviä u21:ssä ja olisi siten valmis. Hänen esityksensä maajoukkueessa ovat kuitenkin olleet heikkoja, joten eikö hän olekaan valmis? Entä Porokara? Ei mikään NUORI pelaaja enää ja esiintynyt Allsvenskanissa edukseen, mutta ei kanna minkäänlaista vastuuta maajoukkueessa - eikö olekaan valmis?
Willer77

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Pool, ACM, Huuhkaja-voetbal


Vastaus #129 : 21.10.2010 klo 17:58:40

"Sisäänajo" ei saisi tulla miksikään pakkomielteeksi, vaikka se olisi kirjattu Baxterin tehtävänkuvaan. Jos Sparv ja Kappe vaikka pelaavat jonkun parin pelin jakson paskasti, siihen pitäisi voida heittää muita pelaajia tilalle, eikä vaan roikkua ajatuksessa, että "nyt kun ne on ajettu sisään, niin se on kausari sitten". Kappehan on siis pelannut ihan kelvosti eikä Sparvkaan surkeasti.

Toinen juttu mikä tuli mieleen on, että Suomessa pelaajat nousevat aika vanhoina maajoukkueeseen. Esim. Saksassa, Änglannissa ja Espanjassa on 2-kymppisiä tyrkyllä majuun jatkuvasti. Ehkä Suomen junnuvalmennus on sitten niin kuraa kulttuurimaihin verrattuna, että pelaajat eivät ole riittävän kypsiä ennen kuin ovat kolunneet muutamia vuosia ulkomaan sarjoissa.
Tresor

Poissa Poissa


Vastaus #130 : 21.10.2010 klo 18:07:56

Toinen juttu mikä tuli mieleen on, että Suomessa pelaajat nousevat aika vanhoina maajoukkueeseen. Esim. Saksassa, Änglannissa ja Espanjassa on 2-kymppisiä tyrkyllä majuun jatkuvasti. Ehkä Suomen junnuvalmennus on sitten niin kuraa kulttuurimaihin verrattuna, että pelaajat eivät ole riittävän kypsiä ennen kuin ovat kolunneet muutamia vuosia ulkomaan sarjoissa.

Suomalaisisa kapeissa junnuikäluokissa nuo maajoukkuekypsät 20-vuotiaat on niin harvassa, että välillä tulee pidempiä taukoja ilman että yksikään nousee sen ikäisenä maajoukkueeseen. Tuhannesti täällä listaamani Forssell, Tainio, Väyrynen ja Eremenkot ovat kuitenkin pamahtaneet siinä iässä jäädäkseen. Voi tosin olla, että Perpa olisi nyky"nuorista" sen tehnyt, jos ei olisi tullut takapakkia talvella 2007.
Savon keisari

Poissa Poissa


Vastaus #131 : 21.10.2010 klo 18:22:58

Voi vain kysyä, että mikä on valmis pelaaja? Pelaaja, joka pelaa erinomaisesti Veikkausliigassa ja on kenties väläytellyt jossain euroliigan karsinnoissa? Pelaaja, joka pelaa säännöllisesti Allsvenskania tai kovempaa liigaa? Näihin toki voi lisätä menestymisen u21:ssä. Tim Sparv esimerkiksi pelasi säännöllisesti Ruotsissa ja nykyääni Hollannissa, hoiti mallikkaasti kapteenin tehtäviä u21:ssä ja olisi siten valmis. Hänen esityksensä maajoukkueessa ovat kuitenkin olleet heikkoja, joten eikö hän olekaan valmis? Entä Porokara? Ei mikään NUORI pelaaja enää ja esiintynyt Allsvenskanissa edukseen, mutta ei kanna minkäänlaista vastuuta maajoukkueessa - eikö olekaan valmis?

Tarkoitin nyt lähinnä sitä että A-maajoukueessa pelaavat parhaat pelaajat. Se on maan parhaista pelaajista koottu joukkue, ei nuorten kehityskelpoisten pelaajien kehitysalusta. Tietysti huonossa maajoukkueessa eivät yleensä kaikki pelaajat ole hirmu hyviä, mutta heidän kuitenkin pitäisi olla ne vaihtoehdot, joista kootaan paras mahdollinen joukkue.

En ylipäätään nyt ymmärrä miksi koko "sisäänajo" pitää erikseen määritellä juuri nyt  joksikin erityiseksi "tehtäväksi". Pelaajien sisäänajoa tapahtuu joka ikisessä seura- ja maajoukkueessa. Esim. verrattuna 10 vuoden takaiseen maajoukkueeseen, Eremenkon veljekset ovat ihan pelitaitojensa puolesta osoittaneet kuuluvansa ja näin tulleet valituksi maajoukkueeseen, ja tietysti päävalmentajan johdolla heitä ajettu sisään siihen tapaan ja taktiikaan jolla joukkue pelaa.

Noin ylipäätänsäkään maajoukkuevalmentaminen ei ole mitään ydinfysiikkaa kun vertaa siihen leipätyöhön mikä tapahtuu seurajoukkueissa.

 
Sivuja: 1 ... 5 [6]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa